Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Ruoka: polttoainetta, kulttuuria ja kaikkea siltä väliltä

Perjantaina 26. kesäkuuta 2020 | Suvi Bayr

Ruoka läheltä, rahat ja työpaikat jäävät alueelle. Tue paikallista ruoantuottajaa!

 

Keski-Suomen maakuntaohjelmassa on viisi maakunnan kehittämisen kärkeä: biotalous, digitalous, hyvinvointitalous, osaamistalous ja matkailu. Biotalouden kärjen alla yksi painopistealue on paikallinen ruoka. Ruoka on olennainen osa biotaloutta - mutta on se paljon muutakin.

Lähdetään perusasioista

Ruoka on jotakin, mitä ilman ei ihminen pärjää. Äärimmilleen pelkistettynä ruoka on polttoainetta, jolla kehomme kulkee päivästä toiseen läpi elämän.

Vähän laajemmin ajatellen ruoalla on olennainen merkitys terveydellemme. Terveellinen ja ravitseva ruoka sopivina määrinä tukee terveyttämme - niin fyysistä kuin psyykkistäkin. Meille Suomessa on itsestään selvää, että ruokaa riittää, vaikka maailmalla aliravitsemus on edelleen yleistä.

Aluenäkökulmia

Alueen näkökulmasta ruoka on suuri työllistäjä ja olennainen osa matkailua. Se työllistää maanviljelijästä jalostajaan, pakkausmateriaaleista logistiikkaan ja kokista tarjoilijaan. Ruoka kertoo paljon alueesta ja sen ihmisistä. Työllisyysvaikutukseen vaikutamme jokainen kuluttaja omilla päätöksillämme; tuemmeko paikallista vai kulkevatko euromme jonnekin muualle.

Aluekehittämisessä iso mahdollisuus on etsiä ja löytää yhteistyötahoja, joilta oppia uudenlaisia katsontakulmia tuttuihinkin asioihin. Erinomainen esimerkki ruoan kokonaisvaltaisen merkityksen ymmärtämisestä löytyy Baskimaasta.

CREADIS3 - Älykkäät luovat alueet -hankkeessa keskisuomalaisilla toimijoilla on ollut ilo päästä tutustumaan Baskimaan Gastronomy -käsitteeseen ja Culinary Centerin toimintaan. Baskimaalla gastronomian käsite tiivistää ruoan koko elinkaaren korostaen sen merkitystä henkilökohtaisissa elämisssämme sekä yhteiskunnassamme:

 

"Following the definition of Basque Culinary Center, gastronomy is a reasoned knowledge of what we eat and how we eat. It is an interdisciplinary knowledge that encompasses the entire value chain from how food is grown, processed and distributed through to its consumers. It addresses how food influences people's physical and mental wellbeing. The concept also covers the socio-economic impact of gastronomy and its cultural influence in a given geographical area." - CREADIS3 - Cooking tomorrow

 

Euroopan unionin komission tuore Pellolta pöytään -strategialuonnos tunnistaa myös elintarvikeketjujen kokonaisuuden merkityksen. Tulevaisuuden kestävä ruoka muodostuu ketjussa, joka on kestävä alkutuotannosta logistiikkaan. Se on kestävä niin ympäristön, sosiaalisten tekijöiden kuin taloudenkin näkökulmasta.

Pitkäaikaista kestävyyttä ei ole ilman näitä kaikkia puolia - eikä kokonaiskestävyyttä ole ilman jokaista ketjun osaa. Viimeisenä ketjun osana meillä jokaisella kuluttajilla on lopputuloksen kannalta iso merkitys.

 

Iso kokonaisuus muodostuu yksittäisistä valinnoista.

Yhteistä tahtoa ja suuntaa

Baskien johdattamina pääsimme myös Keski-Suomessa miettimään ruokaa laajalla porukalla ja yli kaikenlaisten siilojen. Yhteistä keskisuomalaisen ruoka-alan kehittämisen tahtoa kirjattiin kehittämispäällikkö Raija Partasen johdolla CREADIS3-hankkeen toimintasuunnitelmaan "Cooking tomorrow" .

Yhteisiä kehittämiskokonaisuuksia määriteltiin kolme:

  1. Alueen gastronomisen tietotaidon edistäminen koulutuksessa, tutkimuksessa ja tuotannossa
  2. Alueen sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen gastronomian keinoin
  3. Gastronomian roolin nostaminen osana alueen identiteettityötä

Näitä yhdessä tärkeiksi nähtyjä kehittämissuuntia kehitetään yhdessä ja erikseen eri puolilla Keski-Suomea. Joukossa on paitsi varsinaisia ruoka-alan toimijoita ja tekoja myös esimerkiksi matkailun sekä digi-, hyvinvointi- ja osaamistalouden edustajia.

Cooking tomorrow -dokumenttiin voit tutustua täällä. Toivottavasti se inspiroi myös sinua miettimään ruokaa hiukan laajemmin ja hankkeen hengessä luovasti ja älykkäästi.


**************


Aluekehittämisen ruokateeman lisäresurssina Keski-Suomen liitossa on monia hienoja hankkeita, kuten CREADIS3 ja RDI2CluB.

CREADIS3 (Smart Specialisation Creative Districts) on Interreg Europe -ohjelmasta rahoitettu hanke, jossa jalostetaan alueellisia toimintaohjelmia ja -suunnitelmia siten, että ne paremmin ja tehokkaammin tunnistaisivat kulttuurin ja luovien alojen mahdollisuudet innovaatioiden ja taloudellisen hyvinvoinnin luomiseksi.

RDI2CluB (Rural RDI milieus in transition towards smart bioeconomy clusters and innovation ecosystems) on Interregs Baltic Sea Region -ohjelmasta rahoitettu hanke, joka tähtää tähtää alueellisen biotalouden koko potentiaalin käyttöönottamiseen ja erityisesti harvaanasuttujen alueiden biotalousyrittäjyyden aktivoimiseen.

 

Kuvat on tehty RDI2CluB-hankkeessa ja ne on tuottanut Family Creatives Oy.

Ei kommentteja

Vahva vienti voi auttaa Länsi-Suomea uuteen kasvuun

Torstaina 18. kesäkuuta 2020 | Pekka Hokkanen

Koronapandemian taltuttamiseksi asetetuilla tiukoilla eristäytymistoimenpiteillä on ollut rajuja negatiivisia vaikutuksia talouteen ympäri maailmaa. Näin myös Suomessa. Onneksi taudin leviäminen on saatu hyvin hallintaan.

Euroopan komissio toteaa 6.5. julkaisemassaan kevään 2020 talousennusteessa, että Eurooppa kärsii tänä vuonna "ennennäkemättömästä taantumasta". Ennusteen mukaan EU:n talous supistuisi tänä vuonna noin 7,5 % ja työttömyysaste nousisi viime vuoden 6,7 %:sta 9 %.

Koronapandemian aiheuttaman taloudellisen shokin vaikutukset näkyvät kaikkialla EU:ssa. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole samanlaisia kaikkialla. Ne vaihtelevat maittain esimerkiksi sen mukaan, millainen on maan talouden rakenne tai sen riippuvuus ulkopuolisista talouksista.

Tämän huomion myös Euroopan komissio on tehnyt koronakriisiä ja sen talousvaikutuksia tarkastellessaan. Vientivetoiset korkean jalostusarvon alueet näyttävät kärsivän talouden sulkeutumisesta erityisen rajusti. Suomessa tämä näkyy erityisesti vientiteollisuudesta elävässä Länsi-Suomessa.

Kuten komission tilannekuva näyttää, Länsi-Suomi, jonka EU-viennin suhde BKT:een on 140 ja EU:n ulkopuolelle 70 %, on potentiaalisesti yksi merkittävimpiä negatiivisen vaikutuksen saavia alueita koko EU:ssa.

Lyhyesti, jos talous sakkaa EU:ssa tai muualla maailmassa, vaikutukset näkyvät heti ja erityisesti vientivetoisessa Länsi-Suomessa. Ja kun Länsi-Suomen vienti ei vedä, näkyy tämä negatiivisesti koko Suomen taloudessa. Suomelta tarvitaan siis fiksuja ja fiksusti vientikykyymme kohdennettuja toimenpiteitä tätä shokkia lieventämään.

Saman ongelmallisen ominaisuuden kääntöpuoli on, että Länsi-Suomesta löytyvät tulevaisuuden kasvun eväät. Vahva vienti voi nostaa Suomen uuteen kasvuun ja näin helpottaa myös julkisen talouden ahdinkoa. Kehittämispanostuksia kannattaakin suunnata sinne, missä kasvupotentiaali ja kansantalouden saama hyöty ovat mahdollisimman suuria.

Koska jäsenmaiden taloudet ovat keskinäisesti riippuvaisia, vaikuttavat yksittäisten maiden toimenpiteet myös muualla EU:ssa. Toisin sanoen, me Suomessa olemme riippuvaisia muiden EU-maiden talouksien elpymisestä ja kasvusta. Kuten Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn blogissaan pankin Euro ja Talous -nettijulkaisussa 29.5. toteaa, "Suomen vientivetoinen talous ei voi kunnolla elpyä, jos suuri osa kotimarkkinoitamme Euroopassa vajoaa syvään ja pitkään lamaan". Siksi onkin äärimmäisen oleellista, että ratkaisuja EU:ssa etsitään yhdessä. Euroopan komission julkaisema elpymisrahastoehdotus onkin mielestämme iso ja oleellinen askel oikeaan suuntaan.

Nopeat toimet oikein kohdistettuna ja keskittyen kestävän ja digitaalisen talouden rakentamiseen ovat hyvä asia koko Suomelle ja Euroopan unionille. Odotamme siis rakentavaa otetta ja nopeita päätöksiä Eurooppa-neuvostolta.

 

Länsi-Suomen maakuntajohtajat

Pekka Hokkanen, Keski-Suomen liitto
Esa Halme, Pirkanmaan liitto
Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto
Kaj Suomela, Pohjanmaan liitto
Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto

Ei kommentteja

Yritysten ympäristövastuuta edistetään Keski-Suomessa yhteistyöllä

Torstaina 4. kesäkuuta 2020 | Enni Huotari

Keski-Suomen yritysten ympäristövastuullisuusverkosto jakaa tietoa ja hyviä käytänteitä yritysten ympäristövastuusta. Ympäristövastuu tukee kestävällä tavalla yrityksen liiketoimintaa. Verkosto on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille yrityksille.

Vastuulliseen yritystoimintaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota sekä yritysten, sijoittajien että kuluttajien keskuudessa. Yrityksillä, yhdessä muiden yhteiskunnan sektoreiden kanssa, onkin merkittävä vastuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisessa.

Yritysten ympäristövastuu on yksi yritysvastuun osa, joka viittaa yrityksen ympäristövaikutusten tiedostamiseen ja haitallisten ympäristövaikutusten hillitsemiseen. Ympäristövastuuseen kuuluu esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, vesien, ilman ja maaperän suojelu, jätteiden määrän vähentäminen ja kierrätys, ilmastonmuutoksen hillintä sekä luonnonvarojen tehokas käyttö. 

Keski-Suomen liitto on mukana pyörittämässä alkuvuodesta käynnistynyttä YMPYRÄKS - Keski-Suomen yritysten ympäristövastuullisuusverkostoa, jonka tavoitteena on yhdessä ratkoa vastuullisuustyöhön liittyviä haasteita ja luoda niihin toimivia ratkaisuja.

Verkoston perustajia ovat Keski-Suomen liiton lisäksi Business Jyväskylä, Keski-Suomen kauppakamari ja Keski-Suomen Yrittäjät. Verkosto on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille yrityksille ja sen toiminta kehittyy koko ajan. 

 

Ympäristövastuu edistää kestävää kehitystä ja luo yritykselle lisäarvoa

Ympäristölainsäädäntö ohjaa yritysten toiminnan vaikutuksia ympäristöön, mutta yritysten ympäristövastuu perustuu vahvasti omaehtoiseen haluun toimia ympäristöä kunnioittaen. Ympäristövastuu usein myös tukee yrityksen taloudellisia tavoitteita. Resurssien säästeliäämpi käyttö ja menetelmien tehostaminen nostavat kannattavuutta, jolloin samanaikaisesti säästyy rahaa ja ympäristö kiittää. Kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia, joten vastuullinen toiminta tuo yrityksille myös mainearvoa.

Yritysten ympäristövastuu, tai yritysvastuu laajemmin, ei rajoitu pelkästään yritysten omaan toimintaan vaan yrityksen tuotteiden tai palveluiden koko elinkaareen. Ympäristövastuussa yhdistyy monia erilaisia teemoja ja teemojen kokonaisuus voikin tuntua monimutkaiselta. Verkostotyöskentelyllä saa apua ja tukea ympäristövastuutyön aloittamiseen ja kehittämiseen. Verkosto haluaa lisätä tietoa yritysten ympäristövastuusta, jakaa kokemuksia ja oppia hyviä käytänteitä toisilta.

Verkoston kautta kehitetään myös ympäristövastuuseen linkittyvää oppilaitosyhteistyötä, esimerkiksi etsimällä yrityksiltä sopivia kehittämisprojekteja ja harjoitustöitä opiskelijoille. Kevään aikana verkosto on järjestänyt myös erilaisia tapahtumia. 

Yrityksillä onkin nyt hyvä hetki panostaa yritysvastuuseen. Yritysvastuusta tai yritysten ympäristövastuusta ei ole vielä olemassa tiukkaa määritelmää tai lakipykälää, mutta yritysvastuulait etenevät sekä kansallisesti että EU-tasolla. Yritysvastuun sääntelyn edistämisen tärkeys on muun muassa nostettu esiin Marinin hallitusohjelmassa.

Etupainotteisesti ympäristövastuulliseen suuntaan toimintaansa kehittävät yritykset ovat lakien voimaan tullessa valmiimpia kuin ne yritykset, jotka vasta silloin aloittavat ympäristövastuun huomioimisen.

 

Lue lisää YMPYRÄKS-verkostosta ja liity mukaan!

Biobord-keskustelualusta

 

Lisätietoja:

Suvi Bayr
projektipäällikkö
040 652 3848
suvi.bayr[at]keskisuomi.fi

Tanja Oksa
Business Jyväskylä
tanja.oksa at jyvaskyla.fi   

Ei kommentteja

Myötätuntoa ja taloudellista apua myrskyn silmään

Maanantaina 30. maaliskuuta 2020 | Veli-Pekka Päivänen

Suuria lamoja tulee ja menee. Jokainen niistä on erilainen, jokaisesta niistä on selvitty. Niin selvitään myös tästä koronaviruksen aiheuttamasta äkillisestä ja kovasta iskusta. Maailma on ollut aina laman jälkeen hieman erilainen ja niin se tulee nytkin olemaan. Se on myös uusi mahdollisuus.

Edellinen eli vuonna 2008 käynnistynyt lama lähti liikkeelle pankkikriisistä ja levisi pian maailmanlaajuiseksi. Teollisuuden investoinnit pysähtyivät kuin seinään. Suuret yritykset joutuivat irtisanomaan vientivetoisessa maassamme kymmeniätuhansia työntekijöitä. Massatyöttömyys vaikutti seuraavaksi kotimarkkinakysynnän alenemiseen.

Vallitseva koronataantuma on jo nyt iskenyt rajusti kotimarkkinakysyntään, varsinkin palvelusektorilla. Seuraavassa vaiheessa taantuma tulee iskemään varmasti myös teollisuuden alihankintaverkostoihin. Jokaisen laman syntymekanismi on erilainen ja se kohdistuu aina erilaisiin yrityksiin, siksi myös lievennyskeinot ovat aina erilaisia.

 

Rahoitusta kriisiytyneiden yritysten tukemiseen

Jokaisessa syvässä lamassa valtio on pyrkinyt tekemään kaikkensa iskun lieventämiseksi. Niin nytkin. Kaikkien yhteinen tahto on, ettei yksikään elinkelpoinen yritys kaatuisi tämän kriisin seurauksena. Valtio on ottanut käyttöönsä jopa usean miljardin suuruisen pelastusohjelman. Pelastustoimenpiteitä on tarjolla runsaasti ja niitä kannattaa käyttää.

Myös Keski-Suomen liitto on reagoinut koronakriisiin ja maakuntahallitus on varannut 500 000 euron rahoituksen koronaepidemian vaikutusten hillintään ja siitä toipumiseen. Rahoituksella pyritään minimoimaan vaikutuksia yritystoimintaan ja siten turvaamaan työpaikkoja.

Keski-Suomen liiton rahoitusta voivat hakea kunnat, kehittämisyhtiöt, elinkeino-, toimiala- ja ammattijärjestöt sekä oppilaitokset. Hankkeiden tulee vahvistaa edellä mainittujen toimijoiden kykyä ja resursseja auttaa yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Hankkeiden toimenpiteet voivat kohdistua kaikkiin toimialoihin, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin koronaepidemian takia. Lisätietoja rahoituksesta löydät täältä.

 

Entistä parempaa kriisinhallintaa keskustelulla ja empatialla

Kriiseistä kannattaa aina pyrkiä oppimaan ja siksi niitä kannattaa analysoida. 1990-luvun alun lamassa yrittäjät jäivät melko yksin valtavien paineiden alle. Lama kesti kauan ja moni yrittäjä jäi täysin vaille taloudellista ja henkistä apua. Tästä opittiin ja vuonna 2008 alkaneessa lamassa yhteiskunta auttoi yrittäjiä myös psyykkisesti. Yrittäjien välinen vertaistuki oli erinomaisen tärkeää monelle.

Maailma on hyvin erilainen kuin kymmen tai kaksikymmentäviisi vuotta sitten. Yrittäjät eivät ole enää yksin ja yritysten tukipalvelut ovat entistä monipuolisempia. Yritykset kertovat avoimemmin omista suunnitelmistaan ja ovat valmiita ottamaan vastaan neuvoja useiltakin asiantuntijoilta.

Yrittäjät ja yritysjohtajat tarvitsevatkin nyt talousneuvonnan lisäksi myös keskusteluapua. Ongelmista puhuminen auttaa ja puhuminen kannattaa kohdistaa suoraan yritysten auttajille. Yritysneuvojilta, rahoittajilta ja vuokranantajilta toivon aikaa, joustavuutta, kuuntelukykyä, myötätuntoa sekä empatiaa yrittäjiä kohtaan. Uskon omasta kokemuksesta, että vertaistuki on kaikkein tärkein asia, mitä yrittäjät kaipaavat näinä haastavina aikoina.

Yksi kommentti

Keski-Suomi 2020 maakuntaliiton silmin

Maanantaina 3. helmikuuta 2020 | Lotta Heikkinen

Uusi vuosikymmen on käynnistynyt vauhdilla niin maakunnan kuin valtakunnan tasolla. Pöydällä on monia Keski-Suomen aluekehittämisen kannalta merkittäviä asioita. Vs. maakuntajohtaja, vs. aluekehitysjohtaja ja suunnittelujohtaja kertovat, millaisten asioiden parissa Keski-Suomen liitto työskentelee vuonna 2020 ja miten työn tavoitteet saavutetaan.

 

Mitä Keski-Suomen aluekehittämisen parissa tapahtuu vuonna 2020?

- Vuonna 2020 yksi tärkeä asia on se, että meille kaikki tärkeät aluekehittämisen asiat ovat myös lainsäädännöllisesti tapetilla. Meillä on sekä kaavoitukseen että aluekehittämiseen liittyvät lainsäädännöt nyt työn alla ja uudistumassa. Ja totta kai tärkeää on myös se, millaisia valtakunnallisia ratkaisuja sosiaali- ja terveysasioiden tiimoilta tehdään, kertoo vs. maakuntajohtaja Pekka Hokkanen.

- Näitä kaikkia asioita itseasiassa nivoo myös se, kuinka yhtenäisenä Keski-Suomi näissä muutoksissa etenee eli kyllä tänä vuonna maakunnan yhtenäisyyttä ja identiteettiä pohditaan. Yksi ihan konkreettinen tähän liittyvä asia on, että meillä on syyskuun 11. ja 12. päivä Keski-Suomen risteily, jatkaa vs. aluekehitysjohtaja Pirjo Peräaho.

- Liikennejärjestelmäsuunnittelun osalta eletään eräänlaista supervuotta. Tällä hetkellä laadinnassa on maakunnan oma liikennejärjestelmäsuunnitelma, Länsi-Suomen maakuntien kanssa tehdään yhteistyössä yhteistä liikennestrategiaa ja sitten valtakunnan tasolla 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Näiden osalta ehkä se keskeisin asia on, että perinteisen intran lisäksi nyt kokonaisvaltaisesti käsitellään myös liikkumisen palveluita ja tukitoimia, kertoo suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

- No sitten vielä EU:n tasolta meille tulee tämä valmistautuminen seuraavaan rakennerahastokauteen. Eli tässä on kiivas keskustelu Suomen sisällä rahoituksen jaosta ja valmistautuminen ohjelman sisältöihin, Peräaho sanoo.

 

Miten Keski-Suomen aluekehittämisen tavoitteet saavutetaan?

- Kyllä Keski-Suomen yhteistä asiaa pitää hoitaa laajassa yhteistyössä, yhdessä tehden ja siten, että tämä aluekehittäminen on hyvin kokonaisvaltaista ja sisältää monia asiasisältöjä. Tällä tavoin olen varma, että Keski-Suomella ja keskisuomalaisilla menee jatkossakin hyvin, Hokkanen päättää.

 

Katso haastattelu videomuodossa täältä!

Ei kommentteja

Vetovoimatekoja keskisuomalaisissa kulttuuriympäristöissä

Perjantaina 20. joulukuuta 2019 | Lotta Heikkinen

Tänä vuonna jaettiin historian yhdeksäs Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinto. Palkitut ovat maakunnan parhaita esimerkkejä kulttuuriympäristön onnistujista.

Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinto nostaa esiin kulttuuriympäristön hoidon hyviä esimerkkejä, puurtajia, osaajia ja onnistujia. Joka toinen vuosi jaettavan palkinnon myöntää Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmä MAKU. Ryhmä toteuttaa vuonna 2017 tehtyä kansallista kulttuuriympäristösitoumusta.

Palkinnolla halutaan myös kuulla ihmisiä ja tuoda heitä yhteen. Palkintoa oli aikanaan ideoimassa myös MAKU-ryhmän nykyinen varapuheenjohtaja, maakunta-arkkitehti Liisa Bergius. Hänen mukaansa paras tieto yksittäisestä toimijasta tai toiminnan merkityksestä on paikallisilla itsellään:

- Kuka vain voi ehdottaa mielestään sopivaa palkinnon saajaa. Avoimella haulla halutaan korostaa sitä, että kulttuuriympäristömme kuuluu kaikille ja on iso osa keskisuomalaisuutta. Toivomme, että palkinto tuottaa saajalleen lisäarvoa. Parhaassa tapauksessa se voi synnyttää uudenlaista yhteistyötä ja toimintaa.

Palkinnon saaja voi olla yksityishenkilö, yhdistys, yhteisö, yritys, hanke tai kunta. Itse palkittavat teot voivat liittyä rakennettuun ympäristöön, kulttuurimaisemiin, perinnemaisemiin tai muinaisjäännöksiin - eli toimintaan maakunnan kulttuuriympäristöissä.

- Palkittuja ja kunniakirjan saaneita kohteita on tasaisesti ympäri maakuntaa. Joukosta löytyy kulttuuriympäristöjen vetovoimasta lisäarvoa saavaa laadukasta yrittäjyyttä, perinnemaisemien ja kulttuuriperinnön vaalijoita sekä sinnikästä vapaaehtoistoimintaa. Kaikki palkitut on koottu Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnot -tarinakarttaan, Bergius kertoo.

Palkinnon arvoista voi olla esimerkiksi konkreettinen hoito- tai korjaustyö, uusi käyttötarkoitus tai pitkäaikainen toiminta kulttuuriympäristön hyväksi. Sitä voi myös olla esimerkiksi uusi hyvä toimintamalli, kulttuuriympäristökasvatustyö tai ansiokas selvitystyö. Bergiuksen mukaan palkittavien valinnassa huomioidaan monia tekijöitä:

- Arvioimme muun muassa ehdokkaan innovatiivisuutta, osaamista sekä osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämistä. Myös yhdessä tekeminen, kohteen arvokkuus sekä perinteiden ja kohteen arvojen kunnioittaminen ovat merkityksellisiä tekijöitä. Vaikka hyvistä ehdotuksista on vaikea valita, on yhteisessä arvioinnissa noussut aina selkeitä voittajia.

Vuoden 2019 palkinnon saaja on poikkeuksellisen innovatiivinen uudistaja

Tänä vuonna palkinnon saajaksi ansioitui säynätsalolainen Tavolo Bianco Oy. Harri Taskisen ja Heli Leinonkosken yritys palkittiin Alvar Aallon suunnitteleman ja rakennussuojelulailla suojellun Säynätsalon kunnantalon toiminnan elvyttämisestä ja brändäämisestä. Harri Taskinen pitää kulttuuriympäristöpalkintoa tärkeänä tunnustuksena kulttuurialalla:

- Tätä työtä tehdään pitkälti intohimolla, vapaaehtoisesti ja pienellä tuloksella, joten tunnustukset ovat aina positiivisia. Kulttuuriympäristöpalkinnossa on myös hienoa se, että avoimen haun vuoksi se ei ole vain sisäpiirin juttu. Lämmittää aina mieltä, että joku on huomannut.

MAKU-ryhmän arvion mukaan Tavolo Bianco onnistui kehittämään kunnantalolle sen arvon mukaista, monipuolista uusiokäyttöä. Talo tarjoaakin nykyisin mieltä ylentävät puitteet monenlaiselle toiminnalle aina majoituksesta kahvilatoimintaan ja seminaareista kansainvälisiin vierailuihin.

- Toimintaa aloittaessamme päätimme tehdä sitä, mikä rakennukselta luontevasti onnistuu. Tällä hetkellä meillä on kaupungin kanssa vuosi jäljellä sopimusta ja alamme keskustella tulevaisuuden visioista, Taskinen kertoo.

Vuoden 2019 Kulttuuriympäristön hoidon kunniakirjat myönnettiin Suomen metallinetsijät ry:n Keski-Suomen alajaostolle ja The Local Culture Hostelille, yhteisesti sekä The Local Culture Hostelin yrittäjille että rakennuksen omistajalle ja kunnostajalle, Keski-Suomen Suojeltavat Museokiinteistöt Oy:lle. Kunniakirjojen saajat edustavat MAKU-ryhmän mukaan harrastustoimintaa kulttuuriympäristötietoisuuden lisäämiseksi sekä kulttuuriympäristön vetovoimaa hyödyntävää elinkeinotoimintaa

Ei kommentteja

Joko olisi aika turvata luontomme monimuotoisuus?

Torstaina 7. marraskuuta 2019 | Reima Välivaara

Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2020 on osoitettu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen lisärahaa 100 miljoonaa euroa. Yhtenä merkittävänä kohteena on soidensuojelu.

Keski-Suomen kannalta tilannetta voi syystä luonnehtia mielenkiintoiseksi ja otolliseksi. Maakuntakaavassamme on 55 varausta luonnonsuojelualueiksi, jotka eivät sisälly valtakunnallisiin suojeluohjelmiin ja joiden suojelun toteuttamiseen valtiolla ei ole toistaiseksi ollut riittävästi rahaa. Nämä luontoarvoiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaiksi todetut alueet ovat erinomaisia kohteita, kun mietitään lisärahoituksen käyttöä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi. Suurin osa kohteista on soita.

Maakuntakaavakohteiden suojelua ei voida toteuttaa ilman maanomistajien tahtoa, jonka vuoksi kaavoitustyön yhteydessä kohteiden maanomistajille lähetettiin asiasta tiedotuskirje. Tiedotteen saaneista yli 500 maanomistajasta vain toistakymmentä vastasi vastustavansa kaavoitusvaiheessa alueensa suojelua. Tämä kertonee siitä, että valtaosa maanomistajista arvostaa luontokohteita ja olisi valmis säilyttämään ne tuleville sukupolville.

 

Yhteistyöllä monimuotoisuuttta ja kestävyyttä

Nyt olisi aika panostaa keskisuomalaisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Hyvällä yhteistyöllä se on mahdollista. Avainasemassa ovat tietenkin maanomistajat, jotka päättävät maidensa käytöstä ja suojelusta.

Suojeluresurssien lisäys avaa viranomaisille mahdollisuuden käynnistää neuvottelut maanomistajien kanssa kaavakohteiden suojeluehdoista ja valtion maksettavaksi tulevista maanomistajakohtaisista suojelukorvauksista. Hyvään lopputulokseen pääseminen vaatii resurssien oikeaa kohdentamista sekä oikeaa tietoa luontoarvoista, suojelun toteuttamistavoista ja maksettavista korvauksista. Poliittisten päätösten lisäksi tarvitaan viranomaisten ja maa- ja metsätalouden toimijoiden yhteistahtoa.

Luonnonsuojelurahoituksen hyödyntämisessä ja kaavakohteiden suojelun toteuttamisessa onnistuminen olisi varsinkin keskisuomalaisen suoluonnon, uhanalaistuneiden luontotyyppien ja lajien voitto. Unohtaa ei toki pidä ilmastonmuutoksen hillintääkään - luonnontilaisena säilyvän suojelusuon turvekerros on pysyvä hiilivarasto.


Luonnontilaan palauttamalla aluetaloudellisia vaikutuksia

Talousarvioesityksessä puhutaan myös elinympäristöjen kunnostamisesta. Nyt olisi aika käynnistää myös soiden vesitalouden laajamittainen ennallistaminen eli palauttaminen niiden luonnontilaan tai mahdollisimman lähelle sitä. Tärkeimpiä kohteita olisivat suojelusuot. Suojelualueella tai sen ympärillä oleva ojitus on kuivattanut monia soita, mikä köyhdyttää niiden monimuotoisuutta. Kuivuudesta kärsivän suokasvillisuuden toipuminen vaatii ennallistamistoimia.

Suojelualuetta kuivattavien ojien tukkiminen ja muualta tulevien vesien johtaminen suojelusoille parantavat suoluonnon monimuotoisuutta ja lisäävät samalla hiilensidontaa. Kunnostusta tarvitsevia kohteita riittää, joten ennallistamistoimien aluetaloudellinen vaikutuskaan ei olisi keskisuomalaisittain pieni.

Suot ovat tärkeitä sekä luonnon monimuotoisuuden että ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta. Kuva: Reima Välivaara, Keski-Suomen liitto

 

Ei kommentteja

Väestöennuste kannustaa toimimaan: tavoitteeksi hyvän aluekehityksen kierre

Maanantaina 30. syyskuuta 2019 | Kirsi Mukkala

 

Ennuste povaa vähenevää väestöä ja eriytyviä alueita

Tuore Tilastokeskuksen väestöennuste ei yllättänyt, mutta sen piirtämä tulevaisuuskuva pakottaa toimimaan. Ennusteen mukaan Keski-Suomen väestömäärä laskee 4,6 % eli lähes 13 000 asukkaalla vuoteen 2040. Railo keskusalueen ja muun maakunnan välillä syvenee. Jyväskylän vedossa keskusseutu kasvaa 4,9 % (noin 9 000 asukkaalla) vuoteen 2040, muun Keski-Suomen menettäessä neljänneksen (lähes 22 000) väestöstään. Maakuntien välisessä vertailussa emme kuitenkaan ole lähimainkaan hiipuvimpien maakuntien joukossa. Manner-Suomessa vain kolmessa maakunnassa ennustetaan vuonna 2040 olevan enemmän asukkaita kuin nyt. Tilastokeskuksen väestöennuste nojaa oletukseen kehityksen jatkumisesta edellisvuosien kaltaisena.

Väestökehityksen monta tekijää

Viime aikoina suurta huolta ja ihmetystä on aiheuttanut syntyvyyden vajoaminen koko maassa. Keski-Suomi ei tee poikkeusta, vaan syntyvyys on laskenut meilläkin koko 2010-luvun ja laskun ennustetaan jatkuvan. Kun 2010-luvun alussa Keski-Suomeen syntyi vuosittain 3 100 lasta, niin 2030-luvulla syntyneitä olisi enää 2 000. Väestön ikääntyessä voimakkaasti samaan aikaan alhaisen syntyvyyden kanssa, ei huoli tulevaisuuden työntekijöistä, palvelujen ja eläkkeiden maksajista sekä alueiden elinvoimasta ole turha.

Maan sisäinen muuttoliike suuntautuu suuriin keskuksiin. Työelämän ja opiskelun monipuoliset mahdollisuudet, sosiaaliset verkostot, palvelutarjonta ja palvelujen läheisyys muiden muassa houkuttelevat muuttamaan suuriin kaupunkeihin. Luonnonrauha ja vehreys ovat kärkisijoilla suomalaisten asumismieltymyksiä kuvaavissa kyselyissä. Tämä ei ole kuitenkaan realisoitunut muuttoliikkeenä maaseudulle, vaan vehreyttä odotetaan löytyvän myös kaupunkiympäristöistä. Teknologia mahdollistaa yhä paremmin etätyön ja verkostojen ylläpidon, mutta toistaiseksi myöskään tämä ei ole hillinnyt kaupungistumista. Viestintäteknologian sovellukset ovat enemmänkin täydentäneet ihmisten välistä kanssakäymistä, kuin korvanneet läheisyyttä.

Maahanmuuton lisäämisestä puhutaan paljon ja se onkin ainoa tekijä, joka on pitänyt yllä koko maan väestönkasvua ja näyttäytyy positiivisena myös Keski-Suomessa. Työikäisten määrän vähentyessä työperäisen maahanmuuton kasvattaminen nähdään kohtalonkysymyksenä työmarkkinoille. Väestökehityksen näkökulmasta maahanmuutto kasvattaa suurten kaupunkien väestömäärää, mutta tuskin pelastaa pieniä maaseutualueita.

Väestökehityksen vaikutukset ovat laaja-alaiset - lähes jokaista yhteiskunnan sektoria tavalla tai toisella koskevia. Alueet kohtaavat väestökehityksen haasteet eri tavoin.

Hyvinvoiva keskisuomalainen - ja muita valttikortteja?

Väestökehitykseen vaikuttamisessa helppoja ratkaisuja ei ole, kun taustalla jylläävät isot voimat, kuten globaali kaupungistumiskehitys ja syntyvyyteen vaikuttavat arvokysymykset. Keski-Suomen kehityksen näkökulmasta olennaista kuitenkin on, miten suhtaudumme ennustettuun kehitykseen. Siirrämmekö sen sivuun, selitämme parhain päin ja jatkamme kuin ennenkin? Vai tunnustammeko haasteen ja löydämmekö yhdessä uudenlaisia ratkaisuja ja menestyksen eväitä - myös kasvun vaihtoehdoksi?

Tinkiä emme voi jatkossakaan siitä, että maakuntamme tulevaisuuden kannalta hyvinvoiva ja osaava keskisuomalainen on väestökehityksen ja elinvoiman valttikortti. Mitä paremmin jo maakunnassamme asuva väestö voi ja mitä valoisampana näkee tulevaisuutensa maakunnan asukkaana ja aktiivisena toimijana, sitä vahvempaa on maakuntaan kiinnittyminen. Se toisaalta kannustaa myös palaamaan, vaikka kerran olisi lähtenytkin. Samalla kun rakennamme pitovoimaa viestimme myös vetovoimaisuudestamme. Hyvinvoiva ja osaava väestö vetää puoleensa taloudellista toimeliaisuutta, ja luo parhaimmillaan aluekehitystä vahvistavan kierteen.

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi tarttuu tärkeään aiheeseen 19.11.2019: Keskisuomalaisilla vai ilman? Väestökehityksen haasteista mahdollisuuksiin: http://keskisuomi.info/alueellinen-ennakointiprosessi/seminaarinaineistot/tulevaisuusfoorumi/

Ei kommentteja

Biotaloudesta ja verkostoista

Lauantaina 28. syyskuuta 2019 | Koponen Bayr

 

Kesällä kirjoitimme verkostoitumisen tärkeydestä (https://www.keskisuomi.fi/blogi/posts/161/lisaa_sapinaa_verkostoista).

Ilman verkostoja ei ole kehittämistyötä. Verkosto ei ole koskaan valmis, se muuttuu tarpeiden mukaan ja laajenee koko ajan. Parhaimmillaan verkostoon voi huutaa tarvetta ja se vastaa, usein jopa yllättävästä suunnasta. Verkostojen jakaminen avaa käyttöön aivan uusia kontakteja ja uusista kontakteista tulee osa omia verkostoja. Niitä tyyppejä, joiden kanssa ratkotaan jatkossakin omia tai yhteisiä ongelmia.

Verkostojen ylläpitämiseen ja luomiseen keskitymme myös RDI2CluB hankkeessa.  Ideana on verkottaa aluksi hankkeessa mukana olevien alueiden toimijoita keskenään, sekä alueiden sisäisesti että kansainvälisesti. Perinteisen verkottumisen (tutustumismatkat, kasvokkaiset tapaamiset) eivät kuitenkaan riitä, ei ajankäytöllisesti, taloudellisesti eikä ihan jo ilmastosyistäkään. Moderni verkostoituminen ei voi perustua pelkästään matkustamiseen. Siksi haemme verkostoitumiseen vauhtia nettipohjaisesta sovelluksesta, jota pilotoimme hankkeessamme.

Verkostokehittäminen haiskahtaa pahasti hallinnolle. Verkostojen luominen ei tietenkään saa olla itseisarvo vaan lisäapu työhön. RDI2CluB-hankkeessa kehitämme alueellista biotaloutta yhteistyössä muiden alueiden kanssa. Hankkeessa tehty toimintasuunnitelma kokoaa ja suunnittelee biotaloutemme kehittämistä. Fokuksena tässä hankkeessa on erityisesti biotalouskampuksen kehittäminen. Toimia toteuttavat niin hanketoimijat (Keski-Suomen liitto, JAMK ja SSYP kehitys), kuin kaikenlaiset muut maakunnan toimijat. Jo nyt hienoja alkuja on löytynyt: verkoston avulla viitasaarelaiset löysivät yhteyden Norjan puurakentajiin ja Latvialainen panimoyhtiö kävi katsastamassa jyväskyläläisiä pienpanimoita. Ja tämä on vasta alku!

Biobord platform: sustainable bioeconomy innovations in the fields of policy, business, academy, society, nature

 

Biotalouden toimintasuunnitelma

RDI2CluB on tavoitteelinen verkosto

Ei kommentteja

Lisää säpinää verkostoista

Maanantaina 24. kesäkuuta 2019 | Koponen Bayr

Kansainväliset yhteydet ja eurooppalainen kollegaverkosto ovat mitä parhain lisä kehittäjän työhön. Omat silmät avautuvat, kun saa keskustella eurooppalaisten kollegojen kanssa. Samalla näkee miten asioita hoidetaan muualla. Joskus tästä saa kimmokkeen parantamiseen - toisinaan huomaa, että meillähän tehdään hyvää työtä.

Keski-Suomen liitto osallistuu tällä hetkellä viiteen eri EU:n ohjelmien rahoittamaan hankkeeseen. Monessa hankkeessa yhtenä toimintamuotona ovat opintomatkat - niin kutsutut benchmarking-matkat. Matkoilla tutustutaan paikallisiin toimijoihin ja kuullaan erilaisista toimintamalleista. Ajanhukkaako? Ei, jos matkalle lähtee avoimella mielellä oppimaan uutta. Saman aiheen kanssa painivat ulkomaalaiset kollegat ovat erinomainen uusien ideoiden ja ajattelukulmien lähde. Toki kaikkea ei voi suoraan kopioida Keski-Suomeen, mutta aina mukaan tarttuu jotain hyödynnettävää.

 

Opintomatka havahdutti: keskisuomalaisia ratkaisuja voi mainostaa ylpeydellä 

Biotalouteen ja innovaatiosysteemiin liittyvässä RDI2CluB hankkeessa tehtiin kesäkuun alussa hankekokouksen yhteydessä benchmarking-matka Puolaan. Matkalle osallistui hankkeessa mukana olevien tahojen lisäksi myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Oheisella videolla RDI2CluB-hankkeen projektipäällikkö Anna Aalto, sekä Puolan matkalle ulkopuolisina asiantuntijoina osallistuneet Kirsi Niskanen ja Lasse Lyijynen, kertovat mitä heille jäi matkalta päällimmäiseksi mieleen. Katso video tästä linkistä.

Aina oppia ei haeta, joskus sitä tarjotaankin. Keskisuomalaisia ratkaisuja voi mainostaa ylpeydellä, oli kyseessä sitten biotaloutemme aktiviteetit, kansallispuistomme tai puhdas ruoka. Yksi tärkeä osa opintomatkoja on tutustuminen uusiin ihmisiin. Verkostoituminen yli rajojen on sekä hyödyllistä, että antoisaa. Matkailu todellakin avartaa.

Vähintään yhtä tärkeää on verkostoituminen oman alueen ihmisten kanssa.  Matkustaessa on hieman avoimempi asenne myös uusiin ihmisiin, ja tuolloin on enemmän aikaa tutustua muihin. Voihan sen ajatella niinkin että on pakotettu tutustumaan muihin. Olemmeko arjessa liian kuplautuneita? Ehdimmekö milloinkaan tutustua samalla tavalla oman maakuntamme uusiin toimijoihin? Paikallisten kuplien puhkominen voisi tuoda uutta säpinää tekemiseemme. Pitäisikö tähän tarttua yhdessä?

 

RDI2CluB-hanke (Rural RDI milieus in transition towards smart bioeconomy clusters and innovation ecosystems) on Interreg Itämeren alueen ohjelma -rahoitteinen hanke (2017-2020), johon Keski-Suomesta osallistuvat JAMK, Keski-Suomen liitto ja SSYP Kehitys.

 

Ei kommentteja

Oppiminen, aivot, action ja aluekehittäminen

Tiistaina 26. maaliskuuta 2019 | Kari Pirinen

Oppiminen, aivot, action ja aluekehittäminen

Mitä tapahtuu, kun laitetaan valtakunnan perinteikkäimmän opettajakoulutuslaitoksen huippututkijat, aivotutkimuksen osaajat, maailmanlaajuisen suosion saaneet Firstbeatin mittarit ja ilmavoimien koulutettavat pilotit samaan koppiin - tai tässä tapauksessa saman lentosimulaattorin äärelle?

Lennonopettaja antaa tehtävän, tutkijat virittävät laitteensa. Herkät mittarit on saatava stabiloitua. Laitetaan lentäjille anturit päähän, mitataan sykettä, aivosähkökäyrää, haastatellaan, simuloidaan, innostutaan ja tehdään jotain maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. Välillä annetaan aineistoa IBM Watsonin tekoälyn jauhettavaksi. Taustalla Patrian lentosimulaattorien kehittäjät pohtivat hiljaa uusia innovaatioiden mahdollisuuksia. Kaasu pohjaan ja ilmaan. Simulaattori vingahtaa matkaan.

Monitieteinen ja monilainen tutkimusryhmä analysoi autonomisen hermoston osallisuutta merkityksellisissä oppimiskokemuksissa.  Nyt keskitytään erityisesti dokumentoimaan oppimisen ilmenemistä eli säröytymistä oppija-ohjaaja -vuorovaikutustilanteissa. Tutkimus hyödyntää esimerkiksi aivotutkimuksen ja hyvinvointiteknologian soveltavia mittausmenetelmiä. Samalla kehitetään luonnollisen kielen analytiikan sekä koneoppimisen teknologiaa. Ilmasotakoulu antaa boostia hankkeelle ja mahdollistaa ainutlaatuisen tutkimusympäristön. Keskisuomalaista osaamista!

Oppimisen aikaisen aivotoiminnan tutkimusta hävittäjäsimulaattorissa

Kuva: Samalla aaltopituudella -hankkeesssa tutkitaan aivojen toimintaa oppimisen aikana. Kuvaaja Antti Siukola.

 

Osaamisen Keski-Suomi

Keski-Suomi on tunnettu korkeatasoisesta osaamisesta, tutkimuksesta ja koulutuksesta. Maakunnassa toimii neljä korkeakoulutasoista oppilaitosta.

Samalla aaltopituudella -hankkeessa yhdistyvät hienosti sellaiset elementit, joista tulevaisuuden Keski-Suomi saa voimansa ja kasvunsa. Keski-Suomen liiton myöntämän, ketteriä kokeiluja tukevan Aiko-rahoituksen kautta on mahdollistettu uudenlaisten näkökulmien ja erilaisten kumppanien yhteistyö. Hankkeessa yhdistyvät alojensa huippuosaajat ja huippututkimus. Siinä hyödynnetään jo kaupallistettua hyvinvointiosaamista. Mukaan on tulossa myös puolustusteollisuus. Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kammioissa tehdään runsaasti tutkimusta ja koulutuksen kehitystyötä, joka jää usein julkisuudelta piiloon. Maakunnan menestyksen kannalta tämä on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.

Tulevaisuuden kilpailua käydään osaamis- ja innovaatiokeskittymien välillä. Elinkeinoelämän ja korkean osaamisen liittoumat tuottavat uutta yritystoimintaa, päivittävät vanhaa ja tuottavat elinvoimaa ja uusia avauksia.

Keski-Suomen osaamistalouden painopisteitä ovat yrittäjyyden ja elinkeinoelämän kehittäminen, osaamisen kehittäminen sekä osaavan työvoiman saatavuus. Kasvua ei synny ilman määrätietoista osaamisen kehittämistä ja innovaatiotoimintaa. Ennen kaikkea tarvitsemme vahvempaa ja tiiviimpää elinkeinoelämän ja TKI-toiminnan yhteistyötä. Näyttää siltä, että tulevaisuuden voittajia syntyy, kun erilaiset osaajat lyövät hynttyyt yhteen, etsivät ennakkoluulottomasti uutta ja päätyvät samalle aallonpituudelle.

Kari Pirinen ja lentosimulaattori

Kuva: Kirjoittaja pääsi myös itse testaamaan hävittäjäsimulaattoria. Kuvaaja Tuulia Nieminen

Yksi kommentti

Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma päivittyy

Torstaina 21. helmikuuta 2019 | Minna Immonen ja Hanna Kunttu

Keski-Suomen liitto on yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa käynnistänyt maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämisen. Aiempi liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu vuonna 2012.

Päivityksen tarkoituksena on kirkastaa maakunnan yhteinen näkemys siitä, millaista liikennejärjestelmää tulevaisuudessa tavoitellaan ja millä keinoin. Liikennejärjestelmää tarkastellaan kaikkien liikennemuotojen näkökulmasta.

 

Miksi liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitetään?

Liikennesektori on parhaillaan suuressa murroksessa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyöllä pyritään vastaamaan muutoksiin kuten liikennesektoria koskevien ilmastotavoitteiden saavuttamiseen sekä toimintaympäristön muuttumiseen, esimerkiksi liikenteen palveluistumisen, digitalisaation ja kaupungistumisen myötä.

Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi keskeisimmistä haasteista nyt ja lähitulevaisuudessa. Keski-Suomen tuoreessa ilmasto-ohjelmassa visiona on, että keskisuomalaiset liikkuvat kestävästi vuonna 2030. Tavoitteena on kävelyn ja pyöräilyn yleistyminen etenkin taajamissa sekä liikenteen palveluiden monipuolistuminen. Vuoden 2018 aikana liitto toteutti yhdessä Jämsän, Keuruun, Viitasaaren, Saarijärven ja Äänekosken kanssa kestävän liikkumisen aktivointihankkeen. Maakunnallisen pyöräilyohjelman jalkauttaminen on myös parhaillaan menossa. Muun muassa nämä toimivat pohjana liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyössä.

Parasta aikaa laaditaan ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jonka valmistelusta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö. Maakunnallista ja valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tehdään rinnakkain ja molemmat antavat syötettä toisiinsa.

 

Liikennejärjestelmän kuvausta vuodelta 2006

Kuvassa kurkistus historiaan: tällä lailla liikennevirasto kuvasi liikennejärjestelmäsuunnitelmaa vuonna 2006.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen suunnitelman päivitykseen

Työ on aloitettu liikennejärjestelmän ja toimintaympäristön nykytilan kuvauksella sekä tunnistamalla mitä muutoksia liikennejärjestelmässä ja toimintaympäristössä on tapahtunut. Tärkeää on myös tunnistaa, miten vuonna 2012 laaditussa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa asetettuja tavoitteita on saavutettu.

Prosessin aikana panostamme erityisen paljon vuorovaikutukseen, ja työn alussa käymme keskusteluja keskeisten sidosryhmien ja kuntien kanssa siitä, millaiset tavoitteet maakunnassa halutaan liikennejärjestelmän kehittämiselle asettaa. Tavoitekeskustelua käymme kevään 2019 aikana ja syksyllä 2019 pohdimme yhdessä kehittämistarpeita sekä toimenpiteitä millä asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Suunnitelma valmistuu keväällä 2020. Koko prosessin ajan huomioimme myös vaikutusten arvioinnin. Käymme jatkuvaa ja laajaa keskustelua Väyläviraston, Traficomin, alueen kuntien sekä sidosryhmien kanssa.

Lopputuloksena tavoitellaan helposti ja jatkuvasti päivitettävää suunnitelmaa, jonka avulla pystymme reagoimaan nopeasti liikenteen alalla tapahtuviin muutoksiin.

Voit seurata työn etenemistä ja antaa palautetta nettisivuillamme.

Saatua palautetta hyödynnetään työssä ja saatu palaute esitetään yhteenvetona.

 

 

Yksi kommentti

Ei tullut hyvä ilmastostrategia - tuli konkreettinen ilmasto-ohjelma

Keskiviikkona 5. joulukuuta 2018 | Suvi Bayr

Huhtikuussa pohdin Keski-Suomen liiton blogissa Keski-Suomen päivitettävää ilmastostrategiaa ja hyvän strategian ominaisuuksia. Kysyin, olisiko Keski-Suomen päivitetystä ilmastostrategiasta hyväksi strategiaksi. Loppujen lopuksi siihen kysymykseen vastaaminen ei ole relevanttia, koska valmistelun edetessä ilmastostrategian päivitys muuttui Keski-Suomen ilmasto-ohjelmaksi 2030.

Miten siinä niin kävi?

Keski-Suomen ilmastostrategian päivitystä tehtiin alusta asti vahvasti osallistaen. Heti valmistelun ensimmäisissä työpajoissa suurimmaksi toiveeksi nousi konkreettisuus. Ilmastostrategian toivottiin toimivan esimerkkinä ja pohjana kuntien ja muiden tahojen omaan ilmastotyöhön. Samaan aikaan todettiin, että hyvä ilmastostrategia on Keski-Suomessa jo kerran tehty, eikä välttämättä ole tarvetta toistaa samaa. Konkreettisten, olemassa olevien ilmastotekojen merkitys korostui entisestään, kun syksyllä julkaistiin kansainvälisen ilmastopaneelin raportti, jonka mukaan ilmastotekoja on lisättävä nopeasti.

Mihin ja miten valmisteltiin?

Helpon saavutettavuuden ja laajan osallistamisen varmistamiseksi Keski-Suomen ilmasto-ohjelma 2030 päätettiin raportin lisäksi valmistella nettisivuiksi. Kesän ja syksyn aikana ohjelma rakentui osoitteessa www.keskisuomi.info/ilmasto2030 ja siellä se on nyt kokonaisuudessaan luettavissa. Nettisivujen kautta saatiin toista sataa palautetta: hyviä esimerkkejä ilmastoteoista ja ajatuksia tarvittavista lisätoimista. Laaja kiinnostus oli ilahduttavaa ja saatu palaute mahdollisti pelkkää asiantuntijavalmistelua monipuolisemman ilmasto-ohjelman. Myös asiantuntijat ja kunnat pääsivät osallistumaan ilmasto-ohjelman valmisteluun lukuisissa tilaisuuksissa kevään - syksyn aikana.

Mitä lopulta tehtiin?

Keski-Suomen ilmasto-ohjelma 2030 esittelee pääosin keskisuomalaista ilmastotyötä, konkreettisten ilmastotekoesimerkkien kautta. Esimerkeillä näytetään, että paljon jo tehdään ja samalla kannustetaan oppimaan muiden hyvistä käytännöistä. Hyvät ideat eivät jakamalla kulu vaan niitä kannattaa ottaa käyttöön joko sellaisenaan tai omiin tarpeisiin ja olosuhteisiin sovellettuina. Minkä idean sinä voisit ottaa omaan, työpaikan, kunnan tai vaikka harrastusporukan käyttöön?

Ilmastotyö ei ole erillinen asia vaan kaikki ihmisten ja kuntien päätökset vaikuttavat ilmastoon. Liikkuminen, asuminen ja syöminen ovat päästöjen kannalta suuria kokonaisuuksia, joihin me jokainen voimme vaikuttaa. Ja toisaalta, kunnat ja yritykset luovat niitä olosuhteita ja mahdollisuuksia, joiden sisällä me ihmiset voimme omia valintojamme tehdä.

Kiitos

Lopuksi haluan esittää lämpimät kiitokset kaikille ohjelman suunnitteluun ja tekoon tavalla tai toisella osallistuneille. Ilmastotyö on meidän kaikkien yhteinen asia ja ajankohtaisempaa kuin koskaan. Ei tullut hyvää strategiaa, mutta yhteistyöllä valmisteltu, konkreettinen ilmasto-ohjelma. Keski-Suomen ilmasto-ohjelma on nyt valmis, mutta ilmastotyö jatkuu. Yhdessä ja erikseen, mutta toivottavasti yhtä suurella innolla kuin tähänkin asti.

Keski-Suomen ilmasto-ohjelma 2030 valmistui osana Interreg Itämeren alueen ohjelma -rahoitteista Baltic Energy Areas - A Planning Perspective (BEA-APP) -hanketta. Ilmasto-ohjelmaan voi tutustua osoitteessa www.keskisuomi.info/ilmasto2030

Ilmasto-ohjelman loppuraportti pdf-muodossa: https://www.keskisuomi.fi/filebank/25801-B_206.pdf

Ei kommentteja

Siirrytäänkö rullaavaan maakuntakaavoitukseen vai rullataanko se tötterölle?

Maanantaina 22. lokakuuta 2018 | Olli Ristaniemi

Rullaavalla maakuntakaavoituksella tarkoitetaan jatkuvasti päivitettävää maakuntakaavaa. Voimassa olevaa kokonaiskaavaa muutetaan tarvittaessa, kertyneiden muutostarpeiden mukaan, ilman että kyseessä olisi puhtaasti kokonaiskaavan tarkistus. Rullaavassa maakuntakaavoituksessa kaavan tarkistukset yhteensovitetaan mahdollisuuksien mukaan muuhun maakunnan suunnitteluun. Tämä edellyttää perinteisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman uudenlaista asemointia.

 

Nykyinen järjestelmä, jossa osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan joka kerta uudelleen kaavoitukseen lähdettäessä, on jäykkä ja liian hidastempoinen. Yhteensovitus muihin maakunnan suunnitelmiin ontuu. Maakuntakaava on ikään kuin rullattu tötterölle, jonka rullaaminen auki on vaivalloista.

 

Rullaavaa maakuntakaavoitusta varten laaditaan "Ikuinen" osallistumis- ja arviointisuunnitelma, (I-OAS), joka on jatkuvasti voimassa oleva. Tähän liitetään tarpeiden mukaan kulloisestakin muutostarpeesta tai muutostarpeista kertova erillinen liite.  Tällä menettelyllä mahdollistamme maakuntakaavan jatkuvan ja joustavan tarkistuksen. Pystymme nopeasti reagoimaan alueidenkäytössä ja aluerakenteessa tapahtuviin, tuleviin ja ennustettaviin muutoksiin.

 

Rullaavassa maakuntakaavoituksessa voi antaa kommentteja, mielipiteitä ja lausuntoja jatkuvasti eri menetelmillä. Tämän varmistamme aktiivisella viestinnällä, erityisesti sosiaalisen median käytöllä, karttapalautejärjestelmällä ja sillä, että olemme jatkuvasti yhteydessä kuntiin, viranomaisiin, järjestöihin jne. Kaikki kaavavalmistelun osallistujat ovat asiantuntijoita ja kaavan valmistelu on yhteistoimintaa.

 

I-OAS:ssa ovat perinteisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman muuttumattomat osat, esimerkiksi maakunnalliset ja valtakunnalliset lähtökohdat, osallistaminen ja vaikutusten arviointi. Erillinen liite täsmentää kulloisetkin muutostarpeet. Maakuntahallitus hyväksyy liitteen ja tekee päätöksen kaavoituksen "alkamisesta". Liitteessä kerrotaan kaavan tavoite. Periaatteet laadittavista tai päivitettävistä selvityksistä on mahdollista myös ilmaista. Liitteessä kerrotaan myös, milloin annetaan palautetta ja miten palautteeseen vastataan. Kulloinenkin muutostarve tai muutostarpeet ratkaisevat osallisten joukon eli keihin vaikutukset ovat huomattavat. Samoin se ratkaisee myös asiantuntijaryhmän perustamisen ohjaamaan kaavavalmistelua. Liitteeseen kirjataan myös menettelytapa siitä, miten niitä kuntia ja viranomaisia, joita kaavan sisällön huomataan koskevan, informoidaan. Periaatteessa menettely mahdollistaa joka maakuntavaltuuston kokouksessa päivityksen hyväksymisen ja kaavan ajantasaisuuden.

 

Olemme saaneet edellä kuvastusta menettelystä maakuntakaavoitusjuridiikkaan ja -käytäntöihin perehtyneen kaavajuridiikan asiantuntijan lausunnon. Tiivistetysti voi todeta, että edellä kuvattu menettelytapa "Ikuisesta" osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja tarpeen mukaan sen liitteestä on mahdollista maakuntakaavoituksessa, miksei myös kuntakaavoituksessa (Ks.lausunto tästä).

 

Haluammeko kehittää maakuntamme aluerakennetta vanhentuneiden käytänteiden mukaisesti vai uudella tavalla?  Meidän pitää rohkeasti uudistua ja kokeilla uudenlaisia lähestymistapoja. Siirrytäänhän rullaavaan maakuntakaavoitukseen eikä rullata maakuntakaavaa tötterölle?

2 kommenttia

Jokainen voi tehdä ilmastotekoja omassa elämässään

Keskiviikkona 19. syyskuuta 2018 | Saimi

Hei! Olen Saimi, Viitaniemen koulun yhdeksäsluokkalainen. Pääsin tutustumaan työelämään Keski-Suomen liittoon. TET-jaksollani olen työskennellyt tänä syksynä valmistuvan ilmasto-ohjelman parissa. 

 

Ilmastonmuutoksesta puhuminen ei ole hauskaa. Ainakin itse ajatellessani ilmastonmuutosta ajaudun ahdistukseen ja päädyn ottamaan ilmaston kiihtyvän lämpenemisen faktana jolle en voi mitään. Se ei ole totta, vaikka olenkin vielä liian nuori äänestämään ja asun kotona. Esimerkiksi eräs ystäväni on kasvissyöjä ja tekee kotona ruokansa itse. Me kaikki voimme valita menemmekö kouluun pyörällä vai bussilla vai kinuammeko vanhemmilta kyydin, koska he ovat lähdössä autolla töihin. Vanhemmille haaste, lähtekää mukaan pyörällä tai bussilla, se on rentouttavampaa kuin jonottaminen aamuruuhkassa.

 

Vuoden 2030 ilmasto-ohjelmaan on kerätty erityisesti ilmastotekoja joita meistä jokainen voi tehdä arkipäiväisessä elämässään. Yhden ihmisen teko ei kenties vaikuta paljon, mutta jo Suomessa on 5,5 miljoonaa ihmistä. Jos edes osa meistä ei lähdekään jouluksi Espanjaan vaan menee junalla mummolaan, vaihtaa kakkosauton polkupyörään, syö punaista lihaa vain kerran viikossa tai vaihtaa öljylämmityksestä maalämpöön, maapallo kiittää. Eivätkä nämä valinnat ole hyviä vain ilmastolle, vaan myös lompakolle ja terveydelle. 

 

En usko syyllistämiseen, mielestäni kaikkein huonoin keino saada joku muuttamaan elämäntapaansa on kertoa sen olevan väärin. Sen sijaan meidän pitäisi kannustaa ihmisiä pieniin tekoihin, koska on paljon helpompi pikku hiljaa siirtyä ilmastoystävällisempään elämään kuin heti ryhtyä autottomaksi vegaaniksi joka kasvattaa oman luomuruokansa ja asuu pienessä mökissä jonka katolla on aurinkopaneeleita. Totta kai on hienoa ja hyväksi ilmastolle jos joku pystyy tekemään niin, mutta kaikki eivät. On paljon tärkeämpää saada suuri ihmisjoukko muuttamaan tapojansa vähän kuin saada pieni joukko kääntämään elämänsä päälaelleen. Se on myös huomattavasti helpompaa.

 

Silti me emme elä tyhjiössä jossa yksilön päätöksiin vaikuttavat vain hänen omat mielipiteensä. Jos koulun kasvisruoka täytyy erikseen tilata ja se on oudon makuista, on sitä vaikea valita. Jos taas ruokaa voi ottaa kuka tahansa ja se on tehty laadukkaista ainesosista, paljon useampi ottaa sitä, vaikka sitten vain kun liharuoka ei maistu. Jos kaupungin bussiliikenne on halpaa ja sujuvaa siihen on paljon helpompi vaihtaa. Kun jauheliha on huomattavasti halvempaa kuin moni lihan korvike, ei siitä huvita vaihtaa pois.

 

Ihmiset usein ajattelevat ettei heillä ole mitään valtaa vaikuttaa julkisiin päätöksiin, että kyllä he tekisivät jotain jos veroja nostettaisiin tai säädettäisiin uusi laki, aivan kuin lakeja ja veroja säätäisi jokin itsevaltainen hallitsija. Mutta eihän se ole niin. Joku on valinnut lainsäätäjät virkoihinsa, ja se joku ovat kaikki äänestäjät. Siis, ihmiset, äänestäkää kun kerran olette tarpeeksi vanhoja sen tekemään!

 

Ilmasto-ohjelman sivuilla http://keskisuomi.info/ilmasto2030 on lista ilmastoteoista, joita meistä jokainen voi tehdä omassa elämässään.

3 kommenttia

Aluekehittämisen tietopohja: tietämystä nykytilasta ja ymmärrystä tulevaisuudesta

Keskiviikkona 22. elokuuta 2018 | Kirsi Mukkala

Tieto on aluekehittämisen työkalu

Aluekehittämisen perimmäisenä tavoitteena on alueen elinvoiman ja sen asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Vaikuttava aluekehittäminen tarvitsee vahvan tietopohjan, joka mahdollistaa perusteltujen valintojen tekemisen ja ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan.

Aluekehittämisen laajuuden huomioiden tärkeää tietoa syntyy paljon. Tietoa ammennetaan tutkimuksista ja selvityksistä, asiantuntijalähteistä, sidosryhmäyhteistyöstä ja verkostoista, laeista ja asetuksista, strategioista sekä erilaista tietopalveluista, tilastoista ja rekistereistä. Tiedon hyödyntäminen on parhaimmillaan silloin, kun kulloisenkin tarpeen mukainen tieto tunnistetaan ja sitä kyetään yhdistämään eri lähteistä.

 

Nykytila saa uusia merkityksiä tulevaisuuteen katsomalla

Aluekehittäjiltä edellytetään alueen nykytilanteen kuvan systemaattista muodostamista ja päivittämistä. Nykytilaa ja siihen johtanutta kehityspolkua tarkastellaan ja seurataan sekä historiatiedon että mahdollisimman reaaliaikaisen - usein numeerisen - tiedon ja niiden visualisointien pohjalta. Tulkinnassa hyödynnetään mm. tutkimustietoa ja verkostojen asiantuntemusta. Tilannekuva tarjoaa tietoa alueen kilpailukyvystä, vahvuuksista ja heikkouksista. Se voi luoda yleiskuvaa esimerkiksi elinkeinoelämästä tai väestökehityksestä, tai keskittyä tarkemmin jonkun alueella askarruttavan ilmiön seurantaan ja analysointiin. Tarkastelua voidaan tehdä alueen omaa kehitystä seuraten sekä suhteessa muihin alueisiin.

Menestyvät alueet kykenevät arvioimaan toteutunutta kehitystä, mutta myös hahmottamaan tulevia kehitysnäkymiä ja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, varautumaan ja reagoimaan niihin sekä toteuttamaan tavoitteitaan muuttuvissa tulevaisuuden tilanteissa.

Ennakointitieto lisää ymmärrystä toimintaympäristön tulevaisuuden muutostekijöistä, trendeistä sekä nousevista ilmiöistä ja niiden mahdollisista kehitysvaihtoehdoista. Ennakointityö synnyttää kuitenkaan harvoin eksaktia numerotietoa, vaan konkreettiset tuotokset ovat esimerkiksi kuvauksia ilmiöistä, poimintoja heikoista signaaleista, trendianalyysejä, skenaarioita ja varautumissuunnitelmia. Ennusteita voidaan käyttää ennakoinnin tietopohjana, mutta ennakoinnin tarkoituksena ei ole ennustaa. Laaja-alaisen toimintaympäristön skannauksen lisäksi ennakointi voi kohdentua aluekehittämistyön kannalta sellaisiin teemoihin ja ilmiöihin, joita halutaan seurata ja joihin halutaan vaikuttaa.

Kuva nykytilanteesta profiloituu usein indikaattoreiden seurantana ja numeerisen ns. faktatiedon tulkintana, kun taas tulevaisuuskuva perustuu enemmänkin laadulliseen tietopohjaan sisältäen epävarmuuksia, epäjatkuvuuksia ja vaihtoehtoisuutta. Haasteena on vahvistaa vuoropuhelua ja yhteistä tarinaa näiden välillä. Tulevaisuuskuva tarvitsee tietoa ja ymmärrystä myös nykytilasta ja menneestä. Nykytila puolestaan saa uusia merkityksiä tulevaisuuteen katsomalla. Näistä yhdessä tulee rakentaa tietoperusta, joka tukee oikea-aikaista tarttumista alueen mahdollisuuksiin, haasteisiin ja uudistumistarpeisiin.

 

Tiedolla kohti viisaita toimia

Ihannetilanteessa aluekehittäminen perustuu tarpeen mukaiseen dataan ja analysoituun informaatioon, näistä johdettuun tietämykseen nykytilasta ja yhteiseen ymmärrykseen tulevaisuudesta sekä lopulta viisauteen toimintaa ohjaavista johtopäätöksistä. Tämä edellyttää tiedon avoimuutta, ymmärrettävyyttä ja sujuvaa kulkua, osaamista, yhteistyötä ja ennen kaikkea tiedon hyödyntämistä arvostavaa asennetta ja kulttuuria.

Keski-Suomen tilasto- ja ennakointitietoa on koottu: www.keskisuomi.info -sivustolle, jonka blogissa tämä teksti on myös julkaistu.

Ei kommentteja

Älä sorru klikkiin, lue laatua!

Torstaina 21. kesäkuuta 2018 | Veli-Pekka Päivänen

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervolan kirjoitus 15.6.2018 median tulevaisuudesta pisti pohtimaan, mihin suuntaan viestintä kehittyy. Sanomalehdet ovat siirtymässä Mervolan mukaan klikkijournalismista kellojournalismiin. Eli jatkossa ei seurata enää klikkien määrää vaan sitä, kuinka kauan asiakkaat lukevat juttuja. "Klikit ovat kuolleet, kauan eläköön kello!" toteaa Mervola ja jatkaa, että median elinehto on luotettavuus.

Klikkien kalastelu on näkynyt myös organisaatioiden viestinnässä. Someviestintä on syrjäyttänyt perinteisen faktaan ja asiantuntemukseen perustuvan viestinnän. Organisaatioissa on seurattu klikkien määrää ja tykkäysten määrää eli on käytetty täysin samoja mittareita kuin sanomalehdet käyttävät. Somen ongelmana on se, että sinne on muodostunut kullekin seuraajalle omanlaiset kuplat. Eli samanmieliset seuraavat toisia samanmielisiä, jos erehtyy kritisoimaan jyrkästi, niin heti tulee bannia. Facebook ja Twitter ovat saaneet valheellisen tiedonlevitysmaineen. Voisikohan todeta, että "Somemedia ovat kuollut, kauan eläköön laatumedia!"  Pitäisiköhän siis klikkien sijaan seurata sitä miten paljon laatumedia julkaisee uutisia? Kannattaisikohan organisaatioiden palkita niitä, jotka pääsevät muiden medioiden siteeraamaksi? Mediahan tekee tätä, mm Keskisuomalainen seuraa tilastoa ja pärjää erinomaisesti tilastossa, jossa mitataan Keskisuomalaisen juttujen siteeraamista muissa medioissa.

Mervolan kirjoituksesta jäi mieleen myös se, että The Guardianin 4,5 miljoonaa päivittäistä lukijaa ei ole riittävästi. Jäin pohtimaan, että mitä merkitystä on sitten tuhannella, saati muutamalla sadalla seuraajalla Twitterissä tai Facebookissa? Lisäksi lukijan ja somekuluttajan kannalta seuranta on hankalaa, pitäisi seurata kymmeniä eri organisaatioita ja satoja eri kanavia. Pitäisiköhän meidän yhdistää voimat ja ryhtyä yhteistyöhön paikallisen laatumedian kanssa ja kehittää yhdessä digitaalista alustaa, johon asiantuntijat tuottaisivat sisältöä ja ammattitaitoiset toimittajat tekisivät niistä laadukkaita juttuja ja uutisia? Kysyntää ainakin luulisi olevan, sillä suomalaisten luottamus uutisiin on maailman korkeinta.

Ei kommentteja

Yhdessä enemmän - biotalouden edistämistä kädet savisina

Maanantaina 4. kesäkuuta 2018 | Koponen Bayr

Keski-Suomessa on potentiaalia kasvattaa biotaloutta, niin perinteisten sektorien kuten selluntuotannon tai viljelyn, kuin uudempien teemojen kuten hiljaisuusmatkailun tai puupohjaisten kuitutuotteiden osalta.  Biotalous on luonnollinen osa keskisuomalaisuutta -  maapinta-alastamme yli 80 % on metsää ja pinta-alasta 16 % on vettä - ja sillä on suuri merkitys alueen työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Biotalous on yksi Keski-Suomen maakuntaohjelman 2018-2021 strategisista kärjistä digitalouden, osaamistalouden, hyvinvointitalouden ja matkailun ohessa.

Toukokuun alussa kokoontuneessa työpajassa joukko alueen biotalouden julkisrahoitteisia toimijoita pohti Keski-Suomen biotalouden vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuutta. Keskustelun herättäjänä esiteltiin alueellista biotalousprofiilia. Tuo biotalousprofiili on tilastoharjoitus, jolla pyrimme kaivautumaan syvemmälle keskisuomalaisen biotalouden onnistumisia ja haasteisiin. Yhdessä todettiin, että Keski-Suomen biotalous on laaja-alaista perustuen niin metsiin, vesistöihin kuin maatalouteen. Maakunnassa tehdään paljon biotalouden tutkimusta, jonka entistä parempi hyödyntäminen kaupallisiksi innovaatioiksi on seuraava yhteinen tehtävämme. Keski-Suomen biotalouden kehitystä hahmotellaan Keski-Suomen biotalouden toimintasuunnitelmassa,  jonka laadintaa Keski-Suomen liitto koordinoi vuoden 2018 aikana, kannattaa olla siis kuulolla.

Erinomainen esimerkki innovatiivisesta biotalouden klusterista on hollantilainen Biobased Delta. Siellä on jo pitkään kehitetty biotaloutta  kysyntäpohjaisen tuotekehitysajattelun, aidosti kaikkia osapuolia hyödyttävän yhteistyön ja ihmisestä toiseen tarttuvan innokkuuden pohjalta. Klusteri ja sen toimintatapa sellaisenaan ei ole suoraan Keski-Suomeen sopiva, mutta Biobased Deltan alueellisen yhteistyön ja innovatiivisuuden mallista on meillä opittavaa. Katso videolta, mitä Äänekosken elinvoimajohtaja Sari Åkerlund ajattelee Hollannin biotalouskehityksen mallista ja sovellettavuudesta Keski-Suomeen:

https://youtu.be/XFQk8pFf-Co

Toimintasuunnitelma itsessään on vasta alku ja vuosien 2018-2020 aikana RDI2CluB-yhteistyöllä laitetaan kädet saveen. Hollannin esimerkin ja biotaloustyöpajan toiveiden mukaisesti tuodaan Keski-Suomen biotalouden alan toimijoita tiiviimmin yhteen. Kauniita sanoja, vaan mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Toivottavasti ainakin sitä, että mahdollisimman moni keskisuomalainen biotalous-toimija osallistuu yhteistyöhön ja löytää sitä kautta jotakin uutta hyvää omaan toimintaansa.

Ensimmäisenä avauksena pohdimme kesäkuussa yhteistyömahdollisuuksia alueellisten kehitysyhtiöiden ja kuntien elinkeinoyksiköiden kanssa. Tämän jälkeen kutsutaan yrityksiä mukaan yhteistyöhön kasvattamaan liiketoimintaa ei kilpailun - vaan kaikkia osapuolia hyödyttävän yhteistyön kautta. Eli, laitetaan toistenkin kädet sinne samaan saveen, yhdessä.

Kirjoituksessa esitellyt toimet biotalouden kehittämiseksi ovat osa syksyllä 2017 alkanutta Interreg Itämeren ohjelma -rahoitteista Rural RDI milieus in transition towards smart bioeconomy clusters and innovation ecosystems (RDI2CluB) -hanketta, johon Keski-Suomesta osallistuvat Keski-Suomen liiton lisäksi JAMK ja SSYP.

logo
logo

Ei kommentteja

Keski-Suomen ilmastostrategia - hyvä strategia?

Torstaina 26. huhtikuuta 2018 | Suvi Bayr

 

Strategia on työväline, jolla asetetaan tavoitteita ja toimenpiteitä jonkin tärkeäksi koetun asian saavuttamiseksi tai muuttamiseksi. Etenkin silloin, kun strategia ei ole laissa määrätty eikä luonteeltaan sitova, on hyvä pohtia, mikä merkitys strategialla on? Mikä tekee tällaisesta strategiasta hyvän?

Keski-Suomelle on vuonna 2011 julkaistu ilmastostrategia, jossa tavoitteena on yhteensä 23,5 % kasvihuonekaasupäästövähennys vuosien 2004 ja 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Jyväskylän yliopiston opiskelija Carita Schwartzin tekemässä pro-gradu tutkielmassa "Maakunnallisen ilmastostrategian tavoitteet, toteutuminen ja kehittäminen - case Keski-Suomi", on todettu, että vertailuvuoteen 2014 mennessä Keski-Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 15 %. Lisäksi tutkielmassa on arvioitu, että Keski-Suomen ilmastostrategian tavoitteet ovat toteutumassa vuoteen 2020 mennessä liikenteen osuutta lukuun ottamatta. Tämän kaltaista strategian toteutumisen seurantaa voidaan pitää yhtenä hyvän strategian tunnusmerkkinä.

Vuoden 2020 lähestyessä on syytä kääntää katseet kohti uusia tavoitteita. Hyvän strategian piirteeksi voisi ajatella strategian ajantasaisuuden. Ilmastostrategian kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että strategiassa huomioidaan viime vuosina tehdyt uudet, aiempaa kunnianhimoisemmat, kansainväliset, EU-tason ja kansalliset sopimukset ja suunnitelmat. Maaliskuussa Keski-Suomen liitossa on aloitettu ilmastostrategian päivittäminen. Uuden ilmastostrategian tavoitevuodeksi on valittu 2030. Lähtökohdaksi on otettu edellistä strategiaa konkreettisempi työ, jonka valmisteluun jokainen keskisuomalainen ihminen, yritys, yhdistys ja muu toimija voi osallistua.

Laajalla osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudella pyritään kohti kahta hyvän strategian tavoitetta: strategian tulee olla laajasti eri toimijoiden saavutettavissa ja kiinni elämässä. Huhtikuussa ilmastostrategiaa pääsevät pohtimaan Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijat. Toukokuussa vuoron saavat ainakin Keski-Suomen kuntien ympäristö- ja kaavoitusasiantuntijat. Kesäkuussa strategialuonnos julkaistaan Keski-Suomen liiton nettisivuilla, joiden kautta jokaisen halukkaan on mahdollista antaa palautetta luonnoksesta. Kaikkien palautteiden pohjalta muokatun strategian on tarkoitus valmistua syksyllä 2018.

Konkreettisen strategian luomiseksi, osana strategian valmistelutyötä kerätään käytännön esimerkkejä hyvistä ilmastoteoista. Esimerkkejä toivotaan erilaisilta toimijoilta yksityisistä ihmisistä koululuokkiin, kyläyhdistyksiin, kuntiin ja yrityksiin. Mitä arkisemmasta, pienemmästä ja helpommasta keinosta on kyse, sen parempi. Ilmastonmuutos tuntuu monesti olevan ilmiönä suuri, kaukainen ja epämääräinen. Kuitenkin muuttuva ilmasto koskettaa meitä jokaista, omassa lähiympäristössämme. Onneksi monet pienemmät ja suuremmat ilmastonmuutosta hillitsevät keinot vaikuttavat myös konkreettisesti omaan elinympäristöömme. Päästöjen vähenemisen ohella ilmastonmuutosta hillitsevillä teoilla usein on positiivisia vaikutuksia myös esimerkiksi työllisyyteen ja aluetalouteen; Turhien sähkölaitteiden sammuttaminen säästää paitsi energiaa, myös rahaa ja biokaasun tuotanto jätteistä tuottaa paikallisen liikennepolttoaineen lisäksi myös työpaikkoja ja omavaraisuutta. 

Hyvän strategian piirteitä on, että se on tavoitteiltaan kunnianhimoinen ja mahdollinen toteuttaa siinä kerrotuilla toimenpiteillä. Sen sijaan hyvässä strategiassa ei välttämättä tarvitse keksiä pelkästään kaikkea uutta - tärkeää voi olla myös vanhojen, hyväksi havaittujen elementtien esittely, yhdistely ja soveltaminen. Tehdään yhdessä Keski-Suomen ilmastostrategiasta 2030 hyvä strategia. 

Ilmastostrategia 2030 valmistuu osana Interreg Itämeren alueen ohjelma -rahoitteista Baltic Energy Areas - A Planning Perspective (BEA-APP) -hanketta (https://www.balticenergyareas.eu/). Ilmastostrategian 2030 luonnosta pääsee kommentoimaan ja esimerkkejä jakamaan Keski-Suomen liiton nettisivujen kautta kesäkuussa.

Keski-Suomen ilmastostrategia 2020 löytyy osoitteesta https://www.keskisuomi.fi/filebank/22513-Keski-Suomen_ilmastostrategia_1912_sahkoinen.pdf ja Carita Schwartzin pro-gradu tutkielmaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/56754/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201801161212.pdf?sequence=1).

Ei kommentteja

Tule tekemään tulevaisuutta

Perjantaina 6. huhtikuuta 2018 | Tapani Mattila

Keski-Suomen päivänä, keskiviikkona 18.4., järjestetään Jyväskylän Paviljongissa Keski-Suomen torikokous. Tapahtuma on uusi, mutta jatkaa vanhaa hyvää perinnettä tehdä maakunnan tulevaisuutta yhteisvoimin. Keski-Suomesta on lähdetty kerran kuntavaalikaudessa risteilylle, jonka tavoitteena on ollut yhteisen tulevaisuusnäkymän vahvistaminen ja maakunnan toimijoiden verkostoituminen. Samalla asialla ollaan Keski-Suomen torikokouksessa.

 

Torikokouksen teemana on tulevaisuuden tekeminen. Tapahtumassa tehdään yhdessä Keski-Suomelle tulevaisuuskuvia eli arvioidaan, millainen Keski-Suomi on vuonna 2050. Tätä yhteistä arvioita hyödynnetään maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa ja muussa maakunnan kehittämistyössä.

 

Päivän puhujina on keskisuomalaisia, joille tulevaisuuden ratkaisut ovat arkipäivää Keski-Suomessa jo nyt. Näitä näkemyksiä kannattaa kuunnella! Puhujalistaan on odotettavissa vielä muutama uusi nimikin.

 

Torielämään kuuluvat tietysti torikojut, joilla voi käydä kiertelemässä ohjelman lomassa. Päivän päätteeksi on luvassa inhotuimmista ja ihailluimmista keskisuomalaisista kappaleista potpuri, joka on tätä tilaisuutta varten sovitettu ainutkertainen elämys.

 

Tulevaisuus on nuorten, joten heidän osallistumisensa tulevaisuuskuvien tekemiseen ja muuhun päivän antiin on erityisen tärkeä. Olemmekin jakaneet aktiivisille opiskelijoille vapaalippuja somekisojen ja opiskelijajärjestöjen kanavien kautta. Myös Rekry ja työelämä -tapahtumassa Jyväskylän Paviljongissa 11.4. on lippuja jaossa nuorille. Maakunnan jokaisesta nuorisovaltuustosta ja maakunnallisesta nuorisovaltuustosta on kutsuttu edustajat mukaan.

 

Toritapahtuman valmisteluun on osallistunut kymmeniä keskisuomalaisia: yritysten edustajia,  ruohonjuuritason kulttuuritoimijoita ja kaikkia siltä väliltä. On ollut ilahduttava huomata, että uudentyyppisen tapahtuman suunnittelu on kiinnostanut ja innostanut monia. Keski-Suomessa on vahvaa tapahtumaosaamista, jota suunnitteluryhmän jäsenet ovat tuoneet Torikokouksen valmisteluun.

 

Liput myynnissä 12.4. klo 12 asti

Haluamme kuunnella herkällä korvalla tapahtuman osallistujia. Tällä ensimmäisellä kerralla opittavaa on ollut erityisesti lipunmyyntiprosessissa. Pyysimme alun alkaen ilmoittautumisia 3.4. mennessä. Pääsiäisen lähiviikot ovat kuitenkin parasta loma-aikaa ja saimme etenkin ryhmäilmoittautumisten tekijöiltä pyyntöjä siitä, että ilmoittautumisaikaa jatkettaisiin. Ilmoittautumisaikaa onkin nyt jatkettu torstaihin 12.4. kello 12 asti. Tapahtuman ruuan raaka-aineet tulevat suurelta osin keskisuomalaisilta tuottajilta, joista osa on pienempiä toimijoita. Jotta heidän tehtävänsä ei muodostu mahdottomaksi, toivomme isompia ryhmäilmoittautumisia mielellään jo maanantain aikana.

 

Olemme kuulleet aktiivisten keskisuomalaisten toiveita myös toisessa lippuihin liittyvässä asiassa. Vaikka Torikokouksen lippujen hinta on murto-osa Keski-Suomen risteilyjen hinnasta, se on silti merkittävä summa etenkin työelämän ulkopuolella oleville. Nyt lippuhinnastoon onkin lisätty eläkeläisille ja työttömille alennuslippu puoleen hintaan. Käy lunastamassa omasi osoitteessa: https://e.eventos.fi/events/keskisuomi/torikokous

 

Tavataan torilla Jyväskylän Paviljongissa keskiviikkona 18.4.2018. Tervetuloa!

Tapani Mattila

Ei kommentteja

Oppiva organisaatio menestyy muutostilanteissa

Tiistaina 3. huhtikuuta 2018 | Iiris Asunmaa

 

Työ asiantuntijayhteisössä voi parhaimmillaan olla yhteisöllistä, opettavaista sekä luovaa. Liian usein kuitenkin eri alojen asiantuntijat keskittyvät vain omaan erityisalaansa ja sen kehittämiseen. Osaamisen eriytyminen ja oman työtehtävän irrottaminen organisaation kontekstista voi pahimmillaan hidastaa organisaation tavoitteiden saavuttamista. Maakuntauudistus tuo mukanaan muutoksia, jotka haastavat myös Keski-Suomen liittoa kehittymään organisaationa.

 

Oppivalla organisaatiolla tarkoitetaan yhteisöä, joka pyrkii nimensä mukaisesti oppimaan ja mukautumaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisen tavoitteen ja organisaation perustehtävän tulee olla kirkkaana jokaisen organisaation jäsenen mielessä, jotta tiedetään, mitä kohti työskennellään. Oppiva organisaatio kykenee mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin ja selviämään niistä voittajana.

 

Olennaisena tekijänä oppimisen kannalta näyttäytyy jatkuvaan oppimiseen ja kehittämiseen kannustava ilmapiiri. Oppiminen on kokeilemista, joten virheiden tekeminen on jopa suotavaa. Avoin ilmapiiri mahdollistaa myös uudenlaisten näkökulmien esiin nostamisen, mikä puolestaan on omiaan kehittämään toimintaa entisestään.

 

Oppimisen edellytyksenä on oman osaamisen tunnistaminen. Asiantuntijayhteisössä osaaminen on moniulotteista, ja joiltain osin työtehtävät voivat olla hyvinkin eriytyneitä. Jotta yhteisön jäsenten osaamista kyettäisiin mahdollisimman hyvin hyödyntämään organisaatiossa, olisi oppimista tarkasteltava laajemmin. Työtehtäviin suoraan liittyvän asiantuntijuuden lisäksi yhteisöstä todennäköisesti löytyy laajasti muutakin osaamista. Esimerkiksi viestintä-, kieli- ja tiedonhankintataidot ovat esimerkkejä osaamisesta, joka ei välttämättä liity suoraan työtehtäviin, mutta josta koko yhteisö voisi hyötyä. Lisäksi luovuus ja tunnetaidot ovat oppivan organisaation ydintä. Yhteisössä olevan osaamisen hyödyntäminen vaatii monipuolista osaamisen tunnistamista ja jakamista.

 

Asiantuntijatyö on usein joustavaa ja itsenäistä. Oman toiminnan kehittäminen ja oman työn johtaminen kuvaavat tyypillistä arkipäivän oppimista. Valmiita malleja, jotka yleispätevästi sopisivat edes saman alan toimijoihin, ei ole. Yksilöt puhaltavat hengen yhteisöön omalla panoksellaan. Tiedon jakaminen, omien hyväksi havaittujen mallien hyödyntäminen ja oman osaamisen tarjoaminen muille yhteisön jäsenille ovat organisaatio-oppimisen edellytyksiä. Yhtä tärkeää kuin uuden oppiminen on poisoppiminen kehittymistä estävistä käytänteistä. Poisoppiminen mahdollistaa uusien toimintatapojen omaksumisen ja lisää osaltaan organisaation joustavuutta.

 

Lopulta oppivan organisaation ajatus ei ole lainkaan rakettitiedettä; keskustelu, kokeileminen ja avun pyytäminen ovat ydintoimintoja. Oppimisen ja osaamisen tiedostamisella sekä motivaatiolla yhteisen tavoitteen saavuttamista kohtaan ollaan jo oikealla tiellä kohti oppivaa, joustavaa ja menestyvää organisaatiota.

 

Ei kommentteja

Eroon sinisen keinovalon seminaareista

Maanantaina 12. maaliskuuta 2018 | Hannu Koponen

 

Seminaaria taidetaan vieläkin pitää vähän kirosanana. "Taas olisi yksi turha seminaari", lipsahtaa yhden kuin toisenkin suusta. Työkoneen to-do-listan lyhentäminen karsii haluja koko päivän kestävään seminaariin osallistumiseen, vaikka aihe olisikin kiinnostava.

 

Hyväkin seminaari on turha, jos ei ole henkisesti läsnä. Pelkästä fyysisestä läsnäolosta saadut irtopisteet eivät juurikaan vie asioita eteenpäin. Hämärretyn salin sinertävä valo, joka heijastuu osallistujien mobiililaitteiden näytöistä, ei ole puheenvuoron pitäjälle ylevä kokemus. Varsinkin kun tietää, että se ei ole twitter-huomion jakamista, vaan kuulijat hoitavat omia asioitaan. Sorrun itsekin tuohon näennäis-läsnäoloon, mobiililaitteeni kautta hyökynä lyövä sähköpostitulva varastaa helposti huomioni. Jälkeenpäin nolottaa, kun olen ollut paikalla kolmekin tuntia, kuuntelematta tai ajattelematta tapahtuman asiaa lainkaan. Näytellen kiinnostunutta.

 

Onneksi välillä on toisin. Tämän ymmärsin Kuinka innovaatioita rahoitetaan -seminaarin jälkeen. Hoksasin, että paikalla olevista suurin osa oli ollut myös henkisesti läsnä. Sen huomasi keskustelusta ja kommentoinnista, sekä siitä porinasta joka kahvitauolla kuului salin joka sopesta. Tämä ei ole ainutkertaista, pari muutakin seminaaria ja työpajaa on mennyt tämän vuoden puolella iloisen keskustelun siivittämänä.

 

Onko jotain muuttunut? Kiertotaloutta edistäneessä CIRCWASTE-INKI -seminaarissa oli järjestäjillä positiivinen ongelma, ihmiset jäivät pitkän päivän jälkeen vielä keskustelemaan keskenään saliin sekä verkottumaan. Ruokaketjujen tulevaisuutta pohtivassa työpajassa ei tuloksena ollutkaan ideoita uusista selvityksistä, vaan yhteistä tahtoa tekemisestä. Aivan joka kerta ei ole edes sitä vaivaannuttavaa pöydän alle katselua silloin kun kysellään tekijöitä ja toimeenpanijoita. Yhteistyötä tehdään enemmän ilolla kuin pakosta. Ehkä näin syntyy myös enemmän tuloksia? Ja uusia kontakteja saa hyvin yksinkertaisella tavalla: Yksi viime viikon keskustelukumppanini kertoi, että hän yrittää hyödyntää seminaarin keskustelemalla uusien ihmisten kanssa. Omia työkavereitaan hän näkee sitten työpaikalla.

 

Kokeillaan seuraavan kerran olla seminaari ilman sähköpostiin vilkuilua. Jos tämä tuntuu liian rajulta, aloita varovasti ja kuuntele yksi puheenvuoro. Saatat yllättyä positiivisesti!

 

2 kommenttia

Halpa ja hyvä hoitokeino

Torstaina 1. helmikuuta 2018 | Raija Partanen

Sen on todettu mm. parantavan hoitotuloksia, vähentävän fyysisiä ja psykologisia oireita sekä rauhoittavien lääkkeiden ja kipu- ja unilääkkeiden tarvetta ja käyttöä, lyhentävän sairaalassa vietettyä aikaa sekä yli 65-vuotiailla lisäävän fyysistä ja psyykkistä terveyttä, vähentävän lääkärikäyntejä ja lääkkeiden käyttöä sekä yksinäisyyttä. Edelleen, se näyttäisi lisäävän yhteisöllisyyttä ja verkostoja, joiden avulla yksilö voi paremmin hallita omaa elämäänsä ja auttavan löytämään omia henkilökohtaisia vahvuuksia - eräs tätä nauttinut henkilö toteaa, että "...en mä olekaan ihan huono. Useasti mulla on ollut sellainen olo, ettei elämällä ole suuntaa, enkä ole uskonut kykyihini, mutta tässä työpajassa usko on tullut takaisin."

Lisäksi on todettu, että sen vaikutuksesta dementoitunut henkilö on saattanut havahtua täyteen tietoisuuteen ja hän on pystynyt tuottamaan pitkiä lauseita, vaikka ei ole puhunut vuosiin. Tähän liittyvä toiminta voi myös tukea asuinalueiden monimuotoisuutta, lisätä asuinalueen viihtyisyyttä, edistää asuinalueen turvallisuutta sekä vähentää rikollisuuden pelkoa.

Kyse ei ole ihmeparantamisesta eikä käärmesalvasta - kyse on kulttuurista ja taiteesta. Kaikki edellä esitetyt väittämät perustuvat tutkimustietoon, jota on viime vuosina tuotettu paljon sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomalainen uranuurtaja lienee neurologi ja kirjailija Markku T. Hyyppä, joka on mm. osoittanut, että kulttuuria harrastavat ihmiset elävät vähintään kolme vuotta pitempään kuin ihmiset, jotka eivät harrasta kulttuuria. Viime aikoina erityisesti Turun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat ansiokkaasti tuottaneet taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia koskevia selvityksiä ja tutkimusta.

Jyväskylän yliopiston monitieteinen musiikintutkimuksen huippuyksikkö on eri näkökulmista tutkinut erityisesti musiikin vaikutusta ihmiseen. Esimerkiksi aivohalvauksen saaneen henkilön toipuminen nopeutuu lempimusiikkia kuuntelemalla. Myös masennuksen hoidossa hoitovaste kaksinkertaistuu, kun perushoitoon yhdistetään musiikkiterapiaa.  

Ei siis ihme, että monet kunnat ja hoitolaitokset ovat ottaneet käyttöön näitä tehokkaita ja edullisia menetelmiä. Esimerkiksi Jyväskylässä on jo vuosia toiminut Taideapteekki, joka tuottaa kulttuuritarjontaa ikääntyneille eri puolilla Jyväskylää sijaitseviin päiväkeskuksiin. Jyväskylän kaupungin eräissä sote-yksiköissä kulttuuriset hyvinvointipalvelut ovat jo vakiintuneet osaksi hoiva- ja kuntoutusyksiköiden toimintaa. Vastaavia hyviä esimerkkejä löytyy eri puolilta Keski-Suomea. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakunnan järjestettäväksi, ja tässä saranakohdassa on syytä huolehtia siitä, että hyväksi havaitut ja toimivat mallit voivat jatkua myös uudistuksen jälkeen, vaikka palveluiden järjestäjä vaihtuu.

Myös valtion tasolla toiminta on havaittu tukemisen arvoiseksi. Taiteen edistämiskeskus (Taike) toteuttaa vuosina 2015-2019 Taiteen käytön ja hyvinvoinnin kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on luoda taiteen hyvinvointia tukevalle toiminnalle laaja ja vakiintunut rahoituspohja sekä muuttaa nykyisiä toiminnan rakenteita ja asenteita. Viimeisin rahoitushaku oli suunnattu erityisesti maakuntien liitoille, kuntayhtymille ja sairaanhoitopiireille hankkeeseen, jossa mallinnetaan, miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut otetaan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen tulevaisuudessa.

Taike myönsi rahoitusta neljälle toimijalle, joista yksi on Keski-Suomen liitto. Meidän hankkeemme tavoitteena on varmistaa, että uuden maakunnan suunnittelussa ja toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa mahdollistetaan kulttuuristen hyvinvointitoimenpiteiden toteuttaminen jatkossakin ja laajennetaan toimintaa myös niille alueille, joissa sitä ei vielä ole. Hankkeen tavoitteisiin pyritään tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen sote-valmistelijoiden kanssa. Projektikoordinaattorina aloittaa 1.2.2018 FM Tiina Kivioja. Hankkeen toteutusaikaa on tämä vuosi.

2 kommenttia

Suomi100 päättyi – miten meillä meni?

Torstaina 4. tammikuuta 2018 | Raija Partanen

 

Suomi100-juhlavuodesta tuli ennennäkemätön yhteinen juhla. Virallisen Suomi100-juhlavuoden kunniaksi järjestettiin noin 5000 tapahtumaa eri puolilla Suomea ja myös ulkomailla. Keski-Suomessa viralliseen Suomi100-ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita oli lähes 300, ja näiden lisäksi ympäri maakuntaa valtava määrä sellaisia suuria ja pieniä tapahtumia, jotka eivät virallista tunnusta valtioneuvoston kanslian Suomi100-sihteeristöltä hakeneet.

 

Juhlavuoden kokivat erityisen tärkeäksi ne noin 600 000 suomalaista, jotka itse osallistuivat juhlavuoden ohjelman tekemiseen. Ja niistäkin, jotka itse eivät ohjelmaa tuottaneet, neljä viidestä piti juhlavuoteen osallistumista tärkeänä.

 Juhlavuoden teemana oli Yhdessä. Ajatuksena oli synnyttää valtakunnallinen ja koko vuoden 2017 elävä juhlavuosi. Vuosi oli avoin kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville - Suomessa ja maailmalla.

Juhlavuoden teemaa lähestyttiin historian, tämän päivän ja tulevaisuuden näkökulmista. Tämän lisäksi juhlavuoden hankkeille ei Keski-Suomessa nimetty mitään erityistä maakunnallista teemaa kuten vaikkapa Etelä-Karjalassa, jossa maakunnallinen Suomi 100 -teema on karjalaisuus.

 

Keski-Suomen juhlavuoden ohjelma oli värikäs ja monipuolinen. Ohjelmassa oli musiikkia katusoiton MM-kisoista kauneimpien suomalaisten kuorolaulujen maratonkonserttiin, hienoja uusien näytelmien kantaesityksiä ja myös tuttujen näytelmien uudelleen tulkintoja, kiinnostavia näyttelyitä Saarijärven Paavosta suomalaiseen nykyvalokuvaan ja kuvataiteen klassikoihin, ansiokkaita kirjanjulkistuksia henkilökohtaisista sukutarinoista suomalaisten yritysten esittelyyn. Suomalaista kansallispukua juhlittiin niin näyttelyin kuin muotinäytöksin, liikuntatapahtumien kirjoon mahtuivat SM-hiihdot ja kyläyhteisöjen yhteiset sauvakävelytapahtumat, luonto ja ruoka saivat myös omia tapahtumiaan. Veteraaneja muistettiin eri tavoin useissa tapahtumissa ja Suomen sotien yksi sankari, 110-vuotias suomenhevonen, sai myös omat kunnianosoituksensa.

 

Valtioneuvoston kanslia oli varannut rahoitusta juhlavuoden hankkeisiin - jokainen maakunnan liitto sai valtion rahaa 90.000 euroa myönnettäväksi niille hankkeille ja tapahtumille, jotka Suomi100-sihteeristö oli hyväksynyt viralliseen ohjelmaan.  Keski-Suomessa valtion rahapottia kasvatettiin vielä 30.000 euron lisärahoituksella Keski-Suomen kehittämisrahastosta. Viralliseen ohjelmaan hyväksytyt keskisuomalaiset hankkeet hakivat rahoitusta lähes 1,1 miljoonan euron edestä, ja kun jaettavana oli 120.000 euroa, on selvää, että moni hyväkin hanke jäi ilman rahoitusta. Loppujen lopuksi 64 keskisuomalaista hanketta sai Suomi100-rahoituksen. Jokaisella hankkeella tuli olla myös omaa rahoitusta, ja kun otetaan huomioon rahoitettujen hankkeiden omarahoitus, keskisuomalaisten rahallinen satsaus juhlavuoteen on liki 700.000 euroa.

 

Osa hankkeista ja tapahtumista oli kertaluonteisia, juuri Suomen 100-vuotisjuhlaan räätälöityjä. Osa oli vuotuisia tapahtumia, joissa juhlavuonna oli joku erityinen Suomi100-näkökulma. Osa uusista, juhlavuoteen tuotetuista tapahtumista saattaa jäädä elämään ja synnyttää uusia traditioita ja perinteitä. Juhlavuosi tuotti myös paljon aineistoa, joka dokumentoi Suomen mikro- ja lähihistoriaa - kirjoja, valokuvia, dokumenttielokuvia, haastatteluaineistoja, karttasovelluksia. Näistä jää pysyvä muistijälki myös seuraaville sadalle vuodelle.

 

Aluekoordinaattorin näkökulmasta juhlavuosi herätti monenlaisia tuntemuksia. Iloa ja ylpeyttä kaikista upeista keskisuomalaisista hankkeista ja niiden tekijöistä. Riittämättömyyden tunnetta siitä, että kaikkia hienoja hankkeita ei pystytty taloudellisesti tukemaan. Aika ajoin hampaidenkiristelyä turhasta (valtion) byrokratiasta.  Loppujen lopuksi kuitenkin jää kiitollisuus siitä, että sain yhtenä pienenä osana olla mukana tekemässä kaikkien aikojen juhlavuotta!

 

Keski-Suomen liitto kiittää kaikkia keskisuomalaisia juhlavuoden tekijöitä ja toivottaa menestystä vuodelle 2018!

 

https://www.youtube.com/watch?v=FhX3f-CV8zM

Ei kommentteja

Nuorille hyvä maakunta nyt ja tulevaisuudessa

Torstaina 21. joulukuuta 2017 | Yhteiskirjoitus

Keski-Suomen kehittämisessä pyritään palvelemaan koko maakunnan etua eli keskisuomalaisia vauvasta vaariin. Välittömimmän hyödyn saavat kenties nuorten ikäluokat. Aluekehittämisessä tunnistetaan tulevaisuuden kasvualoja, niitä, joille seuraavaksi syntyy työ- ja opiskelupaikkoja. Keski-Suomi on juuri saanut maakuntaohjelman vuosille 2018 - 2021. Siinä maakunnan kehittämisen uusiksi kärjiksi nousevat matkailu ja hyvinvointitalous. Mukana jatkavat myös vanhat tutut bio-, digi- ja osaamistalous. Kärkiä kannattaa jokaisen nuoren tutkailla. Löytyisikö oma ammatillinen suunta niiden avulla? Erittäin todennäköisesti opiskelu- ja työmahdollisuudet näillä aloilla vain paranevat lähitulevaisuudessa. Haastammekin kaikki maakunnan opot ja opettajat tutustumaan maakuntaohjelmaan. Mitä vinkkejä voitte omille nuorillenne sieltä poimia?

 

Tuore maakuntakaava vaikuttaa mahdollistajana monen aikuistumisen askeleen taustalla. Maakuntakaavan varaukset varmistavat esimerkiksi uusien biotalouden ja matkailualan työpaikkojen synnyn - ja avaavat näin nuorille ovia työelämään. Maakuntakaavan tarkistuksesta on voinut keskustella suoraan tekijöiden kanssa kirjastoissa, uimahallien kahviloissa ja muissa yleisissä tapaamispaikoissa. Kaavan tarkistuksen kaikki vaiheet on vlogattu YouTubeen, ehkäpä joku nuori on saattanut törmätä maakunnan asioihin sielläkin.

 

Keski-Suomen liitto tukee myös nuorten omista toiveista lähtevää maakunnallista toimintaa - samalla liiton ja nuorten välillä on käyty monta hyödyllistä keskustelua. Nuorten Keski-Suomi ry, tuttavallisemmin Nuksu, ja Keski-Suomen liitto ovat olleet tässä dialogissa kumppaneita jo vuodesta 2010 lähtien. Satunnaista yhteistyötä on tehty nuorten vaikuttamisen tiimoilta jo aiemmin. Vaikuttamistavasta haluttiin tehdä systemaattisempaa ja kootiin nuorten ryhmä pohtimaan, miten se tehtäisiin. Nuoret päättivät, että perustetaan Nuorten Ääni Keski-Suomessa ryhmä (NÄKS), jonka toiminta käynnistyi syksyllä 2011. NÄKS-toiminta on kutsunut nuoria jokaisesta kunnasta mukaan yhteistyöhön ja vaikuttamiseen. Nuorten oma Toukofest-tapahtuma ja Keski-Suomen liitto ovat olleet yhteistyökumppaneita ensimmäisestä Toukofestistä lähtien.

 

Maakunta- ja soteuudistuksen myötä maakuntataso laajenee uusille elämänalueille. Osallistavia rakenteita kehitetään nyt.

 

Nuorten asema vaikuttajina vahvistuu

Uusi maakuntahallinto on historiallinen tilaisuus luoda toimivia rakenteita ja käytäntöjä nuorten osallistumiseen ja nuorten mielipiteiden huomioon ottamiseen päätöksenteossa ja palvelukehityksessä. Keski-Suomi haluaa olla tässä(kin) asiassa valtakunnan kärkeä.

 

Tuleva maakuntalaki velvoittaa maakunnan perustamaan nuorisovaltuuston tai vastaavan nuorten vaikuttajaryhmän ja antamaan sille edellytykset toimintaan. Nuorten osallistuminen myös palvelukehitykseen varmistaa maakuntahallinnon sekä palveluiden laatua. Muuten maakuntahallinnosta ei muodostu aidosti edustavaa ja kansalaisten tarpeisiin vastaavaa instituutiota.

 

Nuorten Keski-Suomi koordinoi OKM:n rahoittamaa hanketta, jossa tavoitteena on luoda aidosti toimivia nuorten vaikuttamisen väyliä maakuntatasolle maakuntatasolle ja nuoret osalliseksi sekä kehittää ja vahvistaa tapoja, joilla erilaisten nuorten ääni saadaan kuuluville. Mukana on viisi maakuntaa (Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Satakunta).

 

Keski-Suomen nuorisovaltuustossa on nuoria ympäri maakuntaa, joilta löytyy kokemusta niin omassa kunnassaan vaikuttamisesta kuin myös maakunnallisesta vaikuttamisesta jo ennen ryhmän perustamista. Nuorilta löytyy taustaa esimerkiksi niin nuorisovaltuustoista ja oppilaskunnan hallituksista kuin myös Nuorten Ääni Keski-Suomessa -vaikuttajaryhmästä.

Kasassa on siis motivoitunut ja osaava ryhmä nuoria valmiina ottamaan vastaan maakunnallisia haasteita.

 

Keski-Suomen nuorisovaltuusto tulee olemaan nuorille tärkeä vaikuttamisen kanava, joka takaa, että Keski-Suomen nuoret näkyvät ja kuuluvat päätöksenteossa. Se tarjoaa myös nuorille mahdollisuuden vaikuttaa oman kuntansa ulkopuolella ja mahdollisuuden rakentaa yhteistä tulevaisuutta omien vahvuuksiensa kautta. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää ennen kuin nuorisovaltuusto voi aloittaa virallisesti toimintansa. Toimintatavat ja yhteistyö muiden tahojen kanssa kehittyvät jatkuvasti ja nuoret uskovat voivansa rakentaa näkyvän ja kuuluvan nuorisovaltuuston Keski-Suomeeen.

 

Hyvään osallistumiseen tarvitaan nuorten ja aikuisten vuoropuhelua ja keskinäistä oppimista. Maakunnan strategisessa linjaamisessa on otettava huomioon nuorten näkemykset siitä, mikä heille on tärkeää.

 

Keski-Suomen nuorisovaltuuston nuoret toivovat, että heitä tultaisiin aktiivisesti kuulemaan maakunnallisessa päätöksenteossa, sillä he ovat Keski-Suomen asukkaita siinä missä aikuisetkin. Ryhmän nuorilta löytyy aiheita, joihin he haluaisivat päästä aktiivisesti vaikuttamaan ja siksi onkin tärkeä luoda yhdessä toiminnalle hyvät edellytykset ja tarvittavat resurssit niin, että jokaisen Keski-Suomen nuoren ääni kuuluisi päätöksenteossa.

 

Osallistua voi monella tavalla ja ne ovat kaikki arvokkaita. Kaikkien ei tarvitse toimia nuorisovaltuutettuina tai perehtyä ja ottaa kantaa kaikkeen, vaan voimme kehittää nuorille monenlaisia tapoja vaikuttaa.

 

Nuorten asialla ollaan maakunta- ja soteuudistuksen suunnittelussa muutenkin. Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (KSLAPE) sisältää läpileikkaavana kaikessa kehittämistyössä lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. toimintakulttuurin muuttamista, osallisuutta vahvistavien työmenetelmien käyttöönottoa, koulutusta, osallisuuden vahvistamista arjessa sekä läsnä olevaa kohtaamista. Esimerkiksi perhekeskustoimintamallia, avoimia kohtaamispaikkoja ja lastensuojelun perhehoitomallia kehitetään yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Kehittämisessä ovat mukana myös monikulttuuriset perheet ja erityisen tuen tarpeessa olevat nuoret. Osallisuuden vahvistaminen tapahtuu monitoimijaisissa verkostoissa. KSLAPE hankkii osallisuuden vahvistamiseen liittyvää asiantuntijapalvelua Pelastakaa Lapset ry:ltä. Tämä osallisuuden kehittämiskokonaisuus perustuu vahvasti lasten ja nuorten kokemusasiantuntijaryhmiin sekä yhteistutkimisen toiminnallisiin päiviin eri puolilla Keski-Suomea.

 

KSLAPE on jututtanut nuoria esimerkiksi Toukofestin Vaikuta! -kahvilassa Jyväskylän Hippoksella. Keskustelut painottuivat kouluterveydenhuoltoon, sote- ja maakuntauudistukseen sekä keskisuomalaisiin lapsitekoihin, joita Haukkalan säätiö kerää "101 keskisuomalaista lapsitekoa" -kampanjassa.

 

Keski-Suomella on jo hyviä perinteitä nuorten maakuntana. Kaikinpuolinen into asian ympärillä on suurta. Ilman ennustajaeukon taitojakin voi luvata, että lähivuosina Keski-Suomi saa vahvoja nuoria vaikuttajia. Rinta rinnan osallistumisen muotojen kanssa kehittyvät nuorille tärkeät palvelut.

 

Keski-Suomen liiton aluekehittäjät Pekka Hokkanen, Raija Partanen ja Olli Ristaniemi

Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (KSLAPE) Raija Harju-Kivinen

Keski-Suomen LAPE-muutosagentti Hanna Hämäläinen

Nuorten Keski-Suomi ry, Eeva-Liisa Tilkanen ja Eeva Mäntylä

Nuorten Keski-Suomen ja Keski-Suomen nuorisovaltuuston nuoret

2 kommenttia

Keski-Suomessa osataan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Maanantaina 11. joulukuuta 2017 | Tapani Mattila

Keski-Suomessa on valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin tärkeä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskittymä. Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta tunnetaan hyvin, samoin maakunnan merkittävä kuntoutusosaaminen.

 

Toimijoita on paljon, ja moni on omalla erikoisalallaan vahvassa myötätuulessa. Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KeHO koordinoi yritysten, järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyötä, johon osallistuu jo miltei 20 alan keskeistä organisaatiota. KeHO:n jäseniä ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän Hippoksen kehitys Oy, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän Urheiluakatemia, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen Liikunta ry, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry, Keski-Suomen Yrittäjät ry, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja Metsähallitus. Hyvinvointialan eturintamassa toimii myös moni muu maakunnan järjestö ja yritys.

 

Jyväskylän yliopiston strategian yhdeksi painoalaksi on nostettu liikunta, terveys ja hyvinvointi. Nousevista aloista erityisesti monitieteinen aivotutkimus ja päätöksentekoa tukeva data-analytiikka tuottavat hyvinvointia ja terveyttä edistävää tietoa. Yhteistyö IBM:n tekoälyhanke Watsonin kanssa avaa huikeita mahdollisuuksia. Tutkimustyössä yhdistetään esimerkiksi terveys-, biopankki- ja liikunta-alojen tietomassoja. Lisäksi Jyväskylän yliopistossa tehdään laaja-alaista tutkimustyötä mm. perhetutkimuksen, gerontologian ja aivotutkimuksen alalla. Jyväskylän ammattikorkeakoulun vahvuutena on hyvinvointiala ja erityisesti valtakunnallinen kuntoutuksen osaamiskeskittymästatus.

 

Jyväskylään rakentuu Suomen ensimmäinen digisairaala. Projektissa ei ole kyse vain seinistä ja teknologiasta, vaan koko organisaation toimintatavoista. Jyväskylässä on jo nyt monitieteinen tutkimus- ja opetussairaalaekosysteemi, jota uudet ratkaisut vahvistavat.

 

Keskisuomalainen yhteistyö on poikinut ympärilleen hyvinvointi- ja terveysalan liiketoimintaa ja lisää on tulossa. Keskussairaalan ja yliopistokampuksen välimaastoon rakentuu nyt terveys- ja hyvinvointialojen toimijoita varten Kukkula ja Hippos, mutta terveyden ja hyvinvoinnin innovaatioaluetta on myös koko muu maakunta.

 

Yksi ylitse muiden: ihminen itse

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä yksi toimija on ylitse muiden: ihminen itse. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet ovat pohjimmiltaan ihmisen omia valintoja. Ihmiselle voidaan antaa hyvinvointiin tukityökaluja, mutta hänestä ei saa tehdä passiivista terveystoimien kohdetta. Tilaa ja tilausta onkin aivan uusille tuen muodoille, jotka voivat olla esimerkiksi digitaalisia palveluita. Tästä esimerkkinä on Firstbeat Technologies Oy. Myös esimerkiksi kulttuuri voi tuottaa merkittävän hyvinvointilisän ihmisen arkeen. Sekä kulttuurin kokeminen että yhteisöllinen kulttuurin harrastaminen edistävät terveyttä ja tuovat lisää elinvuosia. Uusi keskisuomalainen avaus, Meijän polku, puolestaan korostaa yhteisöllisyyden, levon, luonnon ja liikunnan yhteisvaikutusta.

 

On ilo tukea Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän KeHO:n toimintaa, Meijän Polku -hanketta ja muita keskisuomalaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen äärelle syntyneitä ja syntyviä toimintoja.

 

Olemme parhaillaan selvittämässä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, miten Keski-Suomi voisi toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtakunnallisena osaamiskeskuksena samaan tapaan kuin yliopistolliset sairaalat toimivat erikoissairaanhoidon puolella. Keskisuomalaisten hyvinvointiin on yhdessä toimien onnistuttu tekemään monenlaista parannusta. Osaamisesta hyötyisi moni ihminen maakunnan ja valtakunnan rajojen ulkopuolellakin.

 

Ei kommentteja

Maakuntakaavoitusrevolutsioonia

Torstaina 30. marraskuuta 2017 | Olli Ristaniemi

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksessa on koittanut maaliviiva. Kaava on maakuntavaltuuston hyväksyttävänä joulukuun alussa. Kaavan lähtökohta, Keski-Suomen Strategian aluerakenne 2040 painotukset, on pitänyt edellisen ja nykyisen maakuntahallituksen aikana. Kaavan valmistelussa on ollut keskiössä sen vieminen strategisempaan suuntaan kuin aikaisemmat kaavat. Keskiössä ovat olleet myös elinkeinoelämä ja eri maankäyttömuotojen yhteensovituksen korostaminen.

 

Strategisuuden lisäksi toinen merkittävä juttu on ollut kaavaprosessi. Ennen varsinaista kaavan laatimispäätöstä pidettiin vajaan vuoden verran eri tahojen kanssa epävirallisia palavereita, joissa ideoitiin kaavan lähtökohtia, tavoitteita, sisältö ja niin edelleen. Myös tutkittiin ulkomaisia esimerkkejä, pääasiassa Saksasta ja Hollannista. Prosessin aikana pidettiin toista sataa palaveria, ja näissä oli aina pöydällä viimeisin kaavaversio. Kalvosarjojen kanssa ei pönötetty. Ohjausryhmiä tai muita vastaavia ei perustettu, vaan maakuntahallitus ohjasi asiaa.

 

Kolmas merkittävä juttu on ollut tiedottaminen ja siinä erityisesti sosiaalisen median käyttö. Minäkin nöyrryin talvella 2016 liiton silloisen viestintäpäällikön, Mellan, vaikutuksesta ja hurahdin Twitterin käyttäjäksi. Lisäksi innostuimme julkaisemaan ex tempore YouTube -videoita kaavan vaiheista ja teemoista. Voitte vain arvata kuinka hauskaa kaavoituskin voi olla. Nämä ovatkin olleet pääasialliset tiedotuskanavat liiton nettisivujen ohella.

 

Merkittävin juttu on kuitenkin ollut, että kaavaprosessiin kuluessa alueiden käyttö ja samalla maakuntakaavoitus liitettiin kiinteäksi osaksi strategista aluekehittämistä. Nyt jo maakuntakaavan tarkistus ja maakuntaohjelma linkittyvät toisiinsa aluerakenteen, biotalouden ja matkailun osalta. Tämä tulee lisäämään huomattavasti kaavan vaikuttavuutta.

 

Mitäs sitten jatkossa? Tässä ajatuksia. Maakuntakaavoitusta kehitetään rullaavaan suuntaan, tarkistuksia tehdään tarpeen mukaan. Vaihe- tai hankekaavoja ei tehdä. Kaavojen informaatioluonteisista sisällöistä luovutaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tehdään "ikuinen", jatkuvasti voimassa oleva ja tarkistusaiheesta tai -aiheista tehdään siihen erillinen liite. Mielipiteitä voi esittää koko ajan. Tähän myös kannustetaan aktiivisella viestinnällä, erityisesti somen käytöllä. Ollaan jalkeilla

jatkuvasti. Erillisiä nähtävillepanovaiheita ei tarvita.

 

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus on ollut prosessiltaan ja sisällöltään evoluutioloikka. Yksi kunnanjohtaja totesi, että eikös tämä ole revolutsioonia.

5 kommenttia

"Biotalousyritysten Tinderissä" jaettaisiin hyvää virettä

Torstaina 23. marraskuuta 2017 | Hannu Koponen

Maakuntaohjelma jatkaa kovien tavoitteiden linjaa, tavoitteena on nostaa vientituloja 2Mrd €, luoda 10 000 uutta työpaikkaa ja 2000 uutta yritystä. Biotalousala näyttää olevan valmis vastaamaan ohjelman haasteeseen. "Bio- ja kiertotalouden yritykset kasvuun" (JAMK) hankkeen projektipäällikkö Janne Salmi teetti keskisuomalaisille  biotalouden yrityksille kyselyn, jonka tavoitteena oli saada käsitys siitä mitä yritykset ajattelevat tulevaisuudesta.

 

Tulokset ovat monella tavalla positiivista luettavaa, 70% vastanneista arvioivat liikevaihtonsa kasvavan, 58% uskoo kannattavuutensa kasvavan. Kasvua haetaan kotinurkkien lisäksi Euroopasta, Aasiasta ja Venäjältä.

 

Tuotteiden ja palveluiden osalta ollaan balanssissa: paitsi että näiden kehittämiseen nähdään yrityksissä tarpeita, niihin myös tehdään konkreettisia toimenpiteitä. Henkilöresurssien osalta tarvitaan uutta osaamista ja olemassa olevan henkilöstön osaamista pitäisi päästä päivittämään. Tämän pitäisi olla hyvä uutinen niin TE-puolelle kuin oppilaitoksille. Joustavia mekanismeja on olemassa, nyt on mentävä vielä kovemmalla vauhdilla yrityksiin!

 

Puolet vastaajista kehittää myyntiään. Hienoa on, että ulkomaan myynti nähdään yhä tärkeämpänä. Johtamisen osalta yritykset eivät näe niin suuria tarpeita kehittymiseen. Tämä on jopa hieman yllättävää. Johtamisen kautta saataisiin isompaa vaihdetta päälle, ja johtajakin tarvitsee tukea. Tätä voisi saada sparraavan hallituksen tai hallitustyöskentelyn kautta, näinhän start-up yritykset toimivat.

 

Biotalouden yritykset ovat olennaisen äärellä, sillä suurin osa panostaa uusien omien tuotteiden kehittämiseen. Vastaajista joka neljäs on tekemässä investointeja, ja saman verran vastaajista myös suunnittelee investointeja. Uusia ratkaisuja tarvitaan erityisesti tuotantoon ja tuotekehitykseen, joka varmaankin johtuu kiristyvästä kilpailusta. Myös myyntiin ja markkinointiin sekä kansainvälistymiseen haikaillaan uusia innovatiivisia ratkaisuja. Kansainvälistymiseen on olemassa julkistakin rahaa, jokohan kohta on jonoa luukuilla?

 

Biotalouden yritykset näkevät, että verkostomaisuus on tulevaisuutta. Myynnin, markkinoinnin ja tuotannon lisäksi verkostoista olisi hyötyä myös kansainvälistymisessä ja vertaisoppimisessa. Yhteistyötä tehtäisiin ensisijaisesti paikallisesti, oman toimialan tai muiden toimialojen kanssa, seuraavana katse suuntaa oppilaitoksiin ja kehittämisyhtiöihin. Miksi sitten verkostoja ei synnytetä?  Miksi sitten verkostoja ei synnytetä? Biotalouden yritysten vastausten mukaan syynä on vanhat luutuneet toimintatavat ja keskinäisen kilpailun pelko. Eli kaveerata haluttaisiin, mutta ei oikein osata tai uskalleta. "Biotalousyritysten Tinderille" on tarvetta!

 

JAMK:n teettämä ja Suomen Yrityskehitys Oy:n toteuttama raportti löytyy: https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/bio--ja-kiertotalousyritykset-kasvuun-keski-suomessa2/etusivu/

"Bio- ja kiertotalouden yritykset kasvuun" -hanke on saanut Keski-Suomen liitolta AIKO-rahoitusta.

Ei kommentteja