Uutta tietoa keskisuomalaisten metsien kokonaiskestävyyden merkityksestä

18.03.2020


Uuden selvityksen mukaan keskisuomalaisten metsien käytön taloudellinen kokonaiskestävyys vaatii metsien hakkuumäärien sovittamista tasolle, joka turvaa metsien monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelut. Selvitys korostaa laaja-alaiseen ja useisiin malleihin perustuvan kokonaiskuvan merkitystä metsiä koskevan päätöksenteon pohjana.

Keski-Suomen liitto teetätti Baltic For Bio -hankkeessa (Interreg Itämeri -ohjelma 2014 - 2021) Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksella ja JYU.Wisdom -resurssiviisausyhteisöllä selvityksen Keski-Suomen metsien taloudellista kokonaiskestävyyttä tukevasta käytöstä. Selvityksessä tutkittiin, miten keskisuomalaisten metsien lisääntyvä käyttö vaikuttaa niiden monimuotoisuuteen. Lisäksi pyrittiin selvittämään, miten erilaisilla metsänkäyttömenetelmillä voidaan samanaikaisesti huomioida metsien talouskäyttö, hiilinielujen säilyminen ja luonnon monimuotoisuus.

Selvitys toteutettiin vertailemalla erilaisten metsänkäsittelyvaihtoehtojen vaikutuksia metsän taloudelliseen arvoon ja monimuotoisuusarvoihin.

 

Maisematason suunnittelu parantaa metsien kokonaiskestävyyttä kustannustehokkaasti

Selvityksen mukaan hakkuumäärien vähentäminen lisää metsien monimuotoisuusarvoja. Selvitys kuitenkin osoittaa myös, että metsien monimuotoisuutta voidaan lisätä suunnittelemalla metsien käyttöä nykyistä suuremmissa kokonaisuuksissa maisematasolla ja tilarajat ylittämällä, esimerkiksi kunta- tai maakuntatasolla. Selvityksessä monimuotoisuusarvojen mittaaminen toteutettiin mallintamalla sopivien elinympäristöjen pinta-alaa monimuotoisuutta ilmentäville lajeille sekä mallintamalla myös lahopuun määrää ja laatua metsämaisemassa.

Selvitys osoitti, että Keski-Suomen metsien hiilivarastot kasvavat hakkuutasosta riippumatta niin kauan kuin hakkuutaso ei ylitä metsien vuotuista kasvua. Selvityksen malleissa optimaalinen metsänkäsittelyn kokonaisuus koostui aina useista erilaisista metsänkäsittelytavoista. Metsämaiseman taloudellisen arvon maksimoimiseksi tulisi selvityksen mukaan nykyisellä hakkuutasolla, perinteisen avohakkuumetsätalouden rinnalla hyödyntää merkittävässä määrin (noin 50 %) jatkuvan kasvatuksen metsätaloutta. Selvityksessä laskettiin kustannuksia metsätaloudelle, joka huomioi metsien monimuotoisuusarvoja ja niiden monikäyttöä. Sadan vuoden tarkastelujaksolla tällaisen metsätalouden ylläpidon kustannus olisi hehtaaria kohden keskimäärin 30 euroa enemmän verrattuna metsänkäsittelyyn, joka tavoittelee metsän taloudellisen arvon maksimointia. Laskelmissa on huomioitu teollisuuden tasaisen puuvirran turvaaminen.

 

Erilaiset laskentamallit antavat toisistaan eroavia tuloksia taloudellisesti kestävän hakkuun määrästä

Yksi selvityksen keskeisimmistä havainnoista on, että taloudellisesti kestävää hakkuumäärää eri tavalla mallintavat arviot tuottavat erilaisia tuloksia. Keski-Suomen liiton teetättämässä selvityksessä käytettiin SIMO-mallia, jonka mukaan taloudellisesti kestävä runko- ja energiapuun hakkuun määrä Keski-Suomessa on yhteensä 6,5 milj. m3 vuodessa, josta 5 milj. m3 on runkopuuta. Määrä saatiin, kun metsän kasvua mallinnettiin nykyisin yleisesti käytössä olevilla jaksollisen kasvatuksen menetelmillä. Kun mallissa sallittiin jaksollisen kasvatuksen lisäksi jatkuvan kasvatuksen menetelmän hyödyntäminen, saatiin suurimmaksi puuntuotannollisesti kestäväksi runkopuun hakkuumääräksi 6,4 milj. m3. Luonnonvarakeskus käyttää omissa analyyseissään MELA-mallia, jonka mukaan taloudellisesti ja puuntuotannollisesti kestävä hakkuun määrä Keski-Suomessa on 9,1 milj. m3 vuodessa. Vuonna 2018 hakkuumäärä oli 6,76 milj. m3 runkopuuta.

Hakkuuarvioiden eroja voidaan siis selittää erilaisilla metsänkäsittelymuotojen mallinnustavoilla ja mallinnusohjelmilla. Samansuuntainen ero SIMO:n ja MELA:n välillä on huomattu myös muissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Suomen ilmastopaneeli on suositellut laaja-alaista ja useisiin malleihin perustuvaa kokonaiskuvaa päätöksenteon pohjaksi.

 

Taloudellisen ja ekologisen metsänhoitotyön sovittaminen vaatii laaja-alaista keskustelua

Tehty selvitys linkittyy paitsi Keski-Suomen maakuntaohjelmaan ja -kaavaan myös nykyiseen hallitusohjelmaan. Hallitusohjelma painottaa ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet ja taloudelliset näkökulmat huomioivaa metsien käsittelytapojen edistämistä ja tavoittelee muun muassa jatkuvan kasvatuksen lisäämistä. Lisäksi selvitys tuo uutta tietoa Keski-Suomen uuden metsäohjelman laatimiseen.

Voidaksemme jatkossakin hyödyntää metsiämme monipuolisesti ja niiden monimuotoisuutta turvaten, tulee poliittisessa keskustelussa pohtia suojelupinta-alan lisäämisen, talousmetsien luonnonhoitotyön sekä monitavoitteisen ja perinteisen metsätalouden yhteensovittamista. Kuten selvityksestä käy ilmi, yhteensovittamista helpottaisi tarkastelu tilarajat ylittävissä, suuremmissa kokonaisuuksissa.

 

Tutustu selvitykseen täältä.

 

Lisätietoja:

Reima Välivaara
ympäristöpäällikkö
040 595 0918
reima.valivaara[at]keskisuomi.fi

Jani Hohti
Tohtorikoulutettava
Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitos
jani.a.k.hohti[at]jyu.fi