Kulttuuriympäristöt

Kulttuuriympäristöt ovat näkyvä osa keskisuomalaisten arkiympäristöä. Esimerkiksi Laukaan Saraakallion esihistorialliset kalliomaalaukset, Pihtiputaan Muurasjärven elävä peltomaisema ja Jyväskylän historiaan merkittävästi vaikuttaneen yliopiston arvokas rakennuskanta viestittävät kuinka Keski-Suomen alueella on eletty menneinä vuosisatoina ja kuinka maakunta on rakentunut nykyiseen muotoonsa. Vuosisatojen aikana muotoutunut aineellinen kulttuuriperintö vaikuttaa osaltaan käsityksemme mitä on Keski-Suomi.

Kaikkiin Keski-Suomen keskeisiin strategia-asiakirjoihin liittyy kulttuuriympäristöjen säilymiseen ja hyödyntämiseen liittyviä tavoitteita. Maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, kulttuurimaisema-alueet, perinnemaisemat ja muinaismuistot. Lisäksi kaavassa osoitetaan kehittämisen kohdealueita, joissa kulttuuriympäristöarvoja voidaan yhdistää synergisesti muihin maankäyttömuotoihin.

Kulttuuristen arvojen huomioiminen on tasa-arvoista muiden maankäyttöä ohjaavien arvojen ja intressien kanssa. Kulttuuriympäristöjen vaaliminen ei ole ympäristömme museoimista. Päinvastoin: kulttuuristen arvojen huomioiminen edistää vireiden ja moniarvoisten asuin- ja elinympäristöjen muotoutumista, ja siten se tukee Keski-Suomen elinvoimaisuutta ja menestystä jatkossakin. Aluesuunnittelussa pyritään aktiivisesti luomaan edellytyksiä myös tulevaisuuden kulttuuriympäristöjen muotoutumiselle. Keski-Suomen liitto osallistuukin hankkeisiin, joilla saadaan lisätietoa kulttuuriympäristöjen ominaispiirteistä, turvataan arvokkaiden kulttuuriympäristöjen säilymistä ja uusien muotoutumista ja edistetään kulttuuriympäristöjen kestävää hyötykäyttöä.

Lisätietoja:
maakuntasuunnittelija Jarkko Pietilä
p. 0400-503 795, jarkko.pietila[at]keskisuomi.fi