Selvitys turvetuotannon aluetaloudellisesta merkityksestä

21.09.2018


Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa on valmistunut selvitys, jossa tarkastellaan turvetuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia ja taloudellista merkitystä tuotantoalueille Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. Lisäksi selvityksessä arvioidaan, onko turvetuotannosta ja sen mahdollisista vesistövaikutuksista haittaa matkailualalle ja vapaa-ajan asumiselle, ja että voitaisiinko turvetuotantoa korvata muilla elinkeinoilla. Keski-Suomen tarkastelualue käsittää Karstulan, Kyyjärven, Multian, Saarijärven ja Uuraisen. Selvityksen tulokset perustuvat tilastollisiin tarkasteluihin, vaikutuslaskelmiin sekä haastatteluihin.

 

Turpeen tuotantoa on Keski-Suomessa noin kolminkertaisesti enemmän kuin Etelä-Savossa, ja tästä syystä aluetaloudelliset vaikutuksetkin ovat suuremmat ja korvaaminen muilla elinkeinoilla vaikeampaa. Turpeen tuotannon työllisyysvaikutukset Keski-Suomen tarkastelualueella ovat noin 150 htv:ta, mikä on samaa luokkaa alueen vapaa-ajan asumisen tuoman työllisyysvaikutuksen kanssa ja noin 40 % alueen matkailun työllisyysvaikutuksista. Erityisesti Karstulan ja Kyyjärven alueilla turpeen tuotannolla on merkittävä taloudellinen vaikutus alan yritystoiminnan ja siihen liittyvän muun tuotannon (mm. koneen valmistus ja huolto) vuoksi.

 

Tilastojen pohjalta ei ole mahdollista tehdä suoria päätelmiä turvetuotannon vaikutuksista tarkasteltujen alueiden matkailuun. Haastattelujen perusteella Keski-Suomessa turvealaa pidetään matkailun tavoin maaseudun elinkeinona, eikä niinkään muita elinkeinoja haittaavana toimintana. Selvityksessä todetaan myös, ettei vapaa-ajan kiinteistöjen hintojen kehitys anna selkeää viestiä siitä, että turvetuotanto vaikuttaisi negatiivisesti kiinteistöjen arvoihin.

 

Energiatuotannossa turpeen korvaaminen muilla polttoaineilla synnyttäisi merkittäviä paineita tuotantolaitosten ja logistiikkaketjun uudistamiseen. Tämä todettiin molemmissa m­­aakunnissa. Lisäksi turpeesta luopuminen vaikuttaa lyhyellä aikavälillä myös huoltovarmuuteen, koska turve tarjoaa puupolttoaineisiin verrattuna huomattavasti varmemman pohjan tasaiselle energiantuotannolle.

 

Turpeen käyttö polttoaineena on 2010-luvulla vähentynyt koko maassa huomattavasti ja myös tulevaisuudessa tämän suuntainen kehitys tullee jatkumaan. Suurimmat turpeen käyttäjät ovat siirtymässä muihin polttoaineisiin. Pidemmällä aikavälillä turpeen energiakäytöstä ollaan luopumassa niin Keski-Suomessa kuin Etelä-Savossakin. Vaikka turpeen käytöstä energian tuotannossa luovuttaisiin kokonaan, on viitteitä siitä, että turpeen hyödyntäminen muiden tuotteiden valmistuksessa laajenee. Haastattelujen perusteella vahvana toiveena on edelleen kehittää ympäristövastuullisuutta ja saada turvetuotannon päästöt kuriin, jos toiminta alueilla jatkuu.

  

Keski-Suomesta selvityksen rahoitukseen ovat osallistuneet Keski-Suomen liitto, Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän Energia Oy. Selvitys on julkaistu Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisusarjassa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7561-6

 

Lisätietoja:      Esa Storhammar, esa.t.storhammar(at)jyu.fi, p. 050 3109977

                           Olli Ristaniemi, olli.ristaniemi(at)keskisuomi.fi, p.040 5950052