Suhdannehuippu on ohitettu viennissä, teollisuudessa ja kaupan alalla

09.08.2019


Keski-Suomen Aikajana 3/2019

 

Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Keski-Suomessa 3,3 prosenttia ja koko Suomessa 4,1 prosenttia. 

Kasvun kärjessä olivat alkuvuonna rakentaminen, kauppa ja yksityiset palvelut.  Rakentamisen kasvu oli 10,8 prosenttia ja palveluissa 2,3 prosenttia. Rakentamisen kasvua selittävät Jyväskylän seudun erittäin vilkas asuntorakentaminen sekä Äänekosken seudun isot infrahankkeet. Kirri-Tikkakosken rakentamisen vaikutukset eivät näy vielä tässä tarkastelujaksossa. Tukku- ja vähittäiskaupan kasvu oli Keski-Suomessa 2,8 prosenttia ja koko maassa 0,8 prosenttia. Kasvua tuli siis kotimarkkinoilta. 

Keski-Suomen vienti kääntyi alkuvuonna laskuun. Maailmantalouden epävarmuus heijastuu nyt suoraan vientiyrityksiimme. Keski-Suomen kasvu alkoi syksyllä 2015 ja koko maassa syksyllä 2016. Suhdannekäänne huonompaan tapahtui Keski-Suomessa koko maata aiemmin.

 

Investoinneilla ja maailmantaloudella on iso merkitys

Kovin kasvu oli jälleen Äänekosken seudulla, missä liikevaihdot kasvoivat alkuvuonna 10,2 prosenttia. Myös Saarijärven-Viitasaaren seudulla oli erinomainen kasvu eli 8,6 prosenttia. Molempien seutujen kasvua selittävät isot teollisuusinvestoinnit. Jyväskylän seudulla teollisuuden liikevaihdot kääntyivät alkuvuonna 3,8 prosentin laskuun.

Näyttää siltä, että miltei koko teollisuuden kapasiteetti on nyt käytössä. Kasvun jatkuminen vaatii uusia investointeja. Onneksi yritykset ovat julkistaneet kesän aikana uusia investointihankkeita, muun muassa Valmet investoi Jyväskylään, Valtra Äänekoskelle, Serres Saarijärvelle ja Honkarakenne Karstulaan.  

 

Yritysten liikevaihtojen kehitys näkyy suoraan työttömien määrässä

Kasvun heikentyminen on heijastunut työttömyyden laskuun. Työttömyys laski alkuvuonna 5,4 prosenttia, viime vuonna työttömyys laski 10,2 prosenttia. Vuoden työttöminä olleiden määrä kääntyi monen laskuvuoden jälkeen nousuun. 

Keski-Suomen hyvä talouskasvu ei ole pystynyt vähentämään työttömyyttä riittävästi. Vaikka työttömien määrä on vähentynyt neljässä vuodessa 8222 työttömällä, Keski-Suomen työttömyysaste oli kesäkuussa maan toiseksi korkein. Jotta työttömyyden lasku jatkuisi, tarvitaan lisää sekä julkisia että yksityisiä investointeja. Toivottavasti maan hallitus osoittaa ensi vuoden budjetissa merkittäviä julkisia investointeja myös Keski-Suomeen. Työllisyys- ja suhdanneperustelut ovat ainakin riittävät.

 

Keski-Suomen veturiin lisää vauhtia

Jyväskylän seudun kasvu on jäänyt jälkeen verrokkiseutujen eli Helsingin, Tampereen, Kuopion ja Oulun seuduista. Alkuvuonna Jyväskylän seudun liikevaihtojen kasvu oli 2,0 prosenttia, Oulun seudun 6,9 prosenttia, Kuopion seudun 6,0 prosenttia, Helsingin seudun 4,6 prosenttia ja Tampereen seudun 4,0 prosenttia. Kasvu oli jo viime vuonna verrokkiseutuja vaatimattomampaa. Oulun ja Kuopion seutujen kasvua ovat edesauttaneet muun muassa suuret EU-tuet nykyisellä ohjelmakaudella 2014-2020.  Helsingin ja Tampereen seutujen kasvua selittää osaltaan kova väestönkasvu. Jotta Jyväskylän seudun liikevaihtojen kasvu parantuisi, tarvitaan esimerkiksi investointeja, kuten Hippos2020, sekä Kuopion ja Oulun seutujen kanssa samantasoisia EU-tukia uudella ohjelmakaudella 2021-2027.

Jotta Keski-Suomi olisi jatkossakin kasvun maakunta, sen pitää vastata suhdanteiden muutokseen. Yritysten kehittyminen ja kehittäminen pitää nostaa keskiöön kaikkialla maakunnassa. Keski-Suomen strategisiin kärkiin eli digi-, bio-, osaamis- ja hyvinvointitalouteen sekä matkailuun tarvitaan lisää talouden ja yritysten kasvua.

Katso Aikajanan aineisto kokonaisuudessaan (PDF).

 

Lisätietoja:

 

Veli-Pekka Päivänen

kehittämispäällikkö

040 595 0005

veli-pekka.paivanen[at]keskisuomi.fi