Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Arkisto

2 kirjoitusta

Kirjoitukset ajalta: joulukuu 2018

Nuorille hyvä maakunta nyt ja tulevaisuudessa

Torstaina 21. joulukuuta 2017 | Yhteiskirjoitus

Keski-Suomen kehittämisessä pyritään palvelemaan koko maakunnan etua eli keskisuomalaisia vauvasta vaariin. Välittömimmän hyödyn saavat kenties nuorten ikäluokat. Aluekehittämisessä tunnistetaan tulevaisuuden kasvualoja, niitä, joille seuraavaksi syntyy työ- ja opiskelupaikkoja. Keski-Suomi on juuri saanut maakuntaohjelman vuosille 2018 - 2021. Siinä maakunnan kehittämisen uusiksi kärjiksi nousevat matkailu ja hyvinvointitalous. Mukana jatkavat myös vanhat tutut bio-, digi- ja osaamistalous. Kärkiä kannattaa jokaisen nuoren tutkailla. Löytyisikö oma ammatillinen suunta niiden avulla? Erittäin todennäköisesti opiskelu- ja työmahdollisuudet näillä aloilla vain paranevat lähitulevaisuudessa. Haastammekin kaikki maakunnan opot ja opettajat tutustumaan maakuntaohjelmaan. Mitä vinkkejä voitte omille nuorillenne sieltä poimia?

 

Tuore maakuntakaava vaikuttaa mahdollistajana monen aikuistumisen askeleen taustalla. Maakuntakaavan varaukset varmistavat esimerkiksi uusien biotalouden ja matkailualan työpaikkojen synnyn - ja avaavat näin nuorille ovia työelämään. Maakuntakaavan tarkistuksesta on voinut keskustella suoraan tekijöiden kanssa kirjastoissa, uimahallien kahviloissa ja muissa yleisissä tapaamispaikoissa. Kaavan tarkistuksen kaikki vaiheet on vlogattu YouTubeen, ehkäpä joku nuori on saattanut törmätä maakunnan asioihin sielläkin.

 

Keski-Suomen liitto tukee myös nuorten omista toiveista lähtevää maakunnallista toimintaa - samalla liiton ja nuorten välillä on käyty monta hyödyllistä keskustelua. Nuorten Keski-Suomi ry, tuttavallisemmin Nuksu, ja Keski-Suomen liitto ovat olleet tässä dialogissa kumppaneita jo vuodesta 2010 lähtien. Satunnaista yhteistyötä on tehty nuorten vaikuttamisen tiimoilta jo aiemmin. Vaikuttamistavasta haluttiin tehdä systemaattisempaa ja kootiin nuorten ryhmä pohtimaan, miten se tehtäisiin. Nuoret päättivät, että perustetaan Nuorten Ääni Keski-Suomessa ryhmä (NÄKS), jonka toiminta käynnistyi syksyllä 2011. NÄKS-toiminta on kutsunut nuoria jokaisesta kunnasta mukaan yhteistyöhön ja vaikuttamiseen. Nuorten oma Toukofest-tapahtuma ja Keski-Suomen liitto ovat olleet yhteistyökumppaneita ensimmäisestä Toukofestistä lähtien.

 

Maakunta- ja soteuudistuksen myötä maakuntataso laajenee uusille elämänalueille. Osallistavia rakenteita kehitetään nyt.

 

Nuorten asema vaikuttajina vahvistuu

Uusi maakuntahallinto on historiallinen tilaisuus luoda toimivia rakenteita ja käytäntöjä nuorten osallistumiseen ja nuorten mielipiteiden huomioon ottamiseen päätöksenteossa ja palvelukehityksessä. Keski-Suomi haluaa olla tässä(kin) asiassa valtakunnan kärkeä.

 

Tuleva maakuntalaki velvoittaa maakunnan perustamaan nuorisovaltuuston tai vastaavan nuorten vaikuttajaryhmän ja antamaan sille edellytykset toimintaan. Nuorten osallistuminen myös palvelukehitykseen varmistaa maakuntahallinnon sekä palveluiden laatua. Muuten maakuntahallinnosta ei muodostu aidosti edustavaa ja kansalaisten tarpeisiin vastaavaa instituutiota.

 

Nuorten Keski-Suomi koordinoi OKM:n rahoittamaa hanketta, jossa tavoitteena on luoda aidosti toimivia nuorten vaikuttamisen väyliä maakuntatasolle maakuntatasolle ja nuoret osalliseksi sekä kehittää ja vahvistaa tapoja, joilla erilaisten nuorten ääni saadaan kuuluville. Mukana on viisi maakuntaa (Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Satakunta).

 

Keski-Suomen nuorisovaltuustossa on nuoria ympäri maakuntaa, joilta löytyy kokemusta niin omassa kunnassaan vaikuttamisesta kuin myös maakunnallisesta vaikuttamisesta jo ennen ryhmän perustamista. Nuorilta löytyy taustaa esimerkiksi niin nuorisovaltuustoista ja oppilaskunnan hallituksista kuin myös Nuorten Ääni Keski-Suomessa -vaikuttajaryhmästä.

Kasassa on siis motivoitunut ja osaava ryhmä nuoria valmiina ottamaan vastaan maakunnallisia haasteita.

 

Keski-Suomen nuorisovaltuusto tulee olemaan nuorille tärkeä vaikuttamisen kanava, joka takaa, että Keski-Suomen nuoret näkyvät ja kuuluvat päätöksenteossa. Se tarjoaa myös nuorille mahdollisuuden vaikuttaa oman kuntansa ulkopuolella ja mahdollisuuden rakentaa yhteistä tulevaisuutta omien vahvuuksiensa kautta. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää ennen kuin nuorisovaltuusto voi aloittaa virallisesti toimintansa. Toimintatavat ja yhteistyö muiden tahojen kanssa kehittyvät jatkuvasti ja nuoret uskovat voivansa rakentaa näkyvän ja kuuluvan nuorisovaltuuston Keski-Suomeeen.

 

Hyvään osallistumiseen tarvitaan nuorten ja aikuisten vuoropuhelua ja keskinäistä oppimista. Maakunnan strategisessa linjaamisessa on otettava huomioon nuorten näkemykset siitä, mikä heille on tärkeää.

 

Keski-Suomen nuorisovaltuuston nuoret toivovat, että heitä tultaisiin aktiivisesti kuulemaan maakunnallisessa päätöksenteossa, sillä he ovat Keski-Suomen asukkaita siinä missä aikuisetkin. Ryhmän nuorilta löytyy aiheita, joihin he haluaisivat päästä aktiivisesti vaikuttamaan ja siksi onkin tärkeä luoda yhdessä toiminnalle hyvät edellytykset ja tarvittavat resurssit niin, että jokaisen Keski-Suomen nuoren ääni kuuluisi päätöksenteossa.

 

Osallistua voi monella tavalla ja ne ovat kaikki arvokkaita. Kaikkien ei tarvitse toimia nuorisovaltuutettuina tai perehtyä ja ottaa kantaa kaikkeen, vaan voimme kehittää nuorille monenlaisia tapoja vaikuttaa.

 

Nuorten asialla ollaan maakunta- ja soteuudistuksen suunnittelussa muutenkin. Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (KSLAPE) sisältää läpileikkaavana kaikessa kehittämistyössä lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. toimintakulttuurin muuttamista, osallisuutta vahvistavien työmenetelmien käyttöönottoa, koulutusta, osallisuuden vahvistamista arjessa sekä läsnä olevaa kohtaamista. Esimerkiksi perhekeskustoimintamallia, avoimia kohtaamispaikkoja ja lastensuojelun perhehoitomallia kehitetään yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Kehittämisessä ovat mukana myös monikulttuuriset perheet ja erityisen tuen tarpeessa olevat nuoret. Osallisuuden vahvistaminen tapahtuu monitoimijaisissa verkostoissa. KSLAPE hankkii osallisuuden vahvistamiseen liittyvää asiantuntijapalvelua Pelastakaa Lapset ry:ltä. Tämä osallisuuden kehittämiskokonaisuus perustuu vahvasti lasten ja nuorten kokemusasiantuntijaryhmiin sekä yhteistutkimisen toiminnallisiin päiviin eri puolilla Keski-Suomea.

 

KSLAPE on jututtanut nuoria esimerkiksi Toukofestin Vaikuta! -kahvilassa Jyväskylän Hippoksella. Keskustelut painottuivat kouluterveydenhuoltoon, sote- ja maakuntauudistukseen sekä keskisuomalaisiin lapsitekoihin, joita Haukkalan säätiö kerää "101 keskisuomalaista lapsitekoa" -kampanjassa.

 

Keski-Suomella on jo hyviä perinteitä nuorten maakuntana. Kaikinpuolinen into asian ympärillä on suurta. Ilman ennustajaeukon taitojakin voi luvata, että lähivuosina Keski-Suomi saa vahvoja nuoria vaikuttajia. Rinta rinnan osallistumisen muotojen kanssa kehittyvät nuorille tärkeät palvelut.

 

Keski-Suomen liiton aluekehittäjät Pekka Hokkanen, Raija Partanen ja Olli Ristaniemi

Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (KSLAPE) Raija Harju-Kivinen

Keski-Suomen LAPE-muutosagentti Hanna Hämäläinen

Nuorten Keski-Suomi ry, Eeva-Liisa Tilkanen ja Eeva Mäntylä

Nuorten Keski-Suomen ja Keski-Suomen nuorisovaltuuston nuoret

2 kommenttia

Keski-Suomessa osataan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Maanantaina 11. joulukuuta 2017 | Tapani Mattila

Keski-Suomessa on valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin tärkeä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskittymä. Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta tunnetaan hyvin, samoin maakunnan merkittävä kuntoutusosaaminen.

 

Toimijoita on paljon, ja moni on omalla erikoisalallaan vahvassa myötätuulessa. Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KeHO koordinoi yritysten, järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyötä, johon osallistuu jo miltei 20 alan keskeistä organisaatiota. KeHO:n jäseniä ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän Hippoksen kehitys Oy, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän Urheiluakatemia, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen Liikunta ry, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry, Keski-Suomen Yrittäjät ry, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja Metsähallitus. Hyvinvointialan eturintamassa toimii myös moni muu maakunnan järjestö ja yritys.

 

Jyväskylän yliopiston strategian yhdeksi painoalaksi on nostettu liikunta, terveys ja hyvinvointi. Nousevista aloista erityisesti monitieteinen aivotutkimus ja päätöksentekoa tukeva data-analytiikka tuottavat hyvinvointia ja terveyttä edistävää tietoa. Yhteistyö IBM:n tekoälyhanke Watsonin kanssa avaa huikeita mahdollisuuksia. Tutkimustyössä yhdistetään esimerkiksi terveys-, biopankki- ja liikunta-alojen tietomassoja. Lisäksi Jyväskylän yliopistossa tehdään laaja-alaista tutkimustyötä mm. perhetutkimuksen, gerontologian ja aivotutkimuksen alalla. Jyväskylän ammattikorkeakoulun vahvuutena on hyvinvointiala ja erityisesti valtakunnallinen kuntoutuksen osaamiskeskittymästatus.

 

Jyväskylään rakentuu Suomen ensimmäinen digisairaala. Projektissa ei ole kyse vain seinistä ja teknologiasta, vaan koko organisaation toimintatavoista. Jyväskylässä on jo nyt monitieteinen tutkimus- ja opetussairaalaekosysteemi, jota uudet ratkaisut vahvistavat.

 

Keskisuomalainen yhteistyö on poikinut ympärilleen hyvinvointi- ja terveysalan liiketoimintaa ja lisää on tulossa. Keskussairaalan ja yliopistokampuksen välimaastoon rakentuu nyt terveys- ja hyvinvointialojen toimijoita varten Kukkula ja Hippos, mutta terveyden ja hyvinvoinnin innovaatioaluetta on myös koko muu maakunta.

 

Yksi ylitse muiden: ihminen itse

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä yksi toimija on ylitse muiden: ihminen itse. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet ovat pohjimmiltaan ihmisen omia valintoja. Ihmiselle voidaan antaa hyvinvointiin tukityökaluja, mutta hänestä ei saa tehdä passiivista terveystoimien kohdetta. Tilaa ja tilausta onkin aivan uusille tuen muodoille, jotka voivat olla esimerkiksi digitaalisia palveluita. Tästä esimerkkinä on Firstbeat Technologies Oy. Myös esimerkiksi kulttuuri voi tuottaa merkittävän hyvinvointilisän ihmisen arkeen. Sekä kulttuurin kokeminen että yhteisöllinen kulttuurin harrastaminen edistävät terveyttä ja tuovat lisää elinvuosia. Uusi keskisuomalainen avaus, Meijän polku, puolestaan korostaa yhteisöllisyyden, levon, luonnon ja liikunnan yhteisvaikutusta.

 

On ilo tukea Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän KeHO:n toimintaa, Meijän Polku -hanketta ja muita keskisuomalaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen äärelle syntyneitä ja syntyviä toimintoja.

 

Olemme parhaillaan selvittämässä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, miten Keski-Suomi voisi toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtakunnallisena osaamiskeskuksena samaan tapaan kuin yliopistolliset sairaalat toimivat erikoissairaanhoidon puolella. Keskisuomalaisten hyvinvointiin on yhdessä toimien onnistuttu tekemään monenlaista parannusta. Osaamisesta hyötyisi moni ihminen maakunnan ja valtakunnan rajojen ulkopuolellakin.

 

Ei kommentteja