Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Olen nähnyt kauniin kaupunkini

Maanantaina 8. syyskuuta 2014 | Olli Ristaniemi


Sain elokuussa käsiini Jyväskylän arkkitehtuurikartan. En ole arkkitehti eivätkä Jyväskylän yksittäiset talot, rakennuskokonaisuudet tai asuinalueet ole herättäneet mitään ihmeenpää intohimoa. Vaikka olen jyväskyläläinen, tunnustan että en ole aikaisemmin kunnolla nähnyt metsää puilta - eli yksittäisiä arkkitehtonisesti hienoja taloja, rakennuksia ja asuinalueita. Kunnon metsä avautui minulle arkkitehtuurikartan kautta.

Jyväskylän kaupungin kaavoituksen tekemä arkkitehtuurikartta herätti jo ulkoasultaan kiinnostukseni. Meinasin heti repäistä karttaa sitovan pannan, mutta onnekseni huomasin, että siihen sisältyi tietoa arkkitehtuurikarttojen mittakaavoista ja kaupungin sijainnista. Kartassa kuvataan kaupungin keskustan, Vaajakosken ja Säynätsalon arkkitehtonisesti hienot kohteet. Kartan taitto, mattapintaisuus ja kuvitus sekä lyhyet kohdekuvaukset ovat onnistuneet hienosti.

En tiedä onko muilla keskisuomalaisilla kunnilla tai kaupungeilla, tai valtakunnantasolla, mitään vastaavaa. Jos ei niin tehkää.

Olen koko ikäni kolunnut keskisuomalaisia geologisia kohteita, urheilukenttiä, urheiluhalleja, pururatoja, luonnonsuojelualueita, virkistyskohteita, teollisuusalueita, taajamia, yrityksiä jne. Nyt Jyväskylän kaavoitusporukka on pannut minut arkkitehtuurikartallaan seinää vasten. Kartta on ollut mukanani, kuin suunnistajalla, juoksu- ja pyöräilylenkeilläni. Olen saanut aivan toisenlaisen näkökulman kotikaupunkiini kuin mitä minulla on ollut. Haluan muistakin keskisuomalaisista kunnista ja kaupungeista vastaavaa.

Jussi Jäppisen väitöskirjan nimi vuodelta 2005 on "Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin". Jyväskylän arkkitehtuurikartta on avannut minulle tämän kauniin kotikaupunkini.

Kiitos Jyväskylän kaavoitus!

 

Ei kommentteja

Keski-Suomen strategian toteuttamisesta

Keskiviikkona 6. elokuuta 2014 | Olli Ristaniemi

Hyvät työkaverit ja yhteistyökumppanit,

Keski-Suomen strategian vaatimusten toteuttaminen velvoittaa meitä analysoimaan nykyisiä taloudellisia ja hallinnollisia oloja. Samoin töidemme määrän ja alan jatkuva kasvu vaatii täsmällisyyttä ja päättäväisyyttä sekä osallistumistason kohottamista.

Ei ole tarpeen ruveta todistelemaan laajasti näiden ongelmien vakavuutta ja merkitystä, sillä rakenteellisten ehtojen vahvistaminen ja kehittäminen tekee mielenkiintoiseksi yrityksen eritellä erilaisia toimintamuotoja. Toisaalta henkilökunnan osaksi tulevien tehtävien vaikeustaso ja kohdentuminen näyttelee keskeistä osaa pohdittaessa ennusteita tulevaisuuden kehityssuunnista.

Ei kuitenkaan sovi unohtaa, että nykyinen organisaatiorakenne tekee vaikeaksi arvioida alustavia ehdotuksia. Niinpä organisaatiomme uusi toimintakaavio takaa sen, että huomattava osa on aktiivisesti mukana hahmoteltaessa sellaista henkilörakennetta, joka vastaa nykyhetken tarpeisiin.

Laaja ja monipuolinen kokemus sekä luovien näkemysten huomiointi täyttää tärkeän tehtävän, kun määritellään virikkeellisiä kehittämistavoitteita. Keskeiset strategiset periaatteet samoin kuin erilaisten toimintamuotojen jatkuva kehitys antaa myönteisen panoksen maakuntastrategian toteuttamiseen ja edistää asiaan kuuluvia toimintaolosuhteita.

Ja lopuksi, hyvät työkaverit ja yhteistyökumppanit, arkipäivän kokemukset osoittavat, että asennekasvatuksen yleinen käynnistäminen edellyttää huolellista valmistautumista ja kehitysmallia.

********
Älkää ottako edellä olevaa tosissanne. Teksti perustuu puolalaisten opiskelijoiden kommunismin aikana kehittämään malliin puoluevirkailijoille. Mallissa yhdistellään sarakkeiden rivejä toisiinsa ja näin saadaan aikaiseksi jopa 40 tunnin puhe. Malli ratkaisee puheiden pitämiseen liittyvät ongelmat lopullisesti ja ikiajoiksi eikä aiheuta vastaväitteitä kuulijoiden taholta.

Yksi kommentti

Odotettavissa pitkä kuuma kesä

Tiistaina 24. kesäkuuta 2014 | Veli-Pekka Päivänen


Konepaja käy tulikuumana, otsikoi Talouselämä 24.6.2014 ja jatkaa: taas uusi tilaus, Valmetin viimeaikainen tilausvyöry saa jatkoa.

Kuuma kesä on tulossa siis ainakin Valmetille ja toivottavasti myös pitkä sellainen. Näitä uutisia on kaivattu ja onneksi niitä on tullut jatkuvasti lisää. Valmet on saanut useita isoja tilauksia pitkin kevättä ja kesää. Myös muilla konepajoilla tilauskirjat ovat täyttymään päin. Näyttää vahvasti siltä, että Keski-Suomen teknologiateollisuuden suhdannenäkymät ovat kääntyneet hyvään nousuun usean laihan vuoden jälkeen.

Pitää tosin muistaa, että vie oman aikansa ennen kuin tilaukset näkyvät konepajan saleissa, mutta ainakin tällä hetkellä suunnittelupuoli on hyvin työllistettyä. Syksyllä vilkastuu myös tuotantopuoli ja sitä kautta kohenee työllisyystilanne koko alihankintaketjussa.

Keski-Suomen teknologiateollisuuden päätuotteita ovat erilaiset investointihyödykkeet, kuluttajatuotteita valmistavaa teollisuutta täällä on hyvin vähän. Nyt globaali teollisuus on alkanut investoida, etunenässä erityisesti metsäteollisuus. Tämä näkyy nyt vahvana tilauskannan kasvuna Keski-Suomessa. Voisi siis todeta, että Keski-Suomen perinteinen metalliteollisuus on osoittautunut kansainvälisesti kilpailukykyiseksi. Onneksi, sillä muutoin olisi tulossa kylmä ja kolea syksy.

Toivotan kaikille yhtä kuumaa ja pitkää kesää kuin keskisuomalaisille konepajoille näyttää olevan tulossa.

PS. Ensi kesästä se vasta kuuma ja pitkä tuleekin, kunhan Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen alkaa.

Ei kommentteja

Nuoret mukaan maakunnan päätöksentekoon

Maanantaina 16. kesäkuuta 2014 | Heta Janhonen

Nuoret ovat olleet mukana päätöksenteossa lyhyen ajan. Monet nuoret vaikuttajat ovat mukana useilla politiikan alueilla. Sitä kautta nuorilla on laaja-alainen käsitys päivän politiikasta ja yhteyksiä yhteiskunnan eri alueille.

Nuorten mukaan ottaminen rikastuttaa päätöksentekoa ja auttaa löytämään kaikki mahdollisuudet eri päätöksiin. Tuoreiden ajattelijoiden ja tekijöiden mukaan ottaminen on kannattava investointi tulevaisuuden maakunnan toiminnassa.

Nuorilla pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa maakunnan asioihin. Varsinkin niihin, jotka koskevat nuorisoa. Nuoret haluavat vaikuttaa asioihin aikaisemmassa vaiheessa. Nuorilla ei ole kauheasti mahdollisuuksia tuoda ääntään kuuluviin ja tämä pitäisi muuttaa.

Nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin ovat esimerkiksi, että nuorisovaltuutetut saavat osallistua lautakuntien kokouksiin. Myös nuoret voivat vaikuttaa omiin asioihinsa esimerkiksi koulussa oppilaskunnan kautta. Nuoret voivat halutessaan myös vaikuttaa asioihin erilaisten foorumien ja netin kautta.

Nuoret haluavat vaikuttaa asioihin, jotka koskevat heitä. Nuoriso haluaa vaikuttaa esimerkiksi sellaisiin asioihin, kuin yleiset oleskelupaikat, skeittiparkit ja muut urheilualueet, kuten esimerkiksi jalkapallokentät ja ulkojäät, nuorisotilat ja kirjastot. Nuorisoa kiinnostaa myös politiikka ja oman kunnan asiat.

Nuorten mielipide on tärkeä. Nuorilla pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Joillakin aikuisilla vaikuttajilla on sellainen käsitys, ettei nuorisoa kiinnosta tai että he eivät ota asioita tosissaan. Nuorisoa ei pidä aliarvioida. Nuorten mielipiteet tuovat uusia näkökulmia asioihin.

Nuoriso ajattelee että maakunnassa on hyvä koulutusjärjestelmä, mutta työllistyminen saattaa mietityttää. Nuorten mielipiteitä saisi kuuluviin esimerkiksi palkkaamalla kesätyöntekijöitä ja kyselemällä heidän mielipiteitään ja kertomalla kaikille nuorille mahdollisuuksista vaikuttaa asioihin. Nuorten mielipiteitä pitäisi kuunnella ja ottaa huomioon, jotta asioita voitaisiin parantaa.

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet ovat nousussa, sillä esimerkiksi Jyväskylässä on nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuusto ajaa nuorten asioita ja etuja sekä jakaa rahaa vuosittain nuorten omille hankkeille.

Ujoimmatkin nuoret saisivat ääntään kuuluviin sosiaalisen median kautta. Mielipiteitä ja ehdotuksia voisi kirjoittaa foorumeille ja erilaisille palstoille, joista sitten vaikuttajat voisivat lukea niitä.

Nuorten äänet kuuluviin maakunnan päätöksenteossa!

 

Ei kommentteja

Biopesua

Torstaina 15. toukokuuta 2014 | Veli-Pekka Päivänen

Maailma muuttuu ja mielipiteet sen mukana. Näin voisi todeta kun olen seurannut Äänekosken uuden biotuotetehtaan investointisuunnitelman saamaa laajaa huomiota. Kaikki ovat hankkeen takana ja ylistävät sitä isänmaallisena tekona. Miten on mahdollista, että uuden sukupolven sellutehtaan investointisuunnitelma herätti kaikkien mielenkiinnon ja että kaikki haluavat olla mukana?

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Luovuutta ruokitaan hyvällä johtamisella,

Maanantaina 12. toukokuuta 2014 | Minna Liminka


Descom Oy:n henkilöstöjohtaja Minna Liminka oli alustajana Keski-Suomen tulevaisuusfoorumissa viime viikolla.

Lue Minnan blogi, klikkaa linkkiä: 

http://minnaliminka.wordpress.com/2014/05/10/luovuutta-ruokitaan-hyvalla-johtamisella/

 

Ei kommentteja

Hyvää Vappua aluekehittäjille!

Keskiviikkona 30. huhtikuuta 2014 | Hannu Korhonen


Julkisuuteen kansakunnan arvioitaviksi nostetaan monen alan ammattilaisia. Toimintatapojaan, työn vaaroja, hauskoja sattumuksia ja asiakaspalveluaan ovat päässeet näyttämään sähköisessä mediassa esim. poliisit, turvallisuustyöntekijät, ensihoitajat, rajavartijat, tullin työntekijät, personal trainerit ja matkaoppaat. Julkisen puolen ammatit ovat olleet vahvasti esillä. Iso joukko ammattilaisia on kuitenkin edelleen ilman tällaista julkisuuden tuomaa arvostusta, aivan kuin kaikkia ammattilaisia ei kohdeltaisi samanarvoisesti. Erityisesti oudoksuttaa: kuinka maakuntien liitoissa työskentelevät aluekehittäjät eivät ole mediaa kiinnostaneet?

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Muut vie, Keski-Suomi vikisee

Keskiviikkona 26. maaliskuuta 2014 | Veli-Pekka Päivänen

Suomessa on ollut meneillään jo usean vuoden ajan aluehallinnon ja -palveluiden uusjako sekä samalla uusien aluerajojen veto. Näin on tapahtunut sekä julkisella että yksityisellä puolella.

Julkisen hallinnon ja palveluiden osalta Keski-Suomi ja Jyväskylä ovat olleet menettäjinä. Esimerkkeinä voisi mainita hätäkeskuksen siirron Jyväskylästä Vaasaan, poliisihallinnon siirron Jyväskylästä Tampereelle, Finnveran aluetoimiston siirron Jyväskylästä Tampereelle sekä viimeisempänä SOTE-asiat Keski-Suomesta Kuopioon. Myös EU-rahoituspäätöksiä keskitetään: Keski-Suomen liiton EU-rahoituspäätökset ja hallinto hoidetaan jatkossa Pirkanmaan liitossa ja kaikki Länsi-Suomen ELY-keskusten EU-päätökset ja hallinnot Keski-Suomen ELY-keskuksessa.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Onko se nyt niin vaikeaa?

Maanantaina 24. maaliskuuta 2014 | Hannu Koponen

Odotin viime viikolla illansuussa bussia suurehkon kaupan välittömässä läheisyydessä.

Pysäkille kävelee kauppakassiensa kanssa rouva. Hän istahtaa bussipysäkin penkille ja kaivaa kassistaan suklaapatukan. Herkku sujahtaa rouvan suuhun ja käärepaperi tipahtaa maahan, siihen oikean käden viereen. Roska-astia oli heti siinä rouvan vasemman käden vieressä. Olin hämmentynyt, mutta samalla ymmärrän, että vahinkoja nyt sattuu.

Rouva kaivaa toisen suklaapatukan, jolloin teen päätöksen - yhden roskan tipauttaminen maahan on lipsus, toisen kohdalla kyse on käyttäytymismallista, joten toisen roskan kohdalla on puututtava asiaan. Arvaattekin varmaan, kuinka kävi. Roska putosi maahan, siihen ensimmäisen viereen. Minä nostin molemmat roskat maasta ja totesin rouvalle: "Minulla on aikaa kerätä näitä Teidän roskianne bussia odotellessani". Vastauksena oli ruma mulkaisu ja totaalinen hiljaisuus.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Kieli poskessa hanketietokannassa

Keskiviikkona 12. maaliskuuta 2014 | Merja Lahti


(Olen erottanut tekstissä suorat lainaukset kursiivilla.)

Motivoidakseni itseäni tässä taannoin lomaviikon viettoon, lueskelin EU:n rakennerahastohankkeiden tietokantaa netissä. Välillä en tiennyt, itkeäkö vai nauraa. Tietokannastahan pitäisi selvitä, mitä hankkeissa tavoitellaan, mihin toimenpiteisiin hankerahoja käytetään ja erityisesti mitä hyötyä hankkeista on.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Solmuun mennyt valokuitu ja muita innovaatioita

Keskiviikkona 26. helmikuuta 2014 | Merja Lahti

On tässä tullut mieleen, että olivatko entisaikain päättäjät rohkeampia ja avarakatseisempia kuin nykyiset. Innovatiivisempia - niin kuin nykyään sanotaan? Moitittiin kai niitäkin tuhlaajapojiksi ja verenimijöiksi, jotka veronmaksajain verta juovat. Silti ne tekivät huimia päätöksiä.

 

Niin kuin esimerkiksi nämä muinaiset jyväskyläläiset. Nehän tulivat päättäneeksi jo 1800-luvun lopulla, että rakennetaanpa tänne tuhansien järvien taakse, metsien keskelle, alle kolmen tuhannen asukkaan pikkukaupunkiin komea Kunnallistalo. Hommataan sinne osaavat muurarit, kipsityöntekijät ja koristemaalarit muualta, kun täällä ei sellaista osattu - maksoi mitä maksoi. Edelsihän rakennuspäätöstä tietysti julkinen kinastelu puolesta ja vastaan, vaatihan se äänestyksen valtuustossa ja valituskierroksen, totta kai, mutta hanke kuitenkin toteutui. Eikä sitä tiemmä kukaan ole katunut - että kylläpä harmittaa kun on niin hieno talo keskellä kaupunkia, olisi pitänyt jättää rakentamati.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Ei käänny ilman ihmistä

Maanantaina 10. helmikuuta 2014 | Raija Partanen

Verkkokauppa Amazon myy Googlen käännösohjelmalla käännettyä kirjallisuutta. Moni maailmakirjallisuuden klassikko kääntyy mm. suomeksi helposti, nopeasti ja halvalla, kun teknologialla korvataan ihmistyövoima eli kääntäjät. Kuten tunnettua - ihmisillehän ainakin toistaiseksi pitää maksaa palkkaa.

Helsingin Sanomien uutisessa aprikoitiin, pitäisikö tällaisesta teknologian käytöstä olla huolissaan. Sen voi jokainen itse arvioida vaikkapa oheisen lyhyen käännöstekstin perusteella.  Teos on Arthur Conan Doylen Memoirs Of Sherlock Holmes (Sherlock Holmesin muistelmat): "Olimme jättäneet Reading kaukana takanapäin ennen hän iski viimeisin niistä istuimen alle, ja tarjosi minulle hänen sikari-tapaus."

Suomen kieli on rakenteeltaan sen verran omalaatuinen, että käännösohjelmat eivät käännöksistä selviä, ja tarvitsemme edelleenkin ammattitaitoisia ihmisiä vieraskielisen kirjallisuuden saattamiseen meidän suomalaisten iloksi omalla kielellämme.

Suomen kieli ja automaattikäännös osoittautuvat ainakin tässä vaiheessa tuhoon tuomituksi yhtälöksi. Sen sijaan mielenkiintoista ja älykästä näkemystä teknologioiden käytöstä tarjoaa futuristi, kauppatieteiden tohtori Elina Hiltusen ja teknologian tohtori Kari Hiltusen teos Teknoelämää 2035.

Mutta se onkin sitten jo kokonaan eri tarina.

Elina Hiltusen näkemyksiä aiheesta sopii tulla kuulemaan seuraavaan tulevaisuusfoorumiin "Luovuus Keski-Suomen kilpailutekijänä" 7.5.2014 Aalto-salille.

 

Ei kommentteja

Tuleekohan ähky?

Keskiviikkona 5. helmikuuta 2014 | Olli Ristaniemi

Nyt se sitten on alkanut. Nimittäin entisen urheilijan, nykyisen kunto- ja penkkiurheilijan supervuosi. Nyt ei riitä, että kuntoilee, vaan täytyy istua Ylen urheilulähetysten ääressä, seurata Eurosporttia ja kuunnella Ylen puhetta oikein urakalla yötä päivää. Ilma on täynnä todellista urheilujuhlaa.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Joululaulujen sanat eivät päde

Torstaina 19. joulukuuta 2013 | Merja Lahti

Joululaulujen sanat eivät päde. Miettikääpäs esimerkiksi näitä klassikkoja.

Kun maass on hanki ja järvet jäässä ... no ei todellakaan ole. Järvet ehkä sen verran että henkensä kaupalla harrastavat talvikalastajat voivat intoilla pilkkiongelle. Laulun säkeistä yksi kyllä pätee vuodesta toiseen: on silmä sammunut auringon! Pimeä putoaa mustan hupun lailla, heti kun aamuhämärästä on toinnuttu.

On hanget korkeat nietokset... Hah. Vihreä tai rusahtava nurmikko kuultaa liukkaan kiiltävän jään läpi puistikoissa. Pipotta hyvin tarkenevat joululomalaiset kävellä köpöttävät iljanteilla jalat jäykkinä. Talonmiehet syytävät jalkakäytäville lisää liukassantaa.

Tuimat Pohjolan tuuloset kyllä puhaltavat välillä niin että terassien katot humahtelevat ja kuivat oksankarahkat lentelevät puista. Ruudun sääsetä pääsee vakavana varoittelemaan oskarista, seijasta ja mitä näitä nyt on.

Joskus tosin käy niin, että lunta tulvillaan on raikas talvisää... varsinkin jos on pakko ajaa autolla pimeää taivalta ja vastaan tulee irtolunta pöllyttävien rekkojen jono. Mutta aika pian kilvan leijailevat talven valkohiutaleet sössöytyvät maahan kuraiseksi loskaksi tai tuulilasiin alijäähtyneeksi möhnäksi.

Kilisee kilisee kulkunen loistehessa nietoksen... tunnelmoi vanhoja kunnon talvia haikaileva joululaulu, joka on muuten virolaista alkuperää - Tiliseb, tiliseb, aisakell! Viisu kertoo, miten käy yli harjanteen kulku reen hiljalleen. No kai se käy hiljalleen jos harjanteella on kesäkeli - mikään liinakko jaksa rekeä vetää kun hiekka rahisee alla jalaksen.

Joululauluista ajankohtaisin taitaa olla No onkos tullut kesä? No on. Tosin ei sekään talven keskelle vaan sen tilalle.

Ihmetellä sopii, oliko satusetä Sakari Topelius - vai ehkä suomentaja Martti Korpilahti - kaukokatseinen, kun kirjoitti Sylvian joululaulun toiseen värssyyn näin:

Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin,
istun oksalla uljaimman puun,
miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin
ja sää aina kuin toukokuun...

No niin, tiedämme että Topelius sijoitti laulun Italiaan, Etnanpa naapuriin, mutta eiköhän tuo kuvaus pian soveltune koto-Suomeenkin.

Sylvian joululaulusta puheen ollen, työkaveri äityi ihmettelemään, että mikä siinä on että ihmisten pitää jouluna tukkia kirkkoihin kuuntelemaan ankeita biisejä.

Niinpä.

Hyvää Joulua.

Ei kommentteja

Kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun

Tiistaina 10. joulukuuta 2013 | Olli Ristaniemi

Yllä olevat Peppi Pitkätossun laulun sanat tulevat useasti mieleeni, kun pyöräilen työmatkojani ja muutenkin ympäri Keski-Suomea. Nimittäin liikennemerkit ovat monin paikoin vinksin vonksin.

Arvioni on, että 10-20 prosenttia merkeistä on kallellaan johonkin suuntaan, joillakin tieosuuksilla jopa puolet. Myös pientareen muoviset varoitustolpat ovat usein miten sattuu tai osa puuttuu.

Vinksin vonksin olevat liikennemerkit antavat tiellä liikkujalle epäsiistin ja heikon kuvan tienpitomme tasosta. Ja mitähän ulkomaalainen tästä ajattelee? Ei luulisi olevan kallista pitää merkit suorassa. Tämä operaatio olisi hyvä tehdä aina kesän kynnyksellä.

Pyöräretkilläni olen pannut myös merkille, että valtaosa kevyen liikenteen väylistä on heikun keikun. On kuoppia, töyssyjä ja rakoilua. Osaa näistä väylistä voi pitää pyöräilijälle jopa vaarallisina, esimerkiksi Saarijärvellä valtatieltä 13 Tarvaalan suuntaan. Kyllä teitä ja katuja hinkataan ja höylätään, miksi sitä ei tehdä yhtä intensiivisesti kevyen liikenteen väylille? Positiivista on, että Jyväskylässä ainakin näin alkutalvesta on Keljon kevyen liikenteen väyliä hoidettu ja hiekoitettu kiitettävästi. 

Kuokkalan kehäväylä avattiin hiljan ja kevyen liikenteen väylä on hieno. Mutta miksi esimerkiksi Ristonmaan liikenneympärässä pyörätien ja ajoradan välinen kiveys on tehty pyöräilyn kannalta liian jyrkäksi kulmaltaan? Tähän samaan asiaan on Jyväskylän Pyöräilyseura kiinnittänyt huomiota monessa paikassa.

Ihmisiä kannustetaan liikkumaan jalan ja pyörällä mutta näille tarkoitettujen väylien huono kunto ei siihen innosta.

 

 

 

Ei kommentteja

Saksalainen tehokkuustoimisto ei piiperrä

Keskiviikkona 20. marraskuuta 2013 | Hannu Koponen

Ongelmallisia sanoja on monia. Esimerkiksi tehokkuus on parempi sana kuin kestävyys. Pienellä pesulla tehokkuus on kuitenkin kestävää. Tämän opin Ruhrin alueella vieraillessani, kiitos Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteisen hankkeen "Resurssiviisas alue".

Yritys kiinnostuu, kun kuulee mahdollisuudesta lisätä tehokkuutta. Selvyyden vuoksi, nyt en puhu tehokkuuden lisäämisestä työntekijöitä vähentämällä. Tehokkuus voi olla kuitenkin kestävyyttä.  Sepä tapahtuu näin: koska raaka-aineen hinta on globaalisti sama, on raaka-aineiden säästäminen yksi kilpailuvaltti. Ruhrin alueella on tarjolla paikallisesti "Effizient Agentur NRW" joka auttaa halukkaita pieniä ja keskisuuria yrityksiä resurssitehokkaammiksi - vanhoja tuttuja ajatuksia energiatehokkuuden, materiaalitehokkuuden ja vesitehokkuuden parantamiseksi.  Nämä ovat aina huipputasolla, kun yritykseltä kysytään. Mutta - aina on mahdollisuus parantaa.

Usealla perinteisellä alalla prosessit ovat hioutuneet huippuunsa vuosikymmenien aikana. Pienellä yrityksellä ei ole aikaa kyseenalaistamiseen, kun samalla pitää selvitä seuraavaan vuosineljännekseen. Mutta, jos apuun tulisikin tehokkuustoimisto, energiatoimiston tavoin. Tehokkuustoimisto tekee konkretiaa, tutustuu yrityksen tuotantoprosessiin ja seuraa materiaali-, vesi- ja energiavirtoja. Tämän jälkeen tulee yleensä kolmas osapuoli, konsultti, mukaan. Perehtynyt asiantuntija pohtii keinot vähentää kulutettavia resursseja, tekee suunnitelmat ja keskustelee niistä asiakkaansa, yrityksen kanssa. Ja kas, näin on syntynyt suunnitelma siitä, mitä muutoksia ja investointeja tulisi tehdä, mitä ne maksavat ja paljonko ne säästävät kuluja. Osavaltion resurssiministeriö maksaa konsulttipalkkioista puolet. Eikä tämä homma ole pientä piiperrystä tai hihhulointia: 15 vuoden aikana 1200 pientä ja keskisuurta yritystä Ruhrin alueella on käyttänyt tätä palvelua. Ja näinkin Saksa menestyy ja talous porskuttaa vahvana.

 

Yksi kommentti

Yrittäjä, katso itään!

Perjantaina 1. marraskuuta 2013 | Veli-Pekka Päivänen

Melkein kymmenen prosenttia keskisuomalaisista on vailla oikeita töitä. Syyskuussa työttömänä oli 18 000 ja työllistämistoimenpiteissä liki 8 000, yhteensä 26 000 ihmistä. Työttömien määrä tulee kasvamaan vielä kasvamaan, sillä kaupungit ja isot yhtiöt käyvät parhaillaan YT-neuvotteluita, joiden kohteena on tuhansia työntekijöitä.

3 kommenttia Lue koko kirjoitus

Keski-Suomen vaalipiirin lakkauttamiseen ei ole perusteita

Keskiviikkona 2. lokakuuta 2013 | Anita Mikkonen

Kesän kynnyksellä tuli julkisuuteen kansaedustaja Kimmo Sasin työryhmän ehdotus perustuslain 25§:n tarkistamisesta vaalipiirijaon osalta. Työryhmä ehdottaa, että nykyisessä laissa olevaa vaalipiirien lukumäärä, 12 - 18, vähennettäisiin 9 - 12. Kun vaalipiirejä on tällä hetkellä kaksitoista, ei muutos sallisi uusien vaalipiirien muodostamista ilman, että joku nykyisistä lakkautettaisiin. Ahvenanmaan maakunta muodostaisi jatkossakin oman vaalipiirin.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Riskillä rajoille

Keskiviikkona 18. syyskuuta 2013 | Veli-Pekka Päivänen

Pesäpallo on hieno ja strateginen laji. Entisenä pesäpalloihmisenä otan mielellään oppia kyseisestä lajista myös aluekehitykseen.

Ollessani Imatralla 1990-luvulla pohdimme IPV:n uutta slogania ja yhdeksi vahvaksi ehdokkaaksi nousi slogan "Rajat kiinni".
Haimme yhteistyökumppaniksi rajavartiolaitosta ja tullia. Silloisissa epävarmoissa ajoissa kyseinen teema toimi erinomaisesti.
IPV voitti mestaruuden vuonna 1991 ja saavutti hopeaa vuonna 1993.
Ja Suomen rajat kestivät Neuvostoliiton hajoamisen tuoman uhkan.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Sähköpostihelvetti

Torstaina 15. elokuuta 2013 | Olli Ristaniemi

Kaikki tietävät, että sähköpostia tulee paljon. Siitä on tullut "korvaamaton" tiedonvälittäjä. Kun muistelee aikaa ennen sähköpostia, kirjeitä ja puheluja tuli luonnollisesti enemmän kuin tänä päivänä. Silloin harkitsi mitä kirjeitä lähettää ja soittaako vai ei.

Olen ilmoittanut monelle s-postia lähettävälle taholle, että en halua niitä enää. Tästä huolimatta postia tulee päivittäin melkoinen määrä. Asia nousi esille sisäisessä koulutuksessamme viime keväänä: lähes kaikilla päivä alkaa sähköpostin selailulla ja sitä seurataan pitkin päivää. Olemme sähköpostin "orjia". Koulutuksessa tuli esille, että ensin tulee tehdä päivän tärkeimmät työt ja vasta sitten katsoa saatua sähköpostia.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Keski-Suomi ON! - mutta millainen? Tule ja vaikuta!

Torstaina 16. toukokuuta 2013 | Hannu Korhonen


Keski-Suomen tulevaisuuden menestystekijöitä pohditaan juuri nyt. Mikä on maakunnan vientiyritysten kilpailukyky, jatkuuko koulutussektorin menestys, onnistummeko maakunnan sisäisessä yhteistyössä ja kansainvälisyydessä?

Miten kehittyvät yksityinen ja julkinen palvelutuotanto?

Miten voimme generoida monipuolisesta osaamisesta enemmän yrityksiä ja työpaikkoja?

Ovatko liikenneyhteydet kunnossa?

Miten kuuluu nuorten ääni tämän päivän päätöksenteossa?

Jakautuvatko kulttuuripalvelut maakunnassa tasapuolisesti?

Tässä vain muutamia kysymyksiä, joiden ratkaisemiseen tarvitaan käytännön kokemuksia, viisaita näkemyksiä ja kriittistä puntarointia maakunnan tulevia päätöksiä varten.


Keskustele verkossa

Tähän mennessä tehdyn ennakointityön, asiantuntijakuulemisten, tulevaisuusfoorumin ja seutuvalmistelujen jälkeen ehdotukset maakunnan tulevaisuusvaihtoehdoista sekä aluerakenteen tavoitteista valmistuvat kesäkuussa. Valmisteluaineisto kootaan verkkoon, osoitteeseen www.keskisuomi.info/strategia. Toivomme, että tästä käynnistyy vilkas verkkokeskustelu. Seuraa sivua!


Astu laivaan!

Keski-Suomen foorumissa ja risteilyllä 4.-5. lokakuuta maakunnan tulevaisuustyö jatkuu suurimmalla mahdollisella joukolla. Foorumi Helsingin Messukeskuksessa pohjustaa keskustelua korkean tason puheenvuoroin valtiovallan, oman maakuntamme, elinkeinoelämän ja nuorison näkökulmista. Risteilyllä odotamme runsasta osanottoa lauantain tulevaisuustyöpajoihin, joissa Keski-Suomen tulevaisuutta tarkastellaan erilaisista näkökulmista.

 

Kutsumme teidät, eri alojen - myös arjen - asiantuntijat, tuomaan ehdotuksenne, kriittiset mielipiteenne, kokemuksenne ja näkemyksenne työhön Keski-Suomen parhaaksi. Tarvitsemme uutta ajattelua ja raikkaita ideoita. Tallink Europan koko konferenssikansi on tässä käytössä kello 10 - 12.

Tule ja vaikuta yhteiseen tulevaisuuteemme.  

 

Keski-Suomen risteilyllä tehtävä työ liittyy Keski-Suomen maakuntasuunnitelman ja -ohjelman 2014 - 2017 valmisteluun, joka käynnistyi alkuvuodesta 2013. Uusi Keski-Suomi -strategia valmistuu kesään 2014 mennessä.

Lue lisää foorumista ja risteilystä: www.keskisuomi.fi/keskisuomiristeily

Ilmoittaudu mukaan: www.matkatoysa.fi/keskisuomiristeily

 

 

 

 

 

 

Yksi kommentti

Vanhasta uuteen

Tiistaina 16. huhtikuuta 2013 | Veli-Pekka Päivänen

Suomen talouden tulevaisuus on sankan sumun peitossa. Kukaan ei tunnu tietävän milloin ja missä kaivattu kasvu alkaa. Jatkuva rakennemuutos on haastanut suomalaisen hyvinvointimallin.

Suomi ja erityisesti Keski-Suomi tarvitsevat lisää yksityisen sektorin työpaikkoja, investointeja ja menestyviä yrityksiä, jotta nykyinen hyvinvointi voidaan säilyttää. Tavoitteet saavutetaan kun meillä on vientiä ja menestyviä yrityksiä sekä tehokas julkinen sektori. Uutta kasvua syntyy jatkossa eniten yritysten osaamisesta ja innovaatioista. Mielestäni EK on oikeassa, kun se on todennut: "Julkisen sektorin ei pidä omilla toimillaan valita tulevaisuuden menestysaloja eikä menestysyrityksiä. Sen tehtävänä on luoda hyvä toimintaympäristö kaikelle yritystoiminnalle. Taloudessa pitää luottaa yritysten kehittymiseen."

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Hienoa VR!

Maanantaina 25. maaliskuuta 2013 | Olli Ristaniemi

Kyllä Suomen Valtion Rautatiet on hyvä. VR:tä tunnutaan  moitittavan epäsäännöllisen säännöllisesti. Itselläni on VR:stä viimeaikaisten kokemusten perusteella vain hyvää sanottavaa.

Matkustin viime viikolla yöjunalla Kolariin, revontulien ja kevätauringon maahan Lapin Äkäslompoloon. Iltajuna Jyväskylästä Tamperelle  myöhästyi lähdöstä vajaan tunnin. Syy tiedotettiin heti: opastinlaitevika Tampereen ja Jyväskylän välillä. Sekä konduktööri että junan kuljettaja tiedottivat jatkuvasti mikä on tilanne ja missä mennään. Myös meille Kolariin menijöille tiedotettiin, että Lapin juna odottaa. Tampereella puolenyön aikaan olivat Lapin junan konduktöörit vastassa ja ohjasivat minut ja muut Lappiin menijät henkilökohtaisesti ja ripeästi oikeisiin vaunuihin.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Hankehelvetistä tuloksiin

Keskiviikkona 6. maaliskuuta 2013 | Veli-Pekka Päivänen

Suomi ja koko Eurooppa valmistautuu uuteen EU ohjelmakauteen 2014-2020 mielenkiintoisissa tunnelmissa. Euroopan talous yskii eikä kasvua ei ole näkyvissä muutamaan vuoteen. Kasvua on haettava uudella tavalla. Nykyinen hankevetoinen kehittämismalli ei toimi.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Työpaikat taidetekoihin - go go!

Maanantaina 11. helmikuuta 2013 | Pia Houni

Voisiko työpaikkoja haastaa taidetekoihin? Perinteisten taide- ja kulttuurivierailujen oheen keksiä projektiluontoista osallistumista, jossa kaikki olisivat tasaväkisesti mukana.  Tai voisiko työyhteisöön tulla oma taiteilija sparraamaan ideoissa tai tukemaan työhyvinvointia. Työyhteisöt tarvitsevat rohkeutta ja tilaa leikkiä, nähdä asioita uusin silmin, kokeilla, sallia epäonnistumisia ja kehua onnistumisia. Se tuottaa hedelmällistä satoa. 

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Kunnioita toisen mielipidettä

Tiistaina 22. tammikuuta 2013 | Olli Ristaniemi

Olen törmännyt viime vuosina useasti seminaareissa, yleisötilaisuuksissa ym. tilanteisiin, missä yksi tai useampi kuulija hymähtää alustajan esitykselle tai mielipiteiden esittäjille. Olen saanut vaikutelman, että niihin ei uskota, niitä väheksytään. Olen ihmetellyt tätä jo pitkään. Miksi on näin?

Asioista voi olla ja saakin olla eri mieltä. Keskustelut, väittelyt ja erilaiset mielipiteet ovat tervetulleita. Niiden sisältöä pohtimalla viedään eteenpäin tätä maakuntaa ja yhteiskuntaa. Kaikki eivät kuitenkaan ymmärrä asiaa näin, vaan ovat omaan mielipiteeseensä lukkiutuneita, ovat sen "sokaisemia". He vähättelevät erilaisia näkemyksiä ja niiden esittäjiä.

Toisaalta näyttää myös siltä, että nämä eri näkökulmia edustavat ihmiset tulevat hyvin toimeen keskenään, osaavat keskustella, naureskella ja vaihtaa sävyisästi mielipiteitä. Haluaisin, että joku sosiaalisista vaikutuksista tai psykologiasta kiinnostunut tutkija tekisi tästä paradoksista tutkimuksen.

Toisen mielipiteen kunnioittaminen ja huomioiminen on tärkeää myös työyhteisössä. Se herättää luottamusta ja sitoutumista yhteisiin päämääriin. Yhteiseen hiileen puhaltaminen lisääntyy ja työtoverin mielipiteen huomioiminen luo turvallisen, lämpimän ja luottamusta herättävän työilmapiirin.

Nuorena tutkijana, matkustaessani junalla Helsingistä Turkuun, tapasin yhden 1900-luvun suurimmista länsimaisista ajattelijoista. Kulkiessani junan käytävällä, huomasin istumassa Henrik von Wrightin. Kävelin ohi ennen kuin tajuntaani piirtyi, kuka siinä istuikaan. Tajusin, että tätä hetkeä ei voi sivuuttaa ja palasin takaisin. Pyysin anteeksi häirintääni, kerroin kuka olin ja mitä tutkin. Kysyin, voinko esittää hänelle yhden kysymyksen?  Myöntävän vastauksen saatuani kysyin: "Mikä tässä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on oleellisinta?"

Von Wrightin vastaus oli: "Kuule poikani, kunnioita toisen mielipidettä."

 

 

Ei kommentteja

Venäjältä lisää loistoristeilijätilauksia

Maanantaina 7. tammikuuta 2013 | Veli-Pekka Päivänen

Vuodenvaihteen suurimpia talousuutisia oli se, että miljardin euron loistoristeilijätilaus menikin Ranskaan. Laivan rakentaminen olisi kestänyt muutaman vuoden. Valtio olisi antanut innovaatiotukea kymmeniä miljoonia, mutta silti tilausta ei saatu. Kaikki johtuu rakennemuutoksesta, sanotaan. Kerrotaan myös, että viennin rakenne tulee muuttumaan. Palvelujen osuus tulee kasvamaan.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus