Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Muut vie, Keski-Suomi vikisee

Keskiviikkona 26. maaliskuuta 2014 | Veli-Pekka Päivänen

Suomessa on ollut meneillään jo usean vuoden ajan aluehallinnon ja -palveluiden uusjako sekä samalla uusien aluerajojen veto. Näin on tapahtunut sekä julkisella että yksityisellä puolella.

Julkisen hallinnon ja palveluiden osalta Keski-Suomi ja Jyväskylä ovat olleet menettäjinä. Esimerkkeinä voisi mainita hätäkeskuksen siirron Jyväskylästä Vaasaan, poliisihallinnon siirron Jyväskylästä Tampereelle, Finnveran aluetoimiston siirron Jyväskylästä Tampereelle sekä viimeisempänä SOTE-asiat Keski-Suomesta Kuopioon. Myös EU-rahoituspäätöksiä keskitetään: Keski-Suomen liiton EU-rahoituspäätökset ja hallinto hoidetaan jatkossa Pirkanmaan liitossa ja kaikki Länsi-Suomen ELY-keskusten EU-päätökset ja hallinnot Keski-Suomen ELY-keskuksessa.

 Yrityksetkin ovat tehneet uusia aluetason rajauksia. Nordea-pankilla on oma Järvi-Suomen alueensa, Keskolla on ollut jo pitkään alueena Järvi-Suomi, tosin eri rajauksella kuin Nordealla. Myös Keskisuomalainen-konserni  on laajentanut toimintojaan Savon puolelle jo kauan sitten. Lehden edesmennyt päätoimittaja Erkki Laatikainen hahmotteli aikanaan ajatusta Väli-Suomesta, jonka veturina olisi Jyväskylä. Matkailussa Keski-Suomi on MEKin kartoissa osa Järvi-Suomea. Restelin aluemyynti hoitaa Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun hotellit.  Kansainväliset toimijat ovat jakaneet Suomen omalla tavallaan. Hyvänä esimerkkinä on Ikea, jonka yhden toimipisteen vaikutusalue on n 150 km. Siksi Ikeat ovat Tampereella ja Kuopiossa, ei Jyväskylässä.

Korkeakoulut ovat tehneet yhteistyötä yli maakuntarajojen ja jopa yhdistyneet, esimerkkinä Itä-Suomen yliopisto, jonka Kuopion ja Joensuun yliopistot muodostivat. Vuoden 2017 alusta yhdistyvät Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut. Etelä-Karjalan uusi maakuntajohtaja Matti Viialainen on jo usean vuoden ajan visioinut Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yhdistävää Saimaan maakuntaa.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Onko se nyt niin vaikeaa?

Maanantaina 24. maaliskuuta 2014 | Hannu Koponen

Odotin viime viikolla illansuussa bussia suurehkon kaupan välittömässä läheisyydessä.

Pysäkille kävelee kauppakassiensa kanssa rouva. Hän istahtaa bussipysäkin penkille ja kaivaa kassistaan suklaapatukan. Herkku sujahtaa rouvan suuhun ja käärepaperi tipahtaa maahan, siihen oikean käden viereen. Roska-astia oli heti siinä rouvan vasemman käden vieressä. Olin hämmentynyt, mutta samalla ymmärrän, että vahinkoja nyt sattuu.

Rouva kaivaa toisen suklaapatukan, jolloin teen päätöksen - yhden roskan tipauttaminen maahan on lipsus, toisen kohdalla kyse on käyttäytymismallista, joten toisen roskan kohdalla on puututtava asiaan. Arvaattekin varmaan, kuinka kävi. Roska putosi maahan, siihen ensimmäisen viereen. Minä nostin molemmat roskat maasta ja totesin rouvalle: "Minulla on aikaa kerätä näitä Teidän roskianne bussia odotellessani". Vastauksena oli ruma mulkaisu ja totaalinen hiljaisuus.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Solmuun mennyt valokuitu ja muita innovaatioita

Keskiviikkona 26. helmikuuta 2014 | Merja Lahti

On tässä tullut mieleen, että olivatko entisaikain päättäjät rohkeampia ja avarakatseisempia kuin nykyiset. Innovatiivisempia - niin kuin nykyään sanotaan? Moitittiin kai niitäkin tuhlaajapojiksi ja verenimijöiksi, jotka veronmaksajain verta juovat. Silti ne tekivät huimia päätöksiä.

 

Niin kuin esimerkiksi nämä muinaiset jyväskyläläiset. Nehän tulivat päättäneeksi jo 1800-luvun lopulla, että rakennetaanpa tänne tuhansien järvien taakse, metsien keskelle, alle kolmen tuhannen asukkaan pikkukaupunkiin komea Kunnallistalo. Hommataan sinne osaavat muurarit, kipsityöntekijät ja koristemaalarit muualta, kun täällä ei sellaista osattu - maksoi mitä maksoi. Edelsihän rakennuspäätöstä tietysti julkinen kinastelu puolesta ja vastaan, vaatihan se äänestyksen valtuustossa ja valituskierroksen, totta kai, mutta hanke kuitenkin toteutui. Eikä sitä tiemmä kukaan ole katunut - että kylläpä harmittaa kun on niin hieno talo keskellä kaupunkia, olisi pitänyt jättää rakentamati.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Ei käänny ilman ihmistä

Maanantaina 10. helmikuuta 2014 | Raija Partanen

Verkkokauppa Amazon myy Googlen käännösohjelmalla käännettyä kirjallisuutta. Moni maailmakirjallisuuden klassikko kääntyy mm. suomeksi helposti, nopeasti ja halvalla, kun teknologialla korvataan ihmistyövoima eli kääntäjät. Kuten tunnettua - ihmisillehän ainakin toistaiseksi pitää maksaa palkkaa.

Helsingin Sanomien uutisessa aprikoitiin, pitäisikö tällaisesta teknologian käytöstä olla huolissaan. Sen voi jokainen itse arvioida vaikkapa oheisen lyhyen käännöstekstin perusteella.  Teos on Arthur Conan Doylen Memoirs Of Sherlock Holmes (Sherlock Holmesin muistelmat): "Olimme jättäneet Reading kaukana takanapäin ennen hän iski viimeisin niistä istuimen alle, ja tarjosi minulle hänen sikari-tapaus."

Suomen kieli on rakenteeltaan sen verran omalaatuinen, että käännösohjelmat eivät käännöksistä selviä, ja tarvitsemme edelleenkin ammattitaitoisia ihmisiä vieraskielisen kirjallisuuden saattamiseen meidän suomalaisten iloksi omalla kielellämme.

Suomen kieli ja automaattikäännös osoittautuvat ainakin tässä vaiheessa tuhoon tuomituksi yhtälöksi. Sen sijaan mielenkiintoista ja älykästä näkemystä teknologioiden käytöstä tarjoaa futuristi, kauppatieteiden tohtori Elina Hiltusen ja teknologian tohtori Kari Hiltusen teos Teknoelämää 2035.

Mutta se onkin sitten jo kokonaan eri tarina.

Elina Hiltusen näkemyksiä aiheesta sopii tulla kuulemaan seuraavaan tulevaisuusfoorumiin "Luovuus Keski-Suomen kilpailutekijänä" 7.5.2014 Aalto-salille.

 

Ei kommentteja

Tuleekohan ähky?

Keskiviikkona 5. helmikuuta 2014 | Olli Ristaniemi

Nyt se sitten on alkanut. Nimittäin entisen urheilijan, nykyisen kunto- ja penkkiurheilijan supervuosi. Nyt ei riitä, että kuntoilee, vaan täytyy istua Ylen urheilulähetysten ääressä, seurata Eurosporttia ja kuunnella Ylen puhetta oikein urakalla yötä päivää. Ilma on täynnä todellista urheilujuhlaa.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Joululaulujen sanat eivät päde

Torstaina 19. joulukuuta 2013 | Merja Lahti

Joululaulujen sanat eivät päde. Miettikääpäs esimerkiksi näitä klassikkoja.

Kun maass on hanki ja järvet jäässä ... no ei todellakaan ole. Järvet ehkä sen verran että henkensä kaupalla harrastavat talvikalastajat voivat intoilla pilkkiongelle. Laulun säkeistä yksi kyllä pätee vuodesta toiseen: on silmä sammunut auringon! Pimeä putoaa mustan hupun lailla, heti kun aamuhämärästä on toinnuttu.

On hanget korkeat nietokset... Hah. Vihreä tai rusahtava nurmikko kuultaa liukkaan kiiltävän jään läpi puistikoissa. Pipotta hyvin tarkenevat joululomalaiset kävellä köpöttävät iljanteilla jalat jäykkinä. Talonmiehet syytävät jalkakäytäville lisää liukassantaa.

Tuimat Pohjolan tuuloset kyllä puhaltavat välillä niin että terassien katot humahtelevat ja kuivat oksankarahkat lentelevät puista. Ruudun sääsetä pääsee vakavana varoittelemaan oskarista, seijasta ja mitä näitä nyt on.

Joskus tosin käy niin, että lunta tulvillaan on raikas talvisää... varsinkin jos on pakko ajaa autolla pimeää taivalta ja vastaan tulee irtolunta pöllyttävien rekkojen jono. Mutta aika pian kilvan leijailevat talven valkohiutaleet sössöytyvät maahan kuraiseksi loskaksi tai tuulilasiin alijäähtyneeksi möhnäksi.

Kilisee kilisee kulkunen loistehessa nietoksen... tunnelmoi vanhoja kunnon talvia haikaileva joululaulu, joka on muuten virolaista alkuperää - Tiliseb, tiliseb, aisakell! Viisu kertoo, miten käy yli harjanteen kulku reen hiljalleen. No kai se käy hiljalleen jos harjanteella on kesäkeli - mikään liinakko jaksa rekeä vetää kun hiekka rahisee alla jalaksen.

Joululauluista ajankohtaisin taitaa olla No onkos tullut kesä? No on. Tosin ei sekään talven keskelle vaan sen tilalle.

Ihmetellä sopii, oliko satusetä Sakari Topelius - vai ehkä suomentaja Martti Korpilahti - kaukokatseinen, kun kirjoitti Sylvian joululaulun toiseen värssyyn näin:

Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin,
istun oksalla uljaimman puun,
miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin
ja sää aina kuin toukokuun...

No niin, tiedämme että Topelius sijoitti laulun Italiaan, Etnanpa naapuriin, mutta eiköhän tuo kuvaus pian soveltune koto-Suomeenkin.

Sylvian joululaulusta puheen ollen, työkaveri äityi ihmettelemään, että mikä siinä on että ihmisten pitää jouluna tukkia kirkkoihin kuuntelemaan ankeita biisejä.

Niinpä.

Hyvää Joulua.

Ei kommentteja

Kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun

Tiistaina 10. joulukuuta 2013 | Olli Ristaniemi

Yllä olevat Peppi Pitkätossun laulun sanat tulevat useasti mieleeni, kun pyöräilen työmatkojani ja muutenkin ympäri Keski-Suomea. Nimittäin liikennemerkit ovat monin paikoin vinksin vonksin.

Arvioni on, että 10-20 prosenttia merkeistä on kallellaan johonkin suuntaan, joillakin tieosuuksilla jopa puolet. Myös pientareen muoviset varoitustolpat ovat usein miten sattuu tai osa puuttuu.

Vinksin vonksin olevat liikennemerkit antavat tiellä liikkujalle epäsiistin ja heikon kuvan tienpitomme tasosta. Ja mitähän ulkomaalainen tästä ajattelee? Ei luulisi olevan kallista pitää merkit suorassa. Tämä operaatio olisi hyvä tehdä aina kesän kynnyksellä.

Pyöräretkilläni olen pannut myös merkille, että valtaosa kevyen liikenteen väylistä on heikun keikun. On kuoppia, töyssyjä ja rakoilua. Osaa näistä väylistä voi pitää pyöräilijälle jopa vaarallisina, esimerkiksi Saarijärvellä valtatieltä 13 Tarvaalan suuntaan. Kyllä teitä ja katuja hinkataan ja höylätään, miksi sitä ei tehdä yhtä intensiivisesti kevyen liikenteen väylille? Positiivista on, että Jyväskylässä ainakin näin alkutalvesta on Keljon kevyen liikenteen väyliä hoidettu ja hiekoitettu kiitettävästi. 

Kuokkalan kehäväylä avattiin hiljan ja kevyen liikenteen väylä on hieno. Mutta miksi esimerkiksi Ristonmaan liikenneympärässä pyörätien ja ajoradan välinen kiveys on tehty pyöräilyn kannalta liian jyrkäksi kulmaltaan? Tähän samaan asiaan on Jyväskylän Pyöräilyseura kiinnittänyt huomiota monessa paikassa.

Ihmisiä kannustetaan liikkumaan jalan ja pyörällä mutta näille tarkoitettujen väylien huono kunto ei siihen innosta.

 

 

 

Ei kommentteja

Saksalainen tehokkuustoimisto ei piiperrä

Keskiviikkona 20. marraskuuta 2013 | Hannu Koponen

Ongelmallisia sanoja on monia. Esimerkiksi tehokkuus on parempi sana kuin kestävyys. Pienellä pesulla tehokkuus on kuitenkin kestävää. Tämän opin Ruhrin alueella vieraillessani, kiitos Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteisen hankkeen "Resurssiviisas alue".

Yritys kiinnostuu, kun kuulee mahdollisuudesta lisätä tehokkuutta. Selvyyden vuoksi, nyt en puhu tehokkuuden lisäämisestä työntekijöitä vähentämällä. Tehokkuus voi olla kuitenkin kestävyyttä.  Sepä tapahtuu näin: koska raaka-aineen hinta on globaalisti sama, on raaka-aineiden säästäminen yksi kilpailuvaltti. Ruhrin alueella on tarjolla paikallisesti "Effizient Agentur NRW" joka auttaa halukkaita pieniä ja keskisuuria yrityksiä resurssitehokkaammiksi - vanhoja tuttuja ajatuksia energiatehokkuuden, materiaalitehokkuuden ja vesitehokkuuden parantamiseksi.  Nämä ovat aina huipputasolla, kun yritykseltä kysytään. Mutta - aina on mahdollisuus parantaa.

Usealla perinteisellä alalla prosessit ovat hioutuneet huippuunsa vuosikymmenien aikana. Pienellä yrityksellä ei ole aikaa kyseenalaistamiseen, kun samalla pitää selvitä seuraavaan vuosineljännekseen. Mutta, jos apuun tulisikin tehokkuustoimisto, energiatoimiston tavoin. Tehokkuustoimisto tekee konkretiaa, tutustuu yrityksen tuotantoprosessiin ja seuraa materiaali-, vesi- ja energiavirtoja. Tämän jälkeen tulee yleensä kolmas osapuoli, konsultti, mukaan. Perehtynyt asiantuntija pohtii keinot vähentää kulutettavia resursseja, tekee suunnitelmat ja keskustelee niistä asiakkaansa, yrityksen kanssa. Ja kas, näin on syntynyt suunnitelma siitä, mitä muutoksia ja investointeja tulisi tehdä, mitä ne maksavat ja paljonko ne säästävät kuluja. Osavaltion resurssiministeriö maksaa konsulttipalkkioista puolet. Eikä tämä homma ole pientä piiperrystä tai hihhulointia: 15 vuoden aikana 1200 pientä ja keskisuurta yritystä Ruhrin alueella on käyttänyt tätä palvelua. Ja näinkin Saksa menestyy ja talous porskuttaa vahvana.

 

Yksi kommentti

Yrittäjä, katso itään!

Perjantaina 1. marraskuuta 2013 | Veli-Pekka Päivänen

Melkein kymmenen prosenttia keskisuomalaisista on vailla oikeita töitä. Syyskuussa työttömänä oli 18 000 ja työllistämistoimenpiteissä liki 8 000, yhteensä 26 000 ihmistä. Työttömien määrä tulee kasvamaan vielä kasvamaan, sillä kaupungit ja isot yhtiöt käyvät parhaillaan YT-neuvotteluita, joiden kohteena on tuhansia työntekijöitä.

3 kommenttia Lue koko kirjoitus

Keski-Suomen vaalipiirin lakkauttamiseen ei ole perusteita

Keskiviikkona 2. lokakuuta 2013 | Anita Mikkonen

Kesän kynnyksellä tuli julkisuuteen kansaedustaja Kimmo Sasin työryhmän ehdotus perustuslain 25§:n tarkistamisesta vaalipiirijaon osalta. Työryhmä ehdottaa, että nykyisessä laissa olevaa vaalipiirien lukumäärä, 12 - 18, vähennettäisiin 9 - 12. Kun vaalipiirejä on tällä hetkellä kaksitoista, ei muutos sallisi uusien vaalipiirien muodostamista ilman, että joku nykyisistä lakkautettaisiin. Ahvenanmaan maakunta muodostaisi jatkossakin oman vaalipiirin.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Riskillä rajoille

Keskiviikkona 18. syyskuuta 2013 | Veli-Pekka Päivänen

Pesäpallo on hieno ja strateginen laji. Entisenä pesäpalloihmisenä otan mielellään oppia kyseisestä lajista myös aluekehitykseen.

Ollessani Imatralla 1990-luvulla pohdimme IPV:n uutta slogania ja yhdeksi vahvaksi ehdokkaaksi nousi slogan "Rajat kiinni".
Haimme yhteistyökumppaniksi rajavartiolaitosta ja tullia. Silloisissa epävarmoissa ajoissa kyseinen teema toimi erinomaisesti.
IPV voitti mestaruuden vuonna 1991 ja saavutti hopeaa vuonna 1993.
Ja Suomen rajat kestivät Neuvostoliiton hajoamisen tuoman uhkan.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Sähköpostihelvetti

Torstaina 15. elokuuta 2013 | Olli Ristaniemi

Kaikki tietävät, että sähköpostia tulee paljon. Siitä on tullut "korvaamaton" tiedonvälittäjä. Kun muistelee aikaa ennen sähköpostia, kirjeitä ja puheluja tuli luonnollisesti enemmän kuin tänä päivänä. Silloin harkitsi mitä kirjeitä lähettää ja soittaako vai ei.

Olen ilmoittanut monelle s-postia lähettävälle taholle, että en halua niitä enää. Tästä huolimatta postia tulee päivittäin melkoinen määrä. Asia nousi esille sisäisessä koulutuksessamme viime keväänä: lähes kaikilla päivä alkaa sähköpostin selailulla ja sitä seurataan pitkin päivää. Olemme sähköpostin "orjia". Koulutuksessa tuli esille, että ensin tulee tehdä päivän tärkeimmät työt ja vasta sitten katsoa saatua sähköpostia.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Keski-Suomi ON! - mutta millainen? Tule ja vaikuta!

Torstaina 16. toukokuuta 2013 | Hannu Korhonen


Keski-Suomen tulevaisuuden menestystekijöitä pohditaan juuri nyt. Mikä on maakunnan vientiyritysten kilpailukyky, jatkuuko koulutussektorin menestys, onnistummeko maakunnan sisäisessä yhteistyössä ja kansainvälisyydessä?

Miten kehittyvät yksityinen ja julkinen palvelutuotanto?

Miten voimme generoida monipuolisesta osaamisesta enemmän yrityksiä ja työpaikkoja?

Ovatko liikenneyhteydet kunnossa?

Miten kuuluu nuorten ääni tämän päivän päätöksenteossa?

Jakautuvatko kulttuuripalvelut maakunnassa tasapuolisesti?

Tässä vain muutamia kysymyksiä, joiden ratkaisemiseen tarvitaan käytännön kokemuksia, viisaita näkemyksiä ja kriittistä puntarointia maakunnan tulevia päätöksiä varten.


Keskustele verkossa

Tähän mennessä tehdyn ennakointityön, asiantuntijakuulemisten, tulevaisuusfoorumin ja seutuvalmistelujen jälkeen ehdotukset maakunnan tulevaisuusvaihtoehdoista sekä aluerakenteen tavoitteista valmistuvat kesäkuussa. Valmisteluaineisto kootaan verkkoon, osoitteeseen www.keskisuomi.info/strategia. Toivomme, että tästä käynnistyy vilkas verkkokeskustelu. Seuraa sivua!


Astu laivaan!

Keski-Suomen foorumissa ja risteilyllä 4.-5. lokakuuta maakunnan tulevaisuustyö jatkuu suurimmalla mahdollisella joukolla. Foorumi Helsingin Messukeskuksessa pohjustaa keskustelua korkean tason puheenvuoroin valtiovallan, oman maakuntamme, elinkeinoelämän ja nuorison näkökulmista. Risteilyllä odotamme runsasta osanottoa lauantain tulevaisuustyöpajoihin, joissa Keski-Suomen tulevaisuutta tarkastellaan erilaisista näkökulmista.

 

Kutsumme teidät, eri alojen - myös arjen - asiantuntijat, tuomaan ehdotuksenne, kriittiset mielipiteenne, kokemuksenne ja näkemyksenne työhön Keski-Suomen parhaaksi. Tarvitsemme uutta ajattelua ja raikkaita ideoita. Tallink Europan koko konferenssikansi on tässä käytössä kello 10 - 12.

Tule ja vaikuta yhteiseen tulevaisuuteemme.  

 

Keski-Suomen risteilyllä tehtävä työ liittyy Keski-Suomen maakuntasuunnitelman ja -ohjelman 2014 - 2017 valmisteluun, joka käynnistyi alkuvuodesta 2013. Uusi Keski-Suomi -strategia valmistuu kesään 2014 mennessä.

Lue lisää foorumista ja risteilystä: www.keskisuomi.fi/keskisuomiristeily

Ilmoittaudu mukaan: www.matkatoysa.fi/keskisuomiristeily

 

 

 

 

 

 

Yksi kommentti

Vanhasta uuteen

Tiistaina 16. huhtikuuta 2013 | Veli-Pekka Päivänen

Suomen talouden tulevaisuus on sankan sumun peitossa. Kukaan ei tunnu tietävän milloin ja missä kaivattu kasvu alkaa. Jatkuva rakennemuutos on haastanut suomalaisen hyvinvointimallin.

Suomi ja erityisesti Keski-Suomi tarvitsevat lisää yksityisen sektorin työpaikkoja, investointeja ja menestyviä yrityksiä, jotta nykyinen hyvinvointi voidaan säilyttää. Tavoitteet saavutetaan kun meillä on vientiä ja menestyviä yrityksiä sekä tehokas julkinen sektori. Uutta kasvua syntyy jatkossa eniten yritysten osaamisesta ja innovaatioista. Mielestäni EK on oikeassa, kun se on todennut: "Julkisen sektorin ei pidä omilla toimillaan valita tulevaisuuden menestysaloja eikä menestysyrityksiä. Sen tehtävänä on luoda hyvä toimintaympäristö kaikelle yritystoiminnalle. Taloudessa pitää luottaa yritysten kehittymiseen."

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Hienoa VR!

Maanantaina 25. maaliskuuta 2013 | Olli Ristaniemi

Kyllä Suomen Valtion Rautatiet on hyvä. VR:tä tunnutaan  moitittavan epäsäännöllisen säännöllisesti. Itselläni on VR:stä viimeaikaisten kokemusten perusteella vain hyvää sanottavaa.

Matkustin viime viikolla yöjunalla Kolariin, revontulien ja kevätauringon maahan Lapin Äkäslompoloon. Iltajuna Jyväskylästä Tamperelle  myöhästyi lähdöstä vajaan tunnin. Syy tiedotettiin heti: opastinlaitevika Tampereen ja Jyväskylän välillä. Sekä konduktööri että junan kuljettaja tiedottivat jatkuvasti mikä on tilanne ja missä mennään. Myös meille Kolariin menijöille tiedotettiin, että Lapin juna odottaa. Tampereella puolenyön aikaan olivat Lapin junan konduktöörit vastassa ja ohjasivat minut ja muut Lappiin menijät henkilökohtaisesti ja ripeästi oikeisiin vaunuihin.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Hankehelvetistä tuloksiin

Keskiviikkona 6. maaliskuuta 2013 | Veli-Pekka Päivänen

Suomi ja koko Eurooppa valmistautuu uuteen EU ohjelmakauteen 2014-2020 mielenkiintoisissa tunnelmissa. Euroopan talous yskii eikä kasvua ei ole näkyvissä muutamaan vuoteen. Kasvua on haettava uudella tavalla. Nykyinen hankevetoinen kehittämismalli ei toimi.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Työpaikat taidetekoihin - go go!

Maanantaina 11. helmikuuta 2013 | Pia Houni

Voisiko työpaikkoja haastaa taidetekoihin? Perinteisten taide- ja kulttuurivierailujen oheen keksiä projektiluontoista osallistumista, jossa kaikki olisivat tasaväkisesti mukana.  Tai voisiko työyhteisöön tulla oma taiteilija sparraamaan ideoissa tai tukemaan työhyvinvointia. Työyhteisöt tarvitsevat rohkeutta ja tilaa leikkiä, nähdä asioita uusin silmin, kokeilla, sallia epäonnistumisia ja kehua onnistumisia. Se tuottaa hedelmällistä satoa. 

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Kunnioita toisen mielipidettä

Tiistaina 22. tammikuuta 2013 | Olli Ristaniemi

Olen törmännyt viime vuosina useasti seminaareissa, yleisötilaisuuksissa ym. tilanteisiin, missä yksi tai useampi kuulija hymähtää alustajan esitykselle tai mielipiteiden esittäjille. Olen saanut vaikutelman, että niihin ei uskota, niitä väheksytään. Olen ihmetellyt tätä jo pitkään. Miksi on näin?

Asioista voi olla ja saakin olla eri mieltä. Keskustelut, väittelyt ja erilaiset mielipiteet ovat tervetulleita. Niiden sisältöä pohtimalla viedään eteenpäin tätä maakuntaa ja yhteiskuntaa. Kaikki eivät kuitenkaan ymmärrä asiaa näin, vaan ovat omaan mielipiteeseensä lukkiutuneita, ovat sen "sokaisemia". He vähättelevät erilaisia näkemyksiä ja niiden esittäjiä.

Toisaalta näyttää myös siltä, että nämä eri näkökulmia edustavat ihmiset tulevat hyvin toimeen keskenään, osaavat keskustella, naureskella ja vaihtaa sävyisästi mielipiteitä. Haluaisin, että joku sosiaalisista vaikutuksista tai psykologiasta kiinnostunut tutkija tekisi tästä paradoksista tutkimuksen.

Toisen mielipiteen kunnioittaminen ja huomioiminen on tärkeää myös työyhteisössä. Se herättää luottamusta ja sitoutumista yhteisiin päämääriin. Yhteiseen hiileen puhaltaminen lisääntyy ja työtoverin mielipiteen huomioiminen luo turvallisen, lämpimän ja luottamusta herättävän työilmapiirin.

Nuorena tutkijana, matkustaessani junalla Helsingistä Turkuun, tapasin yhden 1900-luvun suurimmista länsimaisista ajattelijoista. Kulkiessani junan käytävällä, huomasin istumassa Henrik von Wrightin. Kävelin ohi ennen kuin tajuntaani piirtyi, kuka siinä istuikaan. Tajusin, että tätä hetkeä ei voi sivuuttaa ja palasin takaisin. Pyysin anteeksi häirintääni, kerroin kuka olin ja mitä tutkin. Kysyin, voinko esittää hänelle yhden kysymyksen?  Myöntävän vastauksen saatuani kysyin: "Mikä tässä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on oleellisinta?"

Von Wrightin vastaus oli: "Kuule poikani, kunnioita toisen mielipidettä."

 

 

Ei kommentteja

Venäjältä lisää loistoristeilijätilauksia

Maanantaina 7. tammikuuta 2013 | Veli-Pekka Päivänen

Vuodenvaihteen suurimpia talousuutisia oli se, että miljardin euron loistoristeilijätilaus menikin Ranskaan. Laivan rakentaminen olisi kestänyt muutaman vuoden. Valtio olisi antanut innovaatiotukea kymmeniä miljoonia, mutta silti tilausta ei saatu. Kaikki johtuu rakennemuutoksesta, sanotaan. Kerrotaan myös, että viennin rakenne tulee muuttumaan. Palvelujen osuus tulee kasvamaan.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Taiteella ja liikunnalla kohti työhyvinvointia ja organisaation menestystä

Perjantaina 4. tammikuuta 2013 | Petri Jussila


Työllisyysasteen nostaminen on välttämätöntä, jotta ikääntyvän hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voidaan rahoittaa tulevaisuudessakin. Talouskriisin väistyttyä meitä uhkaa myös työvoimapula, jolloin kilpailu motivoituneesta ja osaavasta työvoimasta kiihtyy.  Erityisten tärkeitä hyvä työilmapiiri, yhteisöllisyys ja työelämän joustavuus ovat nuorille työntekijöille. Organisaatiot joutuvatkin panostamaan yhä enemmän työhyvinvointiin ja työilmapiirin parantamiseen.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Joulun alla

Keskiviikkona 12. joulukuuta 2012 | Merja Lahti

Yksi kiitää Brysseliin, toinen Helsinkiin, kolmas junailee Tampereelle läppäriä nakuttaen, neljäs viilettää ympäri maakuntaa, viides selvittää, mistä ja milloin kuudennen tavoittaa, seitsemäs neuvottelee videoitse, kahdeksas istuu puhelin kuumana korvalla, yhdeksäs takoo näppistä sormenpäät hellinä.

Palaverit ja kokoukset limittyvät kalentereihin, päät porisevat yhteen taipuneina. Läppäri laulaa, kopiokone sylkee paperia, postilaatikko kerää uumeniinsa aanelosia, powerpointit välähtelevät seminaareissa, tekstiviestit singahtelevat. Naisten korot kopisevat käytävillä, ovet käyvät, kulmakarvoja kohotellaan.

Salkussa tekstiliuskoja, koneen näytöllä taulukoita, pöydällä karttoja. Puhelin piippaa muistutuksia, dead line huohottaa niskaan. Aika kipittää. Kiireinen myöhästyy yhä enemmän paikasta toiseen juostessaan. Pikalounaita, kuumia kahvikuppeja, normipullaa, nälkää ja närästystä. Kyläreissu siirrettävä, lenkki jätettävä väliin, lapset lähetettävä mummolaan, joojoo, ensi viikolla mennään elokuviin. Ikkunat pesemättä, paidat silittämättä, lumet luomatta, kampaaja varaamatta, laskut maksamatta, unet näkemättä.

Ja yhtenä päivänä aurinko osuu matalalta männynrunkoihin, sitten sininen hetki taikoo lumenkin siniseksi. Lumi narskahtaa askeleen alla, lyhty tuikahtaa, orava vilistää tien yli eikä liiskaannu auton alle. Toppapukuinen punaposkinen kävelee kohti ja sanoo: "Mää oon muuten nähny hirrrveesti tontunjälkiä."

 

Ei kommentteja

Matkailuesitteet joutavat historiaan

Perjantaina 16. marraskuuta 2012 | Veli-Pekka Päivänen

Nykyisin jokainen kunta, seutu ja maakunta tekevät näyttäviä kiiltävälle paperille painettuja matkailuesitteitä, joita jaetaan erilaisilla messuilla. Lisäksi seudut järjestävät matkatoimistoille tutustumismatkoja alueilleen.  Uusimpien tutkimusten mukaan tämän tapa on aivan turha. Rahat menevät hukkaan, koska asiakkaat eivät enää lue painettuja esitteitä. He eivät hae messuilta matkakohteita ja he eivät varaa matkoja enää matkatoimistoista.

3 kommenttia Lue koko kirjoitus

Työn iloa ja taidetta palvelutaloon

Keskiviikkona 7. marraskuuta 2012 | Assi Liikanen


Taiteilija tuli ikäihmisten palvelutaloon. Iloisena kutsusta ja onnellisena, että saa tuoda taide-elämyksiä ja iloa vanhuksille. Toiveikkaana, että voi jakaa omaa osaamistaan ja samalla kouluttaa henkilökuntaa.

Vähän pelotti, kun ei aikaisemmin ollut työskennellyt vanhusten kanssa. Geriatrin luennot olivat antaneet ensitietoa vanhenemisesta.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Vaalitulosspekulointia

Tiistaina 30. lokakuuta 2012 | Hannu Koponen

VAROITUS: tämä teksti sisältää vielä vahvistamatonta tietoa kunnallisvaalien tuloksista. Lukijan tulee suhtautua seuraavassa esitettyihin ajatuksiin sillä varauksella, että kunnallisvaalien tulosten tarkastaminen on vielä käynnissä. Toisin kun elokuvissa, teksti ei kuitenkaan sisällä  juurikaan tuotesijoittelua.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Sairaslomallakin oppii

Torstaina 18. lokakuuta 2012 | Olli Ristaniemi

Kirjoitin viime keväänä blogissani "Malttia ja tarkkaavaisuutta" polkupyörällä kaatumisestani. Vasen olkapääni loukkaantui tuossa onnettomuudessa. Sitä yritettiin hoitaa mm. kortisonipiikeillä. Hoidot eivät auttaneet ja leikkaus oli edessä.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Pilkkua viilaten ja höyläten

Tiistaina 9. lokakuuta 2012 | Merja Lahti


Vanha työkaveri esitteli minut uudelle: "Tässä on talon pilkunviilaaja ja kielipoliisi."
Myönnetään, mutta on kuitenkin tunnustettava, että mitä kauemmin näissä töissä puurtaa, sitä enemmän kielikorva tuppaa kuuroutumaan ja "kielisilmä" sokeutumaan tekstin tuottamisessa.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Luonto hoitaa hyvinvointiamme

Tiistaina 18. syyskuuta 2012 | Kaisa Kautto-Koivula

Kesälomani mökillämme Keski-Suomessa auttoi irtautumaan työn ja arjen kiireistä. Mökillä saan olla oma itseni, riisuttuna ulkoisista statusmerkeistä. Keho, mieli ja sielu lepäävät. Kiireettömyys ja hidas elämä auttavat näkemään uusia ulottuvuuksia: ympäristöstä, työstä ja elämästä. Luomiskyky herää. Jopa halkojen hakkaaminen on terapeuttista.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus