Maakuntahallituksen seminaarissa paneuduttiin Keski-Suomen työllisyyden vahvistamiseen

01.11.2019


Keski-Suomen maakuntahallitus ja europarlamentaarikot tapasivat tiistaina 29.10. Keski-Suomen liiton järjestämässä työllisyys- ja elinvoimaseminaarissa. Työttömyys on Keski-Suomessa vähentynyt ennätystahtia viime vuosien aikana, mutta hyvä kehitys näyttää nyt pysähtyvän. Työttömyysprosentti on Suomen maakuntien joukossa toiseksi korkein.

- Keski-Suomen maakuntahallitus on ottanut ykkösaiheekseen työllisyyden ja elinkeinoelämän tilanteen. Taloustilanteen muutos haastaa nyt Keski-Suomen. Meidän on päättäväisesti toimittava työpaikkojen puolesta, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Rolf Nyholm.

 

- Vuoden 2019 toisella vuosineljänneksellä Keski-Suomen yritysten liikevaihtojen kasvu pysähtyi. Selittäviä tekijöitä on teollisuuden liikevaihtojen lasku ja rakentamisen hiipuminen. Maailmatalouden epävarmuus näkyy välittömästi vientivetoisessa Keski-Suomessa. Keski-Suomi pääsi nopeasti kasvunvauhtiin maailmatalouden elpymisen myötä vuonna 2015 ja nyt näyttää siltä, että taantumakin alkaa muuta maata aiemmin, kertoi kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitosta.

 

Maakuntahallitus pohti, miten Keski-Suomen vahvuudet saadaan käyttöön nykyistä tehokkaammin. Seminaarin erityisteema oli biotalous, jota lähestyttiin sekä työllisyyden että maakunnan profiloitumisen näkökulmista.

- Biotalous on tukijalkamme työllisyysvaikutuksilla, liikevaihdolla ja viennillä mitattuna. Biotalous työllistää 13% Keski-Suomen työllisistä, noin 7000 henkeä metsäpuolella ja 5000 henkeä maataloudessa ja ruoantuotannossa, kertoi kehittämispäällikkö Hannu Koponen.

- Keskisuomalaisessa biotaloudessa tehdään paljon hyvää kehittämistyötä, mutta kyse on usein suurista teknologisista ja tuotannollisista muutoksista. Kehittäminen vie aikaa ja työllistävyys tulee vasta vuosien työn jälkeen, Koponen totesi.

Keski-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen haastoi maakuntahallituksen kuvittelemaan, millainen olisi metsäbiotalouteen profiloitunut Keski-Suomi.

 

Biotalousteema innosti maakuntahallituksen keskustelemaan, parantaisiko maakunnan työllisyyttä ja elinvoimaa vahvempi profiloituminen. Päivän esitysten innoittamana keskusteltiin erityisesti siitä, kannattaisiko maakunnan keskittyä biotalouden jollekin osa-alueelle. Metsä eri merkityksissään nähtiin Keski-Suomen vahvuuksia yhdistävänä teemana. Toisiko biotalouden jalostusasteen nostaminen työpaikkoja? Eri tavoin profiloituneiden maakuntien vertailu toisaalta osoittaa, että yhteen kärkeen sitoutuminen ei välttämättä tuo monen kärjen taktiikkaa suurempaa taloudellista lisää.

 Keski-Suomen maakuntahallitus ja mepit ryhmäkuvassa

Seminaarin osallistujat ryhmäkuvassa.

Työttömyyttä ja työvoimapulaa

Maakuntahallitus sai myös katsauksen Keski-Suomen työllisyyskehitykseen. Viime vuosien aikana Keski-Suomi on muun muassa noussut suuren pitkäaikaistyöttömyyden maakunnasta Suomen keskiarvon yläpuolelle.

Työttömyyden rinnalla maakunta kärsii joidenkin alojen työvoimapulasta. Keski-Suomen alueet ovat keskenään erilaisessa tilanteessa. Maakunnan keskusalueilla työvoiman saatavuus on helpompaa kuin reuna-alueilla.

- Työttömät eivät ole ainoa työvoimareservi, vaan työvoimaa voidaan lisätä esimerkiksi työuria pidentämällä, osaamista kehittämällä, kannustinloukkuja purkamalla ja maahanmuutolla, muistutti Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Tuula Säynätmäki.

Päivän loppupuolella keskustelu kääntyi laajoista ilmiöistä konkreettisiin toimenpiteisiin. Miten tästä eteenpäin?

- Työllisyysaste voisi olla yksi määrittävä tekijä, kun arvioidaan Keski-Suomen kärkitavoitteita, ehdotti maakuntajohtaja Tapani Mattila.

- Rohkaisen meitä kaikkia tarttumaan uudella tavalla maakunnan aluekehittämisen tavoitteisiin, vahvuuksiin ja toimenpiteisiin, kannusti aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen.

 

EU tuo mahdollisuuksia

Europarlamentaarikot Henna Virkkunen ja Mauri Pekkarinen toivat maakuntahallitukselle terveisiä Brysselistä ja Strasbourgista.

- EU:n alkaneen kauden kärkinä on juuri niitä teemoja, joissa Keski-Suomi on vahva. Kyberturvallisuus, ilmastonmuutoksen hillintä, biodiversiteetin vaaliminen ja kiertotalouden edistäminen tarjoavat mahdollisuuksia Keski-Suomelle, totesi Henna Virkkunen.

 

Mauri Pekkarinen kertoi, että ilmasto on nyt läpileikkaava teema kaikessa Euroopan unionin toiminnassa. Pekkarinen kannusti myös pohtimaan EU-rahoitusta alueellisena kokonaisuutena.

- EU:n koheesiopolitiikan (aluepolitiikan) uudistaminen voisi merkitä maakunnan EU:lta saaman rahoituksen lisääntymistä. Toisaalta komission esitys, jos se hyväksytään, merkitsisi maaseuturahoituksen vähenemistä. EU:n tutkimusrahoitus on jo nyt Suomen kannalta likipitäen yhtä suuri kuin varsinaisen aluerahituksen. Siksi maakunnan korkeakoulujen ja bisneksen tulisi parantaa valmiuksiaan olla mukana tutkimushankkeissa. Nyt Keski-Suomi saa vain runsaat 2 % Suomen kokonaissaannosta.

 

Maakuntahallitus nosti keskustelussaan esille myös useita muita eurooppalaisia ajankohtaiskysymyksiä, kuten tutkimusrahoituksen, eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan ja unionin budjetin kytkennän oikeusvaltioperiaatteeseen.

 

Tutustu tapahtuman esitysaineistoihin:

Veli-Pekka Päivänen: Aluetalouden tilannekatsaus

Hannu Koponen: Keski-Suomen biotalouden kehittämispotentiaali (ladattava tiedosto)

Pasi Patrikainen: Mistä työtä ja toimeentuloa?

Tuula Säynätmäki: Avoimiin työpaikkoihin on vaikea saada työvoimaa. Onko näin? Jos on, niin mistä johtuu?