Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Arkisto

3 kirjoitusta

Kirjoitukset ajalta: huhtikuu 2017

Työpaikkabongaus, paikkana Keski-Suomen liitto

Torstaina 13. huhtikuuta 2017 | Roope

Roope tutustui Keski-Suomen liiton toimintaan osana koulunsa Ilmiöoppimisen viikkoa ja "Työelämätaidot ja yrittäjyys" osa-alueen opintoja. Yhdeksänvuotiaan Roopen opintokäynnin tarkoitus oli bongata osaamista, keksintöjä ja hyviä töitä.

Teksti on julkaistu aiemmin Puistokadun päiväkotikoulun blogissa.

 

 

Paikka: Keski-Suomen liitto
Havaintoja:
hyötyliikuntaa, paljon portaita ylimpään kerrokseen :-)
Ja hyvä maisema!
Kulunvalvonta eli lätkä jolla kaikki ovet aukeavat vähän niinkuin koulussakin ja Kellokortti laskee työaikaa
Täällä on myös sähköpöydät ja voi tehdä joskus töitä seisovillaan
Kun on kahvitauko ei istuta vaan yleensä seistään, siellä on hauskaa ja siellä nauretaan paljon 
Työntekijät ovat erittäin mukavia ja kaikilla on jotain erinomaisia taitoja, joku matkii lintuja, joku osaa huolehtia sähkön säästämisestä ja kaikenlaisia muita hienoja taitoja :-)
Mitä ihmiset tekee työkseen?: täällä hoidetaan Keski-Suomen asioita:
joku tekee isoja karttoja johon suunnitellaan uusia moottoriteitä ja rautateitä ja käy kerran viikossa jossain retkellä tutkimassa esimerkiksi virkstysalueita tai luonnonsuojelualueita. Haluaisin joskus retkelle mukaan.
Joku hoitaa luontoasioita
Joku mainostaa Keski-Suomea
Joku taas auttaa johtajaa matkahommissa ja kaikessa tämmöisessä, ja auttaa tavarat mukaan
Kävin johtajan huoneessa ja huomasin paljon punaista väriä ja se kuvasti minulle johtajuutta. Punainen ja musta ja valkoinen on Keski-Suomen tunnusvärit
Täällä hoidetaan myös EU-asioita ja maksetaan rahaa hankkeille ja suunnitelmille ja mietitään koulutusasioita ja kaikenlaista Keski-Suomen asioita
Ja kirjoitetaan myös blogeja kaikenlaisista asioista
Haluan ehdottomasti tänne töihin T:Roope3Beeltä :-)!

Kuvat (ylhäältä alaspäin):
Esittely makkaranpaistopaikoista
Yksi tunnus on Järvitaimen
Maisemia työhuoneesta (2kuvaa)
Keski-Suomen yksi tunnusmerkeistä on Metso
 

roopen valokuvat

Yksi kommentti

Vaalit muuttavat maakuntahallituksen ja -valtuuston kokoonpanoa

Tiistaina 11. huhtikuuta 2017 | Hannu Koponen

Vaalivalvojaiset on vietetty, ja niiden jälkeinen toipuminen on kaikilla jo hyvässä käynnissä. Vaalituloksia on ehditty ruotia mediassa, voittajat ja menettäjät eri kunnista ja kansallisesti on tunnistettu ja syiden spekulointi on kovimmillaan.

 

Sunnuntai oli myös yhden aikakauden loppu. Kuntavaalien tuloksesta lasketaan näillä näkymin viimeistä kertaa Keski-Suomen liiton poliittiset paikkajaot. Seuraavan kerran uurnilla äänestämme suorissa maakuntavaaleissa. Nyt on kuitenkin aika spekuloida maakuntatason kuntavaalitulosta Keski-Suomen näkökulmasta. Nämä laskelmat perustuvat alustaviin tuloksiin, ja yksittäisiä muutoksia saattaa vielä tulla, kun keskiviikkona saamme vahvistetut tulokset.

 

Maakuntatasolla suurin voittaja oli Vihreät. Kuntavaaleista 2012 6,8 % kannatus parani sunnuntaiseen 12,6 % lukemaan. Keskusta säilytti selkeästi Keski-Suomessa suurimman puolueen asemansa (24,3 %), SDP 21,2 % kannatuksellaan on kakkosena ja kokoomus (14,4 %) kolmossijalla. Kaikki nämä kolme puoluetta kuitenkin menettivät kannatustaan 1-2 prosenttiyksikköä edellisistä kuntavaaleista. Perussuomalaisten kannatus noudatteli valtakunnallista trendiä, kannatus oli maakuntatasolla 8,9 %, kun vuonna 2012 vaalitulos oli 12,9 %. Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit molemmat paransivat hieman edellisestä kierroksesta.

 

Keski-Suomen maakuntavaltuusto on alkavalla kaudella 79-paikkainen. Alustavien suhteellisuus-perustaisten laskelmien pohjalta kolme suurta menettävät hieman jokainen: Keskustalla on tulevassa maakuntavaltuustossa 20 paikkaa (2012: 21 paikkaa), SDP:llä 18 (20) ja Kokoomuksella 12 (13). Vihreät nousevat neljänneksi suurimmaksi puolueeksi kymmenellä paikallaan (5) ja Vasemmistoliitto sekä Perussuomalaiset ovat molemmat valtuustossamme seitsemällä paikalla (VAS 6, PS 11). Kristillisdemokraatit edustavat viiden voimalla valtuustossamme (4). Maakuntahallitus (13 henkeä) jatkaa keskustavetoisena (4 paikkaa), SDP:llä on 3 paikkaa, Kokoomuksella ja Vihreillä molemmilla 2 paikkaa ja Perussuomalaisilla yksi paikka. Vaalien tarkastuslaskenta saattaa toki vielä tuoda muutoksia, varmuutta pitää jännätä vielä keskiviikkoiltaan asti.

 

Aikataulullisesti puolueilla on nyt tiukka rutistus: kuntien uudet puheenjohtajuudet, lautakunnat ja muut poliittista huolenpitoa vaativat toimielimet kootaan seuraavien viikkojen aikana. Kesäkuun alussa kokoontuvat uudet kunnan- ja kaupunginvaltuustot. Tuo kesäkuun alku on myös määräpäivä Keski-Suomen maakuntavaltuuston, -hallituksen ja muiden ylikunnallisten toimielinten paikkajakojen neuvotteluille. Nämä neuvottelut käydään puolueiden piirijärjestöjen välillä. Joten, jaksamista kaikille osallisille tähän vaalien jälkeiseen rutistukseen!

 

Maakuntavaltuutson ja -hallituksen paikkajako 2012 ja 2017

Ei kommentteja

Rakennemuutosten hoidosta elinvoiman kehittämiseen

Perjantaina 7. huhtikuuta 2017 | Veli-Pekka Päivänen

 

Oli ilo katsoa tuoreen Keski-Suomen Aikajanan tilastoja: vienti vetää, liikevaihdot kasvavat kaikilla seuduilla ja toimialoilla sekä työttömien määrä laskee. Käyrät ovat oikeaan suuntaan. Kunnia kasvusta kuuluu kaikille yrityksille ja seuduille. Samaan aikaan julkiset kehittämisrahat ovat vähentyneet. Vähemmällä hankerahalla on saatu enemmän aikaiseksi. Hyvä niin.

 

Loistavana esimerkkinä kasvusta on Keuruun seutu, joka on kärsinyt 2000-luvulla kaksi isoa äkillistä rakennemuutosta. Teollisuuden rakennemuutos iski seudulle 2007, jolloin Keuruu menetti 170 teollista työpaikkaa. Toinen iso rakennemuutos iski Keuruulle 2012, jolloin tehtiin päätös varuskunnan lakkauttamisesta ja Keuruu menetti 300 työpaikkaa. Valtioneuvosto nimesi Keuruun 13.9.2012 äkillisen rakennemuutoksen tukialueeksi vuoden 2015 loppuun saakka. Moni pohti, että tämä on kaupungin kuolinisku. Nyt Keuruu keikkuu kasvutilastojen kärjessä, liikevaihdot hyvässä kasvussa ja työttömyys laskussa. Keuruulla on tehty asioita aivan varmasti oikein.

 

Muistan hyvin Keuruun varuskunnan lakkautuspäätöksen alkushokin. Keuruu oli vaatimassa valtiolta 100 %:n kompensaatiota varuskunnan lakkauttamisesta. Valtiolta tuli tyly viesti: ei tule rahasäkkiä. Valtio ohjeisti, että Keuruun tulevaisuus on keruulaisten omissa käsissä. Pienen hämmennyksen jälkeen Keuruu otti ohjat omiin käsiinsä ja aloitti määrätietoiset rakennemuutos- ja kehittämistoimenpiteet. Tavoitteena oli mm. varuskunta-alueen saaminen uuteen käyttöön, alueen pk-yritysten kehittäminen, Hotelli Keurusselän toiminnan kehittäminen, uusien yritysten saaminen Keuruulle sekä kaupungin strategian päivittäminen. Suurin osa kehittämistoimenpiteistä on tehty ilman ulkopuolista rahaa. Varuskunta-alue on vaihtanut omistajaa, pk-yritykset kasvavat Keuruulla, Hotelli Keurusselkä on toiminnassa, Lapwall perustaa uuden tehtaan Haapamäelle ja työllistää pian 80 työntekijää, kaupunki on tehnyt rohkeita päätöksiä mm. koulukeskuksen rakentamisessa. Keulink Oy ja sen toimitusjohtaja Nea Kontoniemi ovat oiva ilmentymä rakennemuutoksen hyvästä hoitajasta. Nean positiivinen, määrätietoinen ja avarakatseinen toimintatapa on edesauttanut rakennemuutoksen tuloksellisessa hoidossa.

 

Hyviä tuloksia rakennemuutoksen hoidosta on myös Viitasaarella, jossa Kaskipuu laajentaa toimintaa. Jämsän seudulla Hallin varuskunta-alueelle suunnitellaan maailmanluokan datakeskusta.  Karstulastakin kuuluu hyviä uutisia: Honkarakenne saa uusia tilauksia. Tässä on vain muutama hyvä esimerkki
Keski-Suomen seuduilta.

 

Rakennemuutoksia on tapahtunut Suomessa jatkuvasti, ja monet niistä ovat olleet äkillisiä ja ennalta arvaamattomia. Rakennemuutoksen hoidossa on tapahtunut suuri muutos. Aiemmin valtio toi paikkakunnalle määrämuotoisen kehittämismallin sekä rahaa. Näiden uskottiin auttavan. Ehkä se vähän lohdutti, mutta ei tuonut välttämättä pysyvää muutosta. Tulevaisuudessa pärjäävät ne kunnat, jotka pystyvät ennakoimaan tulevia rakennemuutoksia ja varautumaan niihin. Näin estetään tulevat äkilliset rakennemuutokset. Maakuntauudistuksen myötä kunnille tulee suurempi vastuu elinvoiman kehittämisestä. Elinvoiman kehittäminen on varautumista tuleviin rakennemuutoksiin. Elinvoiman kehittämisellä varmistetaan, että Keski-Suomi pysyy jatkossa kasvu-uralla.

 

Ovatkohan tulevaisuuden rakennemuutokset positiivisia yllätyksiä, kuten biotuotetehtaan rakentaminen Äänekoskelle tai Uudenkaupungin autotehtaan 1000 uutta työpaikkaa?

 

Ei kommentteja