Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Arkisto

2 kirjoitusta

Kirjoitukset ajalta: elokuu 2016

Lainsäädäntö turhauttaa maakuntakaavoittajia – tarttis tehdä jotain!

Keskiviikkona 24. elokuuta 2016 | Olli Ristaniemi


Suomi elää suurten muutosten aikaa. On kuin tulivuoret purkautuisivat jälleen 1,8 miljardin vuoden jälkeen. Purkaus koskee myös maakuntakaavoitusta. Sen 15 vuotta vanhat lähtökohdat ovat joutuneet jo metamorfoosiin ja kohta ne ovat laavan peitossa, jos jotain ei tehdä.

Korkeimman hallinto-oikeuden viimeaikaiset ratkaisut arvokkaiden geologisten muodostumien osalta osoittavat, että maakuntakaavan ohjausvaikutus on heikko. Lainvoimaisen maakuntakaavan maisemaltaan ja luontoarvoiltaan maakunnallisesti arvokkaalta harjualueelta voi ottaa soraa ja hiekkaa (KHO:2015:129). Samoin valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella voi louhia kalliokiviaineksia (KHO:2016:93). Edellä mainitut geologiset arvot pitäisi mielestäni olla määriteltynä luonnonsuojelulaissa, koska ne perustuvat valtion inventointeihin, samoin kuin esimerkiksi rantojensuojeluohjelman kohteet.

 

Menikö turha työ hukkaan?

Analyysimme mukaan lainvoimaisissa Keski-Suomen maakuntakaavassa ja 2. vaihemaakuntakaavassa osoitetuille maa-ainesten ottoalueille on hakeutunut vain 20 prosenttia ottoluvista. Tuskaa lieventää hieman se, että massamääristä 40 prosenttia on ottoalueilla.

Ja edelleen, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu osoittaa, että lainvoimaisen maakuntakaavan varauksesta huolimatta turvetuotanto ei ole mahdollista varauksen alueella (KHO:2016:612). Lisäksi turvetuotanto on mahdollista myös maakuntakaavan tähän tarkoitukseen perusteellisten tutkimusten jälkeen osoitettujen alueiden ulkopuolellakin ja kaikista lupahakemuksista valitetaan. Kun lisäksi otetaan huomioon selvitys asukkaiden arvioista Saarijärven reitin tilasta ja muutoksista, herää kysymys, miten maakuntakaavassa turvetuotantoon pitäisi suhtautua?

Toki tekemämme erinomaiset taustaselvitykset ovat vahva perusta sekä maa-ainesten että turvetuotannon luvituksille, mutta oikeuslaitoksen päätökset puhuvat toista. Päätökset koskevat yksittäisiä kohteita, mutta samalla ne linjaavat tulevia ratkaisuja. Ja edelleen - ns. luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue on samantyyppinen kuin edellä kuvatut geologiset arvot sekä maa-aines- ja turvealueet. Tuulivoimakin näyttää hakeutuvan aivan muualle kuin maakuntakaavassa varatuille laajoille alueille.

Maakuntakaavoituksen ydintehtävä on yhteensovitus eri maankäyttömuotojen kanssa sekä kuntakaavoituksen yleispiirteinen ohjaus. Mutta jos esimerkiksi maa-ainesten ottoon, turvetuotantoon ja geologisiin arvoihin liittyvät ratkaisut ovat yllä kuvatun kaltaisia, yhteensovitustavoite katoaa. Onko näitä enää korkeimmahallinto-oikeuden päätösten jälkeen syytä tuoda maakuntakaavaan niiden olemattomien ohjausvaikutusten vuoksi?

Meillä on käsissämme merkittävä lainsäädännöllinen epäkohta. Kaavamerkintöjen kuuluisi ohjata maankäyttöä. Jos merkinnöillä ei kuitenkaan ole juuri mitään vaikutusta, tuntuu turhauttavalta tehdä erittäin mittavia tutkimuksia. Maakuntakaavoittajana näen, että " tarttis tehdä jotain": tehdään lakimuutoksia tai ei sitten esitetä edellä kuvattuja alueita ollenkaan maakuntakaavassa.

 

 

Yksi kommentti

Kotiseudun momentum maakuntauudistuksessa

Tiistaina 9. elokuuta 2016 | Raija Partanen


Kajaanissa vietettiin viime viikolla valtakunnallisia kotiseutupäiviä. Päivien teeman, Tienviitta tulevaisuuteen, keskeisenä aiheena oli maakuntauudistus.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus