Maakuntahallitus jakoi nopeiden kokeiluiden AIKO-rahoitusta ja kannustaa maakuntavalmistelussa tehtyjen asiakas- ja hoitoketjujen kokeiluun

21.09.2018


 

Maakunnan kehittämisen menestyjä ja uusia avauksia

 

Syksyn 2018 aikana valmistuu Keski-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille 2019-20. Toimeenpanosuunnitelmassa kuvataan konkreettisia tekoja, joilla pyritään toteuttamaan maakuntaohjelman yhteisesti sovitut tavoitteet. Esimerkkejä tällaisista teoista ovat oppilaitosten ja yritysten yhteisen innovaatiofoorumin toiminnan vakiinnuttaminen, puuklusterin muodostaminen, keskisuomalaisen kyberturvallisuusosaamisen vieminen kansainvälisille markkinoille ja kehittämisresurssien ohjaaminen innovatiivisiin hankkeisiin esim. muovia korvaavien puukuitutuotteiden kehittämiseksi.

- Keski-Suomessa on vireillä ilahduttavan paljon hyviä, maakuntaa kehittäviä tekoja, toteaa aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen.

 

Jo toteutuneena esimerkkinä Keski-Suomen liitolta rahoitusta saaneen kehittämistyön vaikuttavuudesta käsiteltiin Kasvu Open -yrityskehitysohjelman tuloksia. Kasvu Openin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen kertoi, miten ohjelma on johtanut konkreettiseen tekemiseen yrityksissä. Valtakunnallisen ohjelman vaikutus näkyy erityisen hyvin kotimaakunnassa. Kasvu Open toimintamallilla on ollut suuri vaikutus yritysten t&k&i-toimintaan. Kasvu Openiin on osallistunut 200 keskisuomalaista yritystä, joista 59 on saanut Tekes-rahoitusta yhteensä 17 miljoonaa euroa.

Myös Kasvu Openille kotimaakunta on tärkeä:

- Tämä on keskellä maata ja täällä on oma henki, toteaa Valkeinen.

Kasvu Open on valittu Suomen ehdokkaaksi Euroopan komission Enterprise Promotion 2018 -kilpailuun.

 

Uljas Valkeinen: Kasvu Open

Veli-Pekka Päivänen: Kasvu Openin vaikuttavuus

 

EU:n rakennerahastojen uuden ohjelmakauden valmistelu tiivistyy. Länsi-Suomessa valmistellaan yhteisiä näkemyksiä maakuntaliittojen yhteisessä työryhmässä, johon osallistuu Keski-Suomesta kehittämispäällikkö Hilkka Laine.

 

 

 

Tampere - Jyväskylä -kaksoisraide on nyt vahvasti esillä vaikuttamistyössä

 

- Länsi-Suomen maakuntaliittojen yhteisessä vaikuttamistyössä on juuri nyt keskeisintä Päärata PLUS -suunnitelma, totesi maakuntahallituksen puheenjohtaja Rolf Nyholm.
Tampere - Jyväskylä -yhteyden kehittäminen on olennainen osa suunnitelmaa, ja sen puolesta ovat kantansa ilmaisseet muun muassa maakuntahallitusten puheenjohtajat ja Keski-Suomen kansanedustajat.

 

Keski-Suomen liitossa ovat syyskuussa vierailleet muun muassa elinkeinoministeri Jari Lintilä ja työministeri Jari Lindström. Ratayhteys oli keskeinen keskustelunaihe molemmissa tapaamisissa.

Lue lisää ministeritapaamisista:

- elinkeinoministeri Jari Lintilän tapaaminen

- työministeri Jari Lindströmin tapaaminen.

 

Rahoitus: Jyväskylän yliopisto mittaa liikunnan vaikutuksia mielialaan ja Tikkakosken ilmasotakoulun ohjaaja-oppija -vuorovaikutusta sekä perehtyy lisättyyn valmistukseen, Keuruulla etenee kokonaisturvallisuuden koulutus- ja tapahtumakeskus

Maakuntahallitus myönsi nopeisiin kokeiluihin tarkoitettua AIKO-rahoitusta neljälle hankkeelle. Rahoitusta sai Jyväskylän yliopiston hanke, jossa tutkitaan liikunnan vaikutusta mielialaan. Tutkimusmenetelmänä on mobiili aivokuvantamisteknologia. Hankkeen tavoitteena on selvittää, kuinka uutta kuvantamisteknologiaa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi räätälöityjen ja motivoivien liikuntareseptien luomiseksi yksilöille. Tukea myönnettiin 16 520 euroa, 70 % hyväksytyistä kustannuksista.

 

Jyväskylän yliopisto pääsee tutkimaan AIKO-rahoituksella myös Tikkakosken ilmasotakoulun ohjaaja-oppija -vuorovaikutusta fysiologisten mittausteknologioiden avulla. Tukea myönnettiin 27 977 euroa, 70 % hyväksytyistä kustannuksista.

 

Yliopisto sai rahoitusta myös lisätyn valmistuksen tuotantoteknologioita edistävään hankkeeseen. Tämän kokeilun tavoitteena tutustua syvemmin lndustry 4.0 -komponentteihin ja erityisesti 4D -tulostuksen mahdollisuuksiin. Tukea myönnettiin 47 621 euroa, 70 % hyväksyttävistä kustannuksista.

 

Keulink Oy sai rahoitusta esiselvitykselle, jolla pohjustetaan Keuruun varuskunnan muutosta kokonaisturvallisuuden koulutus- ja tapahtumakeskukseksi. Tukea myönnettiin 41 682 euroa, 70 % hyväksytyistä kustannuksista.

 

Yhteensä rahoitusta myönnettiin 133 800 euroa. Tämä oli AIKO-rahoituksen viimeinen hakukierros. Hakemuksia tuli 10 kpl, ja niiden yhteissumma oli 295 000 euroa.

 

Keski-Suomen liitto suunnittelee vuoden 2019 toimintaa

Maakuntahallitus jatkoi keskustelua Keski-Suomen liiton toiminnasta vuonna 2019. Toiminnan tavoitteiksi vuosille 2019 - 2021 suunnitellaan:

1. Aluekehittäminen luo hyvinvointia ja elinvoimaa

2. Keski-Suomen liitto on osaava, monitaitoinen ja suunnitelmallinen verkostovaikuttaja

3. Maakunta- ja sote-uudistus tehdään yhdessä.

 

 

Keski-Suomi 2021: asiakas- ja hoitoketjujen valmistelua voidaan tehdä vapaaehtoisuuden voimin

Maakuntahallitus kannustaa kuntia tutustumaan maakuntavalmistelussa tehtyihin hoito- ja palveluketjumalleihin ja ottamaan yhteisiä malleja käyttöön jo ennen maakuntien aloitusta. Näin valmistelussa laadittuja malleja voidaan vapaaehtoisuuden voimin testata jo ennen maakuntien aloitusta.

 

Maakuntahallitukselle asiakas- ja hoitoketjujen valmistelua esitellyt Mikael Palola totesi, että esimerkiksi Kukoistava Kotihoito ja LAPE-hankkeissa on jo laajasti mietitty Keski-Suomen nykypalveluiden yhtenäistämistä sekä uusia toimintamalleja. Uudenlaisten toimintamallien avulla halutaan lisätä yhteistyötä ja ymmärrystä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoiden välillä ja integroida nykyisiä malleja nykyistä tiiviimmin yhteen. Malleja on laadittu osana Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelmaa.

 

Tällä hetkellä järjestämissuunnitelma herättää kysymyksiä siitä, integroituvatko eri palvelut riittävästi. Palola totesi kokouksessa, että valmistelussa ei millään voida miettiä jokaisen eri ikäisen tai työtilanteessa olevan asukkaan elämäntilannetta erikseen vaan ne kuvataan järjestämissuunnitelmassa eräänlaisina moduuleina eli ns. palapelinpaloina, joiden sisältä ei riipu siitä, minkä ikäinen tai mihin asiakasryhmään kuuluva asukas niitä käyttää. Integraatio muodostuu siitä, kun eri moduuleita yhdistetään kunkin asukkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Palveluiden kokoamisesta ja yhteensovittamisesta vastaa maakuntien asiakas- ja palveluohjaus, jota mallinnetaan parhaillaan koko maakunnan osalta.

 

Esimerkkinä Palola käytti kokouksessa ikääntyneen palveluita. Ikääntynyt voi elämäntilanteensa mukaan tarvita vaikkapa kotihoitoa, hygieniapalvelua sekä lisäksi erilaisia terveyspalveluita tai vaikkapa kauppapalvelua. Palveluohjaajan tehtävä on palvelutarpeen perusteella arvioida palvelutarve ja myöntää palvelut. Tämän jälkeen palveluohjaaja myös kertoo, kenen toimijoiden toimesta asiakas voi palvelua itselleen saada. Palveluohjaaja kulkee asiakkaan rinnalla ja myöhemmin - jos palvelutarve vähenee tai kasvaa - palveluohjaaja tekee uusia päätöksiä ja tukee ikääntynyttä uusien palveluiden saamisessa.

 

- Palveluohjaaja tai kaikissa sote-keskuksissa toimiva sosiaaliohjaaja on siten aina asiakkaan tukena ja varmistaa, että erilaisiin elämäntilanteisiin saadaan oikeaa palvelua. Perusterveelle ihmiselle, joka käyttää palvelua satunnaisesti ja joita suurin väestöosamme edustaa, ei erillistä ohjausta tarvita, vaan riittää että hän pääsee vaivattomasti hoitamaan asiansa. Mutta heti, jos elämäntilanne vaatii lisäksi vaikkapa neuvoja toimeentuloon, perheen hyvinvointiin tai vaikkapa työn etsimiseen, palveluohjaus ottaa tilanteesta koppia ja varmistaa, että asiakkaan elämäntilannetta tarkastellaan laajemmin eri ammattilaisten yhteisvoimin, Palola tiivisti.

 

Maakuntahallitus kannusti jatkamaan yhteistä asiakaslähtöistä valmistelua yhä tarkemmalle tasolle, jotta kunnilla on mahdollisimman valmiita malleja eurovaikutuksineen päätöksenteon pohjaksi.

 Kokouksen esityslista:

http://keskisuomi.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=1321

  

Lisätietoa:

Rolf Nyholm
maakuntahallituksen puheenjohtaja
p. 040 595 0001
rolf.nyholm[at]aanekoski.fi

 

Tapani Mattila
maakuntajohtaja, muutosjohtaja
p. 040 595 0011
tapani.mattila[at]keskisuomi.fi

 

Pekka Hokkanen
aluekehitysjohtaja
040 595 0016
pekka.hokkanen[at]keskisuomi.fi 

 

Hilkka Laine
rahoituspäällikkö
040 595 0014
hilkka.laine[at]keskisuomi.fi

 

Veli-Pekka Päivänen
kehittämispäällikkö
040 595 0005
veli-pekka.paivanen[at]keskisuomi.fi

 

 

Sari Karhu

hallintopäällikkö

040 586 7083

sari.karhu[at]keskisuomi.fi

 

Pirjo Peräaho

projektipäällikkö, Keski-Suomi 2020

040 591 0760

pirjo.peraaho[at]keskisuomi.fi

 

Mikael Palola
maakunnan järjestämistehtävien vastuuvalmistelija
044 459 8561
mikael.palola[at]keskisuomi.fi