Keski-Suomen viimeaikainen kehitys

Väestökehityksessä Keski-Suomi jatkaa kasvu-uralla, tosin kasvu perustuu edelleen Jyväskylän seudun positiiviseen kehitykseen. Maakuntakeskuksen ulkopuolella väestö on vähentynyt koko 2000-luvun ajan. Huomionarvoista on, että luonnollinen väestölisäys on kasvussa erityisesti Jyvässeudulla ja Keski-Suomi saa kansainvälistä muuttovoittoa vuosittain kiihtyvällä tahdilla.

Jatkossa useimpien kuntien ikärakenne muuttuu merkittävästi ja pysyvästi siten, että vanhusväestön määrä ja osuus kasvavat. Suomessa erityispiirre on, että vanhusväestön osuuden jyrkin kasvu tapahtuu meillä nopeasti muihin maihin verrattuna. Oikein kohdennettu koulutustarjonta, houkuttelevat työtehtävät, yrittäjyyteen valmentaminen ja asuinviihtyvyyden laatutekijät ovat keinoja sekä hillitä nuorisoikäluokkien poismuuttoa että saada kuntiin uusia osaajia.

Kansainvälinen talouslama koettelee edelleen Keski-Suomea, mutta viitteitä paremmasta on saatu. Syksyllä 2008 voimistunut talouden syöksykierre paheni vuonna 2009. Maamme bruttokansantuote supistui Tilastokeskuksen tarkistettujen tietojen mukaan viime vuonna 8,0 prosenttia, mikä on poikkeuksellisen jyrkkä pudotus maamme taloushistoriassa. Taantuman pohja on nyttemmin ohitettu ja eri arvioiden mukaan talouskasvu alkaa ensi vuonna ja kiihtyy hieman vuonna 2012. Arvioissa usein kuitenkin korostetaan, että vienti ja investoinnit elpyvät hitaasti ja niiden volyymit jäävät selvästi talouskriisiä edeltäneen tason alle. Valtiovarainministeriökin toteaa keväisessä kannanotossaan, että suhdannetaantumalle ei ole odotettavissa perinteistä vastaliikettä, joka merkitsisi nopeaa toipumista.

Keski-Suomessa yritysten vienti on vähentynyt jo 1,5 vuoden ajan, mutta tuoreimman toteutuneen osavuositiedon mukaan viennin jyrkkä lasku on hidastunut ja käänne ylöspäin toteutui vuoden 2009 loppupuolella. Keski-Suomessa yritysten liikevaihdon kasvu alkoi hiipua muuta maata aikaisemmin, mutta lasku myös hidastui muita nopeammin. Yritysten henkilöstömäärän muutokset ovat noudatelleet valtakunnallista kehitystä, mutta käänteet ovat olleet jonkin verran jyrkempiä. Viennin vaikeudet ovat näkyneet Keski-Suomessa selkeästi jalostusalojen liikevaihdossa ja henkilömäärissä. Myös palvelualoilla on jouduttu vähentämään henkilöstöä, mutta lasku on ollut loivempaa ja palveluyritysten liikevaihtokin kääntyi laskun jälkeen uuteen nousuun viime vuoden lopulla. Laman vaikutukset kauppaan ja matkailuun näyttävät jäävän suhteellisen lyhytkestoisiksi.

Talouden laskukierteen taittuminen on pysäyttänyt Keski-Suomen työttömyyden pahenemisen. Työ- ja elinkeinoministeriön kuukausitietojen mukaan työttömyys oli kesäkuussa 2010 hieman vuoden takaista tilannetta parempi ja työvoimatoimistojen tiedossa olevien lomautettujen määrääkin on saatu vähennettyä. Huolimatta hyvistä signaaleista on työttömien määrä edelleen liian suuri. Kesäkuun lopussa Keski-Suomessa oli vajaa 17 000 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 12,4 prosenttia, kun se koko maassa jäi 10 prosenttiin. Seuduista korkein työttömyysaste on teollisuusvaltaisilla Jämsän ja Äänekosken seuduilla.

Tulevia vuosia ajatellen on ensiarvoisen tärkeää pitää työllistämällä kiinni työvoimasta ja estää nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Kansallisella tasolla on suuri huoli työvoiman riittävyydestä, kun ikäluokat pienenevät ja suuret ikäluokat eläköityvät kiihtyvällä vauhdilla tästä vuodesta eteenpäin. Taantuman aikana on suuri vaara, että työuran loppupäässä lomautetut tai irtisanotut eivät palaa enää työelämään. Nuorilla on ensiarvoisen tärkeää saada välitön kontakti valmistumisen jälkeen työhön. Nousukauden alkaessa työperäiset muutot todennäköisesti lisääntyvät. Vähenevän työvoiman tilanteessa myös Keski-Suomen on pidettävä tiukasti kiinni osaavasta työvoimasta ja edistettävä työllistymistä ja työssäpysymistä, kuten viime vuosina on ponnekkaasti tehty.