Valtion ensi vuoden budjettiesitys leikkaa maakunnan kehittämisrahan 32,2 miljoonasta 13,6 miljoonaan euroon. Leikkaus on ennätysluokkaa, lähes 60 %. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen ehdotuksen, uhkana on alueiden omaehtoisen kehittämistoiminnan alasajo.
Keski-Suomessa rahoitusta on kohdennettu tulevaisuuden ennakointiin, nuorten työttömyyttä vähentävien uusien toimintamallien testaamiseen, hyvinvointipalveluiden kehittämiseen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteen suunnitteluun. Kehittämisrahalla on haluttu ja pystytty edistämään juuri niitä alueen kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä vahvistavia muutoksia, joita myös hallitusohjelmassa tavoitellaan.
Maakuntien liittojen tehtävänä on oman alueensa kehittäminen. Vajaa kaksi vuotta sitten toteutettu aluehallintouudistus lupasi vahvistaa tätä roolia. Joustavan, nopean ja tehokkaan työvälineen raju leikkaaminen heikentää liittojen kykyä täyttää perustehtäväänsä. Yhteistyökumppanit odottavat oikeutetusti, että liitolla on myös rahoitusta yhdessä sovittujen kehittämisteemojen edistämiseen. Jos ei ole rahaa, ei ole vipuvoimaa.
Erityisen tärkeä maakunnan raha on Länsi- ja Etelä-Suomessa, jossa EU-tukea on Itä- ja Pohjois-Suomea vähemmän. Ennusteena on, että suuralueiden väliset erot EU-rahoituksessa vain kasvavat seuraavalla ohjelmakaudella. Kansallisten panosten vähentäminen on huono viesti Euroopan unionin rahoitusneuvotteluihin: Suomi lipsuu omaehtoisesta aluekehittämisestä ja additionaliteettiperiaatteen noudattamisesta.
Keski-Suomessa budjettiesitys tarkoittaa osaamiskeskusohjelman supistamista vähintään viidenneksellä, KOKO -ohjelmien puolittamista ja ns. vapaan maakunnan kehittämisrahan loppumista. Tänä vuonna maakunnan kehittämisrahaa on saatu reilut 1,6 milj. euroa.
Lisätiedot: maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen, 050 511 3097