Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Teollisuusmatkailun huippukohteet syntyvät monen toimijan yhteistyöllä

Tiistaina 29. elokuuta 2017 | Tiina Kivioja

 

Suomen teollistumisen ensiaskeleet otettiin vuonna 1828, kun pumpulitehtaan tytöt astelivat Finlaysonin portista ja aloittivat työnsä koneistetun puuvillakehräämön salissa. Tehtaanpilli lakkasi soimasta 1990-luvun alussa, jolloin tehtaasta ja sen alueesta, kuten monista jälkeensä tulleista, tuli osa Suomen teollista kulttuuriperintöä.

 

Osa entisistä tehdasmiljöistä on museoitu ja niistä on kehitetty teollisuusmatkailukohteita.  Teollisuusmatkailu on kulttuurimatkailun alalaji, jossa turistien mielenkiinto ja vierailut suuntautuvat erilaisiin joko toiminnassa oleviin tai teollisen kulttuuriperinnön kohteisiin. Konseptina teollisuusmatkailu ei ole uusi - Jack Danielsin panimo Lynchburgissa USA:ssa on ottanut vierailijoita vastaan perustamisestaan 1866 asti - mutta sen suosio maailmalla on viime vuosina kasvanut tuntuvasti. Suomessa on muutamia museoituja teollisen kulttuuriperinnön kohteita, joiden ympärille on rakentunut erilaisia palveluja. Fiskarsin ja Billnäsin ruukkimiljööt sekä Verlan entinen puuhiomo ja pahvitehdas ovat pieniä kylämäisiä keskittymiä kauempana isommista taajamista, kun taas Tampereen Tampellan, nykyisen Vapriikin, alue ja Mäntän Serlachius-museot ovat esimerkkejä kaupunkeihin rakentuneista matkailukohteista, jotka kykenevät hyödyntämään myös ympäröivää palvelutarjontaa.

 

Toiminnassa olevien tehdaskohteiden yhteydessä palvelukokonaisuuksia on vielä vähän. Vuonna 2016 avattu Fazer Experience Vierailukeskus muistuttaa ajatukseltaan Saksan Wolfsburgissa sijaitsevaa Autostadtia, jota voisi luonnehtia "autotehdashuvipuistoksi" kaikkine elämyskohteineen. Suomen mittakaavassa tällaisten keskusten rakentaminen jäänee kuitenkin pienimuotoiseksi kävijäpotentiaalin riittäessä vain suurimpiin kaupunkeihin.

 

Sitä vastoin kehittämisen arvoinen konsepti maamme pienempiin teollisuuskaupunkeihin on tehdasvierailujen yhdistäminen paikallisten yrittäjien tarjoamiin palveluihin: japanilainen turistiryhmä käy ensin tutustumassa paikkakunnan isoon tuotantolaitokseen, siirtyy sen jälkeen läheiseen sepän pajaan katsomaan työnäytöstä ja ostamaan takorautaisia koruja vaimolle tuliaisiksi, jonka jälkeen ruokaillaan paikallisessa pitopöydässä paikkakunnan erikoisherkkuja maistellen. Yöpyminen tapahtuu läheisellä maaseutumatkailutilalla, jossa saunotaan ja ihmetellään joko hyttysiä tai lumihankea - tai molempia kerralla, jos hyvin sattuu. Sama kaava erityyppisin toimintaideoin palvelee yhtä lailla kotimaisia turisteja.

 

Olisiko tässä idea yhdeksi matkailun ja hyvinvoinnin kehittämiskohteeksi maakunnassa? Toimijoita, niin pieniä kuin maailmankokoluokankin, löytyy joka lähtöön, joten verkostoitumisen ja yhdessä tekemisen mahdollisuuksia on. Tämä olisi älykästä erikoistumista ja seutuidentiteetin luomistyötä parhaimmillaan!

 

Teollisuusmatkailusta laajemmin osoitteessa   https://puruajaporua.wordpress.com/2017/08/25/teollisuusmatkailua-eiliseen-ja-tahan-paivaan/

Ei kommentteja

Biokaasuhilloa

Torstaina 29. kesäkuuta 2017 | Outi Pakarinen

Hillokausi on jo ovella. Kun kovasti yrittää, niin hillopurkeistakin saa keskustelun käännettyä lempiaiheeseeni biokaasuun. Mitenkö?

Hillojen tekemiseen (Kuva 1) käytetään pektiiniä (E440). Pektiinit ovat suurimolekyylisiä hiilihydraatteja ja niitä on kaikissa kasvikunnan tuotteissa. Raaoissa marjoissakin on pektiiniä ja hillosokerissa käytettävää pektiiniä valmistetaan omena- ja sitrushedelmien puristusjätteestä (Wikipedia).

Hilloista löytyy pektiiniä.

Kuva 1. Hilloista löytyy pektiiniä (E440). Pektiiniä valmistetaan kaupallisesti esimerkiksi sitruunan kuorista.

 

Tanskassa toimii CPKelcon tehdas, mikä ei tuotakaan Äänekosken CPKelcon tapaan CMC-selluloosaa vaan on yksi maailman suurin pektiinin tuottaja. Pektiiniä tehdään Tanskassa sitruunan kuorista. Yhdestä 200 gramman sitruunasta saa 3 grammaa pektiiniä ja samalla muodostuu 10 grammaa sivuvirtoja. Näistä sivuvirroista päästään sitten sinne biokaasuun. Vierailimme toukokuussa Solrødin biokaasulaitoksella. Laitoksella käsitellään mm. pektiinin tuotannon sivuvirtoja, karjan lantaa ja lähirannoilta kerättyä merilevää. Biokaasulaitos käsittelee noin 191 000 tonnia jätteitä vuodessa ja se tuottaa biokaasua 50-60 GWh:n edestä. Pektiinin tuotannon sivuvirtoja käsitellään lähes 80 000 tonnia (Kuva 2) ja niistä muodostuu noin 75 % biokaasusta. Biokaasu käytetään lämmön ja sähkön tuotantoon.  Biokaasulaitos on rakennettu tarpeeseen, sillä pektiinin tuotannon sivuvirtojen lisäksi laitoksella käsiteltävä rannoilta kerätty merilevä on aiemmin aiheuttanut ikäviä hajuhaittoja rannoilla lojuessaan. Nyt molemmista tuotetaan energiaa ja ravinteet kiertävät viljelykäyttöön. Biokaasuprosessissa on joskus pieniä haasteita. Pektiinintuotannon sivuvirrat sisältävät vielä jonkin verran pektiiniä ja joskus sitä on liikaa. Silloin menee koko biokaasureaktorin sisältö hilloksi.

  

Kuva 2. Solrødin biokaasulaitoksella pektiinin tuotannon sivuvirtoja (vaaleanharmaa kasa kuvassa keskellä) syötetään reaktoriin kahmarilla.

 

Mistä nämä ajatukset kumpuavat? Miten mekin voisimme yhä enemmän hyödyntää sivuvirtoja kiertotaloudessa? Sitruunoita ei varmaankaan kannata Keski-Suomeen rahdata, mutta onhan meillä yhtä sun toista hyödynnettäväksi kelpaavaa. Biokaasulaitokset voivat toimia kiertotalouden keskiössä, sillä ne yhdistävät orgaanisten jätteiden ja sivuvirtojen käsittelyn, uusiutuvan energian tuotannon ja ravinteiden kierrätyksen. Keski-Suomen liitossa biokaasu- ja kiertotalousasioita edistetään osana Circwaste -hanketta. Biokaasulaitosvierailu oli osa BEA-APP -hankkeen järjestämää asiantuntijatilaisuutta. Keski-Suomen liitto on partnerina myös tässä hankkeessa. BEA-APP -hanke haluaa saada uusiutuvan energian edistämisen tiiviimmin osaksi aluesuunnittelua. Käytännön kokemuksia tarvitaan ja esimerkiksi tällä biokaasulaitoksella kaavan sallima maksimirakennuskorkeus 23 metriä oli ratkaistu siten, että reaktorit oli upotettu osin maahan. Tosin jälkiviisaana laitosta esitellyt sanoi, että seuraavalla kerralla tekisi toisin ja hakisi kaavamuutosta, vaikka rakennusprojekti siten vähän venyisikin. Reaktorin upottaminen maahan kun ei ole ihan halpaa lystiä.

 

Circwaste -hanke saa rahoitusta EU:n Life ohjelmasta.

 Life-ohjelman logo

 

 

Ei kommentteja

Biotalous + digitalous = parempi tulevaisuus

Perjantaina 9. kesäkuuta 2017 | Hannu Koponen

 

Vaikka en ole teknokraatti, tajuan, että digitalisaatio tarjoaa meille ratkaisuja myös globaaleihin ongelmiin. Sitran järjestämä World Circular Economy Forum (WCEF) Helsingissä vahvisti tätä käsitystä. Digitalisaatiosta on tullut tärkeä osa bio- ja kiertotaloutta. Keski-Suomessa biotalous ja digitalous on nostettu maakunnan kehittämisen kärjiksi, lisäksi CIRCWASTE-hankkeen ansiosta kiertotalouden tarkempi tutkiskelu on meillä työlistalla. Ja osaamisestahan ei asiat jää Keski-Suomessa kiinni.

 

Uusiutuvan energian käytön lisäämisessä ja digitalisaatiossa on paljon yhteistä. Digitalisaation uudet innovaatiot mahdollistavat jo nyt älykkäät led-valot, jolloin esim. ulkovalaistuksen älyllistäminen säästää energiaa. Älykäs verkko voi vastaanottaa energian pientuotantoa omakotitalon aurinkopaneeleista. Älykäs verkko mahdollistaa myös vaikkapa sähköautojen käytön energiavarastoina. Energiatarpeen ollessa suuri voisivat autot luovuttaa varastoimaansa sähköä verkkoon.

 

Digitalisaatiolla on yhtymäkohtansa myös kiertotalouteen. Digitalisaation mahdollistama älykäs kulutus mahdollistaa myös älykkään materiaalien kierrätyksen. Ja onhan kaiken maailman digitaalisten vimputtimien kierrätys jatkossa yhä isompi bisnes, esimerkiksi harvinaiset maametallit kerätään jatkossa yhä tarkemmin vanhasta kännykästä uusiokäyttöön.

 

Kiitos erilaisten softaratkaisujen, tulevaisuudessa kenenkään ei tarvitse vaivata päätään matkustamisen käytännön valinnoilla - liikkumisoperaattori kertoo tarkan suunnitelman ja yhdistelee sujuvasti yhteiskäyttöauton, julkisen liikenteen, jaetun taksin ja kaupunkipyörän. Rakennukset ovat jatkossa yhä enemmän käyttäjiensä näköisiä, kiitos erilaisten ICT-sovellutusten. Niillä kerätään käyttäjäkokemuksia, joiden pohjalta muokataan tilaa ja palvelua yhä käyttäjäystävällisemmäksi.

 

Tässä kehityksessä olemme vasta alussa. ICT helpottaa monia ilmastomyönteisiä valintojamme. ICT tulee lopulta muuttamaan maailmaa enemmän kuin sähkö teki aikanaan. Myös tässä tapauksessa vaikutukset osuvat kaikille elämänaloillemme.

 

Lisää Circwaste-hankkeesta: https://www.keskisuomi.fi/aluekehitys_ja_hankerahoitus/biotalous/circwaste_-_kohti_kiertotaloutta

Ei kommentteja

Vienti vetää ja myyntimiehet lentää

Tiistaina 9. toukokuuta 2017 | Veli-Pekka Päivänen

 

Keski-Suomi on päässyt hyvään kasvuvauhtiin. Liikevaihdot kasvavat kaikilla seuduilla ja kaikilla toimialoilla. Työttömyys on ollut laskussa jo viime vuoden alusta saakka. Myös pitkäaikaistyöttömyys kääntyi jyrkkään laskuun maaliskuussa.

 

Talouden kasvun kärjessä oli viime vuonna Keski-Suomessa rakentaminen ja kotimarkkinakysyntä. VM:n ylijohtaja Mikko Spolander on todennut osuvasti 14.4.2017, että "jos kasvu on hyvin työvoimapainotteista ja kulutusvetoista, se parantaa julkista taloutta enemmän kuin vientivetoinen ja tuottavuuteen perustuva kasvu." Näin on käynyt, ja kulutusvetoinen kasvu näkyy mm. kuntien hyvissä tilinpäätöksissä. Toisaalta ekonomistit ovat todenneet, että kasvu on vakaalla pohjalla vasta silloin kun teollisuuden vienti elpyy.

 

Useiden ennustuslaitosten tuoreet talousennusteet ovat povanneet vajaan kahden prosentin kasvua tälle ja ensi vuodelle. EK:n tuore suhdannebarometri kertoo, että teollisuuskin on elpymässä kovaa vauhtia. Keski-Suomen teknologiateollisuuden näkymät ovat parhaat koko Suomessa. Teollisuuden elpyminen tuo kasvulle laajuutta ja varmistaa kasvun jatkuvuutta. Keski-Suomi on elänyt ja elää jatkossakin viennistä. Vuoden 2008 finanssikriisin myötä Keski-Suomi menetti miljardin vientitulot ja 7500 henkilötyövuotta ja kunnat menettivät verotuloja 32 miljoonaa/vuosi. Kehitys näyttää nyt hyvältä ja suunta on oikea.

 

Viennin kasvu tarvitsee hyvät yhteydet maailmalle. Keski-Suomessa on moitittu monesti huonoja liikenneyhteyksiä. Kävimme Finnairin edustajien kanssa keskusteluja nykyisistä lentovuoroista ja niiden käyttäjistä. Vuorot on suunniteltu siten, että niiltä pääsee kolmesti päivässä hyvin jatkolennoille. Aamukoneelta on erinomaiset yhteydet Eurooppaan, iltapäiväyhteys avaa reitit Aasiaan ja illansuun koneesta pääsee kaukoreiteille. Myös paluuyhteydet Jyväskylään on rakennettu kv-matkustajia ajatellen. Finnairin osakkuusyhtiö Norra aloitti operoimaan Jyväskylän lentoja noin vuosi sitten. Matkustajamäärien kasvu alkoi samanaikaisesti. Viime vuonna matkustajia oli liki 52 000. Matkustajat ovat kiittäneet Jyväskylä-Helsinki välin aikatauluja ja matkustajista yli 85 % jatkaa maailmalle. Luku on Suomen suurimpia. Lentoliikennettä pitääkin katsoa kv-näkökulmasta, ei maan sisäisenä liikenneyhteytenä. Nykyinen lentoliikenne ei siis kilpaile lainkaan Jyväskylän ja Helsingin välillä junan tai linja-autoliikenteen kanssa.

 

Lentoyhteydet palvelevat myös keskisuomalaisia lomamatkailijoita. Halvimmillaan Jyväskylästä pääsee kesällä pitkäksi viikonlopuksi esimerkiksi Berliiniin ja takaisin n. 200 eurolla. Lähtö aamulla torstaina tai perjantaina klo 5.50, Berliinissä klo 8.45 ja paluu myöhään sunnuntai-iltana. Kolme tai neljä kokonaista päivää perillä.

 

Maakunnan ja Jyväskylän näkökulmasta on toivottavaa, että lentovuorot säilyvät vähintään nykyisellään. Kysynnän kasvaessa vuoroja tarvitaan tietenkin lisää. Mitä enemmän vienti vetää ja myyntimiehet lentävät, sitä varmemmalla pohjalla lentoyhteydet ovat. Lisäksi on hyvä, että lentoyhteydet hoituvat kaupalliselta pohjalta eivätkä ole paikallisen julkisen tuen varassa. Haikailut suorista reittiliikenneyhteyksistä Jyväskylästä Eurooppaan on myös syytä unohtaa. Uusi yhteys vaatii aina paikallista rahallista panostusta ja syö myös olemassa olevan liikenteen kannattavuutta ja näin vaarantaa nykyisten yhteyksien säilymisen. Käyttäkäämme siis nykyisiä yhteyksiä hyväksemme mahdollisimman paljon.

 

Lennokasta kesää

Ei kommentteja

Työpaikkabongaus, paikkana Keski-Suomen liitto

Torstaina 13. huhtikuuta 2017 | Roope

Roope tutustui Keski-Suomen liiton toimintaan osana koulunsa Ilmiöoppimisen viikkoa ja "Työelämätaidot ja yrittäjyys" osa-alueen opintoja. Yhdeksänvuotiaan Roopen opintokäynnin tarkoitus oli bongata osaamista, keksintöjä ja hyviä töitä.

Teksti on julkaistu aiemmin Puistokadun päiväkotikoulun blogissa.

 

 

Paikka: Keski-Suomen liitto
Havaintoja:
hyötyliikuntaa, paljon portaita ylimpään kerrokseen :-)
Ja hyvä maisema!
Kulunvalvonta eli lätkä jolla kaikki ovet aukeavat vähän niinkuin koulussakin ja Kellokortti laskee työaikaa
Täällä on myös sähköpöydät ja voi tehdä joskus töitä seisovillaan
Kun on kahvitauko ei istuta vaan yleensä seistään, siellä on hauskaa ja siellä nauretaan paljon 
Työntekijät ovat erittäin mukavia ja kaikilla on jotain erinomaisia taitoja, joku matkii lintuja, joku osaa huolehtia sähkön säästämisestä ja kaikenlaisia muita hienoja taitoja :-)
Mitä ihmiset tekee työkseen?: täällä hoidetaan Keski-Suomen asioita:
joku tekee isoja karttoja johon suunnitellaan uusia moottoriteitä ja rautateitä ja käy kerran viikossa jossain retkellä tutkimassa esimerkiksi virkstysalueita tai luonnonsuojelualueita. Haluaisin joskus retkelle mukaan.
Joku hoitaa luontoasioita
Joku mainostaa Keski-Suomea
Joku taas auttaa johtajaa matkahommissa ja kaikessa tämmöisessä, ja auttaa tavarat mukaan
Kävin johtajan huoneessa ja huomasin paljon punaista väriä ja se kuvasti minulle johtajuutta. Punainen ja musta ja valkoinen on Keski-Suomen tunnusvärit
Täällä hoidetaan myös EU-asioita ja maksetaan rahaa hankkeille ja suunnitelmille ja mietitään koulutusasioita ja kaikenlaista Keski-Suomen asioita
Ja kirjoitetaan myös blogeja kaikenlaisista asioista
Haluan ehdottomasti tänne töihin T:Roope3Beeltä :-)!

Kuvat (ylhäältä alaspäin):
Esittely makkaranpaistopaikoista
Yksi tunnus on Järvitaimen
Maisemia työhuoneesta (2kuvaa)
Keski-Suomen yksi tunnusmerkeistä on Metso
 

roopen valokuvat

Yksi kommentti

Vaalit muuttavat maakuntahallituksen ja -valtuuston kokoonpanoa

Tiistaina 11. huhtikuuta 2017 | Hannu Koponen

Vaalivalvojaiset on vietetty, ja niiden jälkeinen toipuminen on kaikilla jo hyvässä käynnissä. Vaalituloksia on ehditty ruotia mediassa, voittajat ja menettäjät eri kunnista ja kansallisesti on tunnistettu ja syiden spekulointi on kovimmillaan.

 

Sunnuntai oli myös yhden aikakauden loppu. Kuntavaalien tuloksesta lasketaan näillä näkymin viimeistä kertaa Keski-Suomen liiton poliittiset paikkajaot. Seuraavan kerran uurnilla äänestämme suorissa maakuntavaaleissa. Nyt on kuitenkin aika spekuloida maakuntatason kuntavaalitulosta Keski-Suomen näkökulmasta. Nämä laskelmat perustuvat alustaviin tuloksiin, ja yksittäisiä muutoksia saattaa vielä tulla, kun keskiviikkona saamme vahvistetut tulokset.

 

Maakuntatasolla suurin voittaja oli Vihreät. Kuntavaaleista 2012 6,8 % kannatus parani sunnuntaiseen 12,6 % lukemaan. Keskusta säilytti selkeästi Keski-Suomessa suurimman puolueen asemansa (24,3 %), SDP 21,2 % kannatuksellaan on kakkosena ja kokoomus (14,4 %) kolmossijalla. Kaikki nämä kolme puoluetta kuitenkin menettivät kannatustaan 1-2 prosenttiyksikköä edellisistä kuntavaaleista. Perussuomalaisten kannatus noudatteli valtakunnallista trendiä, kannatus oli maakuntatasolla 8,9 %, kun vuonna 2012 vaalitulos oli 12,9 %. Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit molemmat paransivat hieman edellisestä kierroksesta.

 

Keski-Suomen maakuntavaltuusto on alkavalla kaudella 79-paikkainen. Alustavien suhteellisuus-perustaisten laskelmien pohjalta kolme suurta menettävät hieman jokainen: Keskustalla on tulevassa maakuntavaltuustossa 20 paikkaa (2012: 21 paikkaa), SDP:llä 18 (20) ja Kokoomuksella 12 (13). Vihreät nousevat neljänneksi suurimmaksi puolueeksi kymmenellä paikallaan (5) ja Vasemmistoliitto sekä Perussuomalaiset ovat molemmat valtuustossamme seitsemällä paikalla (VAS 6, PS 11). Kristillisdemokraatit edustavat viiden voimalla valtuustossamme (4). Maakuntahallitus (13 henkeä) jatkaa keskustavetoisena (4 paikkaa), SDP:llä on 3 paikkaa, Kokoomuksella ja Vihreillä molemmilla 2 paikkaa ja Perussuomalaisilla yksi paikka. Vaalien tarkastuslaskenta saattaa toki vielä tuoda muutoksia, varmuutta pitää jännätä vielä keskiviikkoiltaan asti.

 

Aikataulullisesti puolueilla on nyt tiukka rutistus: kuntien uudet puheenjohtajuudet, lautakunnat ja muut poliittista huolenpitoa vaativat toimielimet kootaan seuraavien viikkojen aikana. Kesäkuun alussa kokoontuvat uudet kunnan- ja kaupunginvaltuustot. Tuo kesäkuun alku on myös määräpäivä Keski-Suomen maakuntavaltuuston, -hallituksen ja muiden ylikunnallisten toimielinten paikkajakojen neuvotteluille. Nämä neuvottelut käydään puolueiden piirijärjestöjen välillä. Joten, jaksamista kaikille osallisille tähän vaalien jälkeiseen rutistukseen!

 

Maakuntavaltuutson ja -hallituksen paikkajako 2012 ja 2017

Ei kommentteja

Rakennemuutosten hoidosta elinvoiman kehittämiseen

Perjantaina 7. huhtikuuta 2017 | Veli-Pekka Päivänen

 

Oli ilo katsoa tuoreen Keski-Suomen Aikajanan tilastoja: vienti vetää, liikevaihdot kasvavat kaikilla seuduilla ja toimialoilla sekä työttömien määrä laskee. Käyrät ovat oikeaan suuntaan. Kunnia kasvusta kuuluu kaikille yrityksille ja seuduille. Samaan aikaan julkiset kehittämisrahat ovat vähentyneet. Vähemmällä hankerahalla on saatu enemmän aikaiseksi. Hyvä niin.

 

Loistavana esimerkkinä kasvusta on Keuruun seutu, joka on kärsinyt 2000-luvulla kaksi isoa äkillistä rakennemuutosta. Teollisuuden rakennemuutos iski seudulle 2007, jolloin Keuruu menetti 170 teollista työpaikkaa. Toinen iso rakennemuutos iski Keuruulle 2012, jolloin tehtiin päätös varuskunnan lakkauttamisesta ja Keuruu menetti 300 työpaikkaa. Valtioneuvosto nimesi Keuruun 13.9.2012 äkillisen rakennemuutoksen tukialueeksi vuoden 2015 loppuun saakka. Moni pohti, että tämä on kaupungin kuolinisku. Nyt Keuruu keikkuu kasvutilastojen kärjessä, liikevaihdot hyvässä kasvussa ja työttömyys laskussa. Keuruulla on tehty asioita aivan varmasti oikein.

 

Muistan hyvin Keuruun varuskunnan lakkautuspäätöksen alkushokin. Keuruu oli vaatimassa valtiolta 100 %:n kompensaatiota varuskunnan lakkauttamisesta. Valtiolta tuli tyly viesti: ei tule rahasäkkiä. Valtio ohjeisti, että Keuruun tulevaisuus on keruulaisten omissa käsissä. Pienen hämmennyksen jälkeen Keuruu otti ohjat omiin käsiinsä ja aloitti määrätietoiset rakennemuutos- ja kehittämistoimenpiteet. Tavoitteena oli mm. varuskunta-alueen saaminen uuteen käyttöön, alueen pk-yritysten kehittäminen, Hotelli Keurusselän toiminnan kehittäminen, uusien yritysten saaminen Keuruulle sekä kaupungin strategian päivittäminen. Suurin osa kehittämistoimenpiteistä on tehty ilman ulkopuolista rahaa. Varuskunta-alue on vaihtanut omistajaa, pk-yritykset kasvavat Keuruulla, Hotelli Keurusselkä on toiminnassa, Lapwall perustaa uuden tehtaan Haapamäelle ja työllistää pian 80 työntekijää, kaupunki on tehnyt rohkeita päätöksiä mm. koulukeskuksen rakentamisessa. Keulink Oy ja sen toimitusjohtaja Nea Kontoniemi ovat oiva ilmentymä rakennemuutoksen hyvästä hoitajasta. Nean positiivinen, määrätietoinen ja avarakatseinen toimintatapa on edesauttanut rakennemuutoksen tuloksellisessa hoidossa.

 

Hyviä tuloksia rakennemuutoksen hoidosta on myös Viitasaarella, jossa Kaskipuu laajentaa toimintaa. Jämsän seudulla Hallin varuskunta-alueelle suunnitellaan maailmanluokan datakeskusta.  Karstulastakin kuuluu hyviä uutisia: Honkarakenne saa uusia tilauksia. Tässä on vain muutama hyvä esimerkki
Keski-Suomen seuduilta.

 

Rakennemuutoksia on tapahtunut Suomessa jatkuvasti, ja monet niistä ovat olleet äkillisiä ja ennalta arvaamattomia. Rakennemuutoksen hoidossa on tapahtunut suuri muutos. Aiemmin valtio toi paikkakunnalle määrämuotoisen kehittämismallin sekä rahaa. Näiden uskottiin auttavan. Ehkä se vähän lohdutti, mutta ei tuonut välttämättä pysyvää muutosta. Tulevaisuudessa pärjäävät ne kunnat, jotka pystyvät ennakoimaan tulevia rakennemuutoksia ja varautumaan niihin. Näin estetään tulevat äkilliset rakennemuutokset. Maakuntauudistuksen myötä kunnille tulee suurempi vastuu elinvoiman kehittämisestä. Elinvoiman kehittäminen on varautumista tuleviin rakennemuutoksiin. Elinvoiman kehittämisellä varmistetaan, että Keski-Suomi pysyy jatkossa kasvu-uralla.

 

Ovatkohan tulevaisuuden rakennemuutokset positiivisia yllätyksiä, kuten biotuotetehtaan rakentaminen Äänekoskelle tai Uudenkaupungin autotehtaan 1000 uutta työpaikkaa?

 

Ei kommentteja

Resepti aluekehittämisestä

Tiistaina 28. maaliskuuta 2017 | Pekka Hokkanen

Sana aluekehittäminen maistuu monen suussa harmaalta ja hallinnolliselta möntiltä, jonka pureksimiseen ei houkuta sen koommin maku kuin tekstuurikaan. Monen korvissa soivat vanhat kaiut raskaista julkishallinnon mekanismeista maan eri kolkkien kehittämiseksi. Moderni, tähän aikaan päivitetty aluekehittäminen on kuitenkin jotain kovin muuta. Näen aluekehittämisen menestysreseptin perustuvan seuraavien neljän peruselementin varaan.

 

Ensinnäkin aluekehittäminen on laaja-alaista, asioita kokonaisvaltaisesti tarkastelevaa. Satunnaisten irto-osumien metsästys ei ole menestyksellistä. Alueen elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia rakennetaan monin eri tavoin ja prosessein sekä monilla eri sektoreilla. Aluekehittämisen tulee katsoa yli hallinnonrajojen ja olla etunenässä purkamassa erilaisia siiloja. Mainiona esimerkkinä aluekehittämisen kokonaisvaltaisesta ajattelusta käy Keski-Suomen liiton ratkaisu yhdistää alueiden käyttö kiinteäksi osaksi strategista aluekehittämistä.

 

Toiseksi haluan korostaa alueen omia vahvuuksia. Aluekehittämisen tulee perustua sisäisiin vahvuuksiin, osaamiseen, erikoistumiseen ja eritoten alueen omaan identiteettiin. Ulkoa kannettu vesi ei alueen kaivossa pysy. 1970-lukulainen ajattelu ulkoapäin tuotavasta "aluekehittämisestä" ei ole tätä päivää. Aluekehittäminen ei kaiken kaikkiaan voi olla vain julkisten toimijoiden varassa.

 

Kolmanneksi onnistuneen ja tuloksellisen aluekehittämisen tulee olla ennakoivaa ja luonteeltaan strategista. Ympäröivä muutos on pysyvää, siksi aluekehittämisen tulee olla rohkeasti uudistavaa ja kokeilevaa. Jämähtäminen vanhoihin oppeihin, rakenteisiin tai vahvuuksiin ei ole proaktiivista aluekehittämistä - muutosjoustavat, uudistumiskykyiset ja oppivat alueet menestyvät.

 

Neljäs, ja ehkä tärkein, reseptin ainesosa on yhteistyö. Aluekehittäminen ei ole harvojen etuoikeus tai velvollisuus, mystisessä perähuoneessa foliohatut päässä harjoitettavaa strategiatyötä, vaan verkostomaista yhteistyötä ja kumppanuutta. Osaavat ja yhteiseen tavoitteistoon sitoutuneet toimijat ovat vaikuttavan aluekehittämisen perusta. Ja taas katse osuu siiloihin: yhdessä tekeminen edellyttää poteroista ulostuloa. Tätä tukee myös yhteinen tieto ja tiedonhallinta.

 

Tällaisesta aluekehittämisen keitoksesta syntyy makumaailmaltaan rikas ja sopivan tuhti. Keski-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet edustaa modernin aluekehittämisen valtakunnallista kärkeä myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Yhdessä tekemisen perinne on meillä vahva, tunnistamme omat vahvuutemme ja teemme aluekehittämistä omannäköisellä, keskisuomalaista identiteettiä vahvistavalla tavalla.

3 kommenttia

Keski-Suomen someliitto

Tiistaina 14. maaliskuuta 2017 | Tuulia Nieminen

 

Mistä on byrokratian rattaat tehty? Jäykistä pukuihmisistä, kielen koukeroista ja asioiden piilottamisesta organisaation sisäiseen pallotteluun? Vaiko sittenkin innostuksesta uusien asioiden äärellä, 140 merkkiin taipuvasta virkakielestä sekä vuoropuhelusta, johon kuka tahansa maakunnan asukas on tervetullut liittymään?

 

Ihmislajin perustaviin ominaisuuksiin kuuluu kyky kehittyä. Toisinaan kyky tuottaa suoranaisia vallankumouksia, joista sosiaalinen media on yksi viime vuosien tärkeimpiä, ellei jopa tärkein. Haluan uskoa, että tuo vallankumous ulottuu perustavalla tavalla myös hallinnon viestintään.

 

#keskisuomi keskustelee

Sosiaalisen median kanavista juuri mikään ei sovi pönöttävään kielenkäyttöön tai asian ytimen piilotteluun. Twitter on näille hallinnon paheille kaikkein armottomin, mutta yhtä lailla muiden somekanavien konventiot suosivat ilmaisun keveyttä ja osuvuutta.

 

Itse olen ihastunut Twitterissä sen avoimuuteen. Haluatko sanoa sanasi maakunnan kehittämisestä? Twiittaa hashtageilla #keskisuomi ja #kasvunmaakunta, niin olet mukana keskustelussa. Kanssasi samalla viivalla, keskustelun osapuolina, ovat niin julkiset organisaatiot kuin niiden johtavat virkamiehetkin.

 

Keski-Suomen liiton arki täyttyy erilaisista tapahtumista ja tapaamisista - sekä itse järjestetyistä että muiden organisoimista. Pääsemme kuulemaan yhteiskunnan ja eri toimialojen muutoksista usein etunenässä, tai jopa havaitsemaan ne itse. Näitä tietoja ja ajatuksia haluan välittää eteenpäin, vaikka sitten pieninäkin murusina. Vähemmän pelkkää päätösviestintää, enemmän sisällöistä kertomista ja virtuaalisia kurkistuksia kokoushuoneisiin. Muutama asiantuntijamme on rohjennut jopa live-videolle esiintymään.

 

Julkishallinnon somettajista tunnetuimpia on Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Sauri on puhunut Helsingin kaupungin organisaation ja kaupunkiyhteisön erillisyydestä eli siitä, miten vaikea päätösten teon ja arkisen elämän välistä kuilua on kuroa umpeen. Sosiaalisen median avulla kuilua on kuitenkin onnistuttu ylittämään. Mitä kaikkea Keski-Suomessa voidaan saada aikaan, jos maakunnan organisaatiot ja maakuntalaiset saadaan saman virtuaalisen kokouspöydän ääreen?

 

Ei pelkällä organisaation äänellä

Sosiaalinen media muuttaa myös viestintäammattilaisen työtä. Julkishallinnon viestijän perinteiset keinot, kontrollointi ja pilkuntarkat ohjeet, sopivat huonosti tähän maailmanaikaan. Viestinnän linjakkuus ei ole enää yksityiskohtien harmoniassa, vaan yhteisesti jaetuissa tavoitteissa, joihin jokainen suuntaa omalla, persoonaansa sopivalla tavalla.

 

Meillä Keski-Suomen liitossa on moni jo lähtenyt somen kelkkaan. Lisää twitterissä seurattaviesi joukkoon @velkka58, @TapaniMattila@LeenaPajala,

@RistaniemiOlli, @VirpiHei, @pekka_hokkanen ja @tuulia_nieminen. Takaan, että saat virikkeitä ja kimmokkeita maakunnalliseen keskusteluun.

 

Facebookissa jaamme tietoa temaattisten sivujen avulla. Omansa löytää niin sote- ja maakuntauudistuksesta kuin liiton yleisestä toiminnasta kiinnostunutkin. Facebook-sivujemme takaa löytyy lisää Keski-Suomen liiton someaktiiveja, kuten biokaasusta viestivä Outi Pakarinen ja Suomi100-projektipäällikkömme Raija Partanen.

 

Tiedän kuitenkin, että moni muukin meistä on kekseliäs ja osaava viestijä. Olisikohan tuo aktiivien joukko mahdollista tuplata? Vähintäänkin tuplaamisen mahdollisuus on liiton tavoitettavuudessa ja keskustelevuudessa.

 

Entä te, lukijat Keski-Suomen liiton toimiston ulkopuolella? Keski-Suomen someliitto syntyy vuoropuhelusta, joten teidät tarvitaan mukaan siinä missä meidätkin. 

 

Tuulia Nieminen

 

PS. Tätä juttua varten kuuntelin Pekka Saurin ajatuksia digitaalisen nuorisotyön verkoston Verken youtube-kanavalta. Haastattelu tupsahti silmieni eteen jyväskyläläisten tutkijoiden perustaman Someri-verkoston Facebook-ryhmässä juuri kun sitä kaipasin. Somen voimaa sekin.

 

 

4 kommenttia

Matkailuala kasvaa - mistä lisää panoksia markkinointiin?

Perjantaina 3. maaliskuuta 2017 | Leena Pajala

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän selvityksen mukaan matkailu muodostaa 2,5 % Suomen bkt:sta. Ala on vähän suurempi kuin maa- ja metsätalous ja yli puolitoista kertaa suurempi kuin elintarviketeollisuus. Matkailun monialaisuus tekee matkailun merkittävyyden mittaamisen vaikeaksi. Suuntaa-antavia tietoja saadaan seuraamalla tilastoituja yöpymisvuorokausia, majoituksen keskihintaa ja majoitusliikkeiden käyttöasteita.

Keski-Suomi on pärjännyt maakuntien välisessä matkailukisassa suhteellisen hyvin ja oli yöpymisvuorokausilla mitattuna vuonna 2016 maakunnista sijalla 6. Suomi matkailukohteena on viime aikoina saanut runsaasti näkyvyyttä kansainvälisesti, ja erityisesti Lappia hehkutetaan useissa medioissa. Miten me täällä Keski-Suomessa saisimme osamme näistä kansainvälisistä asiakkaista? Suomen ja myös Keski-Suomen matkailutarjonnan kansainvälinen houkuttelevuus pohjautuu pitkälti puhtaaseen luontoon, järviin ja metsiin. Maaseudun elinvoimaisena pitämisessä matkailullakin on jonkinlainen rooli.

Keski-Suomen matkailustrategian 2025 yksi tavoite on kaksinkertaistaa kansainvälisten yöpymisten määrä. Keski-Suomen kansainvälisen markkinoinnin tehostamiseen tarvitaan siis lisää panostusta sekä yrityksiltä että kunnilta. Matkailijathan loppupelissä tuovat kuntaan tuloja ja työpaikkoja. Vuonna 2015 Keski-Suomen kunnat saivat matkailusta 9,5 miljoonaa euroa henkilöverotuloa. Vähittäiskauppa suurimpana hyötyjänä voisi myös osallistua yhteisiin markkinointiponnistuksiin. Tähän mennessä vähittäiskaupan kiinnostus on ollut vähäistä.

Kansainvälinen markkinointi vaatii rahallisen panostuksen lisäksi myös pidempiaikaista sitoutumista, sillä tulosten saaminen vie useamman vuoden. Lapissakin matkailumarkkinointia on tehty pitkäjänteisesti vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan, ja nyt vihdoin tulokset alkavat näkyä.
Keski-Suomessa on useamman viime vuoden ajan panostettu palvelujen kehittämiseen ja maakunnan matkailuyritysten kansainvälistymiseen. Keski-Suomen kauppakamarin vetämien ja hallinnoimien matkailuhankkeiden avulla on saatu hyviä tuloksia aikaan, mm. luotu kontakteja eurooppalaisiin matkanjärjestäjiin, tuotu alueelle kansainvälisiä bloggareita ja matkanjärjestäjiä sekä ylläpidetty sosiaalisen median kanavia. Syksyllä hanke lähtee hakemaan tuntumaa Aasian markkinoilta. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa, ja jo tehtyä erinomaista työtä pitäisi ehdottomasti jatkaa, muuten menee hyvin alkanut työ hukkaan.

Yhteistyötä on syytä tiivistää myös Finpron VisitFinlandin kanssa. VisitFinland on ollut Lapin matkailulle tärkeä yhteistyökumppani ja imagollisen kuvan muodostaja. Samanlaista imagonäkyvyyttä tarvitaan myös Järvi-Suomen alueelle.  

Lisätietoja Keski-Suomen matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista:
https://www.keskisuomi.fi/uutiset/1536/matkailu_tuo_tuhansia_tyopaikkoja_ja_yli_300_miljoonan_euron_tulot_keski-suomeen

Ei kommentteja

Keski-Suomen liiton johtaminen ja organisaatio uudistuu

Torstaina 23. helmikuuta 2017 | Tapani Mattila

Asiantuntija on oman tehtävänsä paras osaaja. Hän tuntee työn imua, eikä johdon yleensä juurikaan tarvitse patistella hommien hoitamiseen. Silti asiantuntijaorganisaatioissakin saatetaan päätyä tilanteisiin, joissa työyhteisön olisi pitänyt toimia paremmin joukkueena. Työssä saatetaan kokea turhautumista, vaikka työ sinänsä vastaisikin omaa osaamista ja kiinnostuksen kohteita. Johdon on syytä kääntää huomio ihmisistä näiden välisiin suhteisiin. Asiantuntijaorganisaatiossa ihmisten välisen vuorovaikutuksen johtaminen on tärkeämpää kuin yksilöiden johtaminen.

Tällaiset ajatukset mielessäni lähdin uudistamaan Keski-Suomen liiton johtamisjärjestelmää. Uudelleenorganisoitumisen tavoitteena on luoda jokaiselle Keski-Suomen liiton työntekijälle hyvät edellytykset onnistua ja innostua työssään. Kun työn tavoitteet ja vastuusuhteet ovat selkeät ja työkuorma jakautuu tasaisemmin, tämä tavoite on mahdollista toteuttaa.

Organisaatiomuutokselle on harvinaisen osuva ajankohta tänä keväänä myös siksi, että miehitämme avainrooleja uusilla henkilöillä. Hannu Korhosen siirryttyä eläkkeelle saamme riveihimme Pekka Hokkasen. Tuulia Nieminen on jo aloittanut viestintäpäällikkönä niin ikään eläköityneen Merja Lahden tilalla.  

 

Pois laatikoista

Monia tämän päivän huippuyrityksiä ja -organisaatioita yhdistää staattisista hierarkioista luopuminen. Hierarkiat korvataan prosessiorganisaatiolla, jossa johtamis- ja asiantuntijaroolit vaihtelevat kokouksen, projektin tai työryhmän mukaan. Osaaminen kohdentuu paremmin, työkuorman jakaminen sujuu joustavammin. Ehkäpä keskinäinen ymmärryskin lisääntyy, kun kollegat kohtaavat erilaisista rooleista käsin.

Perinteinen laatikkokaavio sopii asiantuntijaorganisaatioon huonosti. Itse asiassa mikään staattinen kuva ei voi tehdä täyttä oikeutta prosessimaisesti toimivalle organisaatiolle. Jollain tavalla organisaatio on kuitenkin kuvattava. Me olemme päätyneet matriisimalliin. Siinä asiantuntijaprosesseja johtaa Pekka Hokkanen ja henkilöstöasioita, ml. henkilöesimiestehtävät, Kari Luostarinen ja viestinnän päävalmentajana toimii Tuulia Nieminen.

organisaatio

Samalla kun staattisia rakenteita puretaan, vahvistetaan yhteistä käsitystä siitä, mitä itse kunkin vahvuudet ja osaaminen ovat. Karin tämän vuoden tärkeimpiä projekteja on jokaisen työntekijän tehtävänimikkeen ajantasaistaminen ja tehtäväkuvausten arviointi. Kaikille laaditaan koulutussuunnitelma. Kaikki tämä tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Näin varmistamme osaamisen ajantasaisuuden sekä liiton tarpeet että työntekijän urakehityksen huomioivalla tavalla. Jotta tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus toteutuu, on hyvä, että näiden prosessien johtaminen on yhden johtajan hallussa. Samalla kartutamme varmasti jokaiselle hyödyllistä kokemusta prosessiorganisaatiosta tulevaa maakuntauudistustakin ajatellen.

Osana johtamisjärjestelmän uudistusta muutamme kehityskeskustelut onnistumiskeskusteluiksi. Puutteiden ruotimisen sijaan asetamme tavoitteita ja keskustelemme niissä onnistumisesta. Lisäksi mietimme missä ja miten jokainen voi onnistua vielä entistä paremmin. Jokaisen perusoikeus on voida onnistua työssään ja saada palautetta onnistumisistaan.

 

Olli Ristaniemi tekee tilaa maakuntauudistusta varten luopumalla esimiestehtävistä omasta aloitteestaan. Tämä mahdollistaa aluesuunnittelun ja aluekehityksen prosessien yhdistämisen yhden asiantuntijajohtajan, Pekan, johdettavaksi. Tässä olemme edelläkävijöitä koko maassa. Maakuntakaavasta rakennetaan samalla vahvasti strategisen otteen maakuntakaava.

Ollille tehtävänkuvan muutos antaa mahdollisuuden paneutua Keski-Suomen saavutettavuuden edunvalvontaan. Kun tiedämme, millainen uuden kokeilija ja innostaja Olli on tehtävissään, on perusteltua odottaa, että tässäkin asiassa toimintamme nousee aivan uudelle tasolle. 

 

Täällä liiton toimistolla on ollut ilmassa jo jonkin aikaa käsinkosketeltava muutoksen odotus. Monet asiat loksahtavat paikoilleen tällä muutoksella, joka otetaan käyttöön 1.3.2017. Itse uskon, että tämä malli mahdollistaa entistä paremmin asiantuntijoiden välisen vuorovaikutuksen ja näillä eväillä voimme turvallisin mielin kohdata ne muutokset, joita kohtaamme maakuntauudistuksen myötä.

 

Tapani Mattila

maakuntajohtaja

 

 

 

2 kommenttia

Uutta päin

Perjantaina 20. tammikuuta 2017 | Hannu Korhonen

Tullessani työhön pari vuosikymmentä sitten Keski-Suomen liittoon oli maakunta kokolailla erinäköinen kuin nyt. Taisin olla itsekin. Taloustilanne maakunnassa oli vaikea mutta toiveikkuus myös korkealla, olimmehan osa EU:ta ja sen alueita korostavaa politiikkaa. EU-hanketyö oli päässyt vauhtiin, ja se kokosi jo tuolloin eri alojen ja seutujen kehittäjiä yhteen. Ohjelmatyötä opeteltiin ja strategisia valintoja tehtiin. Samalla ryhdyimme käyttämään ajalle tyypillistä projektislangia puheissa ja kirjoituksissamme. Tuota yritimme kaikin keinoin myös muille neuvoa. Hyvä, ettei onnistuttu.

Oma tahto valintojen tekemiselle ja rahoituksen suuntaamiselle oli ohjelmallisen kehittämisen perusta. Päätöksenteossa sekä asioiden valmistelussa korostui maakunnallisuus. Aivan ensimmäisissä aluekehittämisohjelmissa maakunnan voimavarat suunnattiin IT-alalle, joka varmasti vaikutti alan huikeaan kehitysloikkaan myös Keski-Suomessa. Sittemmin resursseja osoitettiin maakunnalle tärkeiden toimialojen ja myöhemmin klustereiden kehittämiseen. Viimeisimpänä mukaan tulivat elinkeinojen kärjiksi nimetyt "kehittämisteemat", joita nykyisessä ohjelmassa ovat bio-, digi- ja osaamistalous. Nimitykset muuttuvat mutta tarkoitus on ollut aina sama: voimavarat suunnataan niihin kohteisiin, joissa teho maakunnan kehittämiseksi on paras.

Olen saanut olla mukana tässä kaikessa ja näköalapaikalla. Kysyttäessä olen tavannut tehtävästäni kertoa, että "työni on varmasti koko Keski-Suomen mielenkiintoisin - ei kovin helppo, mutta monipuolinen." Tämä yleensä on kysyjille riittänyt.

Kahta samanlaista työpäivää en liitossa ollessani ole tehnyt. Sisällöllisesti uudistuvia ja mielenkiintoisia tehtäviä on tarjolla jatkossakin kun organisaatio varautuu sote- ja maakuntauudistukseen. Liikkumatilaa muutokselle tuo se, että huomattava osa liiton asiantuntijoista siirtyy eläkkeelle vielä ennen uuden maakunnan käynnistymistä ja tulevissa rekrytoinneissa voidaan ennakoida tulevan organisaation edellyttämää osaamista. Tämä on liitolle suuri mahdollisuus. Teen osaltani tilaa uuden organisaation rakentumiselle. Siirryn vuosilomalle ja kevään kuluessa, läheisteni kanssa kovasti odotettuun ja itselleni outoon elämänvaiheeseen, eläkkeelle. Eläköitymiseni ajankohta on ollut jo pitkään tiedossa, joten siihen on voitu varautua työyhteisössä tarpeellisella tavalla.

Kiitän Keski-Suomen liittoa kiinnostavista tehtävistä, päättäjiä innostavista kohtaamisista, yhteistyökumppaneita tuloshakuisesta osallistumisesta yhteisen tavoitteemme toimeenpanossa ja erityisesti teitä työkavereita monella tavoin palkitsevasta työystävyydestämme. Korhonen lähtee liitosta, mutta liitto ja keskisuomalaisuus eivät lähde Korhosesta. Seuraavaksi nostan Keski-Suomen isännänviirin salkoon Savossa, ja korkealle.

Ystävällisesti
Hannu

 

Yksi kommentti

Lähtöfiiliksiä

Torstaina 15. joulukuuta 2016 | Merja Lahti

Onhan tämä nyt ihan erilaista, viimeinen vuosiloma ennen eläkettä.  Ensimmäinen maanantai tuntui tavattoman pitkältä. Kun telkkarista vihdoin alkoi Kotiin takaisin, ihmettelin että onko nyt vieläkin maanantai.

Pikkuisen on huono omatunto nukkua aamulla tunti pari pitempään kuin töissä ollessa. Koirakin on solidaarisena vaihtanut sisäisen kellonsa lomamoodiin. Hidas aamiainen sanomalehden kanssa on nautinto.

Palautui tässä mieleen alkuajat kuukausipalkkaisena. Oli huono omatunto lomista ja jopa kahvitunneista. Että kun palkka juoksee silloinkin, kun ei tee mitään. Freelancerina olin oppinut, että rahaa tulee vain työnteosta. Sama omatunto-ongelma havaittavissa nyt: täällä lorvin joutilaana ja palkka juoksee - vielä vähän aikaa. Eläkkeestä ei onneksi niin huono omatunto tule, kun se tiemmä juoksee paljon palkkaa joutuisammin, pysähtymättä ohi. 

Ajatukset askaroivat töissä tämän tästä. Ehkä tämä tipoittain irrottautuminen onkin hyvästä, etteivät turvalliset rutiinit katkea kerralla. Sitä paitsi tämä koneella puuhaaminen on hyvää terapiaa vieroitusoireisiin.  

 

Helpotusta ja haikeutta

Koko eläköitymisen tajuaa varmaan vähitellen, pikkuhiljaa. Se konkretisoituu silloin, kun tyhjentelee tai siirtelee sähköisiä arkistoja ja kantaa mappien sisältöjä Suloon. Tunnelmat liikkuvat helpotuksesta haikeuteen.

Helpotuksia? Tulevista urakoista ei tarvitse huolehtia, onhan siellä kaikenlaista taas tulossa: maakuntauudistusta ja vaaleja ja tapahtumia ja kokouksia ja ns. normaalirutiinit siihen päälle.  Eipä tarvitse jännätä "dedlainien" kanssa, ei istua kokouksissa, ei taistella temppuilevan nettisivuston kanssa.

Toisaalta - niitä duuneja sitä kai myös kaipailee, ainakin joitakin. Oikeastaan parhaimpina ovat jääneet vuosien varrelta mieleen kaikkein työläimmät urakat, kuten esimerkiksi Keski-Suomen foorumit ja risteilyt. Valmistelu vaati pitkiä päiviä ja unettomia öitä, vastaan putkahteli mitä merkillisimpiä kysymyksiä selvitettäväksi, neuvotteluja käytiin matkatoimiston, laivayhtiön, foorumin pitopaikan ihmisten, puhujien ja esiintyjien kanssa, käsiohjelmaa koottiin, taitettiin ja painatettiin ja kaikesta tiedotettiin. Niissä urakoissa jos missä pääsi tekemisiin rautaisten ammattilaisten kanssa. Ja se tunne kun kaikki oli onnellisesti ohi!  

Haikeutta? Eniten tulee ikävä työkavereita. Hulvattomia perjantain kahvihetkiä, jolloin kuitti lensi ja nauru kaikui. Paineenpurkupaapatuksia, kun aina tarvittaessa löytyi olkapää ja korva, jolle päästellä höyryjä ja vastavuoroisesti olla itse "päästöjen" vastaanottajana.

Antoisia olivat myös tekstinsorvaustalkoot, jotka alkoivat siitä että kävelin kysymysmerkkinä asiantuntijan ovenpieltä pitelemään: mitä merkillistä tämä tarkoittaa? Sitten se sama tyyppi, joka oli mongertanut sivutolkulla käsittämätöntä virkamiesjargonia, selitti asian selvällä suomen kielellä ja kertoi vieläpä, miksi asia on tärkeä ja hyödyllinen. Tekstiä palloteltiin joskus useaan kertaan puolin ja toisin ja yleensä lopputulos oli yhteinen tyytyväisyys.

Runsaat kuusitoista vuotta siinä meni, viestintähommissa Keski-Suomen liitossa. Kakkukahvit on vielä juomatta, muuten tämä alkaa olla tässä. Kiitti hei.

 

3 kommenttia

Tarkoituksenmukaisuusharkintaa

Keskiviikkona 7. joulukuuta 2016 | Olli Ristaniemi

Maakuntakaavan tarkistukseen liittyvä maakuntahallituksen päätös 14.11.2016 luonnonsuojelun osalta on herättänyt maakunnassa vilkkaan keskustelun. Myös kollegani muista maakuntaliitosta ovat osoittaneet kiinnostusta liiton linjauksia kohtaan ja olenkin saanut niitä avata ja perustella useita kertoja.

Maankäyttö- ja rakennuslain tärkein asia on jäänyt maakunnan vilkkaassa keskustelussa huomiotta. Keski-Suomen liitto on maakuntakaavan laatijana käyttänyt sille kuuluvaa maankäyttö- ja rakennuslakiin kirjattua tarkoituksenmukaisuusharkintaa.

Valtuutuksensa tarkoituksenmukaisuus-
harkinnalle maakuntaliitto saa maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:stä. Sen mukaan "maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita". Lisäksi pykälässä todetaan, että "aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen". Maakuntakaavassa ei siten tarvitse esittää kaikkea, vaan liiton harkinnan mukaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia asioita. Liitolla on harkintavaltaa kaavan sisällön lisäksi myös teknisessä esittämistavassa, esitettävien merkintöjen yleispiirteisyydessä tai yksityiskohtaisuudessa kaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset (28 §) eivät ota kantaa, täytyykö olla kokonaismaakuntakaava vai vaihemaakuntakaava. Maankäyttö- ja rakennuslain 27 §:n mukaan maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain. Ja tätä liitto on käyttänyt menneinä vuosina useasti, onhan meillä neljä lainvoimaista vaihemaakuntakaavaa. Näiden osalta on vaikutukset arvioitu, yhteensovitus tehty ja lain mukaiset sisältövaatimukset täytetty, koska kaavat on hyväksytty. Tämäkin osoittaa sen, että maakuntakaavassa ei tarvitse esittää kaikkea mahdollista.

Tehdään sitten kokonaismaakuntakaavaa, vaihemaakuntakaavaa tai - niin kuin nyt - maakuntakaavan tarkistusta, maakuntakaavan sisältövaatimukset on täytettävä. Ne on täytettävä, osoitetaan alueita kartalla tai ei. Jos jokin teema jää pois ja sillä on todettu esimerkiksi valtakunnallisia arvoja, lainvastaisuus tulee siitä, että jotain näitä arvoja tuhoavaa, esitetään sen päälle. Pelko siitä, että jos jotain asiaa ei esitetä maakuntakaavakartalla niin se menetetään, on aiheeton.

Pakkoa maakuntakaavan sisällön suhteen ei siis ole, maakuntaliitolla on harkintavalta ja tätä maakuntahallitus on käyttänyt.

 

 

Yksi kommentti

Virkamies-Slush?

Maanantaina 28. marraskuuta 2016 | Heikkinen& Partanen

 

Helsingissä järjestetään taas tällä viikolla Slush, tuo järjettömästi kasvanut ja suosittu kasvuyritysten megatapahtuma. Alkuperäisen Slushin kylkeen on kasvanut myös Slush Science Track tieteentekijöille.

Vasta jokin aika sitten täällä Jyväskylässä oli Kasvu Open, jossa palkittiin innovatiivisia yrityksiä kasvupoluillaan. Osallistujat varmasti saavat  noista tapahtumista
ylimääräistä energiaa ja rohkeutta työnsä tekemiseen ja luovat arvokkaita verkostoja. 

Tuli vaan mieleen, että entäs me valtion ja kuntien virkamiehet - eikös tämä porukka jos mikä tarvitsisi ravistusta ja uusia ideoita? Miten meidät saataisiin vuodesta toiseen innostumaan työstämme paremmin? Missä on meidän virkamiesten oma Slush? 

Kaikki tietävät tai ovat tietävinään, että valtion ja kuntien virkamiehet/naiset/henkilöt nuokkuvat aneemisina harmaissa vaatteissaan harmaissa työtiloissaan koneidensa äärellä ja naputtavat päivät pitkät raportteja, selvityksiä, lausuntoja, viranhaltijapäätöksiä sun muuta - suurimmaksi osaksi käsittämätöntä ja kuivaa tekstiä ja potaskaa.  Ja saattaahan se totuus joskus tuon näköinenkin olla, jopa virkamiehen itsensäkin mielestä. Virkamieskin on vain ihminen ja häntäkin saattaa välillä masentaa työn tekeminen vuodesta toiseen samalla tavalla. 

Virkamiehen voi jopa tehdä pahaa lukea omia tekstejään ja tuotoksiaan, kun vuosien varrella on tullut pahaksi tavaksi (vai laiskuuttaan?) toistaa samaa mantraa ja virkajargonia. Valitettavasti virkamiesslangin käyttämiseen voi sokeutua, vaikka millään ei haluaisi. 

Mistä saada rohkeutta ja hyviä vinkkejä siihen, miten asiat voisi tehdä eri tavalla, vähän raikkaammin? 

Ja arvatkaa mitä? Ei se virkamies tänä päivänä työtään missään kammioissa tee. Virkamies työskentelee verkostoissa, Oikeiden Ihmisten kanssa, ja saa näiden kautta kosketusta ihan Oikeaan Elämään. Verkostot ovat laajoja ja niihin kuuluu tietysti muitakin virkamiehiä, mutta myös muiden alojen asiantuntijoita, joskus myös niitä kuuluisia kaikkien alojen asiantuntijoita, elinkeinomaailmasta, koulutuskentältä ja jopa kolmannelta sektorilta. Onpa kuultu joidenkin virkahenkilöiden uskaltautuneen nuorisonkin pariin.  Mutta riittävätkö nämä verkostot pitämään virkamiehen riittävän innostuneena omasta työstään, jota siis teemme veronmaksajille veronmaksajien kustantamana? 

Virkamieshän tekee jatkuvasti myös asiakaspalvelutyötä, ja aika vaativaa sellaista. Ajatellaanko, että virkamies osaa luonnostaan tuottaa hyviä tekstejä, osaa luonnostaan asiakaspalvelumentaliteetin, eikä työvuosiensa varrella tarvitse minkäänlaista inspiraatiota tai päivitystä työnsä tekemiseen? Eipä virkamiehille koskaan järjestetä mitään asiakaspalvelukursseja - vai järjestetäänkö? 

Olisiko vastaus Virkamies-Slush? Sijoitustoimintaa siellä ei varmaankaan tehtäisi tai kasvupalkintoja jaettaisi - korkeintaan henkilökohtaisesta fyysisestä kasvusta - mutta ehkä kuitenkin jotain muuta innostavaa ja erilaista? 

Virkamies-Slushista saisimme kollegiaalista tukea ja innostusta, myös uusia ideoita - kenties tuottaisimme jopa niitä kuuluisia innovaatioita, joilla tämä maa kuuluu pelastuvan. Virkamies-Slushissa lavalle astuisivat ne rasittavan erilaiset, värikkäät virkamiehet kertomaan omista havainnoistaan ja jopa hyvistä esimerkeistä, joita löytyy runsaasti - sen olemme muutamissa (tylsissä virkamies)seminaareissa havainneet. Virkamieskunnalla on toivoa, mutta uudistumista ja innostumista tarvitaan. 

Näemme jo sielumme silmin, miten Virkamies-Slushissa sadat, ehkä jopa tuhannet harmaat virkamiehet -ja naiset hellittävät kravattejaan, avaavat tiukat nutturansa, ja alkavat miettiä, miten asiat voisi tehdä toisin - tehokkaammin, hauskemmin ja kansalaisia paremmin palvellen.

Seuraava viranhaltijapäätös, jonka tällainen työstään uudelleen innostunut virkamies tekisi, saattaisi olla hyvinkin erilainen, elävä ja ymmärrettävä. Edelleen se " VIPSI" olisi totta kai faktoihin perustuva päätös, mutta ehkä vähemmän kuivakka ja itseään toistava?

Seuraavan kerran, kun tapaisit tämän virkamiehen jossain suunnittelupalaverissa, hän ei kenties ampuisikaan uutta ja rohkeaa ideaa heti alas, vaan yrittäisi pikemminkin keksiä miten se päästäisiin toteuttamaan - kompastumatta ensimmäisenä rakenteisiin tai totuttuihin toimintatapoihin. 

Kuka ottaisi kopin Virkamies-Slushin järjestämisestä? Vai onko idea täysin Flush - vessanpönttökamaa?

Ei kommentteja

Kasvu Openista mallia maakuntauudistuksen kasvupalveluihin

Tiistaina 8. marraskuuta 2016 | Veli-Pekka Päivänen


Suomi on ollut suurten taloudellisten haasteiden kourissa vuodesta 2008 alkaen. Saamme miltei päivittäin lukea, että Suomi tarvitsee lisää kasvuhaluisia yrityksiä, elämme jatkuvassa rakennemuutoksessa, julkiset yritystuet ovat turhia, kehittämisyhtiöiden rooli on muuttumassa, kuntien tehtävänä on huolehtia elinvoimasta, maakuntauudistus tehostaa julkisia yrityspalveluja, perinteisen teollisuuden on uusiuduttava ja yritysten on kansainvälistyttävä. Ilmassa on ollut enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Nykyiset rakenteet ja julkiset yrityspalvelut ovat muutoksen keskellä ja tilalle on syntymässä jotain aivan uutta. Tästä esimerkkinä on se, että monet kunnat ovat purkamassa noin parikymmentä vuotta vanhoja seudullisia kehittämisyhtiöitä ja siirtämässä elinkeinojen kehittämisen takaisin kunnan omaksi toiminnaksi. Tämä ilmiö leviää kulovalkean tavoin ympäri Suomea. Toivottavasti uusi organisointi tuo myös lisää tehoa apparaattiin ja muuttaa myös toimintatapoja. 

Toisaalta yritykset ovat ottamassa yhä suurempaa vastuuta kehittämisestä, esimerkiksi Keski-Suomen kauppakamarin kehittämästä Kasvu Openista on tullut Suomen suurin kasvuyritysten kehittämistapahtuma. Kasvu Openissa yritykset neuvovat toisiaan kasvamaan ja kehittymään ja vieläpä ilmaiseksi. Tänä vuonna sparrausta sai 349 yritystä ympäri Suomen ja Kasvu Openin huipentumaan Jyväskylässä lokakuun lopussa osallistui liki 2 000 henkilöä. Kasvu Openista on tullut muutamassa vuodessa todellinen kasvuyritysten kansanliike tai paremminkin yksityinen yritysten kehittämisliike. Vastaavanlaisia yksityisiä yritysten uusia kehittämisyhteisöjä ovat SLUSH ja jyväskyläläislähtöinen Nordic Business Forum. 

Olen pohtinut elinkeinojen kehittämisen muutosta mukaillen M. Porteria vuodelta 1995. Muutoksen vanhasta uuteen malliin voisi tiivistää Kasvu Openin tapauksessa seuraavasti: 

  • Kasvu Openissa taitavat ja kokeneet yksilöt osallistuvat liiketoiminnan kehittämiseen, ennen julkisilla kehittäjillä oli suurempi merkitys. 
  • Kasvu Openin toteuttamisesta vastaavat yksityisen sektorin toimintaorganisaatiot, vanhassa mallissa yhteiskunnan ylläpitämät organisaatiot. 
  • Kasvu Open korostaa kannattavaa kasvavaa liiketoimintaa, aiemmin korostettiin tuettua liiketoimintaa. 
  • Kasvu Openissa yritykset ovat vientiin orientoituneita, ennen yritykset palvelivat paikallisia yhteisöjä ja liiketoimintoja. 
  • Kasvu Openin perusta on yksityinen sektori, aiemmin valtion ja kuntien omistamilla organisaatioilla oli iso rooli. 
  • Kasvu Open korostaa hyvinvoinnin luomista, ennen korostettiin sen jakamista.

Maakuntauudistuksen yhtenä tehtävänä on luoda malli ja toimintatapa kasvupalveluiden organisointiin maakunnassa. Kasvu Openista ja muista uusista yrityslähtöisistä kehittämismalleista saamme oivat erimerkit siitä, miten yritysten kehittämispalveluja voidaan tehdä täysin uudella tavalla. Otetaanpa oppia!

Ei kommentteja

Maakuntahallitukselta merkittäviä linjauksia maakuntakaavan tarkistukseen

Torstaina 27. lokakuuta 2016 | Olli Ristaniemi

Käypä katsomassa Ollin viimeisin vlogi koskien maakuntakaavan tarkistuksen jatkovalmistelua:  
https://www.youtube.com/watch?v=zcxgxKrLMNI

Ei kommentteja

Kiertotalous on kultamuna

Perjantaina 14. lokakuuta 2016 | Hannu Koponen

Rooman klubin mukaan kiertotalouden vahva hyödyntäminen tarkoittaisi Suomeen jopa 75 000 uutta työpaikkaa. Kiertotalous voisi tarjota miljardien eurojen arvonlisän, Sitran varovaisen arvion mukaan tämä olisi Suomessa yli 2½ miljardia euroa. Kiertotalous on ala, joka skaalautuu ja tarjoaa näin loputtomasti vientimahdollisuuksia. Tämä kerrottiin 21.9. Sitran tilaisuudessa, jossa julkaistiin "Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016 - 2025".

Hyvä esimerkki kiertotaloudesta on Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän Energian idea elektroniikkajätteiden kierrätyslaitoksesta. Elektroniikkaromusta löytyy paitsi kultaa, myös paljon muita harvinaisia metalleja. Laboratoriomittakaavasta on vielä matkaa taitettavana, mutta tämä on yksi esimerkki Sitran tunnistamista kiertotalouden
uusista mahdollisuuksista. Tästä vielä kuullaan,
homma on etenemässä vauhdilla kohti ensimmäisen laitoksen rakentamista.

Sitra on nostanut myös liikenteen osaksi kiertotalouden tulevaisuuden painopisteitä. Keskisuomalaisten toimijoiden yhteinen ponnistelu biokaasun käytön edistämiseksi löytyy tuosta osiosta Sitran raporttia. Maakuntamme on siis hyvin ajan hermolla kiertotalouden eri osa-alueilla.

Uudet työpaikat syntyvät koko tuotantoketjuun: raaka-aineiden hankintaan, isojen jalostuslaitosten kupeeseen ja t&k&i -sektorille. Vanhojen töiden kadotessa kiertotalous tarjoaa uutta, kunhan vain keksimme yhdessä ne työpaikat. Uusi ei aina synny vanhan tilalle, vaan se voi syntyä myös vanhan rinnalle. Hyvä kiertotalouden esimerkki tästä on Äänekoskella, biotuotetehtaan konseptissa.

Lähes kaikki mitä nyt tehdään fossiilisista raaka-aineista, on korvattavassa biopohjaisilla tuotteilla. Suomalaisen kiertotalouden erikoispiirre onkin biopohjainen kiertotalous, me rakennamme uutta taloutta vahvasti biotalouteen nojaten. Eikä kiertotaloudessa ole kyse pelkästään tuottavuuden parantamisesta, vaan myös uudesta liiketoiminnassa. Kiertotaloudesta on tulossa teollisuutemme uusi kivijalka. Vai pitäisikö puhua kierrätysmateriaalista valmistetusta jalasta?

 Sitran raportti: https://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksia117.pdf

Ei kommentteja

Kansainvälisyyttä, kiitos!

Perjantaina 16. syyskuuta 2016 | Hannu Koponen

Yhteistyö, dialogi ja toisten näkökulmien kuuntelu ovat kliseisiä, mutta niin tarpeellisia taitoja tässä ajassa.

Kuka olisi uskonut, että konfliktien maailma on meidän käsissämme vuonna 2016? En ainakaan minä, silloin kun Keski-Suomen strategian visioita rakennettiin vuonna 2013. Kun seuraa mediaa, joutuu päivittäin pohtimaan sitä, mihin maailma on menossa? Viilentynyt dialogi-ilmasto Itämeren alueella on tosiasia ja sen seurauksena me käperrymme rajojemme sisäpuolelle ja rakennamme muureja sinne, missä niitä ei pitäisi olla.

Me emme ole yksin, vaan tekemisemme ja tekemättömyytemme vaikuttaa etäälle meistä. Oma piirimme ei ole enää kylä, ei kaupunki eikä edes valtio, vaan lähes kaikilla vähintään Euroopan alue. Tämä ei ole pelkkää juhlapuheissa toistettua mantraa, vaan täyttä totta.

Juhlapuheiden takana, siellä missä me liitossa teemme töitämme, kansainvälisyys on jokapäiväistä ja yksi työvälineemme edistää asioitamme. EU-edunvalvonta on hiipinyt työhön vaivihkaa, EU-politiikan seuraamisessa meillä keskisuomalaisilla on apuna Länsi-Suomen liittojen yhteinen Eurooppa-toimisto. Keski-Suomen liitto järjestää kansainvälisen rahoituksen infoja, viimeisimpänä oli CIMO:n rahoitusmahdollisuudet erityisesti hyvinvointipuolelle. Ja "kansainvälistä rahaa on!" - kuten tuon seminaarin yläotsikko kuuluu. Hankkeita voivat tehdä julkiset organisaatiot ja kolmannen sektorin toimijat, ja nuorille on olemassa omia rahoituslähteitä. Sinne vain sukeltamaan mahdollisuuksien maailmaan.

Kansainvälinen hanke ei ole EU-rahan kahmimista omaan perustekemiseen, vaan se on avautumista ja altistumista. Se on resurssi uusien näkökulmien oppimista, hyvien käytänteiden jakamista ja omien luutuneiden toimintamallien kyseenalaistamista. Ja toki hankeraha on myös resurssi uusien ideoiden testaamiseen. Kun nostaa katseensa vaikkapa Itämeren alueelle, huomaa   miten paljon yhteisen tekemisen ja oppimisen mahdollisuuksia meillä onkaan. Itämeren alueen ohjelman siemenraha on yksi mahdollisuus kehittää hankeideaa eteenpäin. Siemenrahan haku avataan 21.9., siitä löytyy tietoja https://www.interreg-baltic.eu/home.html

Tässä muutama muu mahdollisuus:

https://www.keskisuomi.fi/hankerahoitus_2/eu-rahoitus_2014-2020/kv-hanketilaisuus_8.9.2016

http://www.interreg-npa.eu

 

 

Ei kommentteja

Lainsäädäntö turhauttaa maakuntakaavoittajia – tarttis tehdä jotain!

Keskiviikkona 24. elokuuta 2016 | Olli Ristaniemi


Suomi elää suurten muutosten aikaa. On kuin tulivuoret purkautuisivat jälleen 1,8 miljardin vuoden jälkeen. Purkaus koskee myös maakuntakaavoitusta. Sen 15 vuotta vanhat lähtökohdat ovat joutuneet jo metamorfoosiin ja kohta ne ovat laavan peitossa, jos jotain ei tehdä.

Korkeimman hallinto-oikeuden viimeaikaiset ratkaisut arvokkaiden geologisten muodostumien osalta osoittavat, että maakuntakaavan ohjausvaikutus on heikko. Lainvoimaisen maakuntakaavan maisemaltaan ja luontoarvoiltaan maakunnallisesti arvokkaalta harjualueelta voi ottaa soraa ja hiekkaa (KHO:2015:129). Samoin valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella voi louhia kalliokiviaineksia (KHO:2016:93). Edellä mainitut geologiset arvot pitäisi mielestäni olla määriteltynä luonnonsuojelulaissa, koska ne perustuvat valtion inventointeihin, samoin kuin esimerkiksi rantojensuojeluohjelman kohteet.

 

Menikö turha työ hukkaan?

Analyysimme mukaan lainvoimaisissa Keski-Suomen maakuntakaavassa ja 2. vaihemaakuntakaavassa osoitetuille maa-ainesten ottoalueille on hakeutunut vain 20 prosenttia ottoluvista. Tuskaa lieventää hieman se, että massamääristä 40 prosenttia on ottoalueilla.

Ja edelleen, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu osoittaa, että lainvoimaisen maakuntakaavan varauksesta huolimatta turvetuotanto ei ole mahdollista varauksen alueella (KHO:2016:612). Lisäksi turvetuotanto on mahdollista myös maakuntakaavan tähän tarkoitukseen perusteellisten tutkimusten jälkeen osoitettujen alueiden ulkopuolellakin ja kaikista lupahakemuksista valitetaan. Kun lisäksi otetaan huomioon selvitys asukkaiden arvioista Saarijärven reitin tilasta ja muutoksista, herää kysymys, miten maakuntakaavassa turvetuotantoon pitäisi suhtautua?

Toki tekemämme erinomaiset taustaselvitykset ovat vahva perusta sekä maa-ainesten että turvetuotannon luvituksille, mutta oikeuslaitoksen päätökset puhuvat toista. Päätökset koskevat yksittäisiä kohteita, mutta samalla ne linjaavat tulevia ratkaisuja. Ja edelleen - ns. luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue on samantyyppinen kuin edellä kuvatut geologiset arvot sekä maa-aines- ja turvealueet. Tuulivoimakin näyttää hakeutuvan aivan muualle kuin maakuntakaavassa varatuille laajoille alueille.

Maakuntakaavoituksen ydintehtävä on yhteensovitus eri maankäyttömuotojen kanssa sekä kuntakaavoituksen yleispiirteinen ohjaus. Mutta jos esimerkiksi maa-ainesten ottoon, turvetuotantoon ja geologisiin arvoihin liittyvät ratkaisut ovat yllä kuvatun kaltaisia, yhteensovitustavoite katoaa. Onko näitä enää korkeimmahallinto-oikeuden päätösten jälkeen syytä tuoda maakuntakaavaan niiden olemattomien ohjausvaikutusten vuoksi?

Meillä on käsissämme merkittävä lainsäädännöllinen epäkohta. Kaavamerkintöjen kuuluisi ohjata maankäyttöä. Jos merkinnöillä ei kuitenkaan ole juuri mitään vaikutusta, tuntuu turhauttavalta tehdä erittäin mittavia tutkimuksia. Maakuntakaavoittajana näen, että " tarttis tehdä jotain": tehdään lakimuutoksia tai ei sitten esitetä edellä kuvattuja alueita ollenkaan maakuntakaavassa.

 

 

Yksi kommentti

Kotiseudun momentum maakuntauudistuksessa

Tiistaina 9. elokuuta 2016 | Raija Partanen


Kajaanissa vietettiin viime viikolla valtakunnallisia kotiseutupäiviä. Päivien teeman, Tienviitta tulevaisuuteen, keskeisenä aiheena oli maakuntauudistus.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Maakuntakaavoitusmeteoriitilla vauhtia evoluutioon

Tiistaina 28. kesäkuuta 2016 | Olli Ristaniemi

 

Olen moneen otteeseen puhunut maakuntakaavoituksen evoluutiosta. Ja sitä me todella olemme tehneet ja tekemässä.

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistusta on viety voimakkaasti strategiseksi ja samalla merkintöjen helmaa on nostettu. Tämä merkitsee sitä, että esitetään isompia kokonaisuuksia, kehittämismahdollisuuksia ja että merkintöjen maakunnallista tasoa on nostettu.

Maakuntakaavan strategisuus johtaa siihen, että kunnat omalla suunnittelullaan tarkentavat strategisen maakuntakaavan tavoitteita, esimerkiksi koko kuntaa koskevalla strategisella yleiskaavalla. Maakuntakaava on vieras kuntalaiselle, kun taas kunnan oma suunnittelu on kuntalaisen iholla. Maakuntakaavaan ei kuulu kuntatason yksityiskohtaisia asioita. Strateginen maakuntakaava tarkoittaa myös sitä, että yksilöön kohdistuvat oikeusvaikutukset pienenevät merkittävästi. 

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksessa strategisuus näkyy mm. matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueiden osoittamisena. Samaa on mietitty myös luontoarvojen osalta. Luontoarvot ovat melkoista tilkkutäkkiä. On Naturaa, luonnonsuojeluohjelmien alueita, arvokkaita metsäkuvioita, yksityisten ja valtion maiden suojelualueita, arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä soita jne. Jyväskylän yliopistossa on valmistumassa pro gradu-tutkielma jossa edellä mainituista luontoarvoista on muodostettu luontoarvojen keskittymiä. 

Luontoarvoja sisältävien kokonaisuuksien osoittaminen olisi maakuntakaavan tarkistuksen strategian mukainen ratkaisu ja linjassa muiden kaavan teemojen kanssa.  Edellä kuvattu luontoarvojen tilkkutäkki voitaisiin hyvin siirtää kaavan taustamateriaaliksi, koska valtaosalla niistä on jo lainvoima. Näin on jo menetelty muinaismuistolain mukaisten kohteiden osalta. Lisäksi yliopistojen viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että luontoarvojen turvaaminen olisi tehokkaampaa kokonaisuuksien kautta kuin tilkkutäkkimäisesti.

Luontoarvojen tilkkutäkkimäinen esittäminen maakuntakaavassa alkaa olla aikansa elänyt. Luontoarvojen kokonaisuudet tarjoavat paremmat yhteensovitusmahdollisuudet muihin maankäyttömuotoihin nähden ja hyvän mahdollisuuden myös kompensaatiomekanismin kehittämiseen. Tämä luontoarvoihin iskevä meteoriitti aiheuttaa maakuntakaavoituksessa huiman evolutiivisen harppauksen.

 

 

Ei kommentteja

Mitä useampi kokki, sen parempi soppa

Tiistaina 21. kesäkuuta 2016 | Merja Lahti


Vanhan sanonnan mukaan soppa on sitä huonompi, mitä useampi kokki siihen sotkeutuu. Sote- ja maakuntauudistus on kuitenkin sellainen keitos, että se tarvitsee monta kokkia.

Uudistus on valtava: se koskee 350 organisaatiota ja yli 200 000 henkilötyövuotta - ja palvelujen käyttäjinä meitä kaikkia. Uusille maakuntavirastoille siirtyy tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntaliitoista ja kunnista, osalle myös pelastustoimi ja ensihoito. Nykyiset maakuntaliitot, ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkaavat 1.1.2019. Soten ulkopuolinenkin tontti on siis mittava ja vaatii paljon työtä.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Saisiko olla: biokaasulla kymmenesosa maakuntaan tuodusta öljystä pois ja 500 uutta työpaikkaa

Tiistaina 3. toukokuuta 2016 | Outi Pakarinen

 

Keski-Suomeen tuodaan öljyä noin 400 miljoonaa litraa eli 4 000 GWh vuodessa. Rahassa mitattuna tämän arvo on noin 450 miljoonaa euroa, selviää Keski-Suomen energiataseesta. Keski-Suomen teknisesti hyödynnettävällä biokaasupotentiaalilla (keskimäärin 460 GWh) voitaisiin korvata runsaat 10 % maakuntaamme tulevasta fossiilisesta öljystä. Varovaisten arvioiden mukaan biokaasupotentiaalin käyttöönoton ja siihen oleellisesti liittyvän ravinne-kierrätyksen ympärille voisi syntyä jopa 500 työpaikkaa.

3 kommenttia Lue koko kirjoitus

Kasvuun 17 miljoonaa

Maanantaina 25. huhtikuuta 2016 | Mikko Tiirola

 

Työttömyys on riivannut Keski-Suomea muuta maata kovemmin, mutta nyt yritysten liikevaihdot ovat kääntyneet kasvuun ympäri maakuntaa. Kasvua pitäisi ruokkia kaikin mahdollisin tavoin. Vipuvoimaa kasvun vauhdittamiseen on tarjolla myös Euroopan unionin rakennerahastoista. Kyse ei ole nappikaupasta. Unionin alueella jaetaan rahastojen kautta noin 60 miljardia euroa aluekehittämisrahaa vuosittain. Suurin osa siitä menee köyhille Itä-Euroopan maille.

4 kommenttia Lue koko kirjoitus

Rahat tänne, Eurooppa!

Torstaina 7. huhtikuuta 2016 | Heikkinen& Partanen

No sitähän minä läksin sanomaan, että on se nyt kumma, kun ne tuolla muualla osaa kahmia tätä kansainvälistä EU-rahaa kottikärrytolkulla. Niin kuin nyt tämä Etelä-Pohjanmaa, herrajjestas sentään, kademieli pukkaa päälle kun lueskelee tätä Eväsojan Marjatan blogitekstiä Täyskädestä (29.3.).

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Turpiin ottamisesta

Tiistaina 15. maaliskuuta 2016 | Hannu Koponen

Kehittämisessä on esteitä. Usein ne liittyvät rahaan: aina hyvää ideaa ei voi rahoittaa, koska julkinen raha luo melkoisen viidakon sääntöjä. Ja sääntöjä pitää noudattaa.

Aika usein esteet liittyvät myös aikaan: kukaan ei vaan ehdi. Kuukauden perästä, kun olisi aikaa, homma onkin jo joko unohtunut tai ei-enää-niin-ajankohtainen. Hyvässä tapauksessa joku muistuttaa tekemättömästä työstä ja homma lähtee uuteen lentoon. (Kiitos vaan tasapuolisesti kaikille teille, jotka olette muistutelleet minua vuosien varrella.)

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Maakuntakaavoitus valinkauhassa

Maanantaina 29. helmikuuta 2016 | Olli Ristaniemi

Uudet itsehallinnolliset maakunnat tulevat. Toivottavasti uudistus onnistuu sataprosenttisesti. Ainakin oman työni tulevaisuuden suunnittelussa lähden tuosta lähtökohdasta. Ja näin pitää mielestäni asennoitua muidenkin, joita muutos tulee koskemaan. Ei kannata keksiä karikoita ja heitellä hiekkaa rattaisiin.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Keski-Suomi -laiva pelastui merihädästä

Keskiviikkona 24. helmikuuta 2016 | Veli-Pekka Päivänen

Keski-Suomi -laiva joutui rajuun myrskyyn kansainvälisillä merillä syksyllä 2008, menetimme viennin laskun myötä 7 500 työpaikkaa ja kunnat menettivät vuositasolla verotuloja yli 30 miljoonaa euroa. Keski-Suomi -laivan vientivetoiset moottorit yskivät pahemman kerran, mutta eivät sentään pysähtyneet kokonaan. Olimme lähes haaksirikon partaalla. Tunnelma laivassa oli hämmentävä, entiselle kurssille ei ollut paluuta.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Mitä on lautasillamme vuonna 2030?

Keskiviikkona 27. tammikuuta 2016 | Hannu Koponen

Mitä me syömme tulevaisuudessa? Mitä ruoka voisi olla? Millaisia tulevat olemaan ruoantuotannon ja -viennin menestystarinamme? Tätä pohtii ruokapoliittinen selonteko, jota päivitetään nyt.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus