Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat: Koheesiovarojen jakoon tasapuolisuutta

14.03.2019


Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat esittävät, että Suomeen saatavat koheesiovarat tulee jakaa seuraavalla EU:n rakennerahastokaudella alueellisesti nykyistä tasapuolisemmin. Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on saanut yli kaksi kolmasosaa rahoituksesta, vaikka alueella asuu vain noin neljännes väestöstä. Maakunnat ehdottavat yhtä yhteistä rakennerahasto-ohjelmaa koko Manner-Suomeen.

 

Etelä- ja Länsi-Suomen suuralue antaa kannanottonsa EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021-2027 kansalliseen valmisteluun.

Rakennerahastojen rahoituksella on Suomessa saatu EU-jäsenyyden aikana merkittäviä tuloksia. Itä- ja Pohjois-Suomen alueet ovat erityisesti hyötyneet, mikä on koheesiopolitiikan periaatteiden mukaisesti tasoittanut kehityseroja suhteessa muuhun maahan. Käytännössä alueet ovat saaneet jäsenyyden aikana miljardien eurojen alueellisen tulonsiirron.

 

- Uudella kaudella riittää yksi yhteinen kansallinen ohjelma eikä ole tarpeen luoda keinotekoisia rajoja aluekehittämiselle. Koska kehityserot ovat merkittävästi kaventuneet, on perusteltua, että alueet lähtevät varojen jaossa tasavertaisina samalta viivalta, sanoo Etelä- ja Länsi-Suomen suuralueella uuteen kauteen valmistautumista vetävä ohjelmajohtaja Tiina Huotari Uudenmaan liitosta.

 

Alueellista valmistelua tehdään kahdella suuralueella: Etelä- ja Länsi-Suomi yhdessä sekä Itä- ja Pohjois-Suomi yhdessä. Etelä- ja Länsi-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa.

 

Painotusta alueiden potentiaaliin

 

Tulevaisuudessa tarvitaan vahvempaa painotusta alueiden potentiaaliin ja kasvuun, ja vähemmän rajoja ja esteitä aluekehittämiselle. On tärkeää huomioida alueiden väestö- ja aluerakenteeseen liittyvät erityispiirteet. Aluerakenteen perustaksi ovat yhä selkeämmin nousemassa suuret kaupunkiseudut ja niiden väliset nopeat liikenneyhteydet.

 

Tämähän loppupäätelmään tuli Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liittojen teettämä selvitys, jossa analysoitiin tilastoaineiston pohjalta suuralueiden saamaa rakennerahoitusta sekä aluekehitystä. Selvityksen on laatinut valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Oy:stä.

 

Aineistosta käy ilmi, Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on kuronut EU-vuosina merkittävästi kiinni Länsi- ja Etelä-Suomen aluetta absoluuttisen kilpailukyvyn tunnusluvuilla ja varsinkin keskipitkän aikavälin muutosdynamiikan kehityksen perusteella.

 

Suomen rahoituspotti nousemassa 100 miljoonalla eurolla

 

Koheesiopolitiikalla vahvistetaan EU:n jäsenmaiden ja niiden alueiden kilpailukykyä. Tulevalle ohjelmakaudelle Suomi on saamassa 1,6 miljardin euron rahoituksen, mikä on noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä kaudella. Rakennerahastovarojen jakamisesta alueiden kesken päätetään kansallisesti.

 

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan valtioneuvoston käsittelyyn uuden ohjelmakauden sisältöjä ja periaatteita varojen jakamisesta. Valtioneuvoston hyväksymiskäsittelyn jälkeen ohjelmaehdotus toimitetaan EU:n komissiolle, joka tekee lopullisen hyväksymispäätöksen.

 

 

Lisätietoja:

Hilkka Laine, rahoituspäällikkö, puh. 040 595 0014, hilkka.laine[at]keskisuomi.fi

 

Satakuntaliitto vt. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen 044 711 4360, katja.laitinen@satakunta.fi

 

Tiina Huotari / Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelmavalmistelun koordinaatio
ohjelmajohtaja, Uudenmaan liitto
0400 418 029, tiina.huotari@uudenmaanliitto.fi