Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Ei tullut hyvä ilmastostrategia - tuli konkreettinen ilmasto-ohjelma

Keskiviikkona 5. joulukuuta 2018 | Suvi Bayr

Huhtikuussa pohdin Keski-Suomen liiton blogissa Keski-Suomen päivitettävää ilmastostrategiaa ja hyvän strategian ominaisuuksia. Kysyin, olisiko Keski-Suomen päivitetystä ilmastostrategiasta hyväksi strategiaksi. Loppujen lopuksi siihen kysymykseen vastaaminen ei ole relevanttia, koska valmistelun edetessä ilmastostrategian päivitys muuttui Keski-Suomen ilmasto-ohjelmaksi 2030.

Miten siinä niin kävi?

Keski-Suomen ilmastostrategian päivitystä tehtiin alusta asti vahvasti osallistaen. Heti valmistelun ensimmäisissä työpajoissa suurimmaksi toiveeksi nousi konkreettisuus. Ilmastostrategian toivottiin toimivan esimerkkinä ja pohjana kuntien ja muiden tahojen omaan ilmastotyöhön. Samaan aikaan todettiin, että hyvä ilmastostrategia on Keski-Suomessa jo kerran tehty, eikä välttämättä ole tarvetta toistaa samaa. Konkreettisten, olemassa olevien ilmastotekojen merkitys korostui entisestään, kun syksyllä julkaistiin kansainvälisen ilmastopaneelin raportti, jonka mukaan ilmastotekoja on lisättävä nopeasti.

Mihin ja miten valmisteltiin?

Helpon saavutettavuuden ja laajan osallistamisen varmistamiseksi Keski-Suomen ilmasto-ohjelma 2030 päätettiin raportin lisäksi valmistella nettisivuiksi. Kesän ja syksyn aikana ohjelma rakentui osoitteessa www.keskisuomi.info/ilmasto2030 ja siellä se on nyt kokonaisuudessaan luettavissa. Nettisivujen kautta saatiin toista sataa palautetta: hyviä esimerkkejä ilmastoteoista ja ajatuksia tarvittavista lisätoimista. Laaja kiinnostus oli ilahduttavaa ja saatu palaute mahdollisti pelkkää asiantuntijavalmistelua monipuolisemman ilmasto-ohjelman. Myös asiantuntijat ja kunnat pääsivät osallistumaan ilmasto-ohjelman valmisteluun lukuisissa tilaisuuksissa kevään - syksyn aikana.

Mitä lopulta tehtiin?

Keski-Suomen ilmasto-ohjelma 2030 esittelee pääosin keskisuomalaista ilmastotyötä, konkreettisten ilmastotekoesimerkkien kautta. Esimerkeillä näytetään, että paljon jo tehdään ja samalla kannustetaan oppimaan muiden hyvistä käytännöistä. Hyvät ideat eivät jakamalla kulu vaan niitä kannattaa ottaa käyttöön joko sellaisenaan tai omiin tarpeisiin ja olosuhteisiin sovellettuina. Minkä idean sinä voisit ottaa omaan, työpaikan, kunnan tai vaikka harrastusporukan käyttöön?

Ilmastotyö ei ole erillinen asia vaan kaikki ihmisten ja kuntien päätökset vaikuttavat ilmastoon. Liikkuminen, asuminen ja syöminen ovat päästöjen kannalta suuria kokonaisuuksia, joihin me jokainen voimme vaikuttaa. Ja toisaalta, kunnat ja yritykset luovat niitä olosuhteita ja mahdollisuuksia, joiden sisällä me ihmiset voimme omia valintojamme tehdä.

Kiitos

Lopuksi haluan esittää lämpimät kiitokset kaikille ohjelman suunnitteluun ja tekoon tavalla tai toisella osallistuneille. Ilmastotyö on meidän kaikkien yhteinen asia ja ajankohtaisempaa kuin koskaan. Ei tullut hyvää strategiaa, mutta yhteistyöllä valmisteltu, konkreettinen ilmasto-ohjelma. Keski-Suomen ilmasto-ohjelma on nyt valmis, mutta ilmastotyö jatkuu. Yhdessä ja erikseen, mutta toivottavasti yhtä suurella innolla kuin tähänkin asti.

Keski-Suomen ilmasto-ohjelma 2030 valmistui osana Interreg Itämeren alueen ohjelma -rahoitteista Baltic Energy Areas - A Planning Perspective (BEA-APP) -hanketta. Ilmasto-ohjelmaan voi tutustua osoitteessa www.keskisuomi.info/ilmasto2030

Ilmasto-ohjelman loppuraportti pdf-muodossa: https://www.keskisuomi.fi/filebank/25801-B_206.pdf

Ei kommentteja

Siirrytäänkö rullaavaan maakuntakaavoitukseen vai rullataanko se tötterölle?

Maanantaina 22. lokakuuta 2018 | Olli Ristaniemi

Rullaavalla maakuntakaavoituksella tarkoitetaan jatkuvasti päivitettävää maakuntakaavaa. Voimassa olevaa kokonaiskaavaa muutetaan tarvittaessa, kertyneiden muutostarpeiden mukaan, ilman että kyseessä olisi puhtaasti kokonaiskaavan tarkistus. Rullaavassa maakuntakaavoituksessa kaavan tarkistukset yhteensovitetaan mahdollisuuksien mukaan muuhun maakunnan suunnitteluun. Tämä edellyttää perinteisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman uudenlaista asemointia.

 

Nykyinen järjestelmä, jossa osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan joka kerta uudelleen kaavoitukseen lähdettäessä, on jäykkä ja liian hidastempoinen. Yhteensovitus muihin maakunnan suunnitelmiin ontuu. Maakuntakaava on ikään kuin rullattu tötterölle, jonka rullaaminen auki on vaivalloista.

 

Rullaavaa maakuntakaavoitusta varten laaditaan "Ikuinen" osallistumis- ja arviointisuunnitelma, (I-OAS), joka on jatkuvasti voimassa oleva. Tähän liitetään tarpeiden mukaan kulloisestakin muutostarpeesta tai muutostarpeista kertova erillinen liite.  Tällä menettelyllä mahdollistamme maakuntakaavan jatkuvan ja joustavan tarkistuksen. Pystymme nopeasti reagoimaan alueidenkäytössä ja aluerakenteessa tapahtuviin, tuleviin ja ennustettaviin muutoksiin.

 

Rullaavassa maakuntakaavoituksessa voi antaa kommentteja, mielipiteitä ja lausuntoja jatkuvasti eri menetelmillä. Tämän varmistamme aktiivisella viestinnällä, erityisesti sosiaalisen median käytöllä, karttapalautejärjestelmällä ja sillä, että olemme jatkuvasti yhteydessä kuntiin, viranomaisiin, järjestöihin jne. Kaikki kaavavalmistelun osallistujat ovat asiantuntijoita ja kaavan valmistelu on yhteistoimintaa.

 

I-OAS:ssa ovat perinteisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman muuttumattomat osat, esimerkiksi maakunnalliset ja valtakunnalliset lähtökohdat, osallistaminen ja vaikutusten arviointi. Erillinen liite täsmentää kulloisetkin muutostarpeet. Maakuntahallitus hyväksyy liitteen ja tekee päätöksen kaavoituksen "alkamisesta". Liitteessä kerrotaan kaavan tavoite. Periaatteet laadittavista tai päivitettävistä selvityksistä on mahdollista myös ilmaista. Liitteessä kerrotaan myös, milloin annetaan palautetta ja miten palautteeseen vastataan. Kulloinenkin muutostarve tai muutostarpeet ratkaisevat osallisten joukon eli keihin vaikutukset ovat huomattavat. Samoin se ratkaisee myös asiantuntijaryhmän perustamisen ohjaamaan kaavavalmistelua. Liitteeseen kirjataan myös menettelytapa siitä, miten niitä kuntia ja viranomaisia, joita kaavan sisällön huomataan koskevan, informoidaan. Periaatteessa menettely mahdollistaa joka maakuntavaltuuston kokouksessa päivityksen hyväksymisen ja kaavan ajantasaisuuden.

 

Olemme saaneet edellä kuvastusta menettelystä maakuntakaavoitusjuridiikkaan ja -käytäntöihin perehtyneen kaavajuridiikan asiantuntijan lausunnon. Tiivistetysti voi todeta, että edellä kuvattu menettelytapa "Ikuisesta" osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja tarpeen mukaan sen liitteestä on mahdollista maakuntakaavoituksessa, miksei myös kuntakaavoituksessa (Ks.lausunto tästä).

 

Haluammeko kehittää maakuntamme aluerakennetta vanhentuneiden käytänteiden mukaisesti vai uudella tavalla?  Meidän pitää rohkeasti uudistua ja kokeilla uudenlaisia lähestymistapoja. Siirrytäänhän rullaavaan maakuntakaavoitukseen eikä rullata maakuntakaavaa tötterölle?

2 kommenttia

Jokainen voi tehdä ilmastotekoja omassa elämässään

Keskiviikkona 19. syyskuuta 2018 | Saimi

Hei! Olen Saimi, Viitaniemen koulun yhdeksäsluokkalainen. Pääsin tutustumaan työelämään Keski-Suomen liittoon. TET-jaksollani olen työskennellyt tänä syksynä valmistuvan ilmasto-ohjelman parissa. 

 

Ilmastonmuutoksesta puhuminen ei ole hauskaa. Ainakin itse ajatellessani ilmastonmuutosta ajaudun ahdistukseen ja päädyn ottamaan ilmaston kiihtyvän lämpenemisen faktana jolle en voi mitään. Se ei ole totta, vaikka olenkin vielä liian nuori äänestämään ja asun kotona. Esimerkiksi eräs ystäväni on kasvissyöjä ja tekee kotona ruokansa itse. Me kaikki voimme valita menemmekö kouluun pyörällä vai bussilla vai kinuammeko vanhemmilta kyydin, koska he ovat lähdössä autolla töihin. Vanhemmille haaste, lähtekää mukaan pyörällä tai bussilla, se on rentouttavampaa kuin jonottaminen aamuruuhkassa.

 

Vuoden 2030 ilmasto-ohjelmaan on kerätty erityisesti ilmastotekoja joita meistä jokainen voi tehdä arkipäiväisessä elämässään. Yhden ihmisen teko ei kenties vaikuta paljon, mutta jo Suomessa on 5,5 miljoonaa ihmistä. Jos edes osa meistä ei lähdekään jouluksi Espanjaan vaan menee junalla mummolaan, vaihtaa kakkosauton polkupyörään, syö punaista lihaa vain kerran viikossa tai vaihtaa öljylämmityksestä maalämpöön, maapallo kiittää. Eivätkä nämä valinnat ole hyviä vain ilmastolle, vaan myös lompakolle ja terveydelle. 

 

En usko syyllistämiseen, mielestäni kaikkein huonoin keino saada joku muuttamaan elämäntapaansa on kertoa sen olevan väärin. Sen sijaan meidän pitäisi kannustaa ihmisiä pieniin tekoihin, koska on paljon helpompi pikku hiljaa siirtyä ilmastoystävällisempään elämään kuin heti ryhtyä autottomaksi vegaaniksi joka kasvattaa oman luomuruokansa ja asuu pienessä mökissä jonka katolla on aurinkopaneeleita. Totta kai on hienoa ja hyväksi ilmastolle jos joku pystyy tekemään niin, mutta kaikki eivät. On paljon tärkeämpää saada suuri ihmisjoukko muuttamaan tapojansa vähän kuin saada pieni joukko kääntämään elämänsä päälaelleen. Se on myös huomattavasti helpompaa.

 

Silti me emme elä tyhjiössä jossa yksilön päätöksiin vaikuttavat vain hänen omat mielipiteensä. Jos koulun kasvisruoka täytyy erikseen tilata ja se on oudon makuista, on sitä vaikea valita. Jos taas ruokaa voi ottaa kuka tahansa ja se on tehty laadukkaista ainesosista, paljon useampi ottaa sitä, vaikka sitten vain kun liharuoka ei maistu. Jos kaupungin bussiliikenne on halpaa ja sujuvaa siihen on paljon helpompi vaihtaa. Kun jauheliha on huomattavasti halvempaa kuin moni lihan korvike, ei siitä huvita vaihtaa pois.

 

Ihmiset usein ajattelevat ettei heillä ole mitään valtaa vaikuttaa julkisiin päätöksiin, että kyllä he tekisivät jotain jos veroja nostettaisiin tai säädettäisiin uusi laki, aivan kuin lakeja ja veroja säätäisi jokin itsevaltainen hallitsija. Mutta eihän se ole niin. Joku on valinnut lainsäätäjät virkoihinsa, ja se joku ovat kaikki äänestäjät. Siis, ihmiset, äänestäkää kun kerran olette tarpeeksi vanhoja sen tekemään!

 

Ilmasto-ohjelman sivuilla http://keskisuomi.info/ilmasto2030 on lista ilmastoteoista, joita meistä jokainen voi tehdä omassa elämässään.

2 kommenttia

Aluekehittämisen tietopohja: tietämystä nykytilasta ja ymmärrystä tulevaisuudesta

Keskiviikkona 22. elokuuta 2018 | Kirsi Mukkala

Tieto on aluekehittämisen työkalu

Aluekehittämisen perimmäisenä tavoitteena on alueen elinvoiman ja sen asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Vaikuttava aluekehittäminen tarvitsee vahvan tietopohjan, joka mahdollistaa perusteltujen valintojen tekemisen ja ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan.

Aluekehittämisen laajuuden huomioiden tärkeää tietoa syntyy paljon. Tietoa ammennetaan tutkimuksista ja selvityksistä, asiantuntijalähteistä, sidosryhmäyhteistyöstä ja verkostoista, laeista ja asetuksista, strategioista sekä erilaista tietopalveluista, tilastoista ja rekistereistä. Tiedon hyödyntäminen on parhaimmillaan silloin, kun kulloisenkin tarpeen mukainen tieto tunnistetaan ja sitä kyetään yhdistämään eri lähteistä.

 

Nykytila saa uusia merkityksiä tulevaisuuteen katsomalla

Aluekehittäjiltä edellytetään alueen nykytilanteen kuvan systemaattista muodostamista ja päivittämistä. Nykytilaa ja siihen johtanutta kehityspolkua tarkastellaan ja seurataan sekä historiatiedon että mahdollisimman reaaliaikaisen - usein numeerisen - tiedon ja niiden visualisointien pohjalta. Tulkinnassa hyödynnetään mm. tutkimustietoa ja verkostojen asiantuntemusta. Tilannekuva tarjoaa tietoa alueen kilpailukyvystä, vahvuuksista ja heikkouksista. Se voi luoda yleiskuvaa esimerkiksi elinkeinoelämästä tai väestökehityksestä, tai keskittyä tarkemmin jonkun alueella askarruttavan ilmiön seurantaan ja analysointiin. Tarkastelua voidaan tehdä alueen omaa kehitystä seuraten sekä suhteessa muihin alueisiin.

Menestyvät alueet kykenevät arvioimaan toteutunutta kehitystä, mutta myös hahmottamaan tulevia kehitysnäkymiä ja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, varautumaan ja reagoimaan niihin sekä toteuttamaan tavoitteitaan muuttuvissa tulevaisuuden tilanteissa.

Ennakointitieto lisää ymmärrystä toimintaympäristön tulevaisuuden muutostekijöistä, trendeistä sekä nousevista ilmiöistä ja niiden mahdollisista kehitysvaihtoehdoista. Ennakointityö synnyttää kuitenkaan harvoin eksaktia numerotietoa, vaan konkreettiset tuotokset ovat esimerkiksi kuvauksia ilmiöistä, poimintoja heikoista signaaleista, trendianalyysejä, skenaarioita ja varautumissuunnitelmia. Ennusteita voidaan käyttää ennakoinnin tietopohjana, mutta ennakoinnin tarkoituksena ei ole ennustaa. Laaja-alaisen toimintaympäristön skannauksen lisäksi ennakointi voi kohdentua aluekehittämistyön kannalta sellaisiin teemoihin ja ilmiöihin, joita halutaan seurata ja joihin halutaan vaikuttaa.

Kuva nykytilanteesta profiloituu usein indikaattoreiden seurantana ja numeerisen ns. faktatiedon tulkintana, kun taas tulevaisuuskuva perustuu enemmänkin laadulliseen tietopohjaan sisältäen epävarmuuksia, epäjatkuvuuksia ja vaihtoehtoisuutta. Haasteena on vahvistaa vuoropuhelua ja yhteistä tarinaa näiden välillä. Tulevaisuuskuva tarvitsee tietoa ja ymmärrystä myös nykytilasta ja menneestä. Nykytila puolestaan saa uusia merkityksiä tulevaisuuteen katsomalla. Näistä yhdessä tulee rakentaa tietoperusta, joka tukee oikea-aikaista tarttumista alueen mahdollisuuksiin, haasteisiin ja uudistumistarpeisiin.

 

Tiedolla kohti viisaita toimia

Ihannetilanteessa aluekehittäminen perustuu tarpeen mukaiseen dataan ja analysoituun informaatioon, näistä johdettuun tietämykseen nykytilasta ja yhteiseen ymmärrykseen tulevaisuudesta sekä lopulta viisauteen toimintaa ohjaavista johtopäätöksistä. Tämä edellyttää tiedon avoimuutta, ymmärrettävyyttä ja sujuvaa kulkua, osaamista, yhteistyötä ja ennen kaikkea tiedon hyödyntämistä arvostavaa asennetta ja kulttuuria.

Keski-Suomen tilasto- ja ennakointitietoa on koottu: www.keskisuomi.info -sivustolle, jonka blogissa tämä teksti on myös julkaistu.

Ei kommentteja

Älä sorru klikkiin, lue laatua!

Torstaina 21. kesäkuuta 2018 | Veli-Pekka Päivänen

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervolan kirjoitus 15.6.2018 median tulevaisuudesta pisti pohtimaan, mihin suuntaan viestintä kehittyy. Sanomalehdet ovat siirtymässä Mervolan mukaan klikkijournalismista kellojournalismiin. Eli jatkossa ei seurata enää klikkien määrää vaan sitä, kuinka kauan asiakkaat lukevat juttuja. "Klikit ovat kuolleet, kauan eläköön kello!" toteaa Mervola ja jatkaa, että median elinehto on luotettavuus.

Klikkien kalastelu on näkynyt myös organisaatioiden viestinnässä. Someviestintä on syrjäyttänyt perinteisen faktaan ja asiantuntemukseen perustuvan viestinnän. Organisaatioissa on seurattu klikkien määrää ja tykkäysten määrää eli on käytetty täysin samoja mittareita kuin sanomalehdet käyttävät. Somen ongelmana on se, että sinne on muodostunut kullekin seuraajalle omanlaiset kuplat. Eli samanmieliset seuraavat toisia samanmielisiä, jos erehtyy kritisoimaan jyrkästi, niin heti tulee bannia. Facebook ja Twitter ovat saaneet valheellisen tiedonlevitysmaineen. Voisikohan todeta, että "Somemedia ovat kuollut, kauan eläköön laatumedia!"  Pitäisiköhän siis klikkien sijaan seurata sitä miten paljon laatumedia julkaisee uutisia? Kannattaisikohan organisaatioiden palkita niitä, jotka pääsevät muiden medioiden siteeraamaksi? Mediahan tekee tätä, mm Keskisuomalainen seuraa tilastoa ja pärjää erinomaisesti tilastossa, jossa mitataan Keskisuomalaisen juttujen siteeraamista muissa medioissa.

Mervolan kirjoituksesta jäi mieleen myös se, että The Guardianin 4,5 miljoonaa päivittäistä lukijaa ei ole riittävästi. Jäin pohtimaan, että mitä merkitystä on sitten tuhannella, saati muutamalla sadalla seuraajalla Twitterissä tai Facebookissa? Lisäksi lukijan ja somekuluttajan kannalta seuranta on hankalaa, pitäisi seurata kymmeniä eri organisaatioita ja satoja eri kanavia. Pitäisiköhän meidän yhdistää voimat ja ryhtyä yhteistyöhön paikallisen laatumedian kanssa ja kehittää yhdessä digitaalista alustaa, johon asiantuntijat tuottaisivat sisältöä ja ammattitaitoiset toimittajat tekisivät niistä laadukkaita juttuja ja uutisia? Kysyntää ainakin luulisi olevan, sillä suomalaisten luottamus uutisiin on maailman korkeinta.

Ei kommentteja

Yhdessä enemmän - biotalouden edistämistä kädet savisina

Maanantaina 4. kesäkuuta 2018 | Koponen Bayr

Keski-Suomessa on potentiaalia kasvattaa biotaloutta, niin perinteisten sektorien kuten selluntuotannon tai viljelyn, kuin uudempien teemojen kuten hiljaisuusmatkailun tai puupohjaisten kuitutuotteiden osalta.  Biotalous on luonnollinen osa keskisuomalaisuutta -  maapinta-alastamme yli 80 % on metsää ja pinta-alasta 16 % on vettä - ja sillä on suuri merkitys alueen työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Biotalous on yksi Keski-Suomen maakuntaohjelman 2018-2021 strategisista kärjistä digitalouden, osaamistalouden, hyvinvointitalouden ja matkailun ohessa.

Toukokuun alussa kokoontuneessa työpajassa joukko alueen biotalouden julkisrahoitteisia toimijoita pohti Keski-Suomen biotalouden vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuutta. Keskustelun herättäjänä esiteltiin alueellista biotalousprofiilia. Tuo biotalousprofiili on tilastoharjoitus, jolla pyrimme kaivautumaan syvemmälle keskisuomalaisen biotalouden onnistumisia ja haasteisiin. Yhdessä todettiin, että Keski-Suomen biotalous on laaja-alaista perustuen niin metsiin, vesistöihin kuin maatalouteen. Maakunnassa tehdään paljon biotalouden tutkimusta, jonka entistä parempi hyödyntäminen kaupallisiksi innovaatioiksi on seuraava yhteinen tehtävämme. Keski-Suomen biotalouden kehitystä hahmotellaan Keski-Suomen biotalouden toimintasuunnitelmassa,  jonka laadintaa Keski-Suomen liitto koordinoi vuoden 2018 aikana, kannattaa olla siis kuulolla.

Erinomainen esimerkki innovatiivisesta biotalouden klusterista on hollantilainen Biobased Delta. Siellä on jo pitkään kehitetty biotaloutta  kysyntäpohjaisen tuotekehitysajattelun, aidosti kaikkia osapuolia hyödyttävän yhteistyön ja ihmisestä toiseen tarttuvan innokkuuden pohjalta. Klusteri ja sen toimintatapa sellaisenaan ei ole suoraan Keski-Suomeen sopiva, mutta Biobased Deltan alueellisen yhteistyön ja innovatiivisuuden mallista on meillä opittavaa. Katso videolta, mitä Äänekosken elinvoimajohtaja Sari Åkerlund ajattelee Hollannin biotalouskehityksen mallista ja sovellettavuudesta Keski-Suomeen:

https://youtu.be/XFQk8pFf-Co

Toimintasuunnitelma itsessään on vasta alku ja vuosien 2018-2020 aikana RDI2CluB-yhteistyöllä laitetaan kädet saveen. Hollannin esimerkin ja biotaloustyöpajan toiveiden mukaisesti tuodaan Keski-Suomen biotalouden alan toimijoita tiiviimmin yhteen. Kauniita sanoja, vaan mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Toivottavasti ainakin sitä, että mahdollisimman moni keskisuomalainen biotalous-toimija osallistuu yhteistyöhön ja löytää sitä kautta jotakin uutta hyvää omaan toimintaansa.

Ensimmäisenä avauksena pohdimme kesäkuussa yhteistyömahdollisuuksia alueellisten kehitysyhtiöiden ja kuntien elinkeinoyksiköiden kanssa. Tämän jälkeen kutsutaan yrityksiä mukaan yhteistyöhön kasvattamaan liiketoimintaa ei kilpailun - vaan kaikkia osapuolia hyödyttävän yhteistyön kautta. Eli, laitetaan toistenkin kädet sinne samaan saveen, yhdessä.

Kirjoituksessa esitellyt toimet biotalouden kehittämiseksi ovat osa syksyllä 2017 alkanutta Interreg Itämeren ohjelma -rahoitteista Rural RDI milieus in transition towards smart bioeconomy clusters and innovation ecosystems (RDI2CluB) -hanketta, johon Keski-Suomesta osallistuvat Keski-Suomen liiton lisäksi JAMK ja SSYP.

logo
logo

Ei kommentteja

Keski-Suomen ilmastostrategia - hyvä strategia?

Torstaina 26. huhtikuuta 2018 | Suvi Bayr

 

Strategia on työväline, jolla asetetaan tavoitteita ja toimenpiteitä jonkin tärkeäksi koetun asian saavuttamiseksi tai muuttamiseksi. Etenkin silloin, kun strategia ei ole laissa määrätty eikä luonteeltaan sitova, on hyvä pohtia, mikä merkitys strategialla on? Mikä tekee tällaisesta strategiasta hyvän?

Keski-Suomelle on vuonna 2011 julkaistu ilmastostrategia, jossa tavoitteena on yhteensä 23,5 % kasvihuonekaasupäästövähennys vuosien 2004 ja 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Jyväskylän yliopiston opiskelija Carita Schwartzin tekemässä pro-gradu tutkielmassa "Maakunnallisen ilmastostrategian tavoitteet, toteutuminen ja kehittäminen - case Keski-Suomi", on todettu, että vertailuvuoteen 2014 mennessä Keski-Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 15 %. Lisäksi tutkielmassa on arvioitu, että Keski-Suomen ilmastostrategian tavoitteet ovat toteutumassa vuoteen 2020 mennessä liikenteen osuutta lukuun ottamatta. Tämän kaltaista strategian toteutumisen seurantaa voidaan pitää yhtenä hyvän strategian tunnusmerkkinä.

Vuoden 2020 lähestyessä on syytä kääntää katseet kohti uusia tavoitteita. Hyvän strategian piirteeksi voisi ajatella strategian ajantasaisuuden. Ilmastostrategian kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että strategiassa huomioidaan viime vuosina tehdyt uudet, aiempaa kunnianhimoisemmat, kansainväliset, EU-tason ja kansalliset sopimukset ja suunnitelmat. Maaliskuussa Keski-Suomen liitossa on aloitettu ilmastostrategian päivittäminen. Uuden ilmastostrategian tavoitevuodeksi on valittu 2030. Lähtökohdaksi on otettu edellistä strategiaa konkreettisempi työ, jonka valmisteluun jokainen keskisuomalainen ihminen, yritys, yhdistys ja muu toimija voi osallistua.

Laajalla osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudella pyritään kohti kahta hyvän strategian tavoitetta: strategian tulee olla laajasti eri toimijoiden saavutettavissa ja kiinni elämässä. Huhtikuussa ilmastostrategiaa pääsevät pohtimaan Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijat. Toukokuussa vuoron saavat ainakin Keski-Suomen kuntien ympäristö- ja kaavoitusasiantuntijat. Kesäkuussa strategialuonnos julkaistaan Keski-Suomen liiton nettisivuilla, joiden kautta jokaisen halukkaan on mahdollista antaa palautetta luonnoksesta. Kaikkien palautteiden pohjalta muokatun strategian on tarkoitus valmistua syksyllä 2018.

Konkreettisen strategian luomiseksi, osana strategian valmistelutyötä kerätään käytännön esimerkkejä hyvistä ilmastoteoista. Esimerkkejä toivotaan erilaisilta toimijoilta yksityisistä ihmisistä koululuokkiin, kyläyhdistyksiin, kuntiin ja yrityksiin. Mitä arkisemmasta, pienemmästä ja helpommasta keinosta on kyse, sen parempi. Ilmastonmuutos tuntuu monesti olevan ilmiönä suuri, kaukainen ja epämääräinen. Kuitenkin muuttuva ilmasto koskettaa meitä jokaista, omassa lähiympäristössämme. Onneksi monet pienemmät ja suuremmat ilmastonmuutosta hillitsevät keinot vaikuttavat myös konkreettisesti omaan elinympäristöömme. Päästöjen vähenemisen ohella ilmastonmuutosta hillitsevillä teoilla usein on positiivisia vaikutuksia myös esimerkiksi työllisyyteen ja aluetalouteen; Turhien sähkölaitteiden sammuttaminen säästää paitsi energiaa, myös rahaa ja biokaasun tuotanto jätteistä tuottaa paikallisen liikennepolttoaineen lisäksi myös työpaikkoja ja omavaraisuutta. 

Hyvän strategian piirteitä on, että se on tavoitteiltaan kunnianhimoinen ja mahdollinen toteuttaa siinä kerrotuilla toimenpiteillä. Sen sijaan hyvässä strategiassa ei välttämättä tarvitse keksiä pelkästään kaikkea uutta - tärkeää voi olla myös vanhojen, hyväksi havaittujen elementtien esittely, yhdistely ja soveltaminen. Tehdään yhdessä Keski-Suomen ilmastostrategiasta 2030 hyvä strategia. 

Ilmastostrategia 2030 valmistuu osana Interreg Itämeren alueen ohjelma -rahoitteista Baltic Energy Areas - A Planning Perspective (BEA-APP) -hanketta (https://www.balticenergyareas.eu/). Ilmastostrategian 2030 luonnosta pääsee kommentoimaan ja esimerkkejä jakamaan Keski-Suomen liiton nettisivujen kautta kesäkuussa.

Keski-Suomen ilmastostrategia 2020 löytyy osoitteesta https://www.keskisuomi.fi/filebank/22513-Keski-Suomen_ilmastostrategia_1912_sahkoinen.pdf ja Carita Schwartzin pro-gradu tutkielmaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/56754/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201801161212.pdf?sequence=1).

Ei kommentteja

Tule tekemään tulevaisuutta

Perjantaina 6. huhtikuuta 2018 | Tapani Mattila

Keski-Suomen päivänä, keskiviikkona 18.4., järjestetään Jyväskylän Paviljongissa Keski-Suomen torikokous. Tapahtuma on uusi, mutta jatkaa vanhaa hyvää perinnettä tehdä maakunnan tulevaisuutta yhteisvoimin. Keski-Suomesta on lähdetty kerran kuntavaalikaudessa risteilylle, jonka tavoitteena on ollut yhteisen tulevaisuusnäkymän vahvistaminen ja maakunnan toimijoiden verkostoituminen. Samalla asialla ollaan Keski-Suomen torikokouksessa.

 

Torikokouksen teemana on tulevaisuuden tekeminen. Tapahtumassa tehdään yhdessä Keski-Suomelle tulevaisuuskuvia eli arvioidaan, millainen Keski-Suomi on vuonna 2050. Tätä yhteistä arvioita hyödynnetään maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa ja muussa maakunnan kehittämistyössä.

 

Päivän puhujina on keskisuomalaisia, joille tulevaisuuden ratkaisut ovat arkipäivää Keski-Suomessa jo nyt. Näitä näkemyksiä kannattaa kuunnella! Puhujalistaan on odotettavissa vielä muutama uusi nimikin.

 

Torielämään kuuluvat tietysti torikojut, joilla voi käydä kiertelemässä ohjelman lomassa. Päivän päätteeksi on luvassa inhotuimmista ja ihailluimmista keskisuomalaisista kappaleista potpuri, joka on tätä tilaisuutta varten sovitettu ainutkertainen elämys.

 

Tulevaisuus on nuorten, joten heidän osallistumisensa tulevaisuuskuvien tekemiseen ja muuhun päivän antiin on erityisen tärkeä. Olemmekin jakaneet aktiivisille opiskelijoille vapaalippuja somekisojen ja opiskelijajärjestöjen kanavien kautta. Myös Rekry ja työelämä -tapahtumassa Jyväskylän Paviljongissa 11.4. on lippuja jaossa nuorille. Maakunnan jokaisesta nuorisovaltuustosta ja maakunnallisesta nuorisovaltuustosta on kutsuttu edustajat mukaan.

 

Toritapahtuman valmisteluun on osallistunut kymmeniä keskisuomalaisia: yritysten edustajia,  ruohonjuuritason kulttuuritoimijoita ja kaikkia siltä väliltä. On ollut ilahduttava huomata, että uudentyyppisen tapahtuman suunnittelu on kiinnostanut ja innostanut monia. Keski-Suomessa on vahvaa tapahtumaosaamista, jota suunnitteluryhmän jäsenet ovat tuoneet Torikokouksen valmisteluun.

 

Liput myynnissä 12.4. klo 12 asti

Haluamme kuunnella herkällä korvalla tapahtuman osallistujia. Tällä ensimmäisellä kerralla opittavaa on ollut erityisesti lipunmyyntiprosessissa. Pyysimme alun alkaen ilmoittautumisia 3.4. mennessä. Pääsiäisen lähiviikot ovat kuitenkin parasta loma-aikaa ja saimme etenkin ryhmäilmoittautumisten tekijöiltä pyyntöjä siitä, että ilmoittautumisaikaa jatkettaisiin. Ilmoittautumisaikaa onkin nyt jatkettu torstaihin 12.4. kello 12 asti. Tapahtuman ruuan raaka-aineet tulevat suurelta osin keskisuomalaisilta tuottajilta, joista osa on pienempiä toimijoita. Jotta heidän tehtävänsä ei muodostu mahdottomaksi, toivomme isompia ryhmäilmoittautumisia mielellään jo maanantain aikana.

 

Olemme kuulleet aktiivisten keskisuomalaisten toiveita myös toisessa lippuihin liittyvässä asiassa. Vaikka Torikokouksen lippujen hinta on murto-osa Keski-Suomen risteilyjen hinnasta, se on silti merkittävä summa etenkin työelämän ulkopuolella oleville. Nyt lippuhinnastoon onkin lisätty eläkeläisille ja työttömille alennuslippu puoleen hintaan. Käy lunastamassa omasi osoitteessa: https://e.eventos.fi/events/keskisuomi/torikokous

 

Tavataan torilla Jyväskylän Paviljongissa keskiviikkona 18.4.2018. Tervetuloa!

Tapani Mattila

Ei kommentteja

Oppiva organisaatio menestyy muutostilanteissa

Tiistaina 3. huhtikuuta 2018 | Iiris Asunmaa

 

Työ asiantuntijayhteisössä voi parhaimmillaan olla yhteisöllistä, opettavaista sekä luovaa. Liian usein kuitenkin eri alojen asiantuntijat keskittyvät vain omaan erityisalaansa ja sen kehittämiseen. Osaamisen eriytyminen ja oman työtehtävän irrottaminen organisaation kontekstista voi pahimmillaan hidastaa organisaation tavoitteiden saavuttamista. Maakuntauudistus tuo mukanaan muutoksia, jotka haastavat myös Keski-Suomen liittoa kehittymään organisaationa.

 

Oppivalla organisaatiolla tarkoitetaan yhteisöä, joka pyrkii nimensä mukaisesti oppimaan ja mukautumaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisen tavoitteen ja organisaation perustehtävän tulee olla kirkkaana jokaisen organisaation jäsenen mielessä, jotta tiedetään, mitä kohti työskennellään. Oppiva organisaatio kykenee mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin ja selviämään niistä voittajana.

 

Olennaisena tekijänä oppimisen kannalta näyttäytyy jatkuvaan oppimiseen ja kehittämiseen kannustava ilmapiiri. Oppiminen on kokeilemista, joten virheiden tekeminen on jopa suotavaa. Avoin ilmapiiri mahdollistaa myös uudenlaisten näkökulmien esiin nostamisen, mikä puolestaan on omiaan kehittämään toimintaa entisestään.

 

Oppimisen edellytyksenä on oman osaamisen tunnistaminen. Asiantuntijayhteisössä osaaminen on moniulotteista, ja joiltain osin työtehtävät voivat olla hyvinkin eriytyneitä. Jotta yhteisön jäsenten osaamista kyettäisiin mahdollisimman hyvin hyödyntämään organisaatiossa, olisi oppimista tarkasteltava laajemmin. Työtehtäviin suoraan liittyvän asiantuntijuuden lisäksi yhteisöstä todennäköisesti löytyy laajasti muutakin osaamista. Esimerkiksi viestintä-, kieli- ja tiedonhankintataidot ovat esimerkkejä osaamisesta, joka ei välttämättä liity suoraan työtehtäviin, mutta josta koko yhteisö voisi hyötyä. Lisäksi luovuus ja tunnetaidot ovat oppivan organisaation ydintä. Yhteisössä olevan osaamisen hyödyntäminen vaatii monipuolista osaamisen tunnistamista ja jakamista.

 

Asiantuntijatyö on usein joustavaa ja itsenäistä. Oman toiminnan kehittäminen ja oman työn johtaminen kuvaavat tyypillistä arkipäivän oppimista. Valmiita malleja, jotka yleispätevästi sopisivat edes saman alan toimijoihin, ei ole. Yksilöt puhaltavat hengen yhteisöön omalla panoksellaan. Tiedon jakaminen, omien hyväksi havaittujen mallien hyödyntäminen ja oman osaamisen tarjoaminen muille yhteisön jäsenille ovat organisaatio-oppimisen edellytyksiä. Yhtä tärkeää kuin uuden oppiminen on poisoppiminen kehittymistä estävistä käytänteistä. Poisoppiminen mahdollistaa uusien toimintatapojen omaksumisen ja lisää osaltaan organisaation joustavuutta.

 

Lopulta oppivan organisaation ajatus ei ole lainkaan rakettitiedettä; keskustelu, kokeileminen ja avun pyytäminen ovat ydintoimintoja. Oppimisen ja osaamisen tiedostamisella sekä motivaatiolla yhteisen tavoitteen saavuttamista kohtaan ollaan jo oikealla tiellä kohti oppivaa, joustavaa ja menestyvää organisaatiota.

 

Ei kommentteja

Eroon sinisen keinovalon seminaareista

Maanantaina 12. maaliskuuta 2018 | Hannu Koponen

 

Seminaaria taidetaan vieläkin pitää vähän kirosanana. "Taas olisi yksi turha seminaari", lipsahtaa yhden kuin toisenkin suusta. Työkoneen to-do-listan lyhentäminen karsii haluja koko päivän kestävään seminaariin osallistumiseen, vaikka aihe olisikin kiinnostava.

 

Hyväkin seminaari on turha, jos ei ole henkisesti läsnä. Pelkästä fyysisestä läsnäolosta saadut irtopisteet eivät juurikaan vie asioita eteenpäin. Hämärretyn salin sinertävä valo, joka heijastuu osallistujien mobiililaitteiden näytöistä, ei ole puheenvuoron pitäjälle ylevä kokemus. Varsinkin kun tietää, että se ei ole twitter-huomion jakamista, vaan kuulijat hoitavat omia asioitaan. Sorrun itsekin tuohon näennäis-läsnäoloon, mobiililaitteeni kautta hyökynä lyövä sähköpostitulva varastaa helposti huomioni. Jälkeenpäin nolottaa, kun olen ollut paikalla kolmekin tuntia, kuuntelematta tai ajattelematta tapahtuman asiaa lainkaan. Näytellen kiinnostunutta.

 

Onneksi välillä on toisin. Tämän ymmärsin Kuinka innovaatioita rahoitetaan -seminaarin jälkeen. Hoksasin, että paikalla olevista suurin osa oli ollut myös henkisesti läsnä. Sen huomasi keskustelusta ja kommentoinnista, sekä siitä porinasta joka kahvitauolla kuului salin joka sopesta. Tämä ei ole ainutkertaista, pari muutakin seminaaria ja työpajaa on mennyt tämän vuoden puolella iloisen keskustelun siivittämänä.

 

Onko jotain muuttunut? Kiertotaloutta edistäneessä CIRCWASTE-INKI -seminaarissa oli järjestäjillä positiivinen ongelma, ihmiset jäivät pitkän päivän jälkeen vielä keskustelemaan keskenään saliin sekä verkottumaan. Ruokaketjujen tulevaisuutta pohtivassa työpajassa ei tuloksena ollutkaan ideoita uusista selvityksistä, vaan yhteistä tahtoa tekemisestä. Aivan joka kerta ei ole edes sitä vaivaannuttavaa pöydän alle katselua silloin kun kysellään tekijöitä ja toimeenpanijoita. Yhteistyötä tehdään enemmän ilolla kuin pakosta. Ehkä näin syntyy myös enemmän tuloksia? Ja uusia kontakteja saa hyvin yksinkertaisella tavalla: Yksi viime viikon keskustelukumppanini kertoi, että hän yrittää hyödyntää seminaarin keskustelemalla uusien ihmisten kanssa. Omia työkavereitaan hän näkee sitten työpaikalla.

 

Kokeillaan seuraavan kerran olla seminaari ilman sähköpostiin vilkuilua. Jos tämä tuntuu liian rajulta, aloita varovasti ja kuuntele yksi puheenvuoro. Saatat yllättyä positiivisesti!

 

2 kommenttia

Halpa ja hyvä hoitokeino

Torstaina 1. helmikuuta 2018 | Raija Partanen

Sen on todettu mm. parantavan hoitotuloksia, vähentävän fyysisiä ja psykologisia oireita sekä rauhoittavien lääkkeiden ja kipu- ja unilääkkeiden tarvetta ja käyttöä, lyhentävän sairaalassa vietettyä aikaa sekä yli 65-vuotiailla lisäävän fyysistä ja psyykkistä terveyttä, vähentävän lääkärikäyntejä ja lääkkeiden käyttöä sekä yksinäisyyttä. Edelleen, se näyttäisi lisäävän yhteisöllisyyttä ja verkostoja, joiden avulla yksilö voi paremmin hallita omaa elämäänsä ja auttavan löytämään omia henkilökohtaisia vahvuuksia - eräs tätä nauttinut henkilö toteaa, että "...en mä olekaan ihan huono. Useasti mulla on ollut sellainen olo, ettei elämällä ole suuntaa, enkä ole uskonut kykyihini, mutta tässä työpajassa usko on tullut takaisin."

Lisäksi on todettu, että sen vaikutuksesta dementoitunut henkilö on saattanut havahtua täyteen tietoisuuteen ja hän on pystynyt tuottamaan pitkiä lauseita, vaikka ei ole puhunut vuosiin. Tähän liittyvä toiminta voi myös tukea asuinalueiden monimuotoisuutta, lisätä asuinalueen viihtyisyyttä, edistää asuinalueen turvallisuutta sekä vähentää rikollisuuden pelkoa.

Kyse ei ole ihmeparantamisesta eikä käärmesalvasta - kyse on kulttuurista ja taiteesta. Kaikki edellä esitetyt väittämät perustuvat tutkimustietoon, jota on viime vuosina tuotettu paljon sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomalainen uranuurtaja lienee neurologi ja kirjailija Markku T. Hyyppä, joka on mm. osoittanut, että kulttuuria harrastavat ihmiset elävät vähintään kolme vuotta pitempään kuin ihmiset, jotka eivät harrasta kulttuuria. Viime aikoina erityisesti Turun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat ansiokkaasti tuottaneet taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia koskevia selvityksiä ja tutkimusta.

Jyväskylän yliopiston monitieteinen musiikintutkimuksen huippuyksikkö on eri näkökulmista tutkinut erityisesti musiikin vaikutusta ihmiseen. Esimerkiksi aivohalvauksen saaneen henkilön toipuminen nopeutuu lempimusiikkia kuuntelemalla. Myös masennuksen hoidossa hoitovaste kaksinkertaistuu, kun perushoitoon yhdistetään musiikkiterapiaa.  

Ei siis ihme, että monet kunnat ja hoitolaitokset ovat ottaneet käyttöön näitä tehokkaita ja edullisia menetelmiä. Esimerkiksi Jyväskylässä on jo vuosia toiminut Taideapteekki, joka tuottaa kulttuuritarjontaa ikääntyneille eri puolilla Jyväskylää sijaitseviin päiväkeskuksiin. Jyväskylän kaupungin eräissä sote-yksiköissä kulttuuriset hyvinvointipalvelut ovat jo vakiintuneet osaksi hoiva- ja kuntoutusyksiköiden toimintaa. Vastaavia hyviä esimerkkejä löytyy eri puolilta Keski-Suomea. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakunnan järjestettäväksi, ja tässä saranakohdassa on syytä huolehtia siitä, että hyväksi havaitut ja toimivat mallit voivat jatkua myös uudistuksen jälkeen, vaikka palveluiden järjestäjä vaihtuu.

Myös valtion tasolla toiminta on havaittu tukemisen arvoiseksi. Taiteen edistämiskeskus (Taike) toteuttaa vuosina 2015-2019 Taiteen käytön ja hyvinvoinnin kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on luoda taiteen hyvinvointia tukevalle toiminnalle laaja ja vakiintunut rahoituspohja sekä muuttaa nykyisiä toiminnan rakenteita ja asenteita. Viimeisin rahoitushaku oli suunnattu erityisesti maakuntien liitoille, kuntayhtymille ja sairaanhoitopiireille hankkeeseen, jossa mallinnetaan, miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut otetaan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen tulevaisuudessa.

Taike myönsi rahoitusta neljälle toimijalle, joista yksi on Keski-Suomen liitto. Meidän hankkeemme tavoitteena on varmistaa, että uuden maakunnan suunnittelussa ja toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa mahdollistetaan kulttuuristen hyvinvointitoimenpiteiden toteuttaminen jatkossakin ja laajennetaan toimintaa myös niille alueille, joissa sitä ei vielä ole. Hankkeen tavoitteisiin pyritään tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen sote-valmistelijoiden kanssa. Projektikoordinaattorina aloittaa 1.2.2018 FM Tiina Kivioja. Hankkeen toteutusaikaa on tämä vuosi.

2 kommenttia

Suomi100 päättyi – miten meillä meni?

Torstaina 4. tammikuuta 2018 | Raija Partanen

 

Suomi100-juhlavuodesta tuli ennennäkemätön yhteinen juhla. Virallisen Suomi100-juhlavuoden kunniaksi järjestettiin noin 5000 tapahtumaa eri puolilla Suomea ja myös ulkomailla. Keski-Suomessa viralliseen Suomi100-ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita oli lähes 300, ja näiden lisäksi ympäri maakuntaa valtava määrä sellaisia suuria ja pieniä tapahtumia, jotka eivät virallista tunnusta valtioneuvoston kanslian Suomi100-sihteeristöltä hakeneet.

 

Juhlavuoden kokivat erityisen tärkeäksi ne noin 600 000 suomalaista, jotka itse osallistuivat juhlavuoden ohjelman tekemiseen. Ja niistäkin, jotka itse eivät ohjelmaa tuottaneet, neljä viidestä piti juhlavuoteen osallistumista tärkeänä.

 Juhlavuoden teemana oli Yhdessä. Ajatuksena oli synnyttää valtakunnallinen ja koko vuoden 2017 elävä juhlavuosi. Vuosi oli avoin kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville - Suomessa ja maailmalla.

Juhlavuoden teemaa lähestyttiin historian, tämän päivän ja tulevaisuuden näkökulmista. Tämän lisäksi juhlavuoden hankkeille ei Keski-Suomessa nimetty mitään erityistä maakunnallista teemaa kuten vaikkapa Etelä-Karjalassa, jossa maakunnallinen Suomi 100 -teema on karjalaisuus.

 

Keski-Suomen juhlavuoden ohjelma oli värikäs ja monipuolinen. Ohjelmassa oli musiikkia katusoiton MM-kisoista kauneimpien suomalaisten kuorolaulujen maratonkonserttiin, hienoja uusien näytelmien kantaesityksiä ja myös tuttujen näytelmien uudelleen tulkintoja, kiinnostavia näyttelyitä Saarijärven Paavosta suomalaiseen nykyvalokuvaan ja kuvataiteen klassikoihin, ansiokkaita kirjanjulkistuksia henkilökohtaisista sukutarinoista suomalaisten yritysten esittelyyn. Suomalaista kansallispukua juhlittiin niin näyttelyin kuin muotinäytöksin, liikuntatapahtumien kirjoon mahtuivat SM-hiihdot ja kyläyhteisöjen yhteiset sauvakävelytapahtumat, luonto ja ruoka saivat myös omia tapahtumiaan. Veteraaneja muistettiin eri tavoin useissa tapahtumissa ja Suomen sotien yksi sankari, 110-vuotias suomenhevonen, sai myös omat kunnianosoituksensa.

 

Valtioneuvoston kanslia oli varannut rahoitusta juhlavuoden hankkeisiin - jokainen maakunnan liitto sai valtion rahaa 90.000 euroa myönnettäväksi niille hankkeille ja tapahtumille, jotka Suomi100-sihteeristö oli hyväksynyt viralliseen ohjelmaan.  Keski-Suomessa valtion rahapottia kasvatettiin vielä 30.000 euron lisärahoituksella Keski-Suomen kehittämisrahastosta. Viralliseen ohjelmaan hyväksytyt keskisuomalaiset hankkeet hakivat rahoitusta lähes 1,1 miljoonan euron edestä, ja kun jaettavana oli 120.000 euroa, on selvää, että moni hyväkin hanke jäi ilman rahoitusta. Loppujen lopuksi 64 keskisuomalaista hanketta sai Suomi100-rahoituksen. Jokaisella hankkeella tuli olla myös omaa rahoitusta, ja kun otetaan huomioon rahoitettujen hankkeiden omarahoitus, keskisuomalaisten rahallinen satsaus juhlavuoteen on liki 700.000 euroa.

 

Osa hankkeista ja tapahtumista oli kertaluonteisia, juuri Suomen 100-vuotisjuhlaan räätälöityjä. Osa oli vuotuisia tapahtumia, joissa juhlavuonna oli joku erityinen Suomi100-näkökulma. Osa uusista, juhlavuoteen tuotetuista tapahtumista saattaa jäädä elämään ja synnyttää uusia traditioita ja perinteitä. Juhlavuosi tuotti myös paljon aineistoa, joka dokumentoi Suomen mikro- ja lähihistoriaa - kirjoja, valokuvia, dokumenttielokuvia, haastatteluaineistoja, karttasovelluksia. Näistä jää pysyvä muistijälki myös seuraaville sadalle vuodelle.

 

Aluekoordinaattorin näkökulmasta juhlavuosi herätti monenlaisia tuntemuksia. Iloa ja ylpeyttä kaikista upeista keskisuomalaisista hankkeista ja niiden tekijöistä. Riittämättömyyden tunnetta siitä, että kaikkia hienoja hankkeita ei pystytty taloudellisesti tukemaan. Aika ajoin hampaidenkiristelyä turhasta (valtion) byrokratiasta.  Loppujen lopuksi kuitenkin jää kiitollisuus siitä, että sain yhtenä pienenä osana olla mukana tekemässä kaikkien aikojen juhlavuotta!

 

Keski-Suomen liitto kiittää kaikkia keskisuomalaisia juhlavuoden tekijöitä ja toivottaa menestystä vuodelle 2018!

 

https://www.youtube.com/watch?v=FhX3f-CV8zM

Ei kommentteja

Nuorille hyvä maakunta nyt ja tulevaisuudessa

Torstaina 21. joulukuuta 2017 | Yhteiskirjoitus

Keski-Suomen kehittämisessä pyritään palvelemaan koko maakunnan etua eli keskisuomalaisia vauvasta vaariin. Välittömimmän hyödyn saavat kenties nuorten ikäluokat. Aluekehittämisessä tunnistetaan tulevaisuuden kasvualoja, niitä, joille seuraavaksi syntyy työ- ja opiskelupaikkoja. Keski-Suomi on juuri saanut maakuntaohjelman vuosille 2018 - 2021. Siinä maakunnan kehittämisen uusiksi kärjiksi nousevat matkailu ja hyvinvointitalous. Mukana jatkavat myös vanhat tutut bio-, digi- ja osaamistalous. Kärkiä kannattaa jokaisen nuoren tutkailla. Löytyisikö oma ammatillinen suunta niiden avulla? Erittäin todennäköisesti opiskelu- ja työmahdollisuudet näillä aloilla vain paranevat lähitulevaisuudessa. Haastammekin kaikki maakunnan opot ja opettajat tutustumaan maakuntaohjelmaan. Mitä vinkkejä voitte omille nuorillenne sieltä poimia?

 

Tuore maakuntakaava vaikuttaa mahdollistajana monen aikuistumisen askeleen taustalla. Maakuntakaavan varaukset varmistavat esimerkiksi uusien biotalouden ja matkailualan työpaikkojen synnyn - ja avaavat näin nuorille ovia työelämään. Maakuntakaavan tarkistuksesta on voinut keskustella suoraan tekijöiden kanssa kirjastoissa, uimahallien kahviloissa ja muissa yleisissä tapaamispaikoissa. Kaavan tarkistuksen kaikki vaiheet on vlogattu YouTubeen, ehkäpä joku nuori on saattanut törmätä maakunnan asioihin sielläkin.

 

Keski-Suomen liitto tukee myös nuorten omista toiveista lähtevää maakunnallista toimintaa - samalla liiton ja nuorten välillä on käyty monta hyödyllistä keskustelua. Nuorten Keski-Suomi ry, tuttavallisemmin Nuksu, ja Keski-Suomen liitto ovat olleet tässä dialogissa kumppaneita jo vuodesta 2010 lähtien. Satunnaista yhteistyötä on tehty nuorten vaikuttamisen tiimoilta jo aiemmin. Vaikuttamistavasta haluttiin tehdä systemaattisempaa ja kootiin nuorten ryhmä pohtimaan, miten se tehtäisiin. Nuoret päättivät, että perustetaan Nuorten Ääni Keski-Suomessa ryhmä (NÄKS), jonka toiminta käynnistyi syksyllä 2011. NÄKS-toiminta on kutsunut nuoria jokaisesta kunnasta mukaan yhteistyöhön ja vaikuttamiseen. Nuorten oma Toukofest-tapahtuma ja Keski-Suomen liitto ovat olleet yhteistyökumppaneita ensimmäisestä Toukofestistä lähtien.

 

Maakunta- ja soteuudistuksen myötä maakuntataso laajenee uusille elämänalueille. Osallistavia rakenteita kehitetään nyt.

 

Nuorten asema vaikuttajina vahvistuu

Uusi maakuntahallinto on historiallinen tilaisuus luoda toimivia rakenteita ja käytäntöjä nuorten osallistumiseen ja nuorten mielipiteiden huomioon ottamiseen päätöksenteossa ja palvelukehityksessä. Keski-Suomi haluaa olla tässä(kin) asiassa valtakunnan kärkeä.

 

Tuleva maakuntalaki velvoittaa maakunnan perustamaan nuorisovaltuuston tai vastaavan nuorten vaikuttajaryhmän ja antamaan sille edellytykset toimintaan. Nuorten osallistuminen myös palvelukehitykseen varmistaa maakuntahallinnon sekä palveluiden laatua. Muuten maakuntahallinnosta ei muodostu aidosti edustavaa ja kansalaisten tarpeisiin vastaavaa instituutiota.

 

Nuorten Keski-Suomi koordinoi OKM:n rahoittamaa hanketta, jossa tavoitteena on luoda aidosti toimivia nuorten vaikuttamisen väyliä maakuntatasolle maakuntatasolle ja nuoret osalliseksi sekä kehittää ja vahvistaa tapoja, joilla erilaisten nuorten ääni saadaan kuuluville. Mukana on viisi maakuntaa (Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Satakunta).

 

Keski-Suomen nuorisovaltuustossa on nuoria ympäri maakuntaa, joilta löytyy kokemusta niin omassa kunnassaan vaikuttamisesta kuin myös maakunnallisesta vaikuttamisesta jo ennen ryhmän perustamista. Nuorilta löytyy taustaa esimerkiksi niin nuorisovaltuustoista ja oppilaskunnan hallituksista kuin myös Nuorten Ääni Keski-Suomessa -vaikuttajaryhmästä.

Kasassa on siis motivoitunut ja osaava ryhmä nuoria valmiina ottamaan vastaan maakunnallisia haasteita.

 

Keski-Suomen nuorisovaltuusto tulee olemaan nuorille tärkeä vaikuttamisen kanava, joka takaa, että Keski-Suomen nuoret näkyvät ja kuuluvat päätöksenteossa. Se tarjoaa myös nuorille mahdollisuuden vaikuttaa oman kuntansa ulkopuolella ja mahdollisuuden rakentaa yhteistä tulevaisuutta omien vahvuuksiensa kautta. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää ennen kuin nuorisovaltuusto voi aloittaa virallisesti toimintansa. Toimintatavat ja yhteistyö muiden tahojen kanssa kehittyvät jatkuvasti ja nuoret uskovat voivansa rakentaa näkyvän ja kuuluvan nuorisovaltuuston Keski-Suomeeen.

 

Hyvään osallistumiseen tarvitaan nuorten ja aikuisten vuoropuhelua ja keskinäistä oppimista. Maakunnan strategisessa linjaamisessa on otettava huomioon nuorten näkemykset siitä, mikä heille on tärkeää.

 

Keski-Suomen nuorisovaltuuston nuoret toivovat, että heitä tultaisiin aktiivisesti kuulemaan maakunnallisessa päätöksenteossa, sillä he ovat Keski-Suomen asukkaita siinä missä aikuisetkin. Ryhmän nuorilta löytyy aiheita, joihin he haluaisivat päästä aktiivisesti vaikuttamaan ja siksi onkin tärkeä luoda yhdessä toiminnalle hyvät edellytykset ja tarvittavat resurssit niin, että jokaisen Keski-Suomen nuoren ääni kuuluisi päätöksenteossa.

 

Osallistua voi monella tavalla ja ne ovat kaikki arvokkaita. Kaikkien ei tarvitse toimia nuorisovaltuutettuina tai perehtyä ja ottaa kantaa kaikkeen, vaan voimme kehittää nuorille monenlaisia tapoja vaikuttaa.

 

Nuorten asialla ollaan maakunta- ja soteuudistuksen suunnittelussa muutenkin. Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (KSLAPE) sisältää läpileikkaavana kaikessa kehittämistyössä lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. toimintakulttuurin muuttamista, osallisuutta vahvistavien työmenetelmien käyttöönottoa, koulutusta, osallisuuden vahvistamista arjessa sekä läsnä olevaa kohtaamista. Esimerkiksi perhekeskustoimintamallia, avoimia kohtaamispaikkoja ja lastensuojelun perhehoitomallia kehitetään yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Kehittämisessä ovat mukana myös monikulttuuriset perheet ja erityisen tuen tarpeessa olevat nuoret. Osallisuuden vahvistaminen tapahtuu monitoimijaisissa verkostoissa. KSLAPE hankkii osallisuuden vahvistamiseen liittyvää asiantuntijapalvelua Pelastakaa Lapset ry:ltä. Tämä osallisuuden kehittämiskokonaisuus perustuu vahvasti lasten ja nuorten kokemusasiantuntijaryhmiin sekä yhteistutkimisen toiminnallisiin päiviin eri puolilla Keski-Suomea.

 

KSLAPE on jututtanut nuoria esimerkiksi Toukofestin Vaikuta! -kahvilassa Jyväskylän Hippoksella. Keskustelut painottuivat kouluterveydenhuoltoon, sote- ja maakuntauudistukseen sekä keskisuomalaisiin lapsitekoihin, joita Haukkalan säätiö kerää "101 keskisuomalaista lapsitekoa" -kampanjassa.

 

Keski-Suomella on jo hyviä perinteitä nuorten maakuntana. Kaikinpuolinen into asian ympärillä on suurta. Ilman ennustajaeukon taitojakin voi luvata, että lähivuosina Keski-Suomi saa vahvoja nuoria vaikuttajia. Rinta rinnan osallistumisen muotojen kanssa kehittyvät nuorille tärkeät palvelut.

 

Keski-Suomen liiton aluekehittäjät Pekka Hokkanen, Raija Partanen ja Olli Ristaniemi

Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (KSLAPE) Raija Harju-Kivinen

Keski-Suomen LAPE-muutosagentti Hanna Hämäläinen

Nuorten Keski-Suomi ry, Eeva-Liisa Tilkanen ja Eeva Mäntylä

Nuorten Keski-Suomen ja Keski-Suomen nuorisovaltuuston nuoret

2 kommenttia

Keski-Suomessa osataan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Maanantaina 11. joulukuuta 2017 | Tapani Mattila

Keski-Suomessa on valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin tärkeä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskittymä. Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta tunnetaan hyvin, samoin maakunnan merkittävä kuntoutusosaaminen.

 

Toimijoita on paljon, ja moni on omalla erikoisalallaan vahvassa myötätuulessa. Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KeHO koordinoi yritysten, järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyötä, johon osallistuu jo miltei 20 alan keskeistä organisaatiota. KeHO:n jäseniä ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän Hippoksen kehitys Oy, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän Urheiluakatemia, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen Liikunta ry, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry, Keski-Suomen Yrittäjät ry, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja Metsähallitus. Hyvinvointialan eturintamassa toimii myös moni muu maakunnan järjestö ja yritys.

 

Jyväskylän yliopiston strategian yhdeksi painoalaksi on nostettu liikunta, terveys ja hyvinvointi. Nousevista aloista erityisesti monitieteinen aivotutkimus ja päätöksentekoa tukeva data-analytiikka tuottavat hyvinvointia ja terveyttä edistävää tietoa. Yhteistyö IBM:n tekoälyhanke Watsonin kanssa avaa huikeita mahdollisuuksia. Tutkimustyössä yhdistetään esimerkiksi terveys-, biopankki- ja liikunta-alojen tietomassoja. Lisäksi Jyväskylän yliopistossa tehdään laaja-alaista tutkimustyötä mm. perhetutkimuksen, gerontologian ja aivotutkimuksen alalla. Jyväskylän ammattikorkeakoulun vahvuutena on hyvinvointiala ja erityisesti valtakunnallinen kuntoutuksen osaamiskeskittymästatus.

 

Jyväskylään rakentuu Suomen ensimmäinen digisairaala. Projektissa ei ole kyse vain seinistä ja teknologiasta, vaan koko organisaation toimintatavoista. Jyväskylässä on jo nyt monitieteinen tutkimus- ja opetussairaalaekosysteemi, jota uudet ratkaisut vahvistavat.

 

Keskisuomalainen yhteistyö on poikinut ympärilleen hyvinvointi- ja terveysalan liiketoimintaa ja lisää on tulossa. Keskussairaalan ja yliopistokampuksen välimaastoon rakentuu nyt terveys- ja hyvinvointialojen toimijoita varten Kukkula ja Hippos, mutta terveyden ja hyvinvoinnin innovaatioaluetta on myös koko muu maakunta.

 

Yksi ylitse muiden: ihminen itse

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä yksi toimija on ylitse muiden: ihminen itse. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet ovat pohjimmiltaan ihmisen omia valintoja. Ihmiselle voidaan antaa hyvinvointiin tukityökaluja, mutta hänestä ei saa tehdä passiivista terveystoimien kohdetta. Tilaa ja tilausta onkin aivan uusille tuen muodoille, jotka voivat olla esimerkiksi digitaalisia palveluita. Tästä esimerkkinä on Firstbeat Technologies Oy. Myös esimerkiksi kulttuuri voi tuottaa merkittävän hyvinvointilisän ihmisen arkeen. Sekä kulttuurin kokeminen että yhteisöllinen kulttuurin harrastaminen edistävät terveyttä ja tuovat lisää elinvuosia. Uusi keskisuomalainen avaus, Meijän polku, puolestaan korostaa yhteisöllisyyden, levon, luonnon ja liikunnan yhteisvaikutusta.

 

On ilo tukea Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän KeHO:n toimintaa, Meijän Polku -hanketta ja muita keskisuomalaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen äärelle syntyneitä ja syntyviä toimintoja.

 

Olemme parhaillaan selvittämässä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, miten Keski-Suomi voisi toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtakunnallisena osaamiskeskuksena samaan tapaan kuin yliopistolliset sairaalat toimivat erikoissairaanhoidon puolella. Keskisuomalaisten hyvinvointiin on yhdessä toimien onnistuttu tekemään monenlaista parannusta. Osaamisesta hyötyisi moni ihminen maakunnan ja valtakunnan rajojen ulkopuolellakin.

 

Ei kommentteja

Maakuntakaavoitusrevolutsioonia

Torstaina 30. marraskuuta 2017 | Olli Ristaniemi

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksessa on koittanut maaliviiva. Kaava on maakuntavaltuuston hyväksyttävänä joulukuun alussa. Kaavan lähtökohta, Keski-Suomen Strategian aluerakenne 2040 painotukset, on pitänyt edellisen ja nykyisen maakuntahallituksen aikana. Kaavan valmistelussa on ollut keskiössä sen vieminen strategisempaan suuntaan kuin aikaisemmat kaavat. Keskiössä ovat olleet myös elinkeinoelämä ja eri maankäyttömuotojen yhteensovituksen korostaminen.

 

Strategisuuden lisäksi toinen merkittävä juttu on ollut kaavaprosessi. Ennen varsinaista kaavan laatimispäätöstä pidettiin vajaan vuoden verran eri tahojen kanssa epävirallisia palavereita, joissa ideoitiin kaavan lähtökohtia, tavoitteita, sisältö ja niin edelleen. Myös tutkittiin ulkomaisia esimerkkejä, pääasiassa Saksasta ja Hollannista. Prosessin aikana pidettiin toista sataa palaveria, ja näissä oli aina pöydällä viimeisin kaavaversio. Kalvosarjojen kanssa ei pönötetty. Ohjausryhmiä tai muita vastaavia ei perustettu, vaan maakuntahallitus ohjasi asiaa.

 

Kolmas merkittävä juttu on ollut tiedottaminen ja siinä erityisesti sosiaalisen median käyttö. Minäkin nöyrryin talvella 2016 liiton silloisen viestintäpäällikön, Mellan, vaikutuksesta ja hurahdin Twitterin käyttäjäksi. Lisäksi innostuimme julkaisemaan ex tempore YouTube -videoita kaavan vaiheista ja teemoista. Voitte vain arvata kuinka hauskaa kaavoituskin voi olla. Nämä ovatkin olleet pääasialliset tiedotuskanavat liiton nettisivujen ohella.

 

Merkittävin juttu on kuitenkin ollut, että kaavaprosessiin kuluessa alueiden käyttö ja samalla maakuntakaavoitus liitettiin kiinteäksi osaksi strategista aluekehittämistä. Nyt jo maakuntakaavan tarkistus ja maakuntaohjelma linkittyvät toisiinsa aluerakenteen, biotalouden ja matkailun osalta. Tämä tulee lisäämään huomattavasti kaavan vaikuttavuutta.

 

Mitäs sitten jatkossa? Tässä ajatuksia. Maakuntakaavoitusta kehitetään rullaavaan suuntaan, tarkistuksia tehdään tarpeen mukaan. Vaihe- tai hankekaavoja ei tehdä. Kaavojen informaatioluonteisista sisällöistä luovutaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tehdään "ikuinen", jatkuvasti voimassa oleva ja tarkistusaiheesta tai -aiheista tehdään siihen erillinen liite. Mielipiteitä voi esittää koko ajan. Tähän myös kannustetaan aktiivisella viestinnällä, erityisesti somen käytöllä. Ollaan jalkeilla

jatkuvasti. Erillisiä nähtävillepanovaiheita ei tarvita.

 

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus on ollut prosessiltaan ja sisällöltään evoluutioloikka. Yksi kunnanjohtaja totesi, että eikös tämä ole revolutsioonia.

5 kommenttia

"Biotalousyritysten Tinderissä" jaettaisiin hyvää virettä

Torstaina 23. marraskuuta 2017 | Hannu Koponen

Maakuntaohjelma jatkaa kovien tavoitteiden linjaa, tavoitteena on nostaa vientituloja 2Mrd €, luoda 10 000 uutta työpaikkaa ja 2000 uutta yritystä. Biotalousala näyttää olevan valmis vastaamaan ohjelman haasteeseen. "Bio- ja kiertotalouden yritykset kasvuun" (JAMK) hankkeen projektipäällikkö Janne Salmi teetti keskisuomalaisille  biotalouden yrityksille kyselyn, jonka tavoitteena oli saada käsitys siitä mitä yritykset ajattelevat tulevaisuudesta.

 

Tulokset ovat monella tavalla positiivista luettavaa, 70% vastanneista arvioivat liikevaihtonsa kasvavan, 58% uskoo kannattavuutensa kasvavan. Kasvua haetaan kotinurkkien lisäksi Euroopasta, Aasiasta ja Venäjältä.

 

Tuotteiden ja palveluiden osalta ollaan balanssissa: paitsi että näiden kehittämiseen nähdään yrityksissä tarpeita, niihin myös tehdään konkreettisia toimenpiteitä. Henkilöresurssien osalta tarvitaan uutta osaamista ja olemassa olevan henkilöstön osaamista pitäisi päästä päivittämään. Tämän pitäisi olla hyvä uutinen niin TE-puolelle kuin oppilaitoksille. Joustavia mekanismeja on olemassa, nyt on mentävä vielä kovemmalla vauhdilla yrityksiin!

 

Puolet vastaajista kehittää myyntiään. Hienoa on, että ulkomaan myynti nähdään yhä tärkeämpänä. Johtamisen osalta yritykset eivät näe niin suuria tarpeita kehittymiseen. Tämä on jopa hieman yllättävää. Johtamisen kautta saataisiin isompaa vaihdetta päälle, ja johtajakin tarvitsee tukea. Tätä voisi saada sparraavan hallituksen tai hallitustyöskentelyn kautta, näinhän start-up yritykset toimivat.

 

Biotalouden yritykset ovat olennaisen äärellä, sillä suurin osa panostaa uusien omien tuotteiden kehittämiseen. Vastaajista joka neljäs on tekemässä investointeja, ja saman verran vastaajista myös suunnittelee investointeja. Uusia ratkaisuja tarvitaan erityisesti tuotantoon ja tuotekehitykseen, joka varmaankin johtuu kiristyvästä kilpailusta. Myös myyntiin ja markkinointiin sekä kansainvälistymiseen haikaillaan uusia innovatiivisia ratkaisuja. Kansainvälistymiseen on olemassa julkistakin rahaa, jokohan kohta on jonoa luukuilla?

 

Biotalouden yritykset näkevät, että verkostomaisuus on tulevaisuutta. Myynnin, markkinoinnin ja tuotannon lisäksi verkostoista olisi hyötyä myös kansainvälistymisessä ja vertaisoppimisessa. Yhteistyötä tehtäisiin ensisijaisesti paikallisesti, oman toimialan tai muiden toimialojen kanssa, seuraavana katse suuntaa oppilaitoksiin ja kehittämisyhtiöihin. Miksi sitten verkostoja ei synnytetä?  Miksi sitten verkostoja ei synnytetä? Biotalouden yritysten vastausten mukaan syynä on vanhat luutuneet toimintatavat ja keskinäisen kilpailun pelko. Eli kaveerata haluttaisiin, mutta ei oikein osata tai uskalleta. "Biotalousyritysten Tinderille" on tarvetta!

 

JAMK:n teettämä ja Suomen Yrityskehitys Oy:n toteuttama raportti löytyy: https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/bio--ja-kiertotalousyritykset-kasvuun-keski-suomessa2/etusivu/

"Bio- ja kiertotalouden yritykset kasvuun" -hanke on saanut Keski-Suomen liitolta AIKO-rahoitusta.

Ei kommentteja

Teollisuusmatkailun huippukohteet syntyvät monen toimijan yhteistyöllä

Tiistaina 29. elokuuta 2017 | Tiina Kivioja

 

Suomen teollistumisen ensiaskeleet otettiin vuonna 1828, kun pumpulitehtaan tytöt astelivat Finlaysonin portista ja aloittivat työnsä koneistetun puuvillakehräämön salissa. Tehtaanpilli lakkasi soimasta 1990-luvun alussa, jolloin tehtaasta ja sen alueesta, kuten monista jälkeensä tulleista, tuli osa Suomen teollista kulttuuriperintöä.

 

Osa entisistä tehdasmiljöistä on museoitu ja niistä on kehitetty teollisuusmatkailukohteita.  Teollisuusmatkailu on kulttuurimatkailun alalaji, jossa turistien mielenkiinto ja vierailut suuntautuvat erilaisiin joko toiminnassa oleviin tai teollisen kulttuuriperinnön kohteisiin. Konseptina teollisuusmatkailu ei ole uusi - Jack Danielsin panimo Lynchburgissa USA:ssa on ottanut vierailijoita vastaan perustamisestaan 1866 asti - mutta sen suosio maailmalla on viime vuosina kasvanut tuntuvasti. Suomessa on muutamia museoituja teollisen kulttuuriperinnön kohteita, joiden ympärille on rakentunut erilaisia palveluja. Fiskarsin ja Billnäsin ruukkimiljööt sekä Verlan entinen puuhiomo ja pahvitehdas ovat pieniä kylämäisiä keskittymiä kauempana isommista taajamista, kun taas Tampereen Tampellan, nykyisen Vapriikin, alue ja Mäntän Serlachius-museot ovat esimerkkejä kaupunkeihin rakentuneista matkailukohteista, jotka kykenevät hyödyntämään myös ympäröivää palvelutarjontaa.

 

Toiminnassa olevien tehdaskohteiden yhteydessä palvelukokonaisuuksia on vielä vähän. Vuonna 2016 avattu Fazer Experience Vierailukeskus muistuttaa ajatukseltaan Saksan Wolfsburgissa sijaitsevaa Autostadtia, jota voisi luonnehtia "autotehdashuvipuistoksi" kaikkine elämyskohteineen. Suomen mittakaavassa tällaisten keskusten rakentaminen jäänee kuitenkin pienimuotoiseksi kävijäpotentiaalin riittäessä vain suurimpiin kaupunkeihin.

 

Sitä vastoin kehittämisen arvoinen konsepti maamme pienempiin teollisuuskaupunkeihin on tehdasvierailujen yhdistäminen paikallisten yrittäjien tarjoamiin palveluihin: japanilainen turistiryhmä käy ensin tutustumassa paikkakunnan isoon tuotantolaitokseen, siirtyy sen jälkeen läheiseen sepän pajaan katsomaan työnäytöstä ja ostamaan takorautaisia koruja vaimolle tuliaisiksi, jonka jälkeen ruokaillaan paikallisessa pitopöydässä paikkakunnan erikoisherkkuja maistellen. Yöpyminen tapahtuu läheisellä maaseutumatkailutilalla, jossa saunotaan ja ihmetellään joko hyttysiä tai lumihankea - tai molempia kerralla, jos hyvin sattuu. Sama kaava erityyppisin toimintaideoin palvelee yhtä lailla kotimaisia turisteja.

 

Olisiko tässä idea yhdeksi matkailun ja hyvinvoinnin kehittämiskohteeksi maakunnassa? Toimijoita, niin pieniä kuin maailmankokoluokankin, löytyy joka lähtöön, joten verkostoitumisen ja yhdessä tekemisen mahdollisuuksia on. Tämä olisi älykästä erikoistumista ja seutuidentiteetin luomistyötä parhaimmillaan!

 

Teollisuusmatkailusta laajemmin osoitteessa   https://puruajaporua.wordpress.com/2017/08/25/teollisuusmatkailua-eiliseen-ja-tahan-paivaan/

Ei kommentteja

Biokaasuhilloa

Torstaina 29. kesäkuuta 2017 | Outi Pakarinen

Hillokausi on jo ovella. Kun kovasti yrittää, niin hillopurkeistakin saa keskustelun käännettyä lempiaiheeseeni biokaasuun. Mitenkö?

Hillojen tekemiseen (Kuva 1) käytetään pektiiniä (E440). Pektiinit ovat suurimolekyylisiä hiilihydraatteja ja niitä on kaikissa kasvikunnan tuotteissa. Raaoissa marjoissakin on pektiiniä ja hillosokerissa käytettävää pektiiniä valmistetaan omena- ja sitrushedelmien puristusjätteestä (Wikipedia).

Hilloista löytyy pektiiniä.

Kuva 1. Hilloista löytyy pektiiniä (E440). Pektiiniä valmistetaan kaupallisesti esimerkiksi sitruunan kuorista.

 

Tanskassa toimii CPKelcon tehdas, mikä ei tuotakaan Äänekosken CPKelcon tapaan CMC-selluloosaa vaan on yksi maailman suurin pektiinin tuottaja. Pektiiniä tehdään Tanskassa sitruunan kuorista. Yhdestä 200 gramman sitruunasta saa 3 grammaa pektiiniä ja samalla muodostuu 10 grammaa sivuvirtoja. Näistä sivuvirroista päästään sitten sinne biokaasuun. Vierailimme toukokuussa Solrødin biokaasulaitoksella. Laitoksella käsitellään mm. pektiinin tuotannon sivuvirtoja, karjan lantaa ja lähirannoilta kerättyä merilevää. Biokaasulaitos käsittelee noin 191 000 tonnia jätteitä vuodessa ja se tuottaa biokaasua 50-60 GWh:n edestä. Pektiinin tuotannon sivuvirtoja käsitellään lähes 80 000 tonnia (Kuva 2) ja niistä muodostuu noin 75 % biokaasusta. Biokaasu käytetään lämmön ja sähkön tuotantoon.  Biokaasulaitos on rakennettu tarpeeseen, sillä pektiinin tuotannon sivuvirtojen lisäksi laitoksella käsiteltävä rannoilta kerätty merilevä on aiemmin aiheuttanut ikäviä hajuhaittoja rannoilla lojuessaan. Nyt molemmista tuotetaan energiaa ja ravinteet kiertävät viljelykäyttöön. Biokaasuprosessissa on joskus pieniä haasteita. Pektiinintuotannon sivuvirrat sisältävät vielä jonkin verran pektiiniä ja joskus sitä on liikaa. Silloin menee koko biokaasureaktorin sisältö hilloksi.

  

Kuva 2. Solrødin biokaasulaitoksella pektiinin tuotannon sivuvirtoja (vaaleanharmaa kasa kuvassa keskellä) syötetään reaktoriin kahmarilla.

 

Mistä nämä ajatukset kumpuavat? Miten mekin voisimme yhä enemmän hyödyntää sivuvirtoja kiertotaloudessa? Sitruunoita ei varmaankaan kannata Keski-Suomeen rahdata, mutta onhan meillä yhtä sun toista hyödynnettäväksi kelpaavaa. Biokaasulaitokset voivat toimia kiertotalouden keskiössä, sillä ne yhdistävät orgaanisten jätteiden ja sivuvirtojen käsittelyn, uusiutuvan energian tuotannon ja ravinteiden kierrätyksen. Keski-Suomen liitossa biokaasu- ja kiertotalousasioita edistetään osana Circwaste -hanketta. Biokaasulaitosvierailu oli osa BEA-APP -hankkeen järjestämää asiantuntijatilaisuutta. Keski-Suomen liitto on partnerina myös tässä hankkeessa. BEA-APP -hanke haluaa saada uusiutuvan energian edistämisen tiiviimmin osaksi aluesuunnittelua. Käytännön kokemuksia tarvitaan ja esimerkiksi tällä biokaasulaitoksella kaavan sallima maksimirakennuskorkeus 23 metriä oli ratkaistu siten, että reaktorit oli upotettu osin maahan. Tosin jälkiviisaana laitosta esitellyt sanoi, että seuraavalla kerralla tekisi toisin ja hakisi kaavamuutosta, vaikka rakennusprojekti siten vähän venyisikin. Reaktorin upottaminen maahan kun ei ole ihan halpaa lystiä.

 

Circwaste -hanke saa rahoitusta EU:n Life ohjelmasta.

 Life-ohjelman logo

 

 

Ei kommentteja

Biotalous + digitalous = parempi tulevaisuus

Perjantaina 9. kesäkuuta 2017 | Hannu Koponen

 

Vaikka en ole teknokraatti, tajuan, että digitalisaatio tarjoaa meille ratkaisuja myös globaaleihin ongelmiin. Sitran järjestämä World Circular Economy Forum (WCEF) Helsingissä vahvisti tätä käsitystä. Digitalisaatiosta on tullut tärkeä osa bio- ja kiertotaloutta. Keski-Suomessa biotalous ja digitalous on nostettu maakunnan kehittämisen kärjiksi, lisäksi CIRCWASTE-hankkeen ansiosta kiertotalouden tarkempi tutkiskelu on meillä työlistalla. Ja osaamisestahan ei asiat jää Keski-Suomessa kiinni.

 

Uusiutuvan energian käytön lisäämisessä ja digitalisaatiossa on paljon yhteistä. Digitalisaation uudet innovaatiot mahdollistavat jo nyt älykkäät led-valot, jolloin esim. ulkovalaistuksen älyllistäminen säästää energiaa. Älykäs verkko voi vastaanottaa energian pientuotantoa omakotitalon aurinkopaneeleista. Älykäs verkko mahdollistaa myös vaikkapa sähköautojen käytön energiavarastoina. Energiatarpeen ollessa suuri voisivat autot luovuttaa varastoimaansa sähköä verkkoon.

 

Digitalisaatiolla on yhtymäkohtansa myös kiertotalouteen. Digitalisaation mahdollistama älykäs kulutus mahdollistaa myös älykkään materiaalien kierrätyksen. Ja onhan kaiken maailman digitaalisten vimputtimien kierrätys jatkossa yhä isompi bisnes, esimerkiksi harvinaiset maametallit kerätään jatkossa yhä tarkemmin vanhasta kännykästä uusiokäyttöön.

 

Kiitos erilaisten softaratkaisujen, tulevaisuudessa kenenkään ei tarvitse vaivata päätään matkustamisen käytännön valinnoilla - liikkumisoperaattori kertoo tarkan suunnitelman ja yhdistelee sujuvasti yhteiskäyttöauton, julkisen liikenteen, jaetun taksin ja kaupunkipyörän. Rakennukset ovat jatkossa yhä enemmän käyttäjiensä näköisiä, kiitos erilaisten ICT-sovellutusten. Niillä kerätään käyttäjäkokemuksia, joiden pohjalta muokataan tilaa ja palvelua yhä käyttäjäystävällisemmäksi.

 

Tässä kehityksessä olemme vasta alussa. ICT helpottaa monia ilmastomyönteisiä valintojamme. ICT tulee lopulta muuttamaan maailmaa enemmän kuin sähkö teki aikanaan. Myös tässä tapauksessa vaikutukset osuvat kaikille elämänaloillemme.

 

Lisää Circwaste-hankkeesta: https://www.keskisuomi.fi/aluekehitys_ja_hankerahoitus/biotalous/circwaste_-_kohti_kiertotaloutta

Ei kommentteja

Vienti vetää ja myyntimiehet lentää

Tiistaina 9. toukokuuta 2017 | Veli-Pekka Päivänen

 

Keski-Suomi on päässyt hyvään kasvuvauhtiin. Liikevaihdot kasvavat kaikilla seuduilla ja kaikilla toimialoilla. Työttömyys on ollut laskussa jo viime vuoden alusta saakka. Myös pitkäaikaistyöttömyys kääntyi jyrkkään laskuun maaliskuussa.

 

Talouden kasvun kärjessä oli viime vuonna Keski-Suomessa rakentaminen ja kotimarkkinakysyntä. VM:n ylijohtaja Mikko Spolander on todennut osuvasti 14.4.2017, että "jos kasvu on hyvin työvoimapainotteista ja kulutusvetoista, se parantaa julkista taloutta enemmän kuin vientivetoinen ja tuottavuuteen perustuva kasvu." Näin on käynyt, ja kulutusvetoinen kasvu näkyy mm. kuntien hyvissä tilinpäätöksissä. Toisaalta ekonomistit ovat todenneet, että kasvu on vakaalla pohjalla vasta silloin kun teollisuuden vienti elpyy.

 

Useiden ennustuslaitosten tuoreet talousennusteet ovat povanneet vajaan kahden prosentin kasvua tälle ja ensi vuodelle. EK:n tuore suhdannebarometri kertoo, että teollisuuskin on elpymässä kovaa vauhtia. Keski-Suomen teknologiateollisuuden näkymät ovat parhaat koko Suomessa. Teollisuuden elpyminen tuo kasvulle laajuutta ja varmistaa kasvun jatkuvuutta. Keski-Suomi on elänyt ja elää jatkossakin viennistä. Vuoden 2008 finanssikriisin myötä Keski-Suomi menetti miljardin vientitulot ja 7500 henkilötyövuotta ja kunnat menettivät verotuloja 32 miljoonaa/vuosi. Kehitys näyttää nyt hyvältä ja suunta on oikea.

 

Viennin kasvu tarvitsee hyvät yhteydet maailmalle. Keski-Suomessa on moitittu monesti huonoja liikenneyhteyksiä. Kävimme Finnairin edustajien kanssa keskusteluja nykyisistä lentovuoroista ja niiden käyttäjistä. Vuorot on suunniteltu siten, että niiltä pääsee kolmesti päivässä hyvin jatkolennoille. Aamukoneelta on erinomaiset yhteydet Eurooppaan, iltapäiväyhteys avaa reitit Aasiaan ja illansuun koneesta pääsee kaukoreiteille. Myös paluuyhteydet Jyväskylään on rakennettu kv-matkustajia ajatellen. Finnairin osakkuusyhtiö Norra aloitti operoimaan Jyväskylän lentoja noin vuosi sitten. Matkustajamäärien kasvu alkoi samanaikaisesti. Viime vuonna matkustajia oli liki 52 000. Matkustajat ovat kiittäneet Jyväskylä-Helsinki välin aikatauluja ja matkustajista yli 85 % jatkaa maailmalle. Luku on Suomen suurimpia. Lentoliikennettä pitääkin katsoa kv-näkökulmasta, ei maan sisäisenä liikenneyhteytenä. Nykyinen lentoliikenne ei siis kilpaile lainkaan Jyväskylän ja Helsingin välillä junan tai linja-autoliikenteen kanssa.

 

Lentoyhteydet palvelevat myös keskisuomalaisia lomamatkailijoita. Halvimmillaan Jyväskylästä pääsee kesällä pitkäksi viikonlopuksi esimerkiksi Berliiniin ja takaisin n. 200 eurolla. Lähtö aamulla torstaina tai perjantaina klo 5.50, Berliinissä klo 8.45 ja paluu myöhään sunnuntai-iltana. Kolme tai neljä kokonaista päivää perillä.

 

Maakunnan ja Jyväskylän näkökulmasta on toivottavaa, että lentovuorot säilyvät vähintään nykyisellään. Kysynnän kasvaessa vuoroja tarvitaan tietenkin lisää. Mitä enemmän vienti vetää ja myyntimiehet lentävät, sitä varmemmalla pohjalla lentoyhteydet ovat. Lisäksi on hyvä, että lentoyhteydet hoituvat kaupalliselta pohjalta eivätkä ole paikallisen julkisen tuen varassa. Haikailut suorista reittiliikenneyhteyksistä Jyväskylästä Eurooppaan on myös syytä unohtaa. Uusi yhteys vaatii aina paikallista rahallista panostusta ja syö myös olemassa olevan liikenteen kannattavuutta ja näin vaarantaa nykyisten yhteyksien säilymisen. Käyttäkäämme siis nykyisiä yhteyksiä hyväksemme mahdollisimman paljon.

 

Lennokasta kesää

Ei kommentteja

Työpaikkabongaus, paikkana Keski-Suomen liitto

Torstaina 13. huhtikuuta 2017 | Roope

Roope tutustui Keski-Suomen liiton toimintaan osana koulunsa Ilmiöoppimisen viikkoa ja "Työelämätaidot ja yrittäjyys" osa-alueen opintoja. Yhdeksänvuotiaan Roopen opintokäynnin tarkoitus oli bongata osaamista, keksintöjä ja hyviä töitä.

Teksti on julkaistu aiemmin Puistokadun päiväkotikoulun blogissa.

 

 

Paikka: Keski-Suomen liitto
Havaintoja:
hyötyliikuntaa, paljon portaita ylimpään kerrokseen :-)
Ja hyvä maisema!
Kulunvalvonta eli lätkä jolla kaikki ovet aukeavat vähän niinkuin koulussakin ja Kellokortti laskee työaikaa
Täällä on myös sähköpöydät ja voi tehdä joskus töitä seisovillaan
Kun on kahvitauko ei istuta vaan yleensä seistään, siellä on hauskaa ja siellä nauretaan paljon 
Työntekijät ovat erittäin mukavia ja kaikilla on jotain erinomaisia taitoja, joku matkii lintuja, joku osaa huolehtia sähkön säästämisestä ja kaikenlaisia muita hienoja taitoja :-)
Mitä ihmiset tekee työkseen?: täällä hoidetaan Keski-Suomen asioita:
joku tekee isoja karttoja johon suunnitellaan uusia moottoriteitä ja rautateitä ja käy kerran viikossa jossain retkellä tutkimassa esimerkiksi virkstysalueita tai luonnonsuojelualueita. Haluaisin joskus retkelle mukaan.
Joku hoitaa luontoasioita
Joku mainostaa Keski-Suomea
Joku taas auttaa johtajaa matkahommissa ja kaikessa tämmöisessä, ja auttaa tavarat mukaan
Kävin johtajan huoneessa ja huomasin paljon punaista väriä ja se kuvasti minulle johtajuutta. Punainen ja musta ja valkoinen on Keski-Suomen tunnusvärit
Täällä hoidetaan myös EU-asioita ja maksetaan rahaa hankkeille ja suunnitelmille ja mietitään koulutusasioita ja kaikenlaista Keski-Suomen asioita
Ja kirjoitetaan myös blogeja kaikenlaisista asioista
Haluan ehdottomasti tänne töihin T:Roope3Beeltä :-)!

Kuvat (ylhäältä alaspäin):
Esittely makkaranpaistopaikoista
Yksi tunnus on Järvitaimen
Maisemia työhuoneesta (2kuvaa)
Keski-Suomen yksi tunnusmerkeistä on Metso
 

roopen valokuvat

Yksi kommentti

Vaalit muuttavat maakuntahallituksen ja -valtuuston kokoonpanoa

Tiistaina 11. huhtikuuta 2017 | Hannu Koponen

Vaalivalvojaiset on vietetty, ja niiden jälkeinen toipuminen on kaikilla jo hyvässä käynnissä. Vaalituloksia on ehditty ruotia mediassa, voittajat ja menettäjät eri kunnista ja kansallisesti on tunnistettu ja syiden spekulointi on kovimmillaan.

 

Sunnuntai oli myös yhden aikakauden loppu. Kuntavaalien tuloksesta lasketaan näillä näkymin viimeistä kertaa Keski-Suomen liiton poliittiset paikkajaot. Seuraavan kerran uurnilla äänestämme suorissa maakuntavaaleissa. Nyt on kuitenkin aika spekuloida maakuntatason kuntavaalitulosta Keski-Suomen näkökulmasta. Nämä laskelmat perustuvat alustaviin tuloksiin, ja yksittäisiä muutoksia saattaa vielä tulla, kun keskiviikkona saamme vahvistetut tulokset.

 

Maakuntatasolla suurin voittaja oli Vihreät. Kuntavaaleista 2012 6,8 % kannatus parani sunnuntaiseen 12,6 % lukemaan. Keskusta säilytti selkeästi Keski-Suomessa suurimman puolueen asemansa (24,3 %), SDP 21,2 % kannatuksellaan on kakkosena ja kokoomus (14,4 %) kolmossijalla. Kaikki nämä kolme puoluetta kuitenkin menettivät kannatustaan 1-2 prosenttiyksikköä edellisistä kuntavaaleista. Perussuomalaisten kannatus noudatteli valtakunnallista trendiä, kannatus oli maakuntatasolla 8,9 %, kun vuonna 2012 vaalitulos oli 12,9 %. Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit molemmat paransivat hieman edellisestä kierroksesta.

 

Keski-Suomen maakuntavaltuusto on alkavalla kaudella 79-paikkainen. Alustavien suhteellisuus-perustaisten laskelmien pohjalta kolme suurta menettävät hieman jokainen: Keskustalla on tulevassa maakuntavaltuustossa 20 paikkaa (2012: 21 paikkaa), SDP:llä 18 (20) ja Kokoomuksella 12 (13). Vihreät nousevat neljänneksi suurimmaksi puolueeksi kymmenellä paikallaan (5) ja Vasemmistoliitto sekä Perussuomalaiset ovat molemmat valtuustossamme seitsemällä paikalla (VAS 6, PS 11). Kristillisdemokraatit edustavat viiden voimalla valtuustossamme (4). Maakuntahallitus (13 henkeä) jatkaa keskustavetoisena (4 paikkaa), SDP:llä on 3 paikkaa, Kokoomuksella ja Vihreillä molemmilla 2 paikkaa ja Perussuomalaisilla yksi paikka. Vaalien tarkastuslaskenta saattaa toki vielä tuoda muutoksia, varmuutta pitää jännätä vielä keskiviikkoiltaan asti.

 

Aikataulullisesti puolueilla on nyt tiukka rutistus: kuntien uudet puheenjohtajuudet, lautakunnat ja muut poliittista huolenpitoa vaativat toimielimet kootaan seuraavien viikkojen aikana. Kesäkuun alussa kokoontuvat uudet kunnan- ja kaupunginvaltuustot. Tuo kesäkuun alku on myös määräpäivä Keski-Suomen maakuntavaltuuston, -hallituksen ja muiden ylikunnallisten toimielinten paikkajakojen neuvotteluille. Nämä neuvottelut käydään puolueiden piirijärjestöjen välillä. Joten, jaksamista kaikille osallisille tähän vaalien jälkeiseen rutistukseen!

 

Maakuntavaltuutson ja -hallituksen paikkajako 2012 ja 2017

Ei kommentteja

Rakennemuutosten hoidosta elinvoiman kehittämiseen

Perjantaina 7. huhtikuuta 2017 | Veli-Pekka Päivänen

 

Oli ilo katsoa tuoreen Keski-Suomen Aikajanan tilastoja: vienti vetää, liikevaihdot kasvavat kaikilla seuduilla ja toimialoilla sekä työttömien määrä laskee. Käyrät ovat oikeaan suuntaan. Kunnia kasvusta kuuluu kaikille yrityksille ja seuduille. Samaan aikaan julkiset kehittämisrahat ovat vähentyneet. Vähemmällä hankerahalla on saatu enemmän aikaiseksi. Hyvä niin.

 

Loistavana esimerkkinä kasvusta on Keuruun seutu, joka on kärsinyt 2000-luvulla kaksi isoa äkillistä rakennemuutosta. Teollisuuden rakennemuutos iski seudulle 2007, jolloin Keuruu menetti 170 teollista työpaikkaa. Toinen iso rakennemuutos iski Keuruulle 2012, jolloin tehtiin päätös varuskunnan lakkauttamisesta ja Keuruu menetti 300 työpaikkaa. Valtioneuvosto nimesi Keuruun 13.9.2012 äkillisen rakennemuutoksen tukialueeksi vuoden 2015 loppuun saakka. Moni pohti, että tämä on kaupungin kuolinisku. Nyt Keuruu keikkuu kasvutilastojen kärjessä, liikevaihdot hyvässä kasvussa ja työttömyys laskussa. Keuruulla on tehty asioita aivan varmasti oikein.

 

Muistan hyvin Keuruun varuskunnan lakkautuspäätöksen alkushokin. Keuruu oli vaatimassa valtiolta 100 %:n kompensaatiota varuskunnan lakkauttamisesta. Valtiolta tuli tyly viesti: ei tule rahasäkkiä. Valtio ohjeisti, että Keuruun tulevaisuus on keruulaisten omissa käsissä. Pienen hämmennyksen jälkeen Keuruu otti ohjat omiin käsiinsä ja aloitti määrätietoiset rakennemuutos- ja kehittämistoimenpiteet. Tavoitteena oli mm. varuskunta-alueen saaminen uuteen käyttöön, alueen pk-yritysten kehittäminen, Hotelli Keurusselän toiminnan kehittäminen, uusien yritysten saaminen Keuruulle sekä kaupungin strategian päivittäminen. Suurin osa kehittämistoimenpiteistä on tehty ilman ulkopuolista rahaa. Varuskunta-alue on vaihtanut omistajaa, pk-yritykset kasvavat Keuruulla, Hotelli Keurusselkä on toiminnassa, Lapwall perustaa uuden tehtaan Haapamäelle ja työllistää pian 80 työntekijää, kaupunki on tehnyt rohkeita päätöksiä mm. koulukeskuksen rakentamisessa. Keulink Oy ja sen toimitusjohtaja Nea Kontoniemi ovat oiva ilmentymä rakennemuutoksen hyvästä hoitajasta. Nean positiivinen, määrätietoinen ja avarakatseinen toimintatapa on edesauttanut rakennemuutoksen tuloksellisessa hoidossa.

 

Hyviä tuloksia rakennemuutoksen hoidosta on myös Viitasaarella, jossa Kaskipuu laajentaa toimintaa. Jämsän seudulla Hallin varuskunta-alueelle suunnitellaan maailmanluokan datakeskusta.  Karstulastakin kuuluu hyviä uutisia: Honkarakenne saa uusia tilauksia. Tässä on vain muutama hyvä esimerkki
Keski-Suomen seuduilta.

 

Rakennemuutoksia on tapahtunut Suomessa jatkuvasti, ja monet niistä ovat olleet äkillisiä ja ennalta arvaamattomia. Rakennemuutoksen hoidossa on tapahtunut suuri muutos. Aiemmin valtio toi paikkakunnalle määrämuotoisen kehittämismallin sekä rahaa. Näiden uskottiin auttavan. Ehkä se vähän lohdutti, mutta ei tuonut välttämättä pysyvää muutosta. Tulevaisuudessa pärjäävät ne kunnat, jotka pystyvät ennakoimaan tulevia rakennemuutoksia ja varautumaan niihin. Näin estetään tulevat äkilliset rakennemuutokset. Maakuntauudistuksen myötä kunnille tulee suurempi vastuu elinvoiman kehittämisestä. Elinvoiman kehittäminen on varautumista tuleviin rakennemuutoksiin. Elinvoiman kehittämisellä varmistetaan, että Keski-Suomi pysyy jatkossa kasvu-uralla.

 

Ovatkohan tulevaisuuden rakennemuutokset positiivisia yllätyksiä, kuten biotuotetehtaan rakentaminen Äänekoskelle tai Uudenkaupungin autotehtaan 1000 uutta työpaikkaa?

 

Ei kommentteja

Resepti aluekehittämisestä

Tiistaina 28. maaliskuuta 2017 | Pekka Hokkanen

Sana aluekehittäminen maistuu monen suussa harmaalta ja hallinnolliselta möntiltä, jonka pureksimiseen ei houkuta sen koommin maku kuin tekstuurikaan. Monen korvissa soivat vanhat kaiut raskaista julkishallinnon mekanismeista maan eri kolkkien kehittämiseksi. Moderni, tähän aikaan päivitetty aluekehittäminen on kuitenkin jotain kovin muuta. Näen aluekehittämisen menestysreseptin perustuvan seuraavien neljän peruselementin varaan.

 

Ensinnäkin aluekehittäminen on laaja-alaista, asioita kokonaisvaltaisesti tarkastelevaa. Satunnaisten irto-osumien metsästys ei ole menestyksellistä. Alueen elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia rakennetaan monin eri tavoin ja prosessein sekä monilla eri sektoreilla. Aluekehittämisen tulee katsoa yli hallinnonrajojen ja olla etunenässä purkamassa erilaisia siiloja. Mainiona esimerkkinä aluekehittämisen kokonaisvaltaisesta ajattelusta käy Keski-Suomen liiton ratkaisu yhdistää alueiden käyttö kiinteäksi osaksi strategista aluekehittämistä.

 

Toiseksi haluan korostaa alueen omia vahvuuksia. Aluekehittämisen tulee perustua sisäisiin vahvuuksiin, osaamiseen, erikoistumiseen ja eritoten alueen omaan identiteettiin. Ulkoa kannettu vesi ei alueen kaivossa pysy. 1970-lukulainen ajattelu ulkoapäin tuotavasta "aluekehittämisestä" ei ole tätä päivää. Aluekehittäminen ei kaiken kaikkiaan voi olla vain julkisten toimijoiden varassa.

 

Kolmanneksi onnistuneen ja tuloksellisen aluekehittämisen tulee olla ennakoivaa ja luonteeltaan strategista. Ympäröivä muutos on pysyvää, siksi aluekehittämisen tulee olla rohkeasti uudistavaa ja kokeilevaa. Jämähtäminen vanhoihin oppeihin, rakenteisiin tai vahvuuksiin ei ole proaktiivista aluekehittämistä - muutosjoustavat, uudistumiskykyiset ja oppivat alueet menestyvät.

 

Neljäs, ja ehkä tärkein, reseptin ainesosa on yhteistyö. Aluekehittäminen ei ole harvojen etuoikeus tai velvollisuus, mystisessä perähuoneessa foliohatut päässä harjoitettavaa strategiatyötä, vaan verkostomaista yhteistyötä ja kumppanuutta. Osaavat ja yhteiseen tavoitteistoon sitoutuneet toimijat ovat vaikuttavan aluekehittämisen perusta. Ja taas katse osuu siiloihin: yhdessä tekeminen edellyttää poteroista ulostuloa. Tätä tukee myös yhteinen tieto ja tiedonhallinta.

 

Tällaisesta aluekehittämisen keitoksesta syntyy makumaailmaltaan rikas ja sopivan tuhti. Keski-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet edustaa modernin aluekehittämisen valtakunnallista kärkeä myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Yhdessä tekemisen perinne on meillä vahva, tunnistamme omat vahvuutemme ja teemme aluekehittämistä omannäköisellä, keskisuomalaista identiteettiä vahvistavalla tavalla.

3 kommenttia

Keski-Suomen someliitto

Tiistaina 14. maaliskuuta 2017 | Tuulia Nieminen

 

Mistä on byrokratian rattaat tehty? Jäykistä pukuihmisistä, kielen koukeroista ja asioiden piilottamisesta organisaation sisäiseen pallotteluun? Vaiko sittenkin innostuksesta uusien asioiden äärellä, 140 merkkiin taipuvasta virkakielestä sekä vuoropuhelusta, johon kuka tahansa maakunnan asukas on tervetullut liittymään?

 

Ihmislajin perustaviin ominaisuuksiin kuuluu kyky kehittyä. Toisinaan kyky tuottaa suoranaisia vallankumouksia, joista sosiaalinen media on yksi viime vuosien tärkeimpiä, ellei jopa tärkein. Haluan uskoa, että tuo vallankumous ulottuu perustavalla tavalla myös hallinnon viestintään.

 

#keskisuomi keskustelee

Sosiaalisen median kanavista juuri mikään ei sovi pönöttävään kielenkäyttöön tai asian ytimen piilotteluun. Twitter on näille hallinnon paheille kaikkein armottomin, mutta yhtä lailla muiden somekanavien konventiot suosivat ilmaisun keveyttä ja osuvuutta.

 

Itse olen ihastunut Twitterissä sen avoimuuteen. Haluatko sanoa sanasi maakunnan kehittämisestä? Twiittaa hashtageilla #keskisuomi ja #kasvunmaakunta, niin olet mukana keskustelussa. Kanssasi samalla viivalla, keskustelun osapuolina, ovat niin julkiset organisaatiot kuin niiden johtavat virkamiehetkin.

 

Keski-Suomen liiton arki täyttyy erilaisista tapahtumista ja tapaamisista - sekä itse järjestetyistä että muiden organisoimista. Pääsemme kuulemaan yhteiskunnan ja eri toimialojen muutoksista usein etunenässä, tai jopa havaitsemaan ne itse. Näitä tietoja ja ajatuksia haluan välittää eteenpäin, vaikka sitten pieninäkin murusina. Vähemmän pelkkää päätösviestintää, enemmän sisällöistä kertomista ja virtuaalisia kurkistuksia kokoushuoneisiin. Muutama asiantuntijamme on rohjennut jopa live-videolle esiintymään.

 

Julkishallinnon somettajista tunnetuimpia on Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Sauri on puhunut Helsingin kaupungin organisaation ja kaupunkiyhteisön erillisyydestä eli siitä, miten vaikea päätösten teon ja arkisen elämän välistä kuilua on kuroa umpeen. Sosiaalisen median avulla kuilua on kuitenkin onnistuttu ylittämään. Mitä kaikkea Keski-Suomessa voidaan saada aikaan, jos maakunnan organisaatiot ja maakuntalaiset saadaan saman virtuaalisen kokouspöydän ääreen?

 

Ei pelkällä organisaation äänellä

Sosiaalinen media muuttaa myös viestintäammattilaisen työtä. Julkishallinnon viestijän perinteiset keinot, kontrollointi ja pilkuntarkat ohjeet, sopivat huonosti tähän maailmanaikaan. Viestinnän linjakkuus ei ole enää yksityiskohtien harmoniassa, vaan yhteisesti jaetuissa tavoitteissa, joihin jokainen suuntaa omalla, persoonaansa sopivalla tavalla.

 

Meillä Keski-Suomen liitossa on moni jo lähtenyt somen kelkkaan. Lisää twitterissä seurattaviesi joukkoon @velkka58, @TapaniMattila@LeenaPajala,

@RistaniemiOlli, @VirpiHei, @pekka_hokkanen ja @tuulia_nieminen. Takaan, että saat virikkeitä ja kimmokkeita maakunnalliseen keskusteluun.

 

Facebookissa jaamme tietoa temaattisten sivujen avulla. Omansa löytää niin sote- ja maakuntauudistuksesta kuin liiton yleisestä toiminnasta kiinnostunutkin. Facebook-sivujemme takaa löytyy lisää Keski-Suomen liiton someaktiiveja, kuten biokaasusta viestivä Outi Pakarinen ja Suomi100-projektipäällikkömme Raija Partanen.

 

Tiedän kuitenkin, että moni muukin meistä on kekseliäs ja osaava viestijä. Olisikohan tuo aktiivien joukko mahdollista tuplata? Vähintäänkin tuplaamisen mahdollisuus on liiton tavoitettavuudessa ja keskustelevuudessa.

 

Entä te, lukijat Keski-Suomen liiton toimiston ulkopuolella? Keski-Suomen someliitto syntyy vuoropuhelusta, joten teidät tarvitaan mukaan siinä missä meidätkin. 

 

Tuulia Nieminen

 

PS. Tätä juttua varten kuuntelin Pekka Saurin ajatuksia digitaalisen nuorisotyön verkoston Verken youtube-kanavalta. Haastattelu tupsahti silmieni eteen jyväskyläläisten tutkijoiden perustaman Someri-verkoston Facebook-ryhmässä juuri kun sitä kaipasin. Somen voimaa sekin.

 

 

4 kommenttia

Matkailuala kasvaa - mistä lisää panoksia markkinointiin?

Perjantaina 3. maaliskuuta 2017 | Leena Pajala

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän selvityksen mukaan matkailu muodostaa 2,5 % Suomen bkt:sta. Ala on vähän suurempi kuin maa- ja metsätalous ja yli puolitoista kertaa suurempi kuin elintarviketeollisuus. Matkailun monialaisuus tekee matkailun merkittävyyden mittaamisen vaikeaksi. Suuntaa-antavia tietoja saadaan seuraamalla tilastoituja yöpymisvuorokausia, majoituksen keskihintaa ja majoitusliikkeiden käyttöasteita.

Keski-Suomi on pärjännyt maakuntien välisessä matkailukisassa suhteellisen hyvin ja oli yöpymisvuorokausilla mitattuna vuonna 2016 maakunnista sijalla 6. Suomi matkailukohteena on viime aikoina saanut runsaasti näkyvyyttä kansainvälisesti, ja erityisesti Lappia hehkutetaan useissa medioissa. Miten me täällä Keski-Suomessa saisimme osamme näistä kansainvälisistä asiakkaista? Suomen ja myös Keski-Suomen matkailutarjonnan kansainvälinen houkuttelevuus pohjautuu pitkälti puhtaaseen luontoon, järviin ja metsiin. Maaseudun elinvoimaisena pitämisessä matkailullakin on jonkinlainen rooli.

Keski-Suomen matkailustrategian 2025 yksi tavoite on kaksinkertaistaa kansainvälisten yöpymisten määrä. Keski-Suomen kansainvälisen markkinoinnin tehostamiseen tarvitaan siis lisää panostusta sekä yrityksiltä että kunnilta. Matkailijathan loppupelissä tuovat kuntaan tuloja ja työpaikkoja. Vuonna 2015 Keski-Suomen kunnat saivat matkailusta 9,5 miljoonaa euroa henkilöverotuloa. Vähittäiskauppa suurimpana hyötyjänä voisi myös osallistua yhteisiin markkinointiponnistuksiin. Tähän mennessä vähittäiskaupan kiinnostus on ollut vähäistä.

Kansainvälinen markkinointi vaatii rahallisen panostuksen lisäksi myös pidempiaikaista sitoutumista, sillä tulosten saaminen vie useamman vuoden. Lapissakin matkailumarkkinointia on tehty pitkäjänteisesti vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan, ja nyt vihdoin tulokset alkavat näkyä.
Keski-Suomessa on useamman viime vuoden ajan panostettu palvelujen kehittämiseen ja maakunnan matkailuyritysten kansainvälistymiseen. Keski-Suomen kauppakamarin vetämien ja hallinnoimien matkailuhankkeiden avulla on saatu hyviä tuloksia aikaan, mm. luotu kontakteja eurooppalaisiin matkanjärjestäjiin, tuotu alueelle kansainvälisiä bloggareita ja matkanjärjestäjiä sekä ylläpidetty sosiaalisen median kanavia. Syksyllä hanke lähtee hakemaan tuntumaa Aasian markkinoilta. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa, ja jo tehtyä erinomaista työtä pitäisi ehdottomasti jatkaa, muuten menee hyvin alkanut työ hukkaan.

Yhteistyötä on syytä tiivistää myös Finpron VisitFinlandin kanssa. VisitFinland on ollut Lapin matkailulle tärkeä yhteistyökumppani ja imagollisen kuvan muodostaja. Samanlaista imagonäkyvyyttä tarvitaan myös Järvi-Suomen alueelle.  

Lisätietoja Keski-Suomen matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista:
https://www.keskisuomi.fi/uutiset/1536/matkailu_tuo_tuhansia_tyopaikkoja_ja_yli_300_miljoonan_euron_tulot_keski-suomeen

Ei kommentteja

Keski-Suomen liiton johtaminen ja organisaatio uudistuu

Torstaina 23. helmikuuta 2017 | Tapani Mattila

Asiantuntija on oman tehtävänsä paras osaaja. Hän tuntee työn imua, eikä johdon yleensä juurikaan tarvitse patistella hommien hoitamiseen. Silti asiantuntijaorganisaatioissakin saatetaan päätyä tilanteisiin, joissa työyhteisön olisi pitänyt toimia paremmin joukkueena. Työssä saatetaan kokea turhautumista, vaikka työ sinänsä vastaisikin omaa osaamista ja kiinnostuksen kohteita. Johdon on syytä kääntää huomio ihmisistä näiden välisiin suhteisiin. Asiantuntijaorganisaatiossa ihmisten välisen vuorovaikutuksen johtaminen on tärkeämpää kuin yksilöiden johtaminen.

Tällaiset ajatukset mielessäni lähdin uudistamaan Keski-Suomen liiton johtamisjärjestelmää. Uudelleenorganisoitumisen tavoitteena on luoda jokaiselle Keski-Suomen liiton työntekijälle hyvät edellytykset onnistua ja innostua työssään. Kun työn tavoitteet ja vastuusuhteet ovat selkeät ja työkuorma jakautuu tasaisemmin, tämä tavoite on mahdollista toteuttaa.

Organisaatiomuutokselle on harvinaisen osuva ajankohta tänä keväänä myös siksi, että miehitämme avainrooleja uusilla henkilöillä. Hannu Korhosen siirryttyä eläkkeelle saamme riveihimme Pekka Hokkasen. Tuulia Nieminen on jo aloittanut viestintäpäällikkönä niin ikään eläköityneen Merja Lahden tilalla.  

 

Pois laatikoista

Monia tämän päivän huippuyrityksiä ja -organisaatioita yhdistää staattisista hierarkioista luopuminen. Hierarkiat korvataan prosessiorganisaatiolla, jossa johtamis- ja asiantuntijaroolit vaihtelevat kokouksen, projektin tai työryhmän mukaan. Osaaminen kohdentuu paremmin, työkuorman jakaminen sujuu joustavammin. Ehkäpä keskinäinen ymmärryskin lisääntyy, kun kollegat kohtaavat erilaisista rooleista käsin.

Perinteinen laatikkokaavio sopii asiantuntijaorganisaatioon huonosti. Itse asiassa mikään staattinen kuva ei voi tehdä täyttä oikeutta prosessimaisesti toimivalle organisaatiolle. Jollain tavalla organisaatio on kuitenkin kuvattava. Me olemme päätyneet matriisimalliin. Siinä asiantuntijaprosesseja johtaa Pekka Hokkanen ja henkilöstöasioita, ml. henkilöesimiestehtävät, Kari Luostarinen ja viestinnän päävalmentajana toimii Tuulia Nieminen.

organisaatio

Samalla kun staattisia rakenteita puretaan, vahvistetaan yhteistä käsitystä siitä, mitä itse kunkin vahvuudet ja osaaminen ovat. Karin tämän vuoden tärkeimpiä projekteja on jokaisen työntekijän tehtävänimikkeen ajantasaistaminen ja tehtäväkuvausten arviointi. Kaikille laaditaan koulutussuunnitelma. Kaikki tämä tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Näin varmistamme osaamisen ajantasaisuuden sekä liiton tarpeet että työntekijän urakehityksen huomioivalla tavalla. Jotta tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus toteutuu, on hyvä, että näiden prosessien johtaminen on yhden johtajan hallussa. Samalla kartutamme varmasti jokaiselle hyödyllistä kokemusta prosessiorganisaatiosta tulevaa maakuntauudistustakin ajatellen.

Osana johtamisjärjestelmän uudistusta muutamme kehityskeskustelut onnistumiskeskusteluiksi. Puutteiden ruotimisen sijaan asetamme tavoitteita ja keskustelemme niissä onnistumisesta. Lisäksi mietimme missä ja miten jokainen voi onnistua vielä entistä paremmin. Jokaisen perusoikeus on voida onnistua työssään ja saada palautetta onnistumisistaan.

 

Olli Ristaniemi tekee tilaa maakuntauudistusta varten luopumalla esimiestehtävistä omasta aloitteestaan. Tämä mahdollistaa aluesuunnittelun ja aluekehityksen prosessien yhdistämisen yhden asiantuntijajohtajan, Pekan, johdettavaksi. Tässä olemme edelläkävijöitä koko maassa. Maakuntakaavasta rakennetaan samalla vahvasti strategisen otteen maakuntakaava.

Ollille tehtävänkuvan muutos antaa mahdollisuuden paneutua Keski-Suomen saavutettavuuden edunvalvontaan. Kun tiedämme, millainen uuden kokeilija ja innostaja Olli on tehtävissään, on perusteltua odottaa, että tässäkin asiassa toimintamme nousee aivan uudelle tasolle. 

 

Täällä liiton toimistolla on ollut ilmassa jo jonkin aikaa käsinkosketeltava muutoksen odotus. Monet asiat loksahtavat paikoilleen tällä muutoksella, joka otetaan käyttöön 1.3.2017. Itse uskon, että tämä malli mahdollistaa entistä paremmin asiantuntijoiden välisen vuorovaikutuksen ja näillä eväillä voimme turvallisin mielin kohdata ne muutokset, joita kohtaamme maakuntauudistuksen myötä.

 

Tapani Mattila

maakuntajohtaja

 

 

 

2 kommenttia

Uutta päin

Perjantaina 20. tammikuuta 2017 | Hannu Korhonen

Tullessani työhön pari vuosikymmentä sitten Keski-Suomen liittoon oli maakunta kokolailla erinäköinen kuin nyt. Taisin olla itsekin. Taloustilanne maakunnassa oli vaikea mutta toiveikkuus myös korkealla, olimmehan osa EU:ta ja sen alueita korostavaa politiikkaa. EU-hanketyö oli päässyt vauhtiin, ja se kokosi jo tuolloin eri alojen ja seutujen kehittäjiä yhteen. Ohjelmatyötä opeteltiin ja strategisia valintoja tehtiin. Samalla ryhdyimme käyttämään ajalle tyypillistä projektislangia puheissa ja kirjoituksissamme. Tuota yritimme kaikin keinoin myös muille neuvoa. Hyvä, ettei onnistuttu.

Oma tahto valintojen tekemiselle ja rahoituksen suuntaamiselle oli ohjelmallisen kehittämisen perusta. Päätöksenteossa sekä asioiden valmistelussa korostui maakunnallisuus. Aivan ensimmäisissä aluekehittämisohjelmissa maakunnan voimavarat suunnattiin IT-alalle, joka varmasti vaikutti alan huikeaan kehitysloikkaan myös Keski-Suomessa. Sittemmin resursseja osoitettiin maakunnalle tärkeiden toimialojen ja myöhemmin klustereiden kehittämiseen. Viimeisimpänä mukaan tulivat elinkeinojen kärjiksi nimetyt "kehittämisteemat", joita nykyisessä ohjelmassa ovat bio-, digi- ja osaamistalous. Nimitykset muuttuvat mutta tarkoitus on ollut aina sama: voimavarat suunnataan niihin kohteisiin, joissa teho maakunnan kehittämiseksi on paras.

Olen saanut olla mukana tässä kaikessa ja näköalapaikalla. Kysyttäessä olen tavannut tehtävästäni kertoa, että "työni on varmasti koko Keski-Suomen mielenkiintoisin - ei kovin helppo, mutta monipuolinen." Tämä yleensä on kysyjille riittänyt.

Kahta samanlaista työpäivää en liitossa ollessani ole tehnyt. Sisällöllisesti uudistuvia ja mielenkiintoisia tehtäviä on tarjolla jatkossakin kun organisaatio varautuu sote- ja maakuntauudistukseen. Liikkumatilaa muutokselle tuo se, että huomattava osa liiton asiantuntijoista siirtyy eläkkeelle vielä ennen uuden maakunnan käynnistymistä ja tulevissa rekrytoinneissa voidaan ennakoida tulevan organisaation edellyttämää osaamista. Tämä on liitolle suuri mahdollisuus. Teen osaltani tilaa uuden organisaation rakentumiselle. Siirryn vuosilomalle ja kevään kuluessa, läheisteni kanssa kovasti odotettuun ja itselleni outoon elämänvaiheeseen, eläkkeelle. Eläköitymiseni ajankohta on ollut jo pitkään tiedossa, joten siihen on voitu varautua työyhteisössä tarpeellisella tavalla.

Kiitän Keski-Suomen liittoa kiinnostavista tehtävistä, päättäjiä innostavista kohtaamisista, yhteistyökumppaneita tuloshakuisesta osallistumisesta yhteisen tavoitteemme toimeenpanossa ja erityisesti teitä työkavereita monella tavoin palkitsevasta työystävyydestämme. Korhonen lähtee liitosta, mutta liitto ja keskisuomalaisuus eivät lähde Korhosesta. Seuraavaksi nostan Keski-Suomen isännänviirin salkoon Savossa, ja korkealle.

Ystävällisesti
Hannu

 

Yksi kommentti

Lähtöfiiliksiä

Torstaina 15. joulukuuta 2016 | Merja Lahti

Onhan tämä nyt ihan erilaista, viimeinen vuosiloma ennen eläkettä.  Ensimmäinen maanantai tuntui tavattoman pitkältä. Kun telkkarista vihdoin alkoi Kotiin takaisin, ihmettelin että onko nyt vieläkin maanantai.

Pikkuisen on huono omatunto nukkua aamulla tunti pari pitempään kuin töissä ollessa. Koirakin on solidaarisena vaihtanut sisäisen kellonsa lomamoodiin. Hidas aamiainen sanomalehden kanssa on nautinto.

Palautui tässä mieleen alkuajat kuukausipalkkaisena. Oli huono omatunto lomista ja jopa kahvitunneista. Että kun palkka juoksee silloinkin, kun ei tee mitään. Freelancerina olin oppinut, että rahaa tulee vain työnteosta. Sama omatunto-ongelma havaittavissa nyt: täällä lorvin joutilaana ja palkka juoksee - vielä vähän aikaa. Eläkkeestä ei onneksi niin huono omatunto tule, kun se tiemmä juoksee paljon palkkaa joutuisammin, pysähtymättä ohi. 

Ajatukset askaroivat töissä tämän tästä. Ehkä tämä tipoittain irrottautuminen onkin hyvästä, etteivät turvalliset rutiinit katkea kerralla. Sitä paitsi tämä koneella puuhaaminen on hyvää terapiaa vieroitusoireisiin.  

 

Helpotusta ja haikeutta

Koko eläköitymisen tajuaa varmaan vähitellen, pikkuhiljaa. Se konkretisoituu silloin, kun tyhjentelee tai siirtelee sähköisiä arkistoja ja kantaa mappien sisältöjä Suloon. Tunnelmat liikkuvat helpotuksesta haikeuteen.

Helpotuksia? Tulevista urakoista ei tarvitse huolehtia, onhan siellä kaikenlaista taas tulossa: maakuntauudistusta ja vaaleja ja tapahtumia ja kokouksia ja ns. normaalirutiinit siihen päälle.  Eipä tarvitse jännätä "dedlainien" kanssa, ei istua kokouksissa, ei taistella temppuilevan nettisivuston kanssa.

Toisaalta - niitä duuneja sitä kai myös kaipailee, ainakin joitakin. Oikeastaan parhaimpina ovat jääneet vuosien varrelta mieleen kaikkein työläimmät urakat, kuten esimerkiksi Keski-Suomen foorumit ja risteilyt. Valmistelu vaati pitkiä päiviä ja unettomia öitä, vastaan putkahteli mitä merkillisimpiä kysymyksiä selvitettäväksi, neuvotteluja käytiin matkatoimiston, laivayhtiön, foorumin pitopaikan ihmisten, puhujien ja esiintyjien kanssa, käsiohjelmaa koottiin, taitettiin ja painatettiin ja kaikesta tiedotettiin. Niissä urakoissa jos missä pääsi tekemisiin rautaisten ammattilaisten kanssa. Ja se tunne kun kaikki oli onnellisesti ohi!  

Haikeutta? Eniten tulee ikävä työkavereita. Hulvattomia perjantain kahvihetkiä, jolloin kuitti lensi ja nauru kaikui. Paineenpurkupaapatuksia, kun aina tarvittaessa löytyi olkapää ja korva, jolle päästellä höyryjä ja vastavuoroisesti olla itse "päästöjen" vastaanottajana.

Antoisia olivat myös tekstinsorvaustalkoot, jotka alkoivat siitä että kävelin kysymysmerkkinä asiantuntijan ovenpieltä pitelemään: mitä merkillistä tämä tarkoittaa? Sitten se sama tyyppi, joka oli mongertanut sivutolkulla käsittämätöntä virkamiesjargonia, selitti asian selvällä suomen kielellä ja kertoi vieläpä, miksi asia on tärkeä ja hyödyllinen. Tekstiä palloteltiin joskus useaan kertaan puolin ja toisin ja yleensä lopputulos oli yhteinen tyytyväisyys.

Runsaat kuusitoista vuotta siinä meni, viestintähommissa Keski-Suomen liitossa. Kakkukahvit on vielä juomatta, muuten tämä alkaa olla tässä. Kiitti hei.

 

3 kommenttia

Tarkoituksenmukaisuusharkintaa

Keskiviikkona 7. joulukuuta 2016 | Olli Ristaniemi

Maakuntakaavan tarkistukseen liittyvä maakuntahallituksen päätös 14.11.2016 luonnonsuojelun osalta on herättänyt maakunnassa vilkkaan keskustelun. Myös kollegani muista maakuntaliitosta ovat osoittaneet kiinnostusta liiton linjauksia kohtaan ja olenkin saanut niitä avata ja perustella useita kertoja.

Maankäyttö- ja rakennuslain tärkein asia on jäänyt maakunnan vilkkaassa keskustelussa huomiotta. Keski-Suomen liitto on maakuntakaavan laatijana käyttänyt sille kuuluvaa maankäyttö- ja rakennuslakiin kirjattua tarkoituksenmukaisuusharkintaa.

Valtuutuksensa tarkoituksenmukaisuus-
harkinnalle maakuntaliitto saa maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:stä. Sen mukaan "maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita". Lisäksi pykälässä todetaan, että "aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen". Maakuntakaavassa ei siten tarvitse esittää kaikkea, vaan liiton harkinnan mukaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia asioita. Liitolla on harkintavaltaa kaavan sisällön lisäksi myös teknisessä esittämistavassa, esitettävien merkintöjen yleispiirteisyydessä tai yksityiskohtaisuudessa kaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset (28 §) eivät ota kantaa, täytyykö olla kokonaismaakuntakaava vai vaihemaakuntakaava. Maankäyttö- ja rakennuslain 27 §:n mukaan maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain. Ja tätä liitto on käyttänyt menneinä vuosina useasti, onhan meillä neljä lainvoimaista vaihemaakuntakaavaa. Näiden osalta on vaikutukset arvioitu, yhteensovitus tehty ja lain mukaiset sisältövaatimukset täytetty, koska kaavat on hyväksytty. Tämäkin osoittaa sen, että maakuntakaavassa ei tarvitse esittää kaikkea mahdollista.

Tehdään sitten kokonaismaakuntakaavaa, vaihemaakuntakaavaa tai - niin kuin nyt - maakuntakaavan tarkistusta, maakuntakaavan sisältövaatimukset on täytettävä. Ne on täytettävä, osoitetaan alueita kartalla tai ei. Jos jokin teema jää pois ja sillä on todettu esimerkiksi valtakunnallisia arvoja, lainvastaisuus tulee siitä, että jotain näitä arvoja tuhoavaa, esitetään sen päälle. Pelko siitä, että jos jotain asiaa ei esitetä maakuntakaavakartalla niin se menetetään, on aiheeton.

Pakkoa maakuntakaavan sisällön suhteen ei siis ole, maakuntaliitolla on harkintavalta ja tätä maakuntahallitus on käyttänyt.

 

 

Yksi kommentti