Keski-Suomen vuositilastot kertovat väestölaskusta, mutta myös talouden ja työllisyyden kasvusta

31.01.2019


Keski-Suomen väestömäärä väheni lähes 400 henkilöllä vuonna 2018. Kyseessä oli toinen perättäinen väestölaskun vuosi. Vähenemisen taustalla on voimakas luonnollisen väestökasvun hiipuminen syntyvyyden alenemisen myötä. Keski-Suomessa syntyneiden määrä on vähentynyt 2010-luvulla lähes 30 %. Vuonna 2018 Keski-Suomeen syntyi 2 255 lasta, eli 899 vähemmän kuin vuonna 2010. Alle 15-vuotiaiden määrä kasvoi 2018 edellisvuodesta vain neljässä kunnassa: Muuramessa, Uuraisilla, Kyyjärvellä ja Toivakassa.  Kunnittain tarkasteltuna huomattava vaikutus väestökehitykseen on ollut myös maan sisäisellä muuttotappiolla. Maahanmuuton merkitys väestökehityksessä korostuu entisestään.

 

Hyvä taloustilanne näkyy keskisuomalaisten tuloissa, työmarkkinoilla kohtaanto-ongelma

Keski-Suomen arvonlisäys on ollut reippaassa kasvussa vuodesta 2014 lähtien. Vuonna 2017 Keski-Suomessa käypähintainen kasvu oli +2,8 % edellisvuodesta. Keski-Suomen arvonlisäys - noin 8,0 mrd euroa - kattaa 4,2 % koko maan arvonlisästä. Asukasta kohden arvonlisää kertyi Keski-Suomessa noin 29 100 euroa ja koko maassa 35 100 euroa.

Hyvän talouskasvu ja työttömyyden väheneminen näkyvät keskisuomalaisten tuloissa. Vuonna 2017 tulojen kasvu Keski-Suomessa kiihtyi edelleen edellisvuodesta ollen 2,7 % ja ylittäen hienoisesti koko maan kasvun (2,6 %). Keskisuomalaisten keskimääräiset veronalaiset tulot tulonsaajaa kohden olivat 26 998 euroa. Tulotaso on korkein Muuramessa, Laukaassa ja Jyväskylässä.

 

Työttömyysasteen lasku jatkui vuonna 2018 kaikissa kunnissa, joskin edellisvuotta vaimeampana. Avoimia työpaikkoja on edelleen hyvin tarjolla. Työttömyysasteen laskun hiipuminen samaan aikaan runsaan työpaikkatarjonnan kanssa kertoo osaltaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmasta, jota kärjistää tuottavimpien työvoimareservien ehtyminen.

 

Pendelöinnin määrä on kasvussa. Keski-Suomessa asuvista työllisistä v. 2000 pendelöi 19 % ja v. 2016 jo 26 % (lähes 28 000 henkilöä). Suhteellisesti pendelöintivirrat Jyväskylästä muualle maakuntaan ovat kasvaneet viime vuosina nopeammin kuin toiseen suuntaan.

 

Työllisyystilanteen paraneminen näkyy enenevässä määrin myös kuntataloudessa. Keski-Suomen kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen, ns. sakkomaksujen, yhteenlaskettu määrä väheni -10 % (-2,7 M€) edellisvuodesta. Myös kuntien taloudellinen huoltosuhde parani - jo toisena perättäisenä vuonna - lähes kaikissa Keski-Suomen kunnissa.

 

 

Koulutusaste kohoaa ja T&K-investoinnit kasvavat

Keskisuomalaiset ovat kouluttautuneempia kuin aiemmin. Keski-Suomessa vuonna 2017 ilman perusasteen tutkintoa oli noin neljännes 15-vuotta täyttäneistä, kun 2000-luvun alussa osuus oli 41 %. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on puolestaan noussut 10 %:sta 20 %:iin. Jyväskylän seutu eroaa koulutusrakenteeltaan muista seuduista: neljänneksellä jyväskyläläisistä on korkeakoulun tutkintopaperit taskussaan. 

Myös tutkimukseen ja kehitykseen panostettujen eurojen määrä on nyt kasvussa. Vuonna 2017 Keski-Suomen T&K -menot olivat 227 M€, josta Jyväskylän seudun osuus oli 90 % ja Äänekosken 7,5 %. Kasvua oli 4,9 % edellisvuodesta, mikä ylittää koko maan kasvun 4,2 %. Keski-Suomessa korkeakoulujen T&K -panos on erittäin merkittävä, ja vastaa 7 % koko maan korkeakoulujen T&K:sta. Yritysten osuus T&K-menoista Keski-Suomessa on 43 % ja koko maassa 65 %.

 

Katso aineisto: Keski-Suomen vuositilastot

Keski-Suomen vuositilastot perustuvat Tilastokeskuksen ja Kelan tuoreimpiin aineistoihin vuosilta 2016, 2017 ja 2018. Väestökehitystä kuvaava aineisto perustuu vuoden 2018 ennakkotietoihin.

 

Tutustu myös:

Keski-Suomen avainlukuja

Aikajana - maakunnan talouskatsaus

 

Lisätietoja:

Kirsi Mukkala
aluekehitysasiantuntija
040 595 0002
kirsi.mukkala[at]keskisuomi.fi