Rakennerahastovarat koko maan kilpailukyvyn kehittämiseen

21.02.2013


Keski-Suomen liitto on yhdessä Etelä-Pohjanmaan liiton ja Satakuntaliiton kanssa valmistellut seuraavan kannanoton toimitettavaksi työ- ja elinkeinoministeriölle ja kansanedustajille:


Suomen rakennerahastovarojen kansallisen kohdentamisen perusteena tulee olla ohjelman tavoitteiden tehokas ja tuloksekas toteuttaminen. Tärkeää on, että jokainen maakunta voi osallistua tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen ja tuottaa lisäarvoa Suomen ja Euroopan kasvun tueksi. EU:n kehittämisvaroja tarvitaan koko Suomen osaamispääoman vahvistamiseen.

 

Rakennerahastovarojen tehtävänä on tasata alueiden välisiä kehittyneisyyseroja ja tukea kaikkien alueiden kehityspotentiaalin hyödyntämistä. Suomen kannalta tärkeää on, miten teollinen ja palveleva Suomi kehittyy. Suurin osa maamme väestöstä, yrityksistä ja innovaatiotoiminnasta sijaitsee Etelä- ja Länsi-Suomessa. Kuitenkin myös Etelä- ja Länsi-Suomessa alueet kärsivät teollisen rakennemuutoksen aiheuttamista vakavista ongelmista, viennin supistumisesta ja syvenevästä työttömyydestä.

 

Harvan asutuksen kriteereillä määritelty lisätuki kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomen rinnalla Suomen EU:n liittymissopimuksen mukaisesti myös Saarijärven - Viitasaaren seudulle. Tästä päätös tehdään kansallisella tasolla.

 

Varojen jakoperusteeksi sopivat aluetalouden ja työttömyyden mittarit, jotka huomioivat sekä alueiden kehittämispotentiaalin että haasteet. Tarkastelun on perustuttava maakunta- tai seutukuntatasoon, jotta aluekehittämisen kannalta tärkeät erot tulevat aidosti huomioiduksi. Rakennerahastovarat tulee jakaa maakuntakohtaisiin kehyksiin valtakunnallisia teemoja lukuun ottamatta. Maakunnassa rahoituspäätökset tehdään maakunnan liitossa ja ELY -keskuksessa. Maakunnan yhteistyöryhmä päättää maakunnan osallistumisesta laajoihin teemaperusteisiin hankkeisiin.

 

Koska Suomen EU-rahoitus pienenee noin 25 %, tulee huolehtia siitä, että minkään maakunnan rahoitustaso ei supistu dramaattisesti yli keskimääräisen vähennyksen. Tällainen tasausperiaate on usein käytössä EU:n rahoitusratkaisuissa jäsenmaiden välillä.

 

Tulevan rakennerahastokauden tavoitteiden saavuttaminen Suomessa edellyttää riittävää kehittämisrahoituksen tasoa Etelä- ja Länsi-Suomessa. Liian korkeat tukitasojen erot Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Etelä- ja Länsi-Suomen kesken voivat vääristää kilpailua ja heikentää entisestään maakuntien rajoilla sijaitsevien seutujen kehittymistä.

 

Rakennerahastovaroilla tulee tukea kasvua, kilpailukykyä, uusiutumis- ja innovaatiokykyä, rakennemuutokseen sopeutumista sekä elinkeinorakenteen monipuolistamista. Siksi esitämme, että rakennerahastovaroista, jotka ovat vapaasti Suomen päätettävissä, kohdennetaan vähintään 50 % Etelä- ja Länsi-Suomeen ohjelmakaudella 2014 - 2020.

 

Lisätiedot: Anita Mikkonen, 040 595 0011