Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Arkisto

3 kirjoitusta

Kirjoitukset ajalta: maaliskuu 2017

Resepti aluekehittämisestä

Tiistaina 28. maaliskuuta 2017 | Pekka Hokkanen

Sana aluekehittäminen maistuu monen suussa harmaalta ja hallinnolliselta möntiltä, jonka pureksimiseen ei houkuta sen koommin maku kuin tekstuurikaan. Monen korvissa soivat vanhat kaiut raskaista julkishallinnon mekanismeista maan eri kolkkien kehittämiseksi. Moderni, tähän aikaan päivitetty aluekehittäminen on kuitenkin jotain kovin muuta. Näen aluekehittämisen menestysreseptin perustuvan seuraavien neljän peruselementin varaan.

 

Ensinnäkin aluekehittäminen on laaja-alaista, asioita kokonaisvaltaisesti tarkastelevaa. Satunnaisten irto-osumien metsästys ei ole menestyksellistä. Alueen elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia rakennetaan monin eri tavoin ja prosessein sekä monilla eri sektoreilla. Aluekehittämisen tulee katsoa yli hallinnonrajojen ja olla etunenässä purkamassa erilaisia siiloja. Mainiona esimerkkinä aluekehittämisen kokonaisvaltaisesta ajattelusta käy Keski-Suomen liiton ratkaisu yhdistää alueiden käyttö kiinteäksi osaksi strategista aluekehittämistä.

 

Toiseksi haluan korostaa alueen omia vahvuuksia. Aluekehittämisen tulee perustua sisäisiin vahvuuksiin, osaamiseen, erikoistumiseen ja eritoten alueen omaan identiteettiin. Ulkoa kannettu vesi ei alueen kaivossa pysy. 1970-lukulainen ajattelu ulkoapäin tuotavasta "aluekehittämisestä" ei ole tätä päivää. Aluekehittäminen ei kaiken kaikkiaan voi olla vain julkisten toimijoiden varassa.

 

Kolmanneksi onnistuneen ja tuloksellisen aluekehittämisen tulee olla ennakoivaa ja luonteeltaan strategista. Ympäröivä muutos on pysyvää, siksi aluekehittämisen tulee olla rohkeasti uudistavaa ja kokeilevaa. Jämähtäminen vanhoihin oppeihin, rakenteisiin tai vahvuuksiin ei ole proaktiivista aluekehittämistä - muutosjoustavat, uudistumiskykyiset ja oppivat alueet menestyvät.

 

Neljäs, ja ehkä tärkein, reseptin ainesosa on yhteistyö. Aluekehittäminen ei ole harvojen etuoikeus tai velvollisuus, mystisessä perähuoneessa foliohatut päässä harjoitettavaa strategiatyötä, vaan verkostomaista yhteistyötä ja kumppanuutta. Osaavat ja yhteiseen tavoitteistoon sitoutuneet toimijat ovat vaikuttavan aluekehittämisen perusta. Ja taas katse osuu siiloihin: yhdessä tekeminen edellyttää poteroista ulostuloa. Tätä tukee myös yhteinen tieto ja tiedonhallinta.

 

Tällaisesta aluekehittämisen keitoksesta syntyy makumaailmaltaan rikas ja sopivan tuhti. Keski-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet edustaa modernin aluekehittämisen valtakunnallista kärkeä myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Yhdessä tekemisen perinne on meillä vahva, tunnistamme omat vahvuutemme ja teemme aluekehittämistä omannäköisellä, keskisuomalaista identiteettiä vahvistavalla tavalla.

3 kommenttia

Keski-Suomen someliitto

Tiistaina 14. maaliskuuta 2017 | Tuulia Nieminen

 

Mistä on byrokratian rattaat tehty? Jäykistä pukuihmisistä, kielen koukeroista ja asioiden piilottamisesta organisaation sisäiseen pallotteluun? Vaiko sittenkin innostuksesta uusien asioiden äärellä, 140 merkkiin taipuvasta virkakielestä sekä vuoropuhelusta, johon kuka tahansa maakunnan asukas on tervetullut liittymään?

 

Ihmislajin perustaviin ominaisuuksiin kuuluu kyky kehittyä. Toisinaan kyky tuottaa suoranaisia vallankumouksia, joista sosiaalinen media on yksi viime vuosien tärkeimpiä, ellei jopa tärkein. Haluan uskoa, että tuo vallankumous ulottuu perustavalla tavalla myös hallinnon viestintään.

 

#keskisuomi keskustelee

Sosiaalisen median kanavista juuri mikään ei sovi pönöttävään kielenkäyttöön tai asian ytimen piilotteluun. Twitter on näille hallinnon paheille kaikkein armottomin, mutta yhtä lailla muiden somekanavien konventiot suosivat ilmaisun keveyttä ja osuvuutta.

 

Itse olen ihastunut Twitterissä sen avoimuuteen. Haluatko sanoa sanasi maakunnan kehittämisestä? Twiittaa hashtageilla #keskisuomi ja #kasvunmaakunta, niin olet mukana keskustelussa. Kanssasi samalla viivalla, keskustelun osapuolina, ovat niin julkiset organisaatiot kuin niiden johtavat virkamiehetkin.

 

Keski-Suomen liiton arki täyttyy erilaisista tapahtumista ja tapaamisista - sekä itse järjestetyistä että muiden organisoimista. Pääsemme kuulemaan yhteiskunnan ja eri toimialojen muutoksista usein etunenässä, tai jopa havaitsemaan ne itse. Näitä tietoja ja ajatuksia haluan välittää eteenpäin, vaikka sitten pieninäkin murusina. Vähemmän pelkkää päätösviestintää, enemmän sisällöistä kertomista ja virtuaalisia kurkistuksia kokoushuoneisiin. Muutama asiantuntijamme on rohjennut jopa live-videolle esiintymään.

 

Julkishallinnon somettajista tunnetuimpia on Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Sauri on puhunut Helsingin kaupungin organisaation ja kaupunkiyhteisön erillisyydestä eli siitä, miten vaikea päätösten teon ja arkisen elämän välistä kuilua on kuroa umpeen. Sosiaalisen median avulla kuilua on kuitenkin onnistuttu ylittämään. Mitä kaikkea Keski-Suomessa voidaan saada aikaan, jos maakunnan organisaatiot ja maakuntalaiset saadaan saman virtuaalisen kokouspöydän ääreen?

 

Ei pelkällä organisaation äänellä

Sosiaalinen media muuttaa myös viestintäammattilaisen työtä. Julkishallinnon viestijän perinteiset keinot, kontrollointi ja pilkuntarkat ohjeet, sopivat huonosti tähän maailmanaikaan. Viestinnän linjakkuus ei ole enää yksityiskohtien harmoniassa, vaan yhteisesti jaetuissa tavoitteissa, joihin jokainen suuntaa omalla, persoonaansa sopivalla tavalla.

 

Meillä Keski-Suomen liitossa on moni jo lähtenyt somen kelkkaan. Lisää twitterissä seurattaviesi joukkoon @velkka58, @TapaniMattila@LeenaPajala,

@RistaniemiOlli, @VirpiHei, @pekka_hokkanen ja @tuulia_nieminen. Takaan, että saat virikkeitä ja kimmokkeita maakunnalliseen keskusteluun.

 

Facebookissa jaamme tietoa temaattisten sivujen avulla. Omansa löytää niin sote- ja maakuntauudistuksesta kuin liiton yleisestä toiminnasta kiinnostunutkin. Facebook-sivujemme takaa löytyy lisää Keski-Suomen liiton someaktiiveja, kuten biokaasusta viestivä Outi Pakarinen ja Suomi100-projektipäällikkömme Raija Partanen.

 

Tiedän kuitenkin, että moni muukin meistä on kekseliäs ja osaava viestijä. Olisikohan tuo aktiivien joukko mahdollista tuplata? Vähintäänkin tuplaamisen mahdollisuus on liiton tavoitettavuudessa ja keskustelevuudessa.

 

Entä te, lukijat Keski-Suomen liiton toimiston ulkopuolella? Keski-Suomen someliitto syntyy vuoropuhelusta, joten teidät tarvitaan mukaan siinä missä meidätkin. 

 

Tuulia Nieminen

 

PS. Tätä juttua varten kuuntelin Pekka Saurin ajatuksia digitaalisen nuorisotyön verkoston Verken youtube-kanavalta. Haastattelu tupsahti silmieni eteen jyväskyläläisten tutkijoiden perustaman Someri-verkoston Facebook-ryhmässä juuri kun sitä kaipasin. Somen voimaa sekin.

 

 

4 kommenttia

Matkailuala kasvaa - mistä lisää panoksia markkinointiin?

Perjantaina 3. maaliskuuta 2017 | Leena Pajala

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän selvityksen mukaan matkailu muodostaa 2,5 % Suomen bkt:sta. Ala on vähän suurempi kuin maa- ja metsätalous ja yli puolitoista kertaa suurempi kuin elintarviketeollisuus. Matkailun monialaisuus tekee matkailun merkittävyyden mittaamisen vaikeaksi. Suuntaa-antavia tietoja saadaan seuraamalla tilastoituja yöpymisvuorokausia, majoituksen keskihintaa ja majoitusliikkeiden käyttöasteita.

Keski-Suomi on pärjännyt maakuntien välisessä matkailukisassa suhteellisen hyvin ja oli yöpymisvuorokausilla mitattuna vuonna 2016 maakunnista sijalla 6. Suomi matkailukohteena on viime aikoina saanut runsaasti näkyvyyttä kansainvälisesti, ja erityisesti Lappia hehkutetaan useissa medioissa. Miten me täällä Keski-Suomessa saisimme osamme näistä kansainvälisistä asiakkaista? Suomen ja myös Keski-Suomen matkailutarjonnan kansainvälinen houkuttelevuus pohjautuu pitkälti puhtaaseen luontoon, järviin ja metsiin. Maaseudun elinvoimaisena pitämisessä matkailullakin on jonkinlainen rooli.

Keski-Suomen matkailustrategian 2025 yksi tavoite on kaksinkertaistaa kansainvälisten yöpymisten määrä. Keski-Suomen kansainvälisen markkinoinnin tehostamiseen tarvitaan siis lisää panostusta sekä yrityksiltä että kunnilta. Matkailijathan loppupelissä tuovat kuntaan tuloja ja työpaikkoja. Vuonna 2015 Keski-Suomen kunnat saivat matkailusta 9,5 miljoonaa euroa henkilöverotuloa. Vähittäiskauppa suurimpana hyötyjänä voisi myös osallistua yhteisiin markkinointiponnistuksiin. Tähän mennessä vähittäiskaupan kiinnostus on ollut vähäistä.

Kansainvälinen markkinointi vaatii rahallisen panostuksen lisäksi myös pidempiaikaista sitoutumista, sillä tulosten saaminen vie useamman vuoden. Lapissakin matkailumarkkinointia on tehty pitkäjänteisesti vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan, ja nyt vihdoin tulokset alkavat näkyä.
Keski-Suomessa on useamman viime vuoden ajan panostettu palvelujen kehittämiseen ja maakunnan matkailuyritysten kansainvälistymiseen. Keski-Suomen kauppakamarin vetämien ja hallinnoimien matkailuhankkeiden avulla on saatu hyviä tuloksia aikaan, mm. luotu kontakteja eurooppalaisiin matkanjärjestäjiin, tuotu alueelle kansainvälisiä bloggareita ja matkanjärjestäjiä sekä ylläpidetty sosiaalisen median kanavia. Syksyllä hanke lähtee hakemaan tuntumaa Aasian markkinoilta. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa, ja jo tehtyä erinomaista työtä pitäisi ehdottomasti jatkaa, muuten menee hyvin alkanut työ hukkaan.

Yhteistyötä on syytä tiivistää myös Finpron VisitFinlandin kanssa. VisitFinland on ollut Lapin matkailulle tärkeä yhteistyökumppani ja imagollisen kuvan muodostaja. Samanlaista imagonäkyvyyttä tarvitaan myös Järvi-Suomen alueelle.  

Lisätietoja Keski-Suomen matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista:
https://www.keskisuomi.fi/uutiset/1536/matkailu_tuo_tuhansia_tyopaikkoja_ja_yli_300_miljoonan_euron_tulot_keski-suomeen

Ei kommentteja