Suomi ja koko Eurooppa valmistautuu uuteen EU ohjelmakauteen 2014-2020 mielenkiintoisissa tunnelmissa. Euroopan talous yskii eikä kasvua ei ole näkyvissä muutamaan vuoteen. Kasvua on haettava uudella tavalla. Nykyinen hankevetoinen kehittämismalli ei toimi.

Suomi on ollut EU:n jäsenenä vuodesta 1995 lähtien. Siitä saakka täällä on käytetty miljardeja euroja monenlaiseen kehittämiseen. Tämän talven aikana julkisvetoisen kehittämisen tuloksellisuudesta on tehty useita selvityksiä. Viime päivinä tikun nokkaan on nostettu strategiset huippuosaamiskeskittymät eli SHOKit. Muutama viikko sitten esiteltiin selvityksiä, joissa todettiin, että EU:lta saatu kehittämisrahoitus ei ole saadun rahan arvoista. Tämä on mielenkiintoinen ja uusi laskutapa. Tutkimuksen mukaan EU:lta saatu miljoonan kehittämisraha ei ole välttämättä miljoonan arvoinen vaan sen arvo voi olla jopa täysi nolla.

EU:n myötä meille on syntynyt oma kehittäjä- ja hankevetäjien verkosto, joka on ollut täysin riippuvainen EU-rahoituksesta.  Hankemaailma näyttää elävän tutkimusten mukaan omaa elämänsä ja siihen on syntynyt jopa oma kieli ja omat pelisäännöt. Tästä on hyvänä esimerkkinä se, että hankkeen kannalta tärkein uutisoitava asia on saatu rahoituspäätös ja että hankkeen päätulos on uusi hanke. Monesti tuntuu, että kyse on kehittämisen edistämisen jalkauttamisesta eli täydestä hölynpölystä.

Remontin paikka

Nyt on aika remontoida koko hankemaailma täysin uusiksi. Jos saisin itse päättää, niin laittaisin jokaiselle hankkeelle pakolliseksi yritysvaikutusarvioinnin ennen ja jälkeen. Toiseksi lyhentäisin hankkeiden kestoa korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Nykyisin hankkeet jatkuvat ja jatkuvat ja jatkuvat ja jatkuvat usean peräkkäisen hankkeen johdosta jopa kymmenen vuotta.  Kolmanneksi vaatisin jokaiseen hankkeeseen omarahoitusosuutta 50 %. Näin varmistettaisiin, että hakijaorganisaatio on itse sitoutunut riittävästi toimintaan ja hankkeen jälkeiseen aikaan. Pahimpia esimerkkejä ovat 100 %:lla rahoitetut omat hankkeet. Neljäntenä teesinä ottaisin käyttöön tulospalkkion eli hanke saisi niukan perusrahoituksen ja mikäli tulokset saavutetaan tai ylitetään, niin maksettaisiin tulospalkkiota. Nyt hankkeille myönnetään jatkoaikoja, jotta rahat saadaan käytettyä.

Nyt on suuri vaara, että tulevia hankerahoja käytetään normaaliin toimintaan, kun kaikki tahot säästävät ja pyrkivät naamioimaan normaalin toiminnan hankkeiksi. Hankerahoitus pitää palauttaa takaisin siihen mihin se on tarkoitettu: hankkeilla pitää tehdä pysyvä muutos, joka otetaan käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen. Tämä periaate tulee pitää kirkkaana mielessä uuden ohjelmakauden toteutusta mietittäessä. Onneksi kehittämisrahat vähenevät ja hyvistä hankkeista voidaan valita vain parhaimmat rahoituksen piiriin. Parhailla hankkeilla voimme tehdä muutoksia jopa nopeastikin.

Rahoittajia, päättäjiä ja yrityksiä kiinnostavat eniten saavutetut tulokset eivätkä hankkeet sinänsä. Keski-Suomessa päätuloksina pitää olla uudet yksityisen sektorin työpaikat, uudet yritykset sekä uudet vientitulot. Näitä tavoitteita täyttäviä hankkeita valmistelen ilomielin rahoituskelpoisiksi myös tulevalla ohjelmakaudella.

Nykyisin jokainen kunta, seutu ja maakunta tekevät näyttäviä kiiltävälle paperille painettuja matkailuesitteitä, joita jaetaan erilaisilla messuilla. Lisäksi seudut järjestävät matkatoimistoille tutustumismatkoja alueilleen.  Uusimpien tutkimusten mukaan tämän tapa on aivan turha. Rahat menevät hukkaan, koska asiakkaat eivät enää lue painettuja esitteitä. He eivät hae messuilta matkakohteita ja he eivät varaa matkoja enää matkatoimistoista.

Keski-Suomen matkailun kehittämisessä tapahtui iso muutos vuonna 2005. Yritykset olivat kyllästyneet matkailun kehittämishankkeisiin, jotka eivät johtaneet todellisuudessa mihinkään kehitykseen. Palaute yrityksiltä oli niin voimakasta, että asialle oli tehtävä jotain.

Keski-Suomen matkailuparlamentissa päätettiin muuttaa kehittämisen tapaa. Uuden strategian pohjaksi valittiin yrityslähtöisyys sekä vetovoimaisten matkailukeskusten kehittäminen. Matkailuparlamentissa pidettiin kädennostoäänestys asiasta. Yritykset olivat uuden strategian kannalla ja hankevetäjät kannattivat julkisvetoista mallia.

Muutos ei jäänyt pelkästään puheen tasolle. Jokaiselle keskisuomalaisille matkailukeskukselle laadittiin kehittämissuunnitelmat ja mikä parasta näitä suunnitelmia on toteutettu ahkerasti. Keski-Suomen matkailukeskuksiin on investoitu vuosina 2005 - 2012 liki 200 miljoonaa euroa ja pääosin ilman minkäänlaista julkista tukea. Investointien myötä yritysten liikevaihto on kasvanut 24 prosenttia vuodesta 2006 ja majoitusvuorokausien määrä 15 prosenttia.