Keski-Suomi tilastoissa: Väestömäärä jatkoi laskuaan, aluetalous sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta vahvistuivat

28.01.2020


Keski-Suomen vuositilastot perustuvat Tilastokeskuksen ja Kelan tuoreimpiin aineistoihin vuosilta 2017 - 2019. Väestökehitystä kuvaava aineisto perustuu vuoden 2019 ennakkotietoihin.

 

Syntyvyys alenee ja muuttoliike sakkaa maakunnassa - keskuskaupungin kasvu jatkuu vahvana

Keski-Suomen asukasmäärä vuoden 2019 lopussa oli 275 140. Maakuntien joukossa Keski-Suomi on viidenneksi suurin.

Keski-Suomen väestömäärä väheni lähes 400 henkilöllä vuonna 2019. Kyseessä oli kolmas perättäinen väestölaskun vuosi. Kunnista vain Jyväskylä on kasvanut vahvasti joka vuosi 2010-luvulla. Kasvukunnissa Muuramessa ja Uuraisilla koettiin vuosikymmenen ensimmäinen väestövähennys vuonna 2019.

Väestökadon taustalla on voimakas luonnollisen väestökasvun hiipuminen syntyvyyden alenemisen myötä. Keski-Suomessa syntyneiden määrä on vähentynyt 2010-luvulla kolmanneksen. Vuonna 2019 Keski-Suomeen syntyi 2 149 lasta, eli 1 000 lasta vähemmän kuin vuonna 2010. Alle 15-vuotiaiden määrä kasvoi vuonna 2019 edellisvuodesta vain kolmessa kunnassa: Kinnulassa (+7 lasta), Kuhmoisissa (+3 lasta) ja Kivijärvellä (+1 lasta).

Alhaisen syntyvyyden lisäksi maakunnan muuttoliike on ollut tappiollista viime vuodet. Väestön vähentyessä ja ikääntyessä maahanmuuton merkitys korostuu entisestään.

 

Aluetalous kasvoi maan kärkijoukoissa, työmarkkinoilla tasaantumista

Keski-Suomen arvonlisäys on ollut reippaassa kasvussa vuodesta 2014. Vuonna 2018 arvonlisäyksen käypähintainen kasvu oli +6,7 % edellisvuodesta, mikä oli maakuntien selvästi vahvinta. Keski-Suomen arvonlisäys, 8,7 mrd euroa, kattaa 4,3 % koko maan arvonlisästä. Asukasta kohden arvonlisää kertyi Keski-Suomessa noin 31 400 euroa ja koko maassa 36 700 euroa. Yritysten liikevaihdot ovat jatkaneet kasvuaan edelleen vuonna 2019, joskin hieman tasaantuen.

Työttömyysasteen lasku jatkui vuonna 2019 lähes kaikissa Keski-Suomen kunnissa, mutta selvästi edellisvuotta maltillisempana. Tähän vaikuttivat mm. talouskasvun tasaantuminen ja tuottavimpien työvoimareservien ehtyminen. Työllisyystilanteen paraneminen näkyy myös kuntataloudessa. Keski-Suomen kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen eli niin kutsuttujen sakkomaksujen yhteenlaskettu määrä jatkoi vähenemistään, -3,5 % edellisvuodesta. Maksettavaa kertyi kuitenkin edelleen lähes 24 milj. euroa. Myös kuntien taloudellinen huoltosuhde on parantunut lähes kaikissa Keski-Suomen kunnissa.

Talouskasvun, työpaikkojen ja väestön keskittymisen sekä kehyskuntien kasvun ja työssäkäyntialueiden laajenemisen myötä työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella yleistyy. Keski-Suomessa asuvista työllisistä vuonna 2017 pendelöi 27 % (29 000 henkilöä). Suhteellisesti pendelöintivirrat Jyväskylästä muualle maakuntaan ovat kasvaneet viime vuosina nopeammin kuin toiseen suuntaan.

 

Tutkimuksesta ja kehittämisestä kilpailukykyä

Panostukset tutkimukseen ja kehittämiseen vahvistavat aluetaloutta ja luovat mahdollisuuksia tulevaisuuden kasvuun. Vuonna 2018 Keski-Suomen tutkimus- ja kehittämismenot olivat 244 M€, josta Jyväskylän seudun osuus oli 89 % ja Äänekosken 9 %. Kasvua oli 7,7 % edellisvuodesta, mikä ylittää huomattavasti koko maan 4,3 %:n kasvun. Keski-Suomessa korkeakoulujen T&K -panos on selvästi yrityssektoria vahvempi. Yritysten osuus T&K -menoista Keski-Suomessa on 46 % ja koko maassa 66 %. Maakunnan korkeakoulujen osuus koko maan korkeakoulusektorin T&K -menoista on 7,0 %.

Keski-Suomen väestön koulutustaso on kohonnut. Vuonna 2018 ilman perusasteen tutkintoa oli noin neljännes 15-vuotta täyttäneistä, kun 2000-luvun alussa osuus oli 41 %. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on puolestaan kaksinkertaistunut 10 %:sta 20 %:iin. Jyväskylän seutu eroaa koulutusrakenteeltaan muista seuduista sillä, että neljänneksellä jyväskyläläisistä on korkeakoulututkinto.

 

Katso aineisto: Keski-Suomen vuositilastot


Tutustu myös:
Keski-Suomen avainlukuja
Keski-Suomen aikajana 1/2020 - maakunnan talouskatsaus

 

Lisätietoja:
Kirsi Mukkala
aluekehitysasiantuntija
040 595 0002
kirsi.mukkala[at]keskisuomi.fi