Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Arkisto

2 kirjoitusta

Kirjoitukset ajalta: kesäkuu 2017

Biokaasuhilloa

Torstaina 29. kesäkuuta 2017 | Outi Pakarinen

Hillokausi on jo ovella. Kun kovasti yrittää, niin hillopurkeistakin saa keskustelun käännettyä lempiaiheeseeni biokaasuun. Mitenkö?

Hillojen tekemiseen (Kuva 1) käytetään pektiiniä (E440). Pektiinit ovat suurimolekyylisiä hiilihydraatteja ja niitä on kaikissa kasvikunnan tuotteissa. Raaoissa marjoissakin on pektiiniä ja hillosokerissa käytettävää pektiiniä valmistetaan omena- ja sitrushedelmien puristusjätteestä (Wikipedia).

Hilloista löytyy pektiiniä.

Kuva 1. Hilloista löytyy pektiiniä (E440). Pektiiniä valmistetaan kaupallisesti esimerkiksi sitruunan kuorista.

 

Tanskassa toimii CPKelcon tehdas, mikä ei tuotakaan Äänekosken CPKelcon tapaan CMC-selluloosaa vaan on yksi maailman suurin pektiinin tuottaja. Pektiiniä tehdään Tanskassa sitruunan kuorista. Yhdestä 200 gramman sitruunasta saa 3 grammaa pektiiniä ja samalla muodostuu 10 grammaa sivuvirtoja. Näistä sivuvirroista päästään sitten sinne biokaasuun. Vierailimme toukokuussa Solrødin biokaasulaitoksella. Laitoksella käsitellään mm. pektiinin tuotannon sivuvirtoja, karjan lantaa ja lähirannoilta kerättyä merilevää. Biokaasulaitos käsittelee noin 191 000 tonnia jätteitä vuodessa ja se tuottaa biokaasua 50-60 GWh:n edestä. Pektiinin tuotannon sivuvirtoja käsitellään lähes 80 000 tonnia (Kuva 2) ja niistä muodostuu noin 75 % biokaasusta. Biokaasu käytetään lämmön ja sähkön tuotantoon.  Biokaasulaitos on rakennettu tarpeeseen, sillä pektiinin tuotannon sivuvirtojen lisäksi laitoksella käsiteltävä rannoilta kerätty merilevä on aiemmin aiheuttanut ikäviä hajuhaittoja rannoilla lojuessaan. Nyt molemmista tuotetaan energiaa ja ravinteet kiertävät viljelykäyttöön. Biokaasuprosessissa on joskus pieniä haasteita. Pektiinintuotannon sivuvirrat sisältävät vielä jonkin verran pektiiniä ja joskus sitä on liikaa. Silloin menee koko biokaasureaktorin sisältö hilloksi.

  

Kuva 2. Solrødin biokaasulaitoksella pektiinin tuotannon sivuvirtoja (vaaleanharmaa kasa kuvassa keskellä) syötetään reaktoriin kahmarilla.

 

Mistä nämä ajatukset kumpuavat? Miten mekin voisimme yhä enemmän hyödyntää sivuvirtoja kiertotaloudessa? Sitruunoita ei varmaankaan kannata Keski-Suomeen rahdata, mutta onhan meillä yhtä sun toista hyödynnettäväksi kelpaavaa. Biokaasulaitokset voivat toimia kiertotalouden keskiössä, sillä ne yhdistävät orgaanisten jätteiden ja sivuvirtojen käsittelyn, uusiutuvan energian tuotannon ja ravinteiden kierrätyksen. Keski-Suomen liitossa biokaasu- ja kiertotalousasioita edistetään osana Circwaste -hanketta. Biokaasulaitosvierailu oli osa BEA-APP -hankkeen järjestämää asiantuntijatilaisuutta. Keski-Suomen liitto on partnerina myös tässä hankkeessa. BEA-APP -hanke haluaa saada uusiutuvan energian edistämisen tiiviimmin osaksi aluesuunnittelua. Käytännön kokemuksia tarvitaan ja esimerkiksi tällä biokaasulaitoksella kaavan sallima maksimirakennuskorkeus 23 metriä oli ratkaistu siten, että reaktorit oli upotettu osin maahan. Tosin jälkiviisaana laitosta esitellyt sanoi, että seuraavalla kerralla tekisi toisin ja hakisi kaavamuutosta, vaikka rakennusprojekti siten vähän venyisikin. Reaktorin upottaminen maahan kun ei ole ihan halpaa lystiä.

 

Circwaste -hanke saa rahoitusta EU:n Life ohjelmasta.

 Life-ohjelman logo

 

 

Ei kommentteja

Biotalous + digitalous = parempi tulevaisuus

Perjantaina 9. kesäkuuta 2017 | Hannu Koponen

 

Vaikka en ole teknokraatti, tajuan, että digitalisaatio tarjoaa meille ratkaisuja myös globaaleihin ongelmiin. Sitran järjestämä World Circular Economy Forum (WCEF) Helsingissä vahvisti tätä käsitystä. Digitalisaatiosta on tullut tärkeä osa bio- ja kiertotaloutta. Keski-Suomessa biotalous ja digitalous on nostettu maakunnan kehittämisen kärjiksi, lisäksi CIRCWASTE-hankkeen ansiosta kiertotalouden tarkempi tutkiskelu on meillä työlistalla. Ja osaamisestahan ei asiat jää Keski-Suomessa kiinni.

 

Uusiutuvan energian käytön lisäämisessä ja digitalisaatiossa on paljon yhteistä. Digitalisaation uudet innovaatiot mahdollistavat jo nyt älykkäät led-valot, jolloin esim. ulkovalaistuksen älyllistäminen säästää energiaa. Älykäs verkko voi vastaanottaa energian pientuotantoa omakotitalon aurinkopaneeleista. Älykäs verkko mahdollistaa myös vaikkapa sähköautojen käytön energiavarastoina. Energiatarpeen ollessa suuri voisivat autot luovuttaa varastoimaansa sähköä verkkoon.

 

Digitalisaatiolla on yhtymäkohtansa myös kiertotalouteen. Digitalisaation mahdollistama älykäs kulutus mahdollistaa myös älykkään materiaalien kierrätyksen. Ja onhan kaiken maailman digitaalisten vimputtimien kierrätys jatkossa yhä isompi bisnes, esimerkiksi harvinaiset maametallit kerätään jatkossa yhä tarkemmin vanhasta kännykästä uusiokäyttöön.

 

Kiitos erilaisten softaratkaisujen, tulevaisuudessa kenenkään ei tarvitse vaivata päätään matkustamisen käytännön valinnoilla - liikkumisoperaattori kertoo tarkan suunnitelman ja yhdistelee sujuvasti yhteiskäyttöauton, julkisen liikenteen, jaetun taksin ja kaupunkipyörän. Rakennukset ovat jatkossa yhä enemmän käyttäjiensä näköisiä, kiitos erilaisten ICT-sovellutusten. Niillä kerätään käyttäjäkokemuksia, joiden pohjalta muokataan tilaa ja palvelua yhä käyttäjäystävällisemmäksi.

 

Tässä kehityksessä olemme vasta alussa. ICT helpottaa monia ilmastomyönteisiä valintojamme. ICT tulee lopulta muuttamaan maailmaa enemmän kuin sähkö teki aikanaan. Myös tässä tapauksessa vaikutukset osuvat kaikille elämänaloillemme.

 

Lisää Circwaste-hankkeesta: https://www.keskisuomi.fi/aluekehitys_ja_hankerahoitus/biotalous/circwaste_-_kohti_kiertotaloutta

Ei kommentteja