Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Tarkoituksenmukaisuusharkintaa

Keskiviikkona 7. joulukuuta 2016 | Olli Ristaniemi

Maakuntakaavan tarkistukseen liittyvä maakuntahallituksen päätös 14.11.2016 luonnonsuojelun osalta on herättänyt maakunnassa vilkkaan keskustelun. Myös kollegani muista maakuntaliitosta ovat osoittaneet kiinnostusta liiton linjauksia kohtaan ja olenkin saanut niitä avata ja perustella useita kertoja.

Maankäyttö- ja rakennuslain tärkein asia on jäänyt maakunnan vilkkaassa keskustelussa huomiotta. Keski-Suomen liitto on maakuntakaavan laatijana käyttänyt sille kuuluvaa maankäyttö- ja rakennuslakiin kirjattua tarkoituksenmukaisuusharkintaa.

Valtuutuksensa tarkoituksenmukaisuus-
harkinnalle maakuntaliitto saa maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:stä. Sen mukaan "maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita". Lisäksi pykälässä todetaan, että "aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen". Maakuntakaavassa ei siten tarvitse esittää kaikkea, vaan liiton harkinnan mukaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia asioita. Liitolla on harkintavaltaa kaavan sisällön lisäksi myös teknisessä esittämistavassa, esitettävien merkintöjen yleispiirteisyydessä tai yksityiskohtaisuudessa kaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset (28 §) eivät ota kantaa, täytyykö olla kokonaismaakuntakaava vai vaihemaakuntakaava. Maankäyttö- ja rakennuslain 27 §:n mukaan maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain. Ja tätä liitto on käyttänyt menneinä vuosina useasti, onhan meillä neljä lainvoimaista vaihemaakuntakaavaa. Näiden osalta on vaikutukset arvioitu, yhteensovitus tehty ja lain mukaiset sisältövaatimukset täytetty, koska kaavat on hyväksytty. Tämäkin osoittaa sen, että maakuntakaavassa ei tarvitse esittää kaikkea mahdollista.

Tehdään sitten kokonaismaakuntakaavaa, vaihemaakuntakaavaa tai - niin kuin nyt - maakuntakaavan tarkistusta, maakuntakaavan sisältövaatimukset on täytettävä. Ne on täytettävä, osoitetaan alueita kartalla tai ei. Jos jokin teema jää pois ja sillä on todettu esimerkiksi valtakunnallisia arvoja, lainvastaisuus tulee siitä, että jotain näitä arvoja tuhoavaa, esitetään sen päälle. Pelko siitä, että jos jotain asiaa ei esitetä maakuntakaavakartalla niin se menetetään, on aiheeton.

Pakkoa maakuntakaavan sisällön suhteen ei siis ole, maakuntaliitolla on harkintavalta ja tätä maakuntahallitus on käyttänyt.

 

 

Yksi kommentti

Virkamies-Slush?

Maanantaina 28. marraskuuta 2016 | Heikkinen& Partanen

 

Helsingissä järjestetään taas tällä viikolla Slush, tuo järjettömästi kasvanut ja suosittu kasvuyritysten megatapahtuma. Alkuperäisen Slushin kylkeen on kasvanut myös Slush Science Track tieteentekijöille.

Vasta jokin aika sitten täällä Jyväskylässä oli Kasvu Open, jossa palkittiin innovatiivisia yrityksiä kasvupoluillaan. Osallistujat varmasti saavat  noista tapahtumista
ylimääräistä energiaa ja rohkeutta työnsä tekemiseen ja luovat arvokkaita verkostoja. 

Tuli vaan mieleen, että entäs me valtion ja kuntien virkamiehet - eikös tämä porukka jos mikä tarvitsisi ravistusta ja uusia ideoita? Miten meidät saataisiin vuodesta toiseen innostumaan työstämme paremmin? Missä on meidän virkamiesten oma Slush? 

Kaikki tietävät tai ovat tietävinään, että valtion ja kuntien virkamiehet/naiset/henkilöt nuokkuvat aneemisina harmaissa vaatteissaan harmaissa työtiloissaan koneidensa äärellä ja naputtavat päivät pitkät raportteja, selvityksiä, lausuntoja, viranhaltijapäätöksiä sun muuta - suurimmaksi osaksi käsittämätöntä ja kuivaa tekstiä ja potaskaa.  Ja saattaahan se totuus joskus tuon näköinenkin olla, jopa virkamiehen itsensäkin mielestä. Virkamieskin on vain ihminen ja häntäkin saattaa välillä masentaa työn tekeminen vuodesta toiseen samalla tavalla. 

Virkamiehen voi jopa tehdä pahaa lukea omia tekstejään ja tuotoksiaan, kun vuosien varrella on tullut pahaksi tavaksi (vai laiskuuttaan?) toistaa samaa mantraa ja virkajargonia. Valitettavasti virkamiesslangin käyttämiseen voi sokeutua, vaikka millään ei haluaisi. 

Mistä saada rohkeutta ja hyviä vinkkejä siihen, miten asiat voisi tehdä eri tavalla, vähän raikkaammin? 

Ja arvatkaa mitä? Ei se virkamies tänä päivänä työtään missään kammioissa tee. Virkamies työskentelee verkostoissa, Oikeiden Ihmisten kanssa, ja saa näiden kautta kosketusta ihan Oikeaan Elämään. Verkostot ovat laajoja ja niihin kuuluu tietysti muitakin virkamiehiä, mutta myös muiden alojen asiantuntijoita, joskus myös niitä kuuluisia kaikkien alojen asiantuntijoita, elinkeinomaailmasta, koulutuskentältä ja jopa kolmannelta sektorilta. Onpa kuultu joidenkin virkahenkilöiden uskaltautuneen nuorisonkin pariin.  Mutta riittävätkö nämä verkostot pitämään virkamiehen riittävän innostuneena omasta työstään, jota siis teemme veronmaksajille veronmaksajien kustantamana? 

Virkamieshän tekee jatkuvasti myös asiakaspalvelutyötä, ja aika vaativaa sellaista. Ajatellaanko, että virkamies osaa luonnostaan tuottaa hyviä tekstejä, osaa luonnostaan asiakaspalvelumentaliteetin, eikä työvuosiensa varrella tarvitse minkäänlaista inspiraatiota tai päivitystä työnsä tekemiseen? Eipä virkamiehille koskaan järjestetä mitään asiakaspalvelukursseja - vai järjestetäänkö? 

Olisiko vastaus Virkamies-Slush? Sijoitustoimintaa siellä ei varmaankaan tehtäisi tai kasvupalkintoja jaettaisi - korkeintaan henkilökohtaisesta fyysisestä kasvusta - mutta ehkä kuitenkin jotain muuta innostavaa ja erilaista? 

Virkamies-Slushista saisimme kollegiaalista tukea ja innostusta, myös uusia ideoita - kenties tuottaisimme jopa niitä kuuluisia innovaatioita, joilla tämä maa kuuluu pelastuvan. Virkamies-Slushissa lavalle astuisivat ne rasittavan erilaiset, värikkäät virkamiehet kertomaan omista havainnoistaan ja jopa hyvistä esimerkeistä, joita löytyy runsaasti - sen olemme muutamissa (tylsissä virkamies)seminaareissa havainneet. Virkamieskunnalla on toivoa, mutta uudistumista ja innostumista tarvitaan. 

Näemme jo sielumme silmin, miten Virkamies-Slushissa sadat, ehkä jopa tuhannet harmaat virkamiehet -ja naiset hellittävät kravattejaan, avaavat tiukat nutturansa, ja alkavat miettiä, miten asiat voisi tehdä toisin - tehokkaammin, hauskemmin ja kansalaisia paremmin palvellen.

Seuraava viranhaltijapäätös, jonka tällainen työstään uudelleen innostunut virkamies tekisi, saattaisi olla hyvinkin erilainen, elävä ja ymmärrettävä. Edelleen se " VIPSI" olisi totta kai faktoihin perustuva päätös, mutta ehkä vähemmän kuivakka ja itseään toistava?

Seuraavan kerran, kun tapaisit tämän virkamiehen jossain suunnittelupalaverissa, hän ei kenties ampuisikaan uutta ja rohkeaa ideaa heti alas, vaan yrittäisi pikemminkin keksiä miten se päästäisiin toteuttamaan - kompastumatta ensimmäisenä rakenteisiin tai totuttuihin toimintatapoihin. 

Kuka ottaisi kopin Virkamies-Slushin järjestämisestä? Vai onko idea täysin Flush - vessanpönttökamaa?

Ei kommentteja

Kasvu Openista mallia maakuntauudistuksen kasvupalveluihin

Tiistaina 8. marraskuuta 2016 | Veli-Pekka Päivänen


Suomi on ollut suurten taloudellisten haasteiden kourissa vuodesta 2008 alkaen. Saamme miltei päivittäin lukea, että Suomi tarvitsee lisää kasvuhaluisia yrityksiä, elämme jatkuvassa rakennemuutoksessa, julkiset yritystuet ovat turhia, kehittämisyhtiöiden rooli on muuttumassa, kuntien tehtävänä on huolehtia elinvoimasta, maakuntauudistus tehostaa julkisia yrityspalveluja, perinteisen teollisuuden on uusiuduttava ja yritysten on kansainvälistyttävä. Ilmassa on ollut enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Nykyiset rakenteet ja julkiset yrityspalvelut ovat muutoksen keskellä ja tilalle on syntymässä jotain aivan uutta. Tästä esimerkkinä on se, että monet kunnat ovat purkamassa noin parikymmentä vuotta vanhoja seudullisia kehittämisyhtiöitä ja siirtämässä elinkeinojen kehittämisen takaisin kunnan omaksi toiminnaksi. Tämä ilmiö leviää kulovalkean tavoin ympäri Suomea. Toivottavasti uusi organisointi tuo myös lisää tehoa apparaattiin ja muuttaa myös toimintatapoja. 

Toisaalta yritykset ovat ottamassa yhä suurempaa vastuuta kehittämisestä, esimerkiksi Keski-Suomen kauppakamarin kehittämästä Kasvu Openista on tullut Suomen suurin kasvuyritysten kehittämistapahtuma. Kasvu Openissa yritykset neuvovat toisiaan kasvamaan ja kehittymään ja vieläpä ilmaiseksi. Tänä vuonna sparrausta sai 349 yritystä ympäri Suomen ja Kasvu Openin huipentumaan Jyväskylässä lokakuun lopussa osallistui liki 2 000 henkilöä. Kasvu Openista on tullut muutamassa vuodessa todellinen kasvuyritysten kansanliike tai paremminkin yksityinen yritysten kehittämisliike. Vastaavanlaisia yksityisiä yritysten uusia kehittämisyhteisöjä ovat SLUSH ja jyväskyläläislähtöinen Nordic Business Forum. 

Olen pohtinut elinkeinojen kehittämisen muutosta mukaillen M. Porteria vuodelta 1995. Muutoksen vanhasta uuteen malliin voisi tiivistää Kasvu Openin tapauksessa seuraavasti: 

  • Kasvu Openissa taitavat ja kokeneet yksilöt osallistuvat liiketoiminnan kehittämiseen, ennen julkisilla kehittäjillä oli suurempi merkitys. 
  • Kasvu Openin toteuttamisesta vastaavat yksityisen sektorin toimintaorganisaatiot, vanhassa mallissa yhteiskunnan ylläpitämät organisaatiot. 
  • Kasvu Open korostaa kannattavaa kasvavaa liiketoimintaa, aiemmin korostettiin tuettua liiketoimintaa. 
  • Kasvu Openissa yritykset ovat vientiin orientoituneita, ennen yritykset palvelivat paikallisia yhteisöjä ja liiketoimintoja. 
  • Kasvu Openin perusta on yksityinen sektori, aiemmin valtion ja kuntien omistamilla organisaatioilla oli iso rooli. 
  • Kasvu Open korostaa hyvinvoinnin luomista, ennen korostettiin sen jakamista.

Maakuntauudistuksen yhtenä tehtävänä on luoda malli ja toimintatapa kasvupalveluiden organisointiin maakunnassa. Kasvu Openista ja muista uusista yrityslähtöisistä kehittämismalleista saamme oivat erimerkit siitä, miten yritysten kehittämispalveluja voidaan tehdä täysin uudella tavalla. Otetaanpa oppia!

Ei kommentteja

Maakuntahallitukselta merkittäviä linjauksia maakuntakaavan tarkistukseen

Torstaina 27. lokakuuta 2016 | Olli Ristaniemi

Käypä katsomassa Ollin viimeisin vlogi koskien maakuntakaavan tarkistuksen jatkovalmistelua:  
https://www.youtube.com/watch?v=zcxgxKrLMNI

Ei kommentteja

Kiertotalous on kultamuna

Perjantaina 14. lokakuuta 2016 | Hannu Koponen

Rooman klubin mukaan kiertotalouden vahva hyödyntäminen tarkoittaisi Suomeen jopa 75 000 uutta työpaikkaa. Kiertotalous voisi tarjota miljardien eurojen arvonlisän, Sitran varovaisen arvion mukaan tämä olisi Suomessa yli 2½ miljardia euroa. Kiertotalous on ala, joka skaalautuu ja tarjoaa näin loputtomasti vientimahdollisuuksia. Tämä kerrottiin 21.9. Sitran tilaisuudessa, jossa julkaistiin "Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016 - 2025".

Hyvä esimerkki kiertotaloudesta on Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän Energian idea elektroniikkajätteiden kierrätyslaitoksesta. Elektroniikkaromusta löytyy paitsi kultaa, myös paljon muita harvinaisia metalleja. Laboratoriomittakaavasta on vielä matkaa taitettavana, mutta tämä on yksi esimerkki Sitran tunnistamista kiertotalouden
uusista mahdollisuuksista. Tästä vielä kuullaan,
homma on etenemässä vauhdilla kohti ensimmäisen laitoksen rakentamista.

Sitra on nostanut myös liikenteen osaksi kiertotalouden tulevaisuuden painopisteitä. Keskisuomalaisten toimijoiden yhteinen ponnistelu biokaasun käytön edistämiseksi löytyy tuosta osiosta Sitran raporttia. Maakuntamme on siis hyvin ajan hermolla kiertotalouden eri osa-alueilla.

Uudet työpaikat syntyvät koko tuotantoketjuun: raaka-aineiden hankintaan, isojen jalostuslaitosten kupeeseen ja t&k&i -sektorille. Vanhojen töiden kadotessa kiertotalous tarjoaa uutta, kunhan vain keksimme yhdessä ne työpaikat. Uusi ei aina synny vanhan tilalle, vaan se voi syntyä myös vanhan rinnalle. Hyvä kiertotalouden esimerkki tästä on Äänekoskella, biotuotetehtaan konseptissa.

Lähes kaikki mitä nyt tehdään fossiilisista raaka-aineista, on korvattavassa biopohjaisilla tuotteilla. Suomalaisen kiertotalouden erikoispiirre onkin biopohjainen kiertotalous, me rakennamme uutta taloutta vahvasti biotalouteen nojaten. Eikä kiertotaloudessa ole kyse pelkästään tuottavuuden parantamisesta, vaan myös uudesta liiketoiminnassa. Kiertotaloudesta on tulossa teollisuutemme uusi kivijalka. Vai pitäisikö puhua kierrätysmateriaalista valmistetusta jalasta?

 Sitran raportti: https://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksia117.pdf

Ei kommentteja

Kansainvälisyyttä, kiitos!

Perjantaina 16. syyskuuta 2016 | Hannu Koponen

Yhteistyö, dialogi ja toisten näkökulmien kuuntelu ovat kliseisiä, mutta niin tarpeellisia taitoja tässä ajassa.

Kuka olisi uskonut, että konfliktien maailma on meidän käsissämme vuonna 2016? En ainakaan minä, silloin kun Keski-Suomen strategian visioita rakennettiin vuonna 2013. Kun seuraa mediaa, joutuu päivittäin pohtimaan sitä, mihin maailma on menossa? Viilentynyt dialogi-ilmasto Itämeren alueella on tosiasia ja sen seurauksena me käperrymme rajojemme sisäpuolelle ja rakennamme muureja sinne, missä niitä ei pitäisi olla.

Me emme ole yksin, vaan tekemisemme ja tekemättömyytemme vaikuttaa etäälle meistä. Oma piirimme ei ole enää kylä, ei kaupunki eikä edes valtio, vaan lähes kaikilla vähintään Euroopan alue. Tämä ei ole pelkkää juhlapuheissa toistettua mantraa, vaan täyttä totta.

Juhlapuheiden takana, siellä missä me liitossa teemme töitämme, kansainvälisyys on jokapäiväistä ja yksi työvälineemme edistää asioitamme. EU-edunvalvonta on hiipinyt työhön vaivihkaa, EU-politiikan seuraamisessa meillä keskisuomalaisilla on apuna Länsi-Suomen liittojen yhteinen Eurooppa-toimisto. Keski-Suomen liitto järjestää kansainvälisen rahoituksen infoja, viimeisimpänä oli CIMO:n rahoitusmahdollisuudet erityisesti hyvinvointipuolelle. Ja "kansainvälistä rahaa on!" - kuten tuon seminaarin yläotsikko kuuluu. Hankkeita voivat tehdä julkiset organisaatiot ja kolmannen sektorin toimijat, ja nuorille on olemassa omia rahoituslähteitä. Sinne vain sukeltamaan mahdollisuuksien maailmaan.

Kansainvälinen hanke ei ole EU-rahan kahmimista omaan perustekemiseen, vaan se on avautumista ja altistumista. Se on resurssi uusien näkökulmien oppimista, hyvien käytänteiden jakamista ja omien luutuneiden toimintamallien kyseenalaistamista. Ja toki hankeraha on myös resurssi uusien ideoiden testaamiseen. Kun nostaa katseensa vaikkapa Itämeren alueelle, huomaa   miten paljon yhteisen tekemisen ja oppimisen mahdollisuuksia meillä onkaan. Itämeren alueen ohjelman siemenraha on yksi mahdollisuus kehittää hankeideaa eteenpäin. Siemenrahan haku avataan 21.9., siitä löytyy tietoja https://www.interreg-baltic.eu/home.html

Tässä muutama muu mahdollisuus:

http://www.keskisuomi.fi/hankerahoitus_2/eu-rahoitus_2014-2020/kv-hanketilaisuus_8.9.2016

http://www.interreg-npa.eu

 

 

Ei kommentteja

Lainsäädäntö turhauttaa maakuntakaavoittajia – tarttis tehdä jotain!

Keskiviikkona 24. elokuuta 2016 | Olli Ristaniemi


Suomi elää suurten muutosten aikaa. On kuin tulivuoret purkautuisivat jälleen 1,8 miljardin vuoden jälkeen. Purkaus koskee myös maakuntakaavoitusta. Sen 15 vuotta vanhat lähtökohdat ovat joutuneet jo metamorfoosiin ja kohta ne ovat laavan peitossa, jos jotain ei tehdä.

Korkeimman hallinto-oikeuden viimeaikaiset ratkaisut arvokkaiden geologisten muodostumien osalta osoittavat, että maakuntakaavan ohjausvaikutus on heikko. Lainvoimaisen maakuntakaavan maisemaltaan ja luontoarvoiltaan maakunnallisesti arvokkaalta harjualueelta voi ottaa soraa ja hiekkaa (KHO:2015:129). Samoin valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella voi louhia kalliokiviaineksia (KHO:2016:93). Edellä mainitut geologiset arvot pitäisi mielestäni olla määriteltynä luonnonsuojelulaissa, koska ne perustuvat valtion inventointeihin, samoin kuin esimerkiksi rantojensuojeluohjelman kohteet.

 

Menikö turha työ hukkaan?

Analyysimme mukaan lainvoimaisissa Keski-Suomen maakuntakaavassa ja 2. vaihemaakuntakaavassa osoitetuille maa-ainesten ottoalueille on hakeutunut vain 20 prosenttia ottoluvista. Tuskaa lieventää hieman se, että massamääristä 40 prosenttia on ottoalueilla.

Ja edelleen, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu osoittaa, että lainvoimaisen maakuntakaavan varauksesta huolimatta turvetuotanto ei ole mahdollista varauksen alueella (KHO:2016:612). Lisäksi turvetuotanto on mahdollista myös maakuntakaavan tähän tarkoitukseen perusteellisten tutkimusten jälkeen osoitettujen alueiden ulkopuolellakin ja kaikista lupahakemuksista valitetaan. Kun lisäksi otetaan huomioon selvitys asukkaiden arvioista Saarijärven reitin tilasta ja muutoksista, herää kysymys, miten maakuntakaavassa turvetuotantoon pitäisi suhtautua?

Toki tekemämme erinomaiset taustaselvitykset ovat vahva perusta sekä maa-ainesten että turvetuotannon luvituksille, mutta oikeuslaitoksen päätökset puhuvat toista. Päätökset koskevat yksittäisiä kohteita, mutta samalla ne linjaavat tulevia ratkaisuja. Ja edelleen - ns. luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue on samantyyppinen kuin edellä kuvatut geologiset arvot sekä maa-aines- ja turvealueet. Tuulivoimakin näyttää hakeutuvan aivan muualle kuin maakuntakaavassa varatuille laajoille alueille.

Maakuntakaavoituksen ydintehtävä on yhteensovitus eri maankäyttömuotojen kanssa sekä kuntakaavoituksen yleispiirteinen ohjaus. Mutta jos esimerkiksi maa-ainesten ottoon, turvetuotantoon ja geologisiin arvoihin liittyvät ratkaisut ovat yllä kuvatun kaltaisia, yhteensovitustavoite katoaa. Onko näitä enää korkeimmahallinto-oikeuden päätösten jälkeen syytä tuoda maakuntakaavaan niiden olemattomien ohjausvaikutusten vuoksi?

Meillä on käsissämme merkittävä lainsäädännöllinen epäkohta. Kaavamerkintöjen kuuluisi ohjata maankäyttöä. Jos merkinnöillä ei kuitenkaan ole juuri mitään vaikutusta, tuntuu turhauttavalta tehdä erittäin mittavia tutkimuksia. Maakuntakaavoittajana näen, että " tarttis tehdä jotain": tehdään lakimuutoksia tai ei sitten esitetä edellä kuvattuja alueita ollenkaan maakuntakaavassa.

 

 

Yksi kommentti

Kotiseudun momentum maakuntauudistuksessa

Tiistaina 9. elokuuta 2016 | Raija Partanen


Kajaanissa vietettiin viime viikolla valtakunnallisia kotiseutupäiviä. Päivien teeman, Tienviitta tulevaisuuteen, keskeisenä aiheena oli maakuntauudistus.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Maakuntakaavoitusmeteoriitilla vauhtia evoluutioon

Tiistaina 28. kesäkuuta 2016 | Olli Ristaniemi

 

Olen moneen otteeseen puhunut maakuntakaavoituksen evoluutiosta. Ja sitä me todella olemme tehneet ja tekemässä.

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistusta on viety voimakkaasti strategiseksi ja samalla merkintöjen helmaa on nostettu. Tämä merkitsee sitä, että esitetään isompia kokonaisuuksia, kehittämismahdollisuuksia ja että merkintöjen maakunnallista tasoa on nostettu.

Maakuntakaavan strategisuus johtaa siihen, että kunnat omalla suunnittelullaan tarkentavat strategisen maakuntakaavan tavoitteita, esimerkiksi koko kuntaa koskevalla strategisella yleiskaavalla. Maakuntakaava on vieras kuntalaiselle, kun taas kunnan oma suunnittelu on kuntalaisen iholla. Maakuntakaavaan ei kuulu kuntatason yksityiskohtaisia asioita. Strateginen maakuntakaava tarkoittaa myös sitä, että yksilöön kohdistuvat oikeusvaikutukset pienenevät merkittävästi. 

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksessa strategisuus näkyy mm. matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueiden osoittamisena. Samaa on mietitty myös luontoarvojen osalta. Luontoarvot ovat melkoista tilkkutäkkiä. On Naturaa, luonnonsuojeluohjelmien alueita, arvokkaita metsäkuvioita, yksityisten ja valtion maiden suojelualueita, arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä soita jne. Jyväskylän yliopistossa on valmistumassa pro gradu-tutkielma jossa edellä mainituista luontoarvoista on muodostettu luontoarvojen keskittymiä. 

Luontoarvoja sisältävien kokonaisuuksien osoittaminen olisi maakuntakaavan tarkistuksen strategian mukainen ratkaisu ja linjassa muiden kaavan teemojen kanssa.  Edellä kuvattu luontoarvojen tilkkutäkki voitaisiin hyvin siirtää kaavan taustamateriaaliksi, koska valtaosalla niistä on jo lainvoima. Näin on jo menetelty muinaismuistolain mukaisten kohteiden osalta. Lisäksi yliopistojen viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että luontoarvojen turvaaminen olisi tehokkaampaa kokonaisuuksien kautta kuin tilkkutäkkimäisesti.

Luontoarvojen tilkkutäkkimäinen esittäminen maakuntakaavassa alkaa olla aikansa elänyt. Luontoarvojen kokonaisuudet tarjoavat paremmat yhteensovitusmahdollisuudet muihin maankäyttömuotoihin nähden ja hyvän mahdollisuuden myös kompensaatiomekanismin kehittämiseen. Tämä luontoarvoihin iskevä meteoriitti aiheuttaa maakuntakaavoituksessa huiman evolutiivisen harppauksen.

 

 

Ei kommentteja

Mitä useampi kokki, sen parempi soppa

Tiistaina 21. kesäkuuta 2016 | Merja Lahti


Vanhan sanonnan mukaan soppa on sitä huonompi, mitä useampi kokki siihen sotkeutuu. Sote- ja maakuntauudistus on kuitenkin sellainen keitos, että se tarvitsee monta kokkia.

Uudistus on valtava: se koskee 350 organisaatiota ja yli 200 000 henkilötyövuotta - ja palvelujen käyttäjinä meitä kaikkia. Uusille maakuntavirastoille siirtyy tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntaliitoista ja kunnista, osalle myös pelastustoimi ja ensihoito. Nykyiset maakuntaliitot, ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkaavat 1.1.2019. Soten ulkopuolinenkin tontti on siis mittava ja vaatii paljon työtä.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Saisiko olla: biokaasulla kymmenesosa maakuntaan tuodusta öljystä pois ja 500 uutta työpaikkaa

Tiistaina 3. toukokuuta 2016 | Outi Pakarinen

 

Keski-Suomeen tuodaan öljyä noin 400 miljoonaa litraa eli 4 000 GWh vuodessa. Rahassa mitattuna tämän arvo on noin 450 miljoonaa euroa, selviää Keski-Suomen energiataseesta. Keski-Suomen teknisesti hyödynnettävällä biokaasupotentiaalilla (keskimäärin 460 GWh) voitaisiin korvata runsaat 10 % maakuntaamme tulevasta fossiilisesta öljystä. Varovaisten arvioiden mukaan biokaasupotentiaalin käyttöönoton ja siihen oleellisesti liittyvän ravinne-kierrätyksen ympärille voisi syntyä jopa 500 työpaikkaa.

3 kommenttia Lue koko kirjoitus

Kasvuun 17 miljoonaa

Maanantaina 25. huhtikuuta 2016 | Mikko Tiirola

 

Työttömyys on riivannut Keski-Suomea muuta maata kovemmin, mutta nyt yritysten liikevaihdot ovat kääntyneet kasvuun ympäri maakuntaa. Kasvua pitäisi ruokkia kaikin mahdollisin tavoin. Vipuvoimaa kasvun vauhdittamiseen on tarjolla myös Euroopan unionin rakennerahastoista. Kyse ei ole nappikaupasta. Unionin alueella jaetaan rahastojen kautta noin 60 miljardia euroa aluekehittämisrahaa vuosittain. Suurin osa siitä menee köyhille Itä-Euroopan maille.

4 kommenttia Lue koko kirjoitus

Rahat tänne, Eurooppa!

Torstaina 7. huhtikuuta 2016 | Heikkinen& Partanen

No sitähän minä läksin sanomaan, että on se nyt kumma, kun ne tuolla muualla osaa kahmia tätä kansainvälistä EU-rahaa kottikärrytolkulla. Niin kuin nyt tämä Etelä-Pohjanmaa, herrajjestas sentään, kademieli pukkaa päälle kun lueskelee tätä Eväsojan Marjatan blogitekstiä Täyskädestä (29.3.).

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Turpiin ottamisesta

Tiistaina 15. maaliskuuta 2016 | Hannu Koponen

Kehittämisessä on esteitä. Usein ne liittyvät rahaan: aina hyvää ideaa ei voi rahoittaa, koska julkinen raha luo melkoisen viidakon sääntöjä. Ja sääntöjä pitää noudattaa.

Aika usein esteet liittyvät myös aikaan: kukaan ei vaan ehdi. Kuukauden perästä, kun olisi aikaa, homma onkin jo joko unohtunut tai ei-enää-niin-ajankohtainen. Hyvässä tapauksessa joku muistuttaa tekemättömästä työstä ja homma lähtee uuteen lentoon. (Kiitos vaan tasapuolisesti kaikille teille, jotka olette muistutelleet minua vuosien varrella.)

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Maakuntakaavoitus valinkauhassa

Maanantaina 29. helmikuuta 2016 | Olli Ristaniemi

Uudet itsehallinnolliset maakunnat tulevat. Toivottavasti uudistus onnistuu sataprosenttisesti. Ainakin oman työni tulevaisuuden suunnittelussa lähden tuosta lähtökohdasta. Ja näin pitää mielestäni asennoitua muidenkin, joita muutos tulee koskemaan. Ei kannata keksiä karikoita ja heitellä hiekkaa rattaisiin.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Keski-Suomi -laiva pelastui merihädästä

Keskiviikkona 24. helmikuuta 2016 | Veli-Pekka Päivänen

Keski-Suomi -laiva joutui rajuun myrskyyn kansainvälisillä merillä syksyllä 2008, menetimme viennin laskun myötä 7 500 työpaikkaa ja kunnat menettivät vuositasolla verotuloja yli 30 miljoonaa euroa. Keski-Suomi -laivan vientivetoiset moottorit yskivät pahemman kerran, mutta eivät sentään pysähtyneet kokonaan. Olimme lähes haaksirikon partaalla. Tunnelma laivassa oli hämmentävä, entiselle kurssille ei ollut paluuta.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Mitä on lautasillamme vuonna 2030?

Keskiviikkona 27. tammikuuta 2016 | Hannu Koponen

Mitä me syömme tulevaisuudessa? Mitä ruoka voisi olla? Millaisia tulevat olemaan ruoantuotannon ja -viennin menestystarinamme? Tätä pohtii ruokapoliittinen selonteko, jota päivitetään nyt.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Ohjeita hyvin perinteiseen seminaariin

Torstaina 14. tammikuuta 2016 | Merja Lahti

Jos olet puhuja, tule paikalle viime minuutilla ja tussaroi muistitikkusi kanssa tietokoneella hyvä tovi. On jännittävää, jos tikulla on parikymmentä Power Point -esitystä joiden kaikkien otsikko on Semma.

4 kommenttia Lue koko kirjoitus

Tuunattua joulua

Torstaina 17. joulukuuta 2015 | Merja Lahti

Tänä kiertotalouden kulta-aikana päätin kaivaa verkon uumenista parin vuoden takaisen joululauluirvistelyni ja tuunata sitä hiukan. Kätevää kuin nykyajan joulusiivous: sohvatyynyt järjestykseen, kynttilät pöydille ja raikastetta ilmaan spraypullosta.
No mikä ettei? Huijausta ovat myös monien joululaulujen sanat.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Itsarimaakuntien maankäyttö

Maanantaina 30. marraskuuta 2015 | Olli Ristaniemi

Maakunnat saivat vihdoinkin olemassa olonsa oikeutuksen itsehallintoalueiden, "itsareiden", muodossa. Tämän olisi pitänyt tapahtua jo 20 vuotta sitten, kun liityimme Euroopan Unioniin. Tuolloin unelmoitiin mm. Ranskan kaltaisesta provinssien itsehallinnosta.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Maakunnista itsehallintoalueiksi

Tiistaina 10. marraskuuta 2015

Oli helpottavaa kuulla, että hallitus pääsi sopuun 18 itsehallintoalueen ja 15 sote-alueen muodostamisesta sekä päälinjauksista. Tämä oli tähän mennessä merkittävin päätös sekä nykyisen että edellisen hallituksen historiassa. Keski-Suomen kohdalla epävarmuus on nyt poistunut, sillä maakunta tulee muodostamaan oman itsehallinto- ja sote-alueen. Meitähän ehdittiin jo kaavailla erilaisissa kannanotoissa käytännössä milloin Tampereelta milloin Kuopiosta johdettuun isoon sote-alueeseen, johon muu aluehallinto olisi mahdollisesti liitetty myöhemmin.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Noin viikon positiiviset uutiset Keski-Suomesta

Torstaina 29. lokakuuta 2015 | Veli-Pekka Päivänen


Syksyn pimeydestä huolimatta valoa on näkyvissä ainakin Keski-Suomen yhteistyössä, taloudessa, imagossa sekä liikenteessä. Tässä muutama viikon sisällä julkaistu positiivinen uutinen.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Stop over ja säänkestävät palvelukonseptit

Tiistaina 15. syyskuuta 2015 | Leena Pajala


Miten saada Aasiasta Suomen kautta Eurooppaan matkaavat aasialaiset pysähtymään muutamaksi tunniksi tai muutamaksi päiväksi Suomeen?

Kysytään islantilaisilta, jotka ovat menestyksellä toteuttaneet stop over -konseptia jo vuosia, päätti Keski-Suomen matkailuhallitus. Toinen kiinnostuksen kohde ovat säänkestävät palvelukonseptit, joita kehitetään myös Keski-Suomen matkailustrategiassa. Islanti on vuosi toisensa jälkeen kasvattanut suosiotaan, vaikka saarella eletään sääolosuhteiden armoilla ja vettä sataa tuon tuostakin. Sateinen sää ei siis ole este, se on haaste.

6 kommenttia Lue koko kirjoitus

Päin pyörän satulaa

Torstaina 13. elokuuta 2015 | Merja Lahti


Olemme palanneet suurin joukoin takaisin arkeen. Tukka pitää aamuisin kammata ja kengät laittaa jalkaan. Kalenterit on päivitetty ja uudet salasanat hankittu unohtuneiden tilalle. Herätyskellot, salkut, läppärit ja työmatkaa taittavat kulkupelit on valjastettu käyttöön.

Rutiinit asettuvat kohdilleen ja päivät rytmittyvät viikonloppujen katkomiin pötköihin.
Kyllä se siitä. Mutta nyt tulee kuitenkin motkotusta.

6 kommenttia Lue koko kirjoitus

Vielä on kesää jäljellä

Tiistaina 23. kesäkuuta 2015 | Veli-Pekka Päivänen

Keski-Suomen yritysvetoinen matkailustrategia näyttää toteutuvan. Yritykset investoivat matkailukeskuksiin ja kehittävät monipuolisesti palveluja eri kohderyhmille lamasta huolimatta. Meillä palvellaan festarikansaa, kulttuuriväkeä, golfareita sekä perhematkailijoita. Hyvä niin.

Keski-Suomen talvimatkailun lippulaiva Himos on kehittynyt myös kesämatkailun kärkikohteeksi. Uusien investointien myötä Himoslomien järjestämät kesäfestarit keräävät tänä suvena arviolta 150 000 maksavaa asiakasta Himokselle. Himos Parkin uusi 8 000 henkilön teltta sai tuli- tai paremminkin vesikasteen juhannuksena. Hyvin näytti teltta palvelleen. Kauan suunniteltu Himoksen kylpyläkin on taas hyvin lähellä lopullisia investointipäätöksiä ja siinä on mukana myös kansainvälistä väriä Intiasta saakka. Jospa kolmas kerta toden sanoo.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Odotusta ja juhannusta

Keskiviikkona 17. kesäkuuta 2015 | Merja Lahti

Ihmisen elo on ainaista odottamista. Niin kuin nytkin. Odotamme kiihkeästi kesälomaa.

Tänä vuonna odotamme kiihkeästi myös kesää, sitä kunnollista ja oikeaa, jolloin ei tarvita pipoa, sukkahousuja eikä villa-, toppa- tai tuulitakkia. Odotamme uimaranta-, terassi-, veneily- ja mökkikelejä. Odotamme että tarkenisi kulkea avojaloin. Odotamme kesämekkoja, bikinejä ja aurinkohattuja. Odotamme että voisimme
kääntää kasvot päin aurinkoa, sulkea silmät ja huokaista sitä autuutta.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Sanomalehtikatsaus

Torstaina 4. kesäkuuta 2015 | Veli-Pekka Päivänen


Hallitus on vaihtunut ja lehdistössä käydään vilkasta keskustelua Keski-Suomen tilanteesta. Tässä muutama asiaan liittyvä lehtiuutinen Keskisuomalaisesta:

6 kommenttia Lue koko kirjoitus

Maakuntakaavan tarkistus käyntiin

Maanantaina 18. toukokuuta 2015 | Olli Ristaniemi


Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus käynnistyi maaliskuussa. Maakuntahallitus päätti kaikkien kuuden voimassa olevan kaavan tarkistuksesta. Nämä ovat Keski-Suomen maakuntakaava, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaava sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaava Jämsän Länkipohjan osalta.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Biotalousoppia tulppaanien maasta

Maanantaina 27. huhtikuuta 2015 | Hannu Koponen


Farmasia, polymeerit, levät ja bioaromaattiset yhdisteet - lista biotalouden asioista, joiden hallitsemisesta ja tuotteistamisesta olisi nyt hyötyä Keski-Suomelle, on pitkä.

Oppia ja muutosta biotalouden kentälle olivat hakemassa Hollannista Sari Åkerlund, Ääneseudun kehitys Oy:stä, Anneli Yli-Martimo, Laura Vertainen ja Mari Hakkarainen Jyväskylän ammatti-korkeakoulusta sekä Hannu Koponen ja Hilkka Laine Keski-Suomen liitosta.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Kansainvälistä EU-rahoitusta hyödyntämään!

Torstaina 19. helmikuuta 2015 | Heikkinen& Partanen


Keski-Suomessa on mahdollista hakea Euroopan unionin kansainvälistä rahoitustukea useasta ohjelmasta. Ohjelmat tukevat erityisesti innovaatioihin, ympäristöön, saavutettavuuteen, kestävään kaupunkikehitykseen sekä pk-yritysten kilpailukykyyn liittyviä toimia. Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi Itämeren maiden ohjelma, Pohjoinen periferia ja arktinen, Interreg Europe, Horisontti 2020, Erasmus+ jne. Uusi EU-ohjelmakausi 2014-20 on käynnissä ja suurin osa em. ohjelmista on avoinna rahoitushakemuksille.

5 kommenttia Lue koko kirjoitus