Nykyisin jokainen kunta, seutu ja maakunta tekevät näyttäviä kiiltävälle paperille painettuja matkailuesitteitä, joita jaetaan erilaisilla messuilla. Lisäksi seudut järjestävät matkatoimistoille tutustumismatkoja alueilleen.  Uusimpien tutkimusten mukaan tämän tapa on aivan turha. Rahat menevät hukkaan, koska asiakkaat eivät enää lue painettuja esitteitä. He eivät hae messuilta matkakohteita ja he eivät varaa matkoja enää matkatoimistoista.

VAROITUS: tämä teksti sisältää vielä vahvistamatonta tietoa kunnallisvaalien tuloksista. Lukijan tulee suhtautua seuraavassa esitettyihin ajatuksiin sillä varauksella, että kunnallisvaalien tulosten tarkastaminen on vielä käynnissä. Toisin kun elokuvissa, teksti ei kuitenkaan sisällä  juurikaan tuotesijoittelua.

Vanha työkaveri esitteli minut uudelle: "Tässä on talon pilkunviilaaja ja kielipoliisi."
Myönnetään, mutta on kuitenkin tunnustettava, että mitä kauemmin näissä töissä puurtaa, sitä enemmän kielikorva tuppaa kuuroutumaan ja "kielisilmä" sokeutumaan tekstin tuottamisessa.

Osa lukijoista varmaan tietää ja on lukenutkin Eric Maria Remarquen ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuvan kirjan Länsirintamalta ei mitään uutta (Im Westen nichts Neues).

"Ei mitään uutta", voidaan sanoa myös turvetta ja tuulivoimaa koskevan kolmannen vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen lausunnoista ja muistutuksista.

Jos olisin diktaattori, määräisin kaikki ihmiset voimaan hyvin. Lapset olisivat onnellisia ja aikuiset tasapainoisia; työntekijät luovia ja motivoituneita.

Moni yritysjohtaja saattaa ajatella samoin. Hän on kuullut jo moneen kertaan, että vain luovat ja innovatiiviset työyhteisöt menestyvät tulevaisuudessa. Pitäisi enää tietää, miten sellaisia työyhteisöjä tehdään.

Jos työpaikan toimintakulttuuria halutaan muuttaa entistä luovemmaksi, jotain pitää tehdä eri tavalla kuin ennen. Valtakunnallinen TAIKA-hanke kokeilee ja tutkii, miten taiteeseen perustuvat menetelmät voisivat toimia muutoksen katalysaattorina.

Jälleen alkoi kesäloma! Raskaan lukiovuoden jälkeen ensimmäinen lomaviikko tuntui oudolta. Yhtäkkiä ei ollutkaan enää kokeita, joihin lukea tai pitkän matikan tehtäviä, joita laskea. Vihdoin sai rentoutua. Kaikki kaveritkin tuntuivat olevan muualla tai töissä. Makasin kotona ja uusi Fatboy-säkkituoli, Facebook ja Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen tulivat vähän turhankin tutuiksi.

Kyllä tuli ikävä Abba-yhtyettä ja heidän musiikkiaan, kun kuuntelin Euroviisuja. Niin oli keinotekoista, konemaista ja vetämätöntä. Tämä Abba-ihannointini liittyy tietysti siihen, että olen Abba-ajan nuori. Jollakin voi olla ihanteena Beatles ja George Harrison, Eppu Normaali, Durade tai jopa Dallapee.

Euroviisut liittyvät kevääseen jolloin luonto herää ja suomalainen tanssilavakulttuuri alkaa kukoistaa. Abba ja muut hitit soivat 3-4 kuukauden ajan. Keski-Suomikin tarjoaa näitä kesälavoja. Niitä pyörittävät kesästä toiseen urheiluseurat, nuorisoseurat jne. Ja tämä kaikki pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin. Tälle täytyy joka lavalla soittaa oma lavatanssi.

Keski-Suomessa tällaisia eläviä ja suosittuja lavoja ovat mm. Hangan lava, Kuikan lava ja Kukonhiekka. Oma suosikkini on Haapamäen Höyryveturipuisto.

Osa meistä Keski-Suomen liiton väestä on vieraillut pariinkin otteeseen todellisessa idyllissä, Hilmonkosken lavalla Kannonkoskella. Tästä on jäänyt meille elämänikäiset ihanat muistot. 

Lavatansseissa ei kannata jäädä seinäkoristeeksi vaan rynnätä heti hakemaan tanssipartneria kun musiikki alkaa. Tanssi tuo liikunnan ohella myös henkistä hyvinvointia. 

Kohti suomalaista tanssilavakesää Abban ym. tahdissa, koska "sommaren är kort".

Keskisuomalainen koulutus- ja kehittämisalan yritysverkosto EduCluster Network osallistui maaliskuussa koulutusmessuille Puolassa. Edukacja-messut järjestettiin 17. kerran Swietokrzyskien maakunnassa Kielcen kaupungissa, jonka messukeskus on keskisen Itä-Euroopan kolmanneksi vilkkain messukeskittymä. Swietokrzyskie on Keski-Suomen maakunnan pitkäaikainen yhteistyöalue, joten kutsu messuille otettiin ilolla vastaan. Messut olivat yhdistelmä suomalaisia Educa- ja Next Step -messuja. Toisin sanoen, messuilla esiteltiin sekä nuorten koulutustarjontaa että koulutus- ja osaamisalan uusimpia tuotteita ja kehittämispalveluita. EduCluster Network oli mukana esittelemässä suomalaista koulutuksenvientiä ja keskisuomalaista osaamista.

Keski-Suomen matkailun kehittämisessä tapahtui iso muutos vuonna 2005. Yritykset olivat kyllästyneet matkailun kehittämishankkeisiin, jotka eivät johtaneet todellisuudessa mihinkään kehitykseen. Palaute yrityksiltä oli niin voimakasta, että asialle oli tehtävä jotain.

Keski-Suomen matkailuparlamentissa päätettiin muuttaa kehittämisen tapaa. Uuden strategian pohjaksi valittiin yrityslähtöisyys sekä vetovoimaisten matkailukeskusten kehittäminen. Matkailuparlamentissa pidettiin kädennostoäänestys asiasta. Yritykset olivat uuden strategian kannalla ja hankevetäjät kannattivat julkisvetoista mallia.

Muutos ei jäänyt pelkästään puheen tasolle. Jokaiselle keskisuomalaisille matkailukeskukselle laadittiin kehittämissuunnitelmat ja mikä parasta näitä suunnitelmia on toteutettu ahkerasti. Keski-Suomen matkailukeskuksiin on investoitu vuosina 2005 - 2012 liki 200 miljoonaa euroa ja pääosin ilman minkäänlaista julkista tukea. Investointien myötä yritysten liikevaihto on kasvanut 24 prosenttia vuodesta 2006 ja majoitusvuorokausien määrä 15 prosenttia.

Illalla 27.2.2012 noin puoli kymmenen aikoihin näin Keljossa taivaallisen tanssin. Läntiselle taivaalle puhkesivat hetkeksi kauniit revontulet. Ne tanssivat komeammin kuin kukaan koskaan viihdeohjelmassa "Tanssii tähtien kanssa". Tätä ilotulitusta kesti hetken. Puolihulluna Lapin ystävänä olen toki nähnyt näitä tansseja ennenkin. Juhliessani 50-vuotista elämäntaivaltani päivä huipentui yöllä Äkäshotellin pihassa, jolloin taivaan tulet valaisivat koko maiseman ja rätisivät kuuluvasti - taisivat onnitella minua ;-)

Keski-Suomen 65. maakuntaviestin järjestelyt onnistuivat loppiaisena Saarijärvellä hienosti. Viestin sääntöjä hieman muutettiin pari vuotta sitten, niin että viestistä saatiin tiiviimpi urheilutapahtuma. Lähes aina, kun tapaan viestikatsomossa Pihtiputaan Alpon, alkaa pohdinta maakuntaviestin olemuksesta.

Maakuntaviesti vaatii radikaalin muutoksen. Esimerkiksi siinä ei ole mieltä, että joukkueet voivat joillakin osuuksilla hiihdättää joko nuoria tai jopa kuusikymppisiä viestinviejiä. Toiseksi, kuntien välistä kilpailua eriarvoistavat kuntarakenteen muutokset. Ja kolmanneksi, viestin nykyinen ajankohta on perinteinen, mutta silloin on usein lumiongelmia tai kovaa pakkasta.