Olin hiljakkoin opinahjossani Turun yliopistossa. Kyseessä oli meidän geologian laitokselta aikanaan valmistuneiden ja nykyisten opiskelijoiden seminaari. Seminaarissa ja sen jälkeisessä banketissa kertoilimme opiskelijoille töistämme, miten niihin olemme päätyneet, mitä taitoja olemme tarvinneet, mitkä taidot ovat tärkeitä jne. Yhdessä alustuksessa nousi esille ainakin minulle uusi termi sielulliset taidot. Alustuksen kuluessa selvisi, että alustaja tarkoitti tällä mm. vuorovaikutusta, verkostoitumista, kollegojen vapaamuotoisia tapaamisia ja kielitaitoa.

Turun seminaari pani minut ajattelemaan omia ja työpaikkani sielullisia taitoja. Sielulliset taidot ovat tärkeitä myös meillä. Mieleen tuli viimeinen Keski-Suomen liiton asiakastyytyväisyyskysely. Vaikka olemmekin usein yhteydessä kuntiin, sitä toivotaan enemmän. Näitä tapaamisia tulee lisätä.

Sielullisia taitoja voi harjoittaa vaikkapa lausuntojen yhteydessä. Olemme viime vuosina antaneet noin 130 kaavalausuntoa. Tavoitteemme on ollut, että pyrimme yleiskaavalausuntojen ja muiden vastaavien yhteydessä käymään paikan päällä tarkastamassa tilanteen. Tähän tulee pyrkiä jatkossa entistä enemmän - Kuhmoisista Pihtiputaalle ja Hankasalmelta Keuruulle. Tässä yhteydessä mikään ei estä käymästä  tapaamassa myös kuntien edustajia, vaikkapa vain kahvit juomassa ja kertomassa ajankohtaiset asiat. Aikaahan tähän menee mutta se kannattaa aivan varmasti.

Tärkeitä eivät ainoastaan ole viralliset kokoukset ja esittelyt. Turussa nousi esille myös vapaamuotoisemmat tilaisuudet. Näissä opitaan tuntemaan toisemme paremmin ja vuorovaikutus tulee helpommaksi, ollaan avoimempia. Liiallinen virallisuus etäännyttää meitä muista maakunnan toimijoista ja ihmisistä. Eli saunatilaisuuksia enemmän.

Kielitaidon merkitys putkahti myös esiin, koska seminaari vedettiin osaksi englanniksi. Yksi alustaja kertoi, että hän olisi tarvinnut työuransa aikana venäjän ja swahilin kielitaitoja. Joten ei se englannin taito ole ainoa autuaaksi tekevä.

Sielulliset taidot eivät luonnistu tuosta vaan ja kaikille. Joskus tulee ihmeellisiä töksäytyksiä. Uskoakseni näitä taitoja ei opita koulunpenkillä tai kursseilla. Lisääntyvä vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa kehittää. Itsellänikin on tässä kehitettävää.

Sielullisten taitojen käyttö tuntuu itsestäänselvyydeltä mutta ne tahtovat unohtua. Turku muistutti terveellä tavalla tästä yhteiskunnan kehityksen moottorista jota voidaan pitää kaiken A:na ja O:na. Kyllä Turussa kannatti käydä ja sinne kannattaa mennä. Minä ainakin jatkan hengailua Turun yliopiston hengessä.