Keski-Suomen kärkiklusterit puntarissa

Maakunnan yhteistyöryhmä puntaroi ensi syyskuussa, antaako se Keski-Suomen kolmelle kärkiklusterille lisää peliaikaa. Vuonna 2007 se arvioi, että maakunnan luontaisiin vahvuuksiin perustuvat klusterit ovat Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen.  

- Varmaa on, että klusteripohjainen kehittäminen jatkuu, sanoo kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitosta. Julkista kehittämisrahaa ei suunnata tulevinakaan vuosina tiettyjen, yksittäisten toimialojen käyttöön, vaan niillä edistetään klustereiden eli monialaista yhteistyötä tekevien yritysten ja toimijoiden liiketoimintaa ja osaamista.

Tunnettuja keskisuomalaisia veturiyrityksiä ovat esimerkiksi Metso, Valtra ja Ariterm, joiden ympärillä toimii kymmenien pk-yritysten alihankintaverkosto.  Nämä yhdessä työllistävät tuhansia eri alojen, kuten metalli-, logistiikka- tai muotoilualan, osaajia.

Klustereiden sisältöihin muutoksia

Klustereiden valinta osui monen mielestä naulan kantaan vuonna 2007. Aika on osoittanut, että yritysten edustajat ja muut klusterityötä valmistelleet tahot haistelivat tarkkanenäisesti elinkeinoelämän megatrendejä ja hiljaisia signaaleja. Esimerkiksi bioenergia-alalla on nyt kovasti nostetta. 

Mutta jatkavatko nykyiset klusterit toimintaansa, ainakaan sellaisenaan?
- Klustereiden sisältö tulee varmasti päivittymään. Esimerkiksi Bioenergiasta elinvoimaa -klusterissa siirrytään maakunnan energiahuollon kehittämisestä tukemaan alan yritysten vientiä”, Päivänen povaa.

Kärkiklustereiden tuleviin sisältöihin vaikuttaa myös valtakunnallisten osaamiskeskusohjelmien päivittyminen. Jyväskylän seudun osaamiskeskusalat ovat energiateknologia, ICT, paperinvalmistusteknologia, nanoteknologia sekä matkailu ja elämystuotanto. On mahdollista, että esim. energiateknologia siirtyy BEV-klusterin yhdeksi kehittämisteemaksi.

Päivänen arvelee, että maakunnassa tullaan lisäämään paukkuja myös teollisuuden liiketoimintapalveluiden kehittämiseen. Tulevaisuudessa yritykset myyvät asiakkailleen täyden palvelun pakettiratkaisuja: asiakas saa samasta osoitteesta kaiken, kuten suunnittelun, asennuksen ja kirjanpidon, tuottajana veturiyrityksen oma alihankintaverkosto.
- Esimerkiksi Metson liikevaihdosta 40 prosenttia on jo liike-elämän palveluita, Päivänen tietää.

Arviointiseula on tiukka

Julkisen kehittämistuen piiriin pääsevät klusterit arvioidaan tiukasti. Tärkeitä kriteerejä ovat klusterin vientimahdollisuudet ja kasvupotentiaali, yritysten kehittämishalukkuus ja -kyky sekä oivaltavuus eli kyky kehittää kaupallisesti hyödynnettäviä tuote- ja palveluideoita.

Klusterityön vaikuttavuutta arvioineessa opinnäytetyössä kävi ilmi, että yritykset kyllä luottavat klusteritoimijoihin ja toisiin yrityksiin, mutta eivät oikein hahmota omaa rooliaan klustereissa. Kehittämisen on oltava siis entistä yrityslähtöisempää.
- Tulevaisuudessa yritykset voisivat osallistua klusteritoimintaan jäsenmaksua vastaan. Vastineeksi ne saisivat tilaisuuksia, koulutuksia ja tapahtumia, joissa yritykset voivat verkostoitua, pohtia kehittämisnäkymiä ja saada tietoa. Maailmalla klusteritoiminta on järjestetty juuri näin, Päivänen toteaa.

Teksti: Mervi Leinonen


Kehittyvä asuminen (KAS) -klusterissa toimivat yritykset, jotka tarjoavat ratkaisuja ja palveluja rakentamiseen, sisustamiseen ja rakennusteollisuuteen.
Kotisivut osoitteessa www.keskisuomi.fi/kas

Bioenergiasta elinvoimaa (BEV) -klusterissa toimivat yritykset, jotka tarjoavat bioenergiaa ja energiaraaka-aineita tai niihin liittyviä koneita ja laitteita. Klusterissa toimivat myös alan asiantuntijaorganisaatiot. Kotisivut osoitteessa www.keskisuomi.fi/bev

Uudistuvat koneet ja laitteet (UKL) -klusterissa toimivat yritykset, jotka valmistavat ajoneuvoja tai koneita ja laitteita metsä- ja energiateollisuudelle. Kotisivut osoitteessa www.keskisuomi.fi/ukl