Kasvun hiipuminen jatkui toisella neljänneksellä, vientiteollisuuden liikevaihdot laskussa

04.10.2019


Keski-Suomen Aikajana 4/2019

 

Vuoden 2019 toisella neljänneksellä yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Keski-Suomessa enää 0,3 prosenttia ja koko Suomessa 3,5 prosenttia. Koko maankin kasvu on hiipumaan päin.

 

Kasvu oli täysin kotimarkkinakysynnän varassa. Kasvun kärjessä olivat matkailu, kauppa ja palvelut.  Matkailussa kasvua oli 4,6 prosenttia, tukku- ja vähittäiskaupassa 3,8 prosenttia ja palveluissa 2,2 prosenttia. Rakentamisen ja KIBS-alojen eli asiantuntijapalveluiden pitkään jatkuneet liki kymmenen prosentin kasvut laskivat prosentin tuntumaan.  

 

Keski-Suomen viennin lasku jatkui toisella vuosineljänneksellä. Maailmantalouden epävarmuus, kysynnän heikkeneminen ja hintojen lasku heijastuvat nopeasti keskisuomalaisiin yrityksiin. Viennin euromääräistä rajua laskua selittää metsäteollisuuden tuotteiden hinnan lasku, esimerkiksi sellun hinta on laskenut kevään ja kesän aikana erityisesti Kiinan markkinoilla. Viennin vaikeudet näkyvät YT-uutisten, lomautusten ja konkurssien lisääntymisinä.

 

Muutaman kovan kasvuvuoden jälkeen yrityksillä on nyt aikaa ja mahdollisuus kehittää toimintoja, lisätä henkilöstön osaamista ja investoida tulevaisuutta varten.

 

Pohjoinen Keski-Suomi pääsi kasvu-uralle

Saarijärven-Viitasaaren seudulla oli kovin kasvu eli 5,6 prosenttia. Kehitystä selittää se, että seudun kasvu käynnistyi muuta maakuntaa myöhemmin. Jyväskylän seudun kasvu oli vaatimatonta, vain 0,7 prosenttia. Äänekosken seudun luvut olivat heikot, vähennystä 6,5 prosenttia. Heikkoa lukua selittää osaltaan Metsä Groupin liikevaihdon lasku, joka johtuu edellä mainitusta sellun hinnan laskusta alkuvuoden aikana.

 

Yritysten liikevaihtojen kehitys näkyy suoraan työttömien määrässä

Kasvun heikentyminen on heijastunut työttömyyden laskuun. Työttömyys laski elokuussa 2,6 prosenttia viime vuoden elokuuhun verrattuna. Viime vuonna työttömyys laski 10,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden työttöminä olleiden määrä jatkoi kasvua elokuussa. Näillä yritysten liikevaihtojen kasvuluvuilla työttömien määrä kääntynee nousuun tämän syksyn aikana. Parasta työttömyyden hoitoa on talouskasvu ja siksi olisi erittäin tärkeää tukea ja auttaa kaikkia kasvuhaluisia ja -kykyisiä yrityksiä.

 

Länsi-Suomi kaipaa lisää vauhtia ja tukea

Aikajanassa tarkastellaan tällä kertaa myös suuralueiden ja maakuntien liikevaihtojen kehitystä nykyisellä ohjelmakaudella. Pohjois-Suomen eli Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan sekä Lapin maakuntien kasvu on ollut todella kovaa, viidessä vuodessa liki 20 %. Itä-Suomessa oli toiseksi kovin kasvu.  Länsi-Suomi, johon Keski-Suomikin kuuluu, pitää perää kymmenen prosentin kasvulla. Pohjois- ja Itä-Suomen kasvuun myötävaikuttavat suuret EU-tuet ja korkeat tukitasot. Työttömyyskin on helpottunut Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta.

 

Keski-Suomen kasvu oli vuosina 2013 - 2018 yhteensä 14,1 prosenttia ja oli seitsemänneksi parasta koko maassa. Heikointa kasvu oli yllättäen Etelä-Pohjanmaalla, kasvua viidessä vuodessa yhteensä 1,9 prosenttia. Luku on yllättävä siksi, että Etelä-Pohjanmaalla on erittäin korkea työllisyysaste ja varsin matala työttömyysaste. Myös Satakunnassa (6,6) ja Pohjanmaalla (7,2) kasvu oli varsin vaatimatonta.

 

Tulevan EU-ohjelmakauden toteutuksessa rahoja pitäisi siirtää alueille, joilla on ollut heikko kasvu, alhainen työllisyysaste ja korkea työttömyys. Näin saataisiin kasvua tasaisemmin koko maahan.

 

Katso tästä Aikajanan 4/2019 aineisto kokonaisuudessaan.

Keski-Suomen Aikajana kuvaa ja analysoi Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla. Aikajana 4/2019 kuvaa talouden kehitystä tällä kerta vuodesta 2013 vuoden 2019 kesäkuun loppuun. Aikajana ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen tuottavat Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki, Jämsek Oy, Keulink Oy, Äänekosken kaupunki, Witas Oy, Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy sekä Saarijärven kaupunki. Seuraava Aikajana julkaistaan tammikuun 2020 alussa.

Lisätiedot: kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto, 040 595 0005