Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Lainsäädäntö turhauttaa maakuntakaavoittajia – tarttis tehdä jotain!

Keskiviikkona 24. elokuuta 2016 | Olli Ristaniemi


Suomi elää suurten muutosten aikaa. On kuin tulivuoret purkautuisivat jälleen 1,8 miljardin vuoden jälkeen. Purkaus koskee myös maakuntakaavoitusta. Sen 15 vuotta vanhat lähtökohdat ovat joutuneet jo metamorfoosiin ja kohta ne ovat laavan peitossa, jos jotain ei tehdä.

Korkeimman hallinto-oikeuden viimeaikaiset ratkaisut arvokkaiden geologisten muodostumien osalta osoittavat, että maakuntakaavan ohjausvaikutus on heikko. Lainvoimaisen maakuntakaavan maisemaltaan ja luontoarvoiltaan maakunnallisesti arvokkaalta harjualueelta voi ottaa soraa ja hiekkaa (KHO:2015:129). Samoin valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella voi louhia kalliokiviaineksia (KHO:2016:93). Edellä mainitut geologiset arvot pitäisi mielestäni olla määriteltynä luonnonsuojelulaissa, koska ne perustuvat valtion inventointeihin, samoin kuin esimerkiksi rantojensuojeluohjelman kohteet.

 

Menikö turha työ hukkaan?

Analyysimme mukaan lainvoimaisissa Keski-Suomen maakuntakaavassa ja 2. vaihemaakuntakaavassa osoitetuille maa-ainesten ottoalueille on hakeutunut vain 20 prosenttia ottoluvista. Tuskaa lieventää hieman se, että massamääristä 40 prosenttia on ottoalueilla.

Ja edelleen, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu osoittaa, että lainvoimaisen maakuntakaavan varauksesta huolimatta turvetuotanto ei ole mahdollista varauksen alueella (KHO:2016:612). Lisäksi turvetuotanto on mahdollista myös maakuntakaavan tähän tarkoitukseen perusteellisten tutkimusten jälkeen osoitettujen alueiden ulkopuolellakin ja kaikista lupahakemuksista valitetaan. Kun lisäksi otetaan huomioon selvitys asukkaiden arvioista Saarijärven reitin tilasta ja muutoksista, herää kysymys, miten maakuntakaavassa turvetuotantoon pitäisi suhtautua?

Toki tekemämme erinomaiset taustaselvitykset ovat vahva perusta sekä maa-ainesten että turvetuotannon luvituksille, mutta oikeuslaitoksen päätökset puhuvat toista. Päätökset koskevat yksittäisiä kohteita, mutta samalla ne linjaavat tulevia ratkaisuja. Ja edelleen - ns. luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue on samantyyppinen kuin edellä kuvatut geologiset arvot sekä maa-aines- ja turvealueet. Tuulivoimakin näyttää hakeutuvan aivan muualle kuin maakuntakaavassa varatuille laajoille alueille.

Maakuntakaavoituksen ydintehtävä on yhteensovitus eri maankäyttömuotojen kanssa sekä kuntakaavoituksen yleispiirteinen ohjaus. Mutta jos esimerkiksi maa-ainesten ottoon, turvetuotantoon ja geologisiin arvoihin liittyvät ratkaisut ovat yllä kuvatun kaltaisia, yhteensovitustavoite katoaa. Onko näitä enää korkeimmahallinto-oikeuden päätösten jälkeen syytä tuoda maakuntakaavaan niiden olemattomien ohjausvaikutusten vuoksi?

Meillä on käsissämme merkittävä lainsäädännöllinen epäkohta. Kaavamerkintöjen kuuluisi ohjata maankäyttöä. Jos merkinnöillä ei kuitenkaan ole juuri mitään vaikutusta, tuntuu turhauttavalta tehdä erittäin mittavia tutkimuksia. Maakuntakaavoittajana näen, että " tarttis tehdä jotain": tehdään lakimuutoksia tai ei sitten esitetä edellä kuvattuja alueita ollenkaan maakuntakaavassa.

 

 

Ei kommentteja

Kotiseudun momentum maakuntauudistuksessa

Tiistaina 9. elokuuta 2016 | Raija Partanen


Kajaanissa vietettiin viime viikolla valtakunnallisia kotiseutupäiviä. Päivien teeman, Tienviitta tulevaisuuteen, keskeisenä aiheena oli maakuntauudistus.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Maakuntakaavoitusmeteoriitilla vauhtia evoluutioon

Tiistaina 28. kesäkuuta 2016 | Olli Ristaniemi

 

Olen moneen otteeseen puhunut maakuntakaavoituksen evoluutiosta. Ja sitä me todella olemme tehneet ja tekemässä.

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistusta on viety voimakkaasti strategiseksi ja samalla merkintöjen helmaa on nostettu. Tämä merkitsee sitä, että esitetään isompia kokonaisuuksia, kehittämismahdollisuuksia ja että merkintöjen maakunnallista tasoa on nostettu.

Maakuntakaavan strategisuus johtaa siihen, että kunnat omalla suunnittelullaan tarkentavat strategisen maakuntakaavan tavoitteita, esimerkiksi koko kuntaa koskevalla strategisella yleiskaavalla. Maakuntakaava on vieras kuntalaiselle, kun taas kunnan oma suunnittelu on kuntalaisen iholla. Maakuntakaavaan ei kuulu kuntatason yksityiskohtaisia asioita. Strateginen maakuntakaava tarkoittaa myös sitä, että yksilöön kohdistuvat oikeusvaikutukset pienenevät merkittävästi. 

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksessa strategisuus näkyy mm. matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueiden osoittamisena. Samaa on mietitty myös luontoarvojen osalta. Luontoarvot ovat melkoista tilkkutäkkiä. On Naturaa, luonnonsuojeluohjelmien alueita, arvokkaita metsäkuvioita, yksityisten ja valtion maiden suojelualueita, arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä soita jne. Jyväskylän yliopistossa on valmistumassa pro gradu-tutkielma jossa edellä mainituista luontoarvoista on muodostettu luontoarvojen keskittymiä. 

Luontoarvoja sisältävien kokonaisuuksien osoittaminen olisi maakuntakaavan tarkistuksen strategian mukainen ratkaisu ja linjassa muiden kaavan teemojen kanssa.  Edellä kuvattu luontoarvojen tilkkutäkki voitaisiin hyvin siirtää kaavan taustamateriaaliksi, koska valtaosalla niistä on jo lainvoima. Näin on jo menetelty muinaismuistolain mukaisten kohteiden osalta. Lisäksi yliopistojen viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että luontoarvojen turvaaminen olisi tehokkaampaa kokonaisuuksien kautta kuin tilkkutäkkimäisesti.

Luontoarvojen tilkkutäkkimäinen esittäminen maakuntakaavassa alkaa olla aikansa elänyt. Luontoarvojen kokonaisuudet tarjoavat paremmat yhteensovitusmahdollisuudet muihin maankäyttömuotoihin nähden ja hyvän mahdollisuuden myös kompensaatiomekanismin kehittämiseen. Tämä luontoarvoihin iskevä meteoriitti aiheuttaa maakuntakaavoituksessa huiman evolutiivisen harppauksen.

 

 

Ei kommentteja

Mitä useampi kokki, sen parempi soppa

Tiistaina 21. kesäkuuta 2016 | Merja Lahti


Vanhan sanonnan mukaan soppa on sitä huonompi, mitä useampi kokki siihen sotkeutuu. Sote- ja maakuntauudistus on kuitenkin sellainen keitos, että se tarvitsee monta kokkia.

Uudistus on valtava: se koskee 350 organisaatiota ja yli 200 000 henkilötyövuotta - ja palvelujen käyttäjinä meitä kaikkia. Uusille maakuntavirastoille siirtyy tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntaliitoista ja kunnista, osalle myös pelastustoimi ja ensihoito. Nykyiset maakuntaliitot, ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkaavat 1.1.2019. Soten ulkopuolinenkin tontti on siis mittava ja vaatii paljon työtä.

 

Sote jo kypsyy, maakuntauudistus vasta alkaa

Keski-Suomessa maakunnallista sote-yhteistyötä on tehty jo useampi vuosi, kun taas maakuntauudistuksen valmistelu on vasta lähtökuopissaan. Nykyisellään sote-uudistuksen valmistelua vetää työvaliokunta, jossa ovat mukana kuntajohtajat kaikilta, paitsi Jämsän seudulta, sekä virkamiesjohtoa sairaanhoitopiiristä ja Keski-Suomen liitosta. Luottamushenkilöedustusta siinä ei ole. Puheenjohtajana toimii Jyväskylän kaupunginjohtaja. 

Kun maakunnan koko hallintoa ja palveluita lähdetään rustaamaan täysin uuteen uskoon, on yhteistyön oltava laajaa ja saumatonta. Maakuntauudistus ei voi olla pelkkä sote-sopan mauste, se on ihan omista aineksistaan koostuva keitos. Ministeriöt laittoivat toukokuun lopulla sille reseptin jakoon. Tässä kansallisessa ohjeistuksessa ministeriöt kehottivat maakuntaliittoja aloittamaan maakuntauudistuksen valmistelun vielä ennen kesälomia. Vetovastuuseen määrättiin siis yksiselitteisesti maakuntaliitot.

Niinpä Keski-Suomen liiton luottamushenkilöjohto teki työtä käskettyä ja kutsui koolle kokouksen 28.6.2016, jossa on tarkoitus sopia, miten uudistuksen valmistelu ja poliittinen ohjaus Keski-Suomessa järjestetään. Kokoukseen kutsuttiin kaikki ne tahot, joiden tehtäviä tulevaan maakuntavirastoon siirtyy: Keski-Suomen pelastuslaitoksen johto, Keski-Suomen ELY-keskuksen ja TE-toimiston johto, aluehallintoviraston edustaja ja ympäristöterveydenhuollon vastuuhenkilöt sekä tietysti kunnista valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat ja kunnanjohtajat. Ja totta kai kutsuttuina ovat myös Keski-Suomen sote-valmistelun johto sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin luottamushenkilöjohto ja sairaanhoitopiirin johtaja.  

Valmistelun tiimellyksessä ei tietenkään kukaan ole heittämässä hyvää sote-soppaa hukkaan, vaan se jatkaa kypsymistään. Nyt mukaan tulee kuitenkin myös maakuntauudistus, joka koskettaa kaikkia edellä mainittuja soten ulkopuolisia tahoja. Tämän sopan keittoon tarvitaan paitsi hyvät reseptit, myös yhteistyökykyiset kokit. Toivotaan, ettei soppa kiehu yli eikä pala pohjaan.

PS. Päivänä muutamana Jyväskylän kaupunginjohtaja peräänkuulutti Keskisuomalaisessa - tai "asetti ehdoksi" - että valmistelussa on oltava vahva kuntien poliittinen edustus. Bingo! Juuri sitähän Keski-Suomen liittokin tahtoo.

Yksi kommentti

Saisiko olla: biokaasulla kymmenesosa maakuntaan tuodusta öljystä pois ja 500 uutta työpaikkaa

Tiistaina 3. toukokuuta 2016 | Outi Pakarinen

 

Keski-Suomeen tuodaan öljyä noin 400 miljoonaa litraa eli 4 000 GWh vuodessa. Rahassa mitattuna tämän arvo on noin 450 miljoonaa euroa, selviää Keski-Suomen energiataseesta. Keski-Suomen teknisesti hyödynnettävällä biokaasupotentiaalilla (keskimäärin 460 GWh) voitaisiin korvata runsaat 10 % maakuntaamme tulevasta fossiilisesta öljystä. Varovaisten arvioiden mukaan biokaasupotentiaalin käyttöönoton ja siihen oleellisesti liittyvän ravinne-kierrätyksen ympärille voisi syntyä jopa 500 työpaikkaa.

Keski-Suomen biokaasupotentiaalista on nykyisin käytössä korkeintaan joitain prosentteja. Vuonna 2017 Keski-Suomeen valmistuu kaksi uutta biokaasulaitosta, toinen Jyväskylän Mustankorkealle yhdyskuntien biohajoavien jätteiden käsittelyyn ja toinen Äänekoskelle Metsä Fibren sellutehtaan lietteiden käsittelyyn. Näiden laitosten jälkeenkin käytössä on enimmillään 16 % teknisestä biokaasupotentiaalista. 

 

Käyttäjiä tarvitaan

Missä se iso raaka-ainepotentiaali lymyää? Isoin ja toistaiseksi täysin hyödyntämätön raaka-ainepotentiaali lymyää maataloudessa. Suojavyöhykenurmet ja muut nurmet joita ei tarvita eläinten rehuksi, olki ja eläinten lanta - siinäpä raaka-aineet biokaasureseptiin. Miksei sitä oteta käyttöön? Syitä on ollut monia. Yksi keskeisimmistä lienee se, että biokaasun tuotanto maatiloilla vaatisi suhteellisen suuria investointeja. Investointiin olisi mahdollista saada investointitukea, mutta silloin tila ei saisi myydä energiaa tilan ulkopuolelle. Kuitenkin sitä muuta tiloilla tuotettavaa saa, tai oikeastaan pitääkin myydä tilan ulkopuolelle. Haastava tilanne, mutta ymmärtääkseni tähän ovat lainsäätäjät puuttumassa.

Toinen oleellinen tekijä biokaasun tuotannon yleistymisessä on löytää kaasun käyttäjät. Kaasuverkon varrella tilanne on helpompi, kun jalostetun kaasun voi siirtää verkon kuljetettavaksi sopiviin käyttökohteisiin. Mutta onnistuu se ilman verkkoakin, se on nähty maailmalla ja Suomessakin. Biokaasua voidaan käyttää niin sähkön kuin lämmön tuotantoon, sillä voidaan korvata öljyä ja maa- tai nestekaasua teollisuudessa ja siitä voidaan jalostaa liikennepolttoainetta. Mikä olisi ensimmäinen keskisuomalaisella biokaasulla tuotettu elintarvike tai joku muu tuote? Biokaasun voimalla tehdään jo kuljetuksia Keski-Suomessakin, mutta mukaan mahtuu vielä monta päästöttömästä liikenteestä kiinnostunutta kuljetusyrittäjää ja muuta toimijaa.

 

Eiköhän pelata samaan maaliin? 

Liiketoimintaekosysteemillä tarkoitetaan verkostoa, jossa erityyppiset toimijat, esimerkiksi suuryritykset, pk- ja mikroyritykset, TKI-toimijat ja julkisen tahon toimijat, tekevät yhteistyötä yli toimialarajojen, luodakseen toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluja tai kehittääkseen uutta osaamista ja tuotantoresursseja.

Keski-Suomessa on valtavan hyvät mahdollisuudet kehittää biokaasuekosysteemiä, sillä täältä löytyvät kaikki tarvittavat toimijat, raaka-ainetta ja kaasun potentiaalisia käyttäjiä. Selvästi myös tahtotila alkaa olla suotuisa ja yhteinen. Onnistuminen edellyttää kaikkien keskisuomalaisten toimijoiden pelaamista samaan maaliin. Ei ole väliä sillä, kuka maalin lopulta tekee. Varastin muuten nuo kaksi edellistä lausetta uudelta maakuntajohtajalta. Ne sopivat mielestäni aika moneen, biokaasuunkin.

Edellä lueteltujen ekosysteemitoimijoiden lisäksi nostaisin keskiöön vielä yhden, kaikkein tärkeimmän toimijan: me kuluttajat tai sanoisinko ihmiset. Me voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa paljon myös biokaasun tuotannon ja käytön yleistymiseen. Sinä päätät.

Tule mukaan "Biokaasusta joukkovoimaa" -tapahtumaan 13.5.2016: http://www.sitra.fi/tapahtumat/hiilineutraali-teollisuus/biokaasusta-joukkovoimaa ja näkemään ja kokemaan biokaasuautot "BiokaasuKS - Autoillaan puhtaasti tulevaisuuteen" -tapahtumaan 14.5.2016: https://www.facebook.com/biokaasuks.

 

http://www.keskisuomi.fi/aluekehitys/biotalous/biokaasu

 

 

3 kommenttia

Kasvuun 17 miljoonaa

Maanantaina 25. huhtikuuta 2016 | Mikko Tiirola

 

Työttömyys on riivannut Keski-Suomea muuta maata kovemmin, mutta nyt yritysten liikevaihdot ovat kääntyneet kasvuun ympäri maakuntaa. Kasvua pitäisi ruokkia kaikin mahdollisin tavoin. Vipuvoimaa kasvun vauhdittamiseen on tarjolla myös Euroopan unionin rakennerahastoista. Kyse ei ole nappikaupasta. Unionin alueella jaetaan rahastojen kautta noin 60 miljardia euroa aluekehittämisrahaa vuosittain.
Suurin osa siitä menee köyhille Itä-Euroopan maille.

Meillekin rahoja suunnataan, vaikka Suomi onkin nettomaksaja. Ohjelmakaudella 2014-2020 Keski-Suomen kehittämiseen on käytettävissä noin 120 miljoonaa euroa. Kestävää kasvua ja työtä -ohjelman (Euroopan Aluekehitysrahasto EAKR ja Euroopan sosiaalirahasto ESR) rahoitus on 80 miljoonaan euroa. Maaseudun kehittämiseen on varattu 40 miljoonaa euroa. Vuositasolla rahaa on siis käytössä 17 miljoonaa euroa Keski-Suomen kasvun, työllisyyden ja maaseudun kehittämiseen.

 

Mihin miljoonat menevät?

Rahastojen käyttöä ohjaavat EU:n ja valtion linjaukset. Tällä kaudella neljännes rahastojen kautta jaettavista varoista suunnataan ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin. Siksi erityisesti biotalouden ympärille rakennettavat kehittämishankkeet ovat rahoittajien suosiossa.

Rahoitettavien hankkeiden täytyy läpäistä ohjelma-asiakirjojen seula. Niillä rajataan rahojen käyttöä, ja sieltä tulee se kuuluisa hankkeisiin liittyvä byrokratia. Yrittäjyyden edellytyksiä halutaan kohentaa, mutta säädökset hankaloittavat monesti rationaalista ja maalaisjärkistä kehittämistä.

Keski-Suomen maakuntavaltuusto on linjannut, että täällä rahoitusta suunnataan biotalouteen, digitalouteen, osaamiseen, matkailuun sekä hyvinvointipalveluihin. Tavoitteena on luoda maakuntaan rakennerahastorahoituksen avulla 2 000 uutta yritystä, 10 000 uutta työpaikkaa ja lisätä vientituloja miljardilla eurolla.

120 miljoonan jakamisesta tehdään päätökset maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR), sen sihteeristössä, maakuntahallituksessa ja ELY-keskuksessa.

MYR on lakisääteinen, maakunnallinen toimielin, jonka tehtävänä on linjata maakunnan kehittämistä ja EU-tukien kohdentamista. Maakuntahallituksen asettamassa MYRrissä ovat edustettuina kunnat, valtionhallinto sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. MYR päättää ohjelmien painotuksesta toimeenpanosuunnitelmassaan. Keski-Suomen erikoisuutena ovat MYRrin alaisuudessa toimivat työryhmät metsäbiotalouden ja ruokasektorin kehittämiseksi. Työryhmien jäsenet ovat pääosin yrittäjiä, jotka tuovat asiantuntemustaan maaseudun kehittämisohjelman toteutukseen.

 

Hankebyrokratia haittaa

Pääosan hankevalinnasta hoitaa rahoittajien (maakuntaliitto, ely-keskus) yhteinen sihteeristö. Hanketta arvioidaan sihteeristössä kahteen otteeseen: sopiiko hanke ohjelman valintakriteereihin, maakuntastrategian painotuksiin ja kaikkien kehittämistoimenpiteiden kokonaisuuteen.

MYRrin puheenjohtajana olen puheoikeudella sihteeristön kokouksissa mukana. Hankkeiden valinta ja arviointi sujuu rutiinilla. Valitettavasti hakemusten määrää ovat karsineet hankemaailmaan liittyvä byrokratia, alentuneet tukitasot ja vaatimus suuremmasta omarahoituksesta.

Minusta tuntuu, että hankebyrokratian takia aitoja kehittämishankkeita jää rahoituksen ulkopuolelle, kun hankemaailma ja yrittäminen eivät kohtaa. Jääköhän liian suuri osa kehittämisrahoituksesta edelleen pönkittämään hankeammattilaisia, kuten koulutusorganisaatioita ja julkisen sektorin organisaatioita? Kehittämisraha on tehotonta silloin, jos suurimmaksi saavutukseksi jää hanketyöntekijän työllistyminen.

Yritysten, kuntien elinkeinotoimen ja kehittämisyhtiöiden nykyistä aktiivisempi mukaan saaminen olisi tärkeää. Hankeammattilaisten ja elinkeinoelämän törmäyttämiseen pitäisi tehdä lisää töitä, jotta saamme kehittämisrahoista paremmin vipuvoimaa Keski-Suomen kasvun tukemiseksi.

 

Mikko Tiirola 
maakunnan yhteistyöryhmän pj.
Petäjävesi

 

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 23.4.2016.

4 kommenttia

Rahat tänne, Eurooppa!

Torstaina 7. huhtikuuta 2016 | Heikkinen& Partanen

No sitähän minä läksin sanomaan, että on se nyt kumma, kun ne tuolla muualla osaa kahmia tätä kansainvälistä EU-rahaa kottikärrytolkulla. Niin kuin nyt tämä Etelä-Pohjanmaa, herrajjestas sentään, kademieli pukkaa päälle kun lueskelee tätä Eväsojan Marjatan blogitekstiä Täyskädestä (29.3.).

Onhan meilläkin näitä osaajia, mutta niitä pitäisi olla paljon laajemmalla rintamalla. Kyllä nämä isot, yliopisto, ammattikorkeakoulu, kaupunki ja mitä niitä nyt on,  on osanneet verkonsilmät viritellä, mutta entäpä me muut? Taitaa olla rahanpyyntiverkoissa aika isoja reikiä. Elikkä oppimisen tarvetta on, ja ehkä vähän myös peiliin katsomisen paikka.

Niinpä sitten ajateltiin, että tarttis varmaan tehdä jotain. Pyydettiin tänne maakunnan pääkaupunkiin vieraita kertomaan, että miten ne oikein hommat hoitaa. Saatiin huijattua vieraileviksi tähdiksi Suojasen Elina Pirkanmaalta ja Perälän Sami Etelä-Pohojammaalta. Kertovat sitten omista onnistumisistaan ja me yritetään niiden hyvistä esimerkeistä jotain oppia. Ja ihan huijaamatta lupasi meidän oma Ahosen Laura Jykylän kaupungilta tulla jakamaan kokemuksiaan ja osaamistaan. Se on tuo Laura mahdottoman kokenut kv-osaaja ja hommannut jokusenkin euron kaupungin kassaan sieltä Brysselistä vai mistä se nyt oli. 

Niin ja jotta homma ei jää ihan vaan tämmöseksi luennoksi, niin me käynnistellään ja kokeillaan semmosta kansainvälisten hankkeiden sparrausprosessia, josta kans kerrotaan. Meillä on täällä alueen parhaat osaajat koolla, tarkotuksena on lyödä viisaat päämme yhteen ja katsella porukalla, mitä saadaan jatkossa aikaseksi. Jos  vaikka innostutaan tästä niin paljon, että ruvetaan oikein yhdessä kahmimaan rahuskaa sieltä EU:sta..!

Joten tulkaahan nyt joukolla tiistaina 19. huhtikuuta iltapäivällä tänne byrokratian linnakkeeseen, eli Cygnaeustalolle! Tarkemmat askelmerkit täällä
http://www.keskisuomi.fi/hankerahoitus/eu-rahoitus_2014-2020/euroopan_alueellinen_yhteistyo/kv-hanketilaisus_19.4.2016

Jos kahvia ja pullaa haluatte, ilmoittaudutte 12.4. mennessä. Jos ette halua, niin saa tulla ihan ilmoittamatta. Mutta sitten saattaa käydä niin, ettei löydy penkkiä. Seisomapaikkoja kyllä riittää.

Ei kommentteja

Turpiin ottamisesta

Tiistaina 15. maaliskuuta 2016 | Hannu Koponen

Kehittämisessä on esteitä. Usein ne liittyvät rahaan: aina hyvää ideaa ei voi rahoittaa, koska julkinen raha luo melkoisen viidakon sääntöjä. Ja sääntöjä pitää noudattaa.

Aika usein esteet liittyvät myös aikaan: kukaan ei vaan ehdi. Kuukauden perästä, kun olisi aikaa, homma onkin jo joko unohtunut tai ei-enää-niin-ajankohtainen. Hyvässä tapauksessa joku muistuttaa tekemättömästä työstä ja homma lähtee
uuteen lentoon. (Kiitos vaan tasapuolisesti
kaikille teille, jotka olette muistutelleet minua vuosien varrella.)

Tai sitten esteet ovat henkisiä.

Tiesittekö, että toisen idean tyly alas ampuminen vertautuu idean esittäjän aivoissa samaan tunteeseen kuin fyysinen kipu. Idean alas ampuja lyö henkisesti turpaan idean ilmaan heittänyttä. Mäjäyttää oikein kunnolla. Palautuminen tuosta turpiin saannista kestää useamman tunnin. Opin tämän Keski-Suomen maaseudun talvipäivän luennolla, jossa käsiteltiin työssä jaksamista. Tärkeää asiaa, johon kuuluu myös se, miten uusiin ideoihin ja uudentyyppiseen tekemiseen suhtaudutaan.

Idean torpedointikohtaus on tuttu ja hetkenä valtavan lyhyt. Kahdesta venyvästä ja pehmeästä vokaalista muodostuva kova yhdistelmä "ei" on tuttu meille kaikille useista eri yhteyksistä. Torpedon vaikutusta voi lisätä tehosanoilla, kuten ytimekkäissä esimerkkilauseissa "ei käy", tai "tuo ei ole mahdollista". Toisen idean mitätöintiä ja idean esittäjän vähättelyä tehostaa myös "eihän tuo nyt ole mahdollista" ja oma suosikkini, jossa tulee ilmi idean esittäjän kokemattomuus, "ei noin voi tehdä, koska aina on tehty näin". Ja niin sitä taas annettiin henkisesti turpaan uuden kehittäjälle. Perustelematta.

Onneksi on kokeilukulttuuri. Se on avannut henkisiä lukkojamme ja jopa me pikkuvirkahenkilöt silloin tällöin otamme aivot pois kassakaapista kokouksessa ja kuuntelemme. Nykyään jo huhutaan, että uuteen ideaan on suhtauduttu kehittävällä otteella. Mennään siis rohkeasti sitä kohti! Ja toivutaan niistä henkisistä turpiin saamisistamme uusia nyrkkeilykehään nousuja odottaessamme.

 

 

 

Ei kommentteja

Maakuntakaavoitus valinkauhassa

Maanantaina 29. helmikuuta 2016 | Olli Ristaniemi

Uudet itsehallinnolliset maakunnat tulevat. Toivottavasti uudistus onnistuu sataprosenttisesti. Ainakin oman työni tulevaisuuden suunnittelussa lähden tuosta lähtökohdasta. Ja näin pitää mielestäni asennoitua muidenkin, joita muutos tulee koskemaan. Ei kannata keksiä karikoita ja heitellä hiekkaa rattaisiin.

Maakuntakaavoitus ja kuntien kaavaohjaus on tulevien maakuntien yksi tärkeistä tehtävistä. Näitä linjauksia ja toimintatapoja on jo nyt syytä miettiä. Maakuntaliiton asiantuntemuksen ei saa antaa heiketä. Nyt on varauduttava maakuntakaavoituksen kehittämiseen ja sen ohella kuntien kaavaohjaukseen. Myös valtio tulee jatkossa pyytämään meiltä lausuntoja ja kannanottoja mm. maankäytön linjauksiin ja toimintatapoihin. Maankäyttö- ja rakennuslain muutospaineet kasvavat.

Maakuntakaavan tulee palvella maakunnan strategiatyötä. Se on osa strategista suunnittelua, selkeä pari maakuntastrategialle. Maakuntakaava on tehtävä vaalikauden aikana ja sen tulee olla strateginen. Vaalikauden aikana tehtävässä kaavassa voi olla vain yksi varsinainen nähtäville pano ehdotusvaiheessa ja sitä täydentävät osallisuuden muodot. Sen on pidettävä sisällään valtiolta siirrettävät alueelliset liikenteen, joukkoliikenteen, luonnonsuojelun, luonnonvarojen, energian jne. tehtävät. Kaavan tulee perustua olevaan tietoon ja niihin strategiaa täydentäviin selvityksiin, joita kaavan laatiminen edellyttää. Kaava tulee sovittaa yhteen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Näitä tavoitteita on jo lähdetty uudistamaan. Niiden on syytä olla vain todella tärkeisiin valtakunnallisiin kysymyksiin pureutuvia ja konkreettisia. Kaikki viralliset vaiheet tulee hoitaa sähköisesti. Tiedottamisen tulee olla jatkuvaa.

Strateginen maakuntakaava kuvaa ja linjaa huomattavasti paremmin tulevaisuuden kehittämistä ja reunaehtoja, kuin mihin nykyinen maakuntakaavoitus antaa mahdollisuuden. Strateginen maakuntakaava antaa kunnan omalle suunnittelulle huomattavan liikkumavaran. Maakunnan tarve ohjata kunnan suunnittelua tulee vähenemään. Kunnat ovat jo pääsääntöisesti kaavoittaneet taajamat ja keskeiset rannat. Kun strateginen maakuntakaava tulee, kuntien olisi hyvä siltä pohjalta ottaa koppi ja alkaa laatimaan koko kuntaa koskevia yleiskaavoja. Tällöin maakuntakaavan kehittämisajatukset, kaavajärjestelmämme mukaisesti, täsmentyvät kuntien oman suunnittelun kautta. 

Strateginen maakuntakaava kehittämisajatuksineen antaa mahdollisuuden myös siihen, että yksilöön kohdistuvat oikeusvaikutukset voidaan minimoida. Nykyisin ehdollinen rakentamisrajoitus (rahat tai lupa -periaate) koskee suojelun, virkistyksen, teknisen huollon ja liikenteen aluevarauksia. Myös "harmaat alueet", kuten esimerkiksi arvokkaat geologiset muodostumat, voivat olla maanomistajalle kohtuuttomia. 

Maakunnille tuleva verotusoikeus laittaa tulevan maakuntavaltuuston miettimään, mihin verovaroja suunnataan. Tällöin on mahdollisuus korvauksiin ehdollisen rakentamisrajoituksen tai "harmaiden alueiden" osalta. Valtakunnallisten inventointien ja arvojen osalta korvausvelvollisuuden tulee kuitenkin kuulua valtiolle.

 

Yksi kommentti

Keski-Suomi -laiva pelastui merihädästä

Keskiviikkona 24. helmikuuta 2016 | Veli-Pekka Päivänen

Keski-Suomi -laiva joutui rajuun myrskyyn kansainvälisillä merillä syksyllä 2008, menetimme viennin laskun myötä 7 500 työpaikkaa ja kunnat menettivät vuositasolla verotuloja yli 30 miljoonaa euroa. Keski-Suomi -laivan vientivetoiset moottorit yskivät pahemman kerran, mutta eivät sentään pysähtyneet kokonaan. Olimme lähes haaksirikon partaalla. Tunnelma laivassa oli hämmentävä, entiselle kurssille ei ollut paluuta.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Mitä on lautasillamme vuonna 2030?

Keskiviikkona 27. tammikuuta 2016 | Hannu Koponen

Mitä me syömme tulevaisuudessa? Mitä ruoka voisi olla? Millaisia tulevat olemaan ruoantuotannon ja -viennin menestystarinamme? Tätä pohtii ruokapoliittinen selonteko, jota päivitetään nyt.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Ohjeita hyvin perinteiseen seminaariin

Torstaina 14. tammikuuta 2016 | Merja Lahti

Jos olet puhuja, tule paikalle viime minuutilla ja tussaroi muistitikkusi kanssa tietokoneella hyvä tovi. On jännittävää, jos tikulla on parikymmentä Power Point -esitystä joiden kaikkien otsikko on Semma.

4 kommenttia Lue koko kirjoitus

Tuunattua joulua

Torstaina 17. joulukuuta 2015 | Merja Lahti

Tänä kiertotalouden kulta-aikana päätin kaivaa verkon uumenista parin vuoden takaisen joululauluirvistelyni ja tuunata sitä hiukan. Kätevää kuin nykyajan joulusiivous: sohvatyynyt järjestykseen, kynttilät pöydille ja raikastetta ilmaan spraypullosta.
No mikä ettei? Huijausta ovat myös monien joululaulujen sanat.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Itsarimaakuntien maankäyttö

Maanantaina 30. marraskuuta 2015 | Olli Ristaniemi

Maakunnat saivat vihdoinkin olemassa olonsa oikeutuksen itsehallintoalueiden, "itsareiden", muodossa. Tämän olisi pitänyt tapahtua jo 20 vuotta sitten, kun liityimme Euroopan Unioniin. Tuolloin unelmoitiin mm. Ranskan kaltaisesta provinssien itsehallinnosta.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Maakunnista itsehallintoalueiksi

Tiistaina 10. marraskuuta 2015 | Anita Mikkonen

Oli helpottavaa kuulla, että hallitus pääsi sopuun 18 itsehallintoalueen ja 15 sote-alueen muodostamisesta sekä päälinjauksista. Tämä oli tähän mennessä merkittävin päätös sekä nykyisen että edellisen hallituksen historiassa. Keski-Suomen kohdalla epävarmuus on nyt poistunut, sillä maakunta tulee muodostamaan oman itsehallinto- ja sote-alueen. Meitähän ehdittiin jo kaavailla erilaisissa kannanotoissa käytännössä milloin Tampereelta milloin Kuopiosta johdettuun isoon sote-alueeseen, johon muu aluehallinto olisi mahdollisesti liitetty myöhemmin.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Noin viikon positiiviset uutiset Keski-Suomesta

Torstaina 29. lokakuuta 2015 | Veli-Pekka Päivänen


Syksyn pimeydestä huolimatta valoa on näkyvissä ainakin Keski-Suomen yhteistyössä, taloudessa, imagossa sekä liikenteessä. Tässä muutama viikon sisällä julkaistu positiivinen uutinen.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Stop over ja säänkestävät palvelukonseptit

Tiistaina 15. syyskuuta 2015 | Leena Pajala


Miten saada Aasiasta Suomen kautta Eurooppaan matkaavat aasialaiset pysähtymään muutamaksi tunniksi tai muutamaksi päiväksi Suomeen?

Kysytään islantilaisilta, jotka ovat menestyksellä toteuttaneet stop over -konseptia jo vuosia, päätti Keski-Suomen matkailuhallitus. Toinen kiinnostuksen kohde ovat säänkestävät palvelukonseptit, joita kehitetään myös Keski-Suomen matkailustrategiassa. Islanti on vuosi toisensa jälkeen kasvattanut suosiotaan, vaikka saarella eletään sääolosuhteiden armoilla ja vettä sataa tuon tuostakin. Sateinen sää ei siis ole este, se on haaste.

6 kommenttia Lue koko kirjoitus

Päin pyörän satulaa

Torstaina 13. elokuuta 2015 | Merja Lahti


Olemme palanneet suurin joukoin takaisin arkeen. Tukka pitää aamuisin kammata ja kengät laittaa jalkaan. Kalenterit on päivitetty ja uudet salasanat hankittu unohtuneiden tilalle. Herätyskellot, salkut, läppärit ja työmatkaa taittavat kulkupelit on valjastettu käyttöön.

Rutiinit asettuvat kohdilleen ja päivät rytmittyvät viikonloppujen katkomiin pötköihin.
Kyllä se siitä. Mutta nyt tulee kuitenkin motkotusta.

6 kommenttia Lue koko kirjoitus

Vielä on kesää jäljellä

Tiistaina 23. kesäkuuta 2015 | Veli-Pekka Päivänen

Keski-Suomen yritysvetoinen matkailustrategia näyttää toteutuvan. Yritykset investoivat matkailukeskuksiin ja kehittävät monipuolisesti palveluja eri kohderyhmille lamasta huolimatta. Meillä palvellaan festarikansaa, kulttuuriväkeä, golfareita sekä perhematkailijoita. Hyvä niin.

Keski-Suomen talvimatkailun lippulaiva Himos on kehittynyt myös kesämatkailun kärkikohteeksi. Uusien investointien myötä Himoslomien järjestämät kesäfestarit keräävät tänä suvena arviolta 150 000 maksavaa asiakasta Himokselle. Himos Parkin uusi 8 000 henkilön teltta sai tuli- tai paremminkin vesikasteen juhannuksena. Hyvin näytti teltta palvelleen. Kauan suunniteltu Himoksen kylpyläkin on taas hyvin lähellä lopullisia investointipäätöksiä ja siinä on mukana myös kansainvälistä väriä Intiasta saakka. Jospa kolmas kerta toden sanoo.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Odotusta ja juhannusta

Keskiviikkona 17. kesäkuuta 2015 | Merja Lahti

Ihmisen elo on ainaista odottamista. Niin kuin nytkin. Odotamme kiihkeästi kesälomaa.

Tänä vuonna odotamme kiihkeästi myös kesää, sitä kunnollista ja oikeaa, jolloin ei tarvita pipoa, sukkahousuja eikä villa-, toppa- tai tuulitakkia. Odotamme uimaranta-, terassi-, veneily- ja mökkikelejä. Odotamme että tarkenisi kulkea avojaloin. Odotamme kesämekkoja, bikinejä ja aurinkohattuja. Odotamme että voisimme
kääntää kasvot päin aurinkoa, sulkea silmät ja huokaista sitä autuutta.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Sanomalehtikatsaus

Torstaina 4. kesäkuuta 2015 | Veli-Pekka Päivänen


Hallitus on vaihtunut ja lehdistössä käydään vilkasta keskustelua Keski-Suomen tilanteesta. Tässä muutama asiaan liittyvä lehtiuutinen Keskisuomalaisesta:

6 kommenttia Lue koko kirjoitus

Maakuntakaavan tarkistus käyntiin

Maanantaina 18. toukokuuta 2015 | Olli Ristaniemi


Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus käynnistyi maaliskuussa. Maakuntahallitus päätti kaikkien kuuden voimassa olevan kaavan tarkistuksesta. Nämä ovat Keski-Suomen maakuntakaava, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaava sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaava Jämsän Länkipohjan osalta.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Biotalousoppia tulppaanien maasta

Maanantaina 27. huhtikuuta 2015 | Hannu Koponen


Farmasia, polymeerit, levät ja bioaromaattiset yhdisteet - lista biotalouden asioista, joiden hallitsemisesta ja tuotteistamisesta olisi nyt hyötyä Keski-Suomelle, on pitkä.

Oppia ja muutosta biotalouden kentälle olivat hakemassa Hollannista Sari Åkerlund, Ääneseudun kehitys Oy:stä, Anneli Yli-Martimo, Laura Vertainen ja Mari Hakkarainen Jyväskylän ammatti-korkeakoulusta sekä Hannu Koponen ja Hilkka Laine Keski-Suomen liitosta.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Kansainvälistä EU-rahoitusta hyödyntämään!

Torstaina 19. helmikuuta 2015 | Heikkinen& Partanen


Keski-Suomessa on mahdollista hakea Euroopan unionin kansainvälistä rahoitustukea useasta ohjelmasta. Ohjelmat tukevat erityisesti innovaatioihin, ympäristöön, saavutettavuuteen, kestävään kaupunkikehitykseen sekä pk-yritysten kilpailukykyyn liittyviä toimia. Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi Itämeren maiden ohjelma, Pohjoinen periferia ja arktinen, Interreg Europe, Horisontti 2020, Erasmus+ jne. Uusi EU-ohjelmakausi 2014-20 on käynnissä ja suurin osa em. ohjelmista on avoinna rahoitushakemuksille.

5 kommenttia Lue koko kirjoitus

Maahanmuuttajat pelastavat Keski-Suomen väestönkasvun?

Keskiviikkona 28. tammikuuta 2015 | Veli-Pekka Päivänen

Tilastokeskus julkaisi juuri tiedot maakuntien ja kuntien väestömuutoksista. Keski-Suomen väestönkasvu on ollut 2000 luvulla yleensä keskimäärin 700 - 800 henkilöä/vuosi. Toissavuonna kasvua tuli kuitenkin vain 163 henkilöä ja viime vuonna enää 67 henkilöä.

Oltiin sentään plussalla, hyvä niin. Jäin pohtimaan syitä, miksi näin on käynyt. Tarkemmat analyysit paljastivat yllättäviä seikkoja: syntyvyys suhteessa kuolleisuuteen vähenee ja muuttotappio kasvaa. Väestön kasvu on siis maahanmuuttajien varassa.

3 kommenttia Lue koko kirjoitus

SLUSHia keskisuomalaisittain

Keskiviikkona 19. marraskuuta 2014 | Veli-Pekka Päivänen


Helsingin messukeskuksessa järjestettävästä SLUSH -tapahtumasta on kasvanut Euroopan tai, joidenkin puheiden mukaan, koko maailman suurin ja paras yrittäjyyden edistämistapahtuma. Siellä kohtaavat yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat, start up yritykset, kansainväliset enkelisijoittajat, kansainväliset pääomasijoittajat,
yksityiset yritysten kehittäjät sekä julkisen sektorin toimijat.

7 kommenttia Lue koko kirjoitus

Vihreän kullan kirous

Keskiviikkona 5. marraskuuta 2014 | Olli Ristaniemi

Kun tieto Äänekosken biotuotetehtaasta tuli, sain melko pian sen jälkeen lahjaksi veljeltäni kirjan "Vihreän kullan kirous". Se on filosofian tohtorin, Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian dosentin Teemu Keskisarjan kirjoittama kirja suomalaisen puunjalostusteolli-suuden isästä, G. A. Serlachiuksesta, hänen elämästään ja afääreistään.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Kärkihankkeita jo 140 vuotta

Maanantaina 20. lokakuuta 2014 | Hannu Koponen

Mauno Jokipiin toimittamasta Keski-Suomen historiasta osui silmiini kohta, jossa oli hahmoteltu pääkohtia 1870-luvun alueelliseen edunvalvontaan, tuon ajan kärkihankkeita siis.

Mikä olikaan kolmen kärki? Rautatie, oma lääni ja keskisuomalainen sivistys eli kansakoulujen perustaminen. Rata saatiin nopeasti, 1890-luvun lopulla. Keski-Suomen lääni perustettiin reilun 80 vuoden jälkeen vuonna 1960 - tosin se menetettiin, kun suurläänit muodostuivat 1997. Kansakoulut rakennettiin ja sivistyttiin.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Verkkoa paikataan pisteillä?

Torstaina 9. lokakuuta 2014 | Merja Lahti


Valtion harventuvaa palveluverkkoa paikataan pisteillä. Keski-Suomessa on jo opittu yhteispalvelupisteisiin, joissa kuntien palveluneuvojat jeesaavat kuntalaisia asiainhoidossa. 

Tai ei kaikkia palveluita tietenkään ole kaikissa pisteissä - yhdessä yhtä ja toisessa toista. Joissakin pisteissä voi olla verottajan palveluja tai Kelan tai TE-toimiston, jossain ehkä maistraatin, poliisin tai oikeusavun palveluja. Yleensä piste ja neuvoja löytyvät kunnantalolta.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Olen nähnyt kauniin kaupunkini

Maanantaina 8. syyskuuta 2014 | Olli Ristaniemi


Sain elokuussa käsiini Jyväskylän arkkitehtuurikartan. En ole arkkitehti eivätkä Jyväskylän yksittäiset talot, rakennuskokonaisuudet tai asuinalueet ole herättäneet mitään ihmeenpää intohimoa. Vaikka olen jyväskyläläinen, tunnustan että en ole aikaisemmin kunnolla nähnyt metsää puilta - eli yksittäisiä arkkitehtonisesti hienoja taloja, rakennuksia ja asuinalueita. Kunnon metsä avautui minulle arkkitehtuurikartan kautta.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus