Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Arkisto

2 kirjoitusta

Kirjoitukset ajalta: marraskuu 2017

Maakuntakaavoitusrevolutsioonia

Torstaina 30. marraskuuta 2017 | Olli Ristaniemi

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksessa on koittanut maaliviiva. Kaava on maakuntavaltuuston hyväksyttävänä joulukuun alussa. Kaavan lähtökohta, Keski-Suomen Strategian aluerakenne 2040 painotukset, on pitänyt edellisen ja nykyisen maakuntahallituksen aikana. Kaavan valmistelussa on ollut keskiössä sen vieminen strategisempaan suuntaan kuin aikaisemmat kaavat. Keskiössä ovat olleet myös elinkeinoelämä ja eri maankäyttömuotojen yhteensovituksen korostaminen.

 

Strategisuuden lisäksi toinen merkittävä juttu on ollut kaavaprosessi. Ennen varsinaista kaavan laatimispäätöstä pidettiin vajaan vuoden verran eri tahojen kanssa epävirallisia palavereita, joissa ideoitiin kaavan lähtökohtia, tavoitteita, sisältö ja niin edelleen. Myös tutkittiin ulkomaisia esimerkkejä, pääasiassa Saksasta ja Hollannista. Prosessin aikana pidettiin toista sataa palaveria, ja näissä oli aina pöydällä viimeisin kaavaversio. Kalvosarjojen kanssa ei pönötetty. Ohjausryhmiä tai muita vastaavia ei perustettu, vaan maakuntahallitus ohjasi asiaa.

 

Kolmas merkittävä juttu on ollut tiedottaminen ja siinä erityisesti sosiaalisen median käyttö. Minäkin nöyrryin talvella 2016 liiton silloisen viestintäpäällikön, Mellan, vaikutuksesta ja hurahdin Twitterin käyttäjäksi. Lisäksi innostuimme julkaisemaan ex tempore YouTube -videoita kaavan vaiheista ja teemoista. Voitte vain arvata kuinka hauskaa kaavoituskin voi olla. Nämä ovatkin olleet pääasialliset tiedotuskanavat liiton nettisivujen ohella.

 

Merkittävin juttu on kuitenkin ollut, että kaavaprosessiin kuluessa alueiden käyttö ja samalla maakuntakaavoitus liitettiin kiinteäksi osaksi strategista aluekehittämistä. Nyt jo maakuntakaavan tarkistus ja maakuntaohjelma linkittyvät toisiinsa aluerakenteen, biotalouden ja matkailun osalta. Tämä tulee lisäämään huomattavasti kaavan vaikuttavuutta.

 

Mitäs sitten jatkossa? Tässä ajatuksia. Maakuntakaavoitusta kehitetään rullaavaan suuntaan, tarkistuksia tehdään tarpeen mukaan. Vaihe- tai hankekaavoja ei tehdä. Kaavojen informaatioluonteisista sisällöistä luovutaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tehdään "ikuinen", jatkuvasti voimassa oleva ja tarkistusaiheesta tai -aiheista tehdään siihen erillinen liite. Mielipiteitä voi esittää koko ajan. Tähän myös kannustetaan aktiivisella viestinnällä, erityisesti somen käytöllä. Ollaan jalkeilla

jatkuvasti. Erillisiä nähtävillepanovaiheita ei tarvita.

 

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus on ollut prosessiltaan ja sisällöltään evoluutioloikka. Yksi kunnanjohtaja totesi, että eikös tämä ole revolutsioonia.

5 kommenttia

"Biotalousyritysten Tinderissä" jaettaisiin hyvää virettä

Torstaina 23. marraskuuta 2017 | Hannu Koponen

Maakuntaohjelma jatkaa kovien tavoitteiden linjaa, tavoitteena on nostaa vientituloja 2Mrd €, luoda 10 000 uutta työpaikkaa ja 2000 uutta yritystä. Biotalousala näyttää olevan valmis vastaamaan ohjelman haasteeseen. "Bio- ja kiertotalouden yritykset kasvuun" (JAMK) hankkeen projektipäällikkö Janne Salmi teetti keskisuomalaisille  biotalouden yrityksille kyselyn, jonka tavoitteena oli saada käsitys siitä mitä yritykset ajattelevat tulevaisuudesta.

 

Tulokset ovat monella tavalla positiivista luettavaa, 70% vastanneista arvioivat liikevaihtonsa kasvavan, 58% uskoo kannattavuutensa kasvavan. Kasvua haetaan kotinurkkien lisäksi Euroopasta, Aasiasta ja Venäjältä.

 

Tuotteiden ja palveluiden osalta ollaan balanssissa: paitsi että näiden kehittämiseen nähdään yrityksissä tarpeita, niihin myös tehdään konkreettisia toimenpiteitä. Henkilöresurssien osalta tarvitaan uutta osaamista ja olemassa olevan henkilöstön osaamista pitäisi päästä päivittämään. Tämän pitäisi olla hyvä uutinen niin TE-puolelle kuin oppilaitoksille. Joustavia mekanismeja on olemassa, nyt on mentävä vielä kovemmalla vauhdilla yrityksiin!

 

Puolet vastaajista kehittää myyntiään. Hienoa on, että ulkomaan myynti nähdään yhä tärkeämpänä. Johtamisen osalta yritykset eivät näe niin suuria tarpeita kehittymiseen. Tämä on jopa hieman yllättävää. Johtamisen kautta saataisiin isompaa vaihdetta päälle, ja johtajakin tarvitsee tukea. Tätä voisi saada sparraavan hallituksen tai hallitustyöskentelyn kautta, näinhän start-up yritykset toimivat.

 

Biotalouden yritykset ovat olennaisen äärellä, sillä suurin osa panostaa uusien omien tuotteiden kehittämiseen. Vastaajista joka neljäs on tekemässä investointeja, ja saman verran vastaajista myös suunnittelee investointeja. Uusia ratkaisuja tarvitaan erityisesti tuotantoon ja tuotekehitykseen, joka varmaankin johtuu kiristyvästä kilpailusta. Myös myyntiin ja markkinointiin sekä kansainvälistymiseen haikaillaan uusia innovatiivisia ratkaisuja. Kansainvälistymiseen on olemassa julkistakin rahaa, jokohan kohta on jonoa luukuilla?

 

Biotalouden yritykset näkevät, että verkostomaisuus on tulevaisuutta. Myynnin, markkinoinnin ja tuotannon lisäksi verkostoista olisi hyötyä myös kansainvälistymisessä ja vertaisoppimisessa. Yhteistyötä tehtäisiin ensisijaisesti paikallisesti, oman toimialan tai muiden toimialojen kanssa, seuraavana katse suuntaa oppilaitoksiin ja kehittämisyhtiöihin. Miksi sitten verkostoja ei synnytetä?  Miksi sitten verkostoja ei synnytetä? Biotalouden yritysten vastausten mukaan syynä on vanhat luutuneet toimintatavat ja keskinäisen kilpailun pelko. Eli kaveerata haluttaisiin, mutta ei oikein osata tai uskalleta. "Biotalousyritysten Tinderille" on tarvetta!

 

JAMK:n teettämä ja Suomen Yrityskehitys Oy:n toteuttama raportti löytyy: https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/bio--ja-kiertotalousyritykset-kasvuun-keski-suomessa2/etusivu/

"Bio- ja kiertotalouden yritykset kasvuun" -hanke on saanut Keski-Suomen liitolta AIKO-rahoitusta.

Ei kommentteja