Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Arkisto

3 kirjoitusta

Kirjoitukset ajalta: huhtikuu 2018

Keski-Suomen ilmastostrategia - hyvä strategia?

Torstaina 26. huhtikuuta 2018 | Suvi Bayr

 

Strategia on työväline, jolla asetetaan tavoitteita ja toimenpiteitä jonkin tärkeäksi koetun asian saavuttamiseksi tai muuttamiseksi. Etenkin silloin, kun strategia ei ole laissa määrätty eikä luonteeltaan sitova, on hyvä pohtia, mikä merkitys strategialla on? Mikä tekee tällaisesta strategiasta hyvän?

Keski-Suomelle on vuonna 2011 julkaistu ilmastostrategia, jossa tavoitteena on yhteensä 23,5 % kasvihuonekaasupäästövähennys vuosien 2004 ja 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Jyväskylän yliopiston opiskelija Carita Schwartzin tekemässä pro-gradu tutkielmassa "Maakunnallisen ilmastostrategian tavoitteet, toteutuminen ja kehittäminen - case Keski-Suomi", on todettu, että vertailuvuoteen 2014 mennessä Keski-Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 15 %. Lisäksi tutkielmassa on arvioitu, että Keski-Suomen ilmastostrategian tavoitteet ovat toteutumassa vuoteen 2020 mennessä liikenteen osuutta lukuun ottamatta. Tämän kaltaista strategian toteutumisen seurantaa voidaan pitää yhtenä hyvän strategian tunnusmerkkinä.

Vuoden 2020 lähestyessä on syytä kääntää katseet kohti uusia tavoitteita. Hyvän strategian piirteeksi voisi ajatella strategian ajantasaisuuden. Ilmastostrategian kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että strategiassa huomioidaan viime vuosina tehdyt uudet, aiempaa kunnianhimoisemmat, kansainväliset, EU-tason ja kansalliset sopimukset ja suunnitelmat. Maaliskuussa Keski-Suomen liitossa on aloitettu ilmastostrategian päivittäminen. Uuden ilmastostrategian tavoitevuodeksi on valittu 2030. Lähtökohdaksi on otettu edellistä strategiaa konkreettisempi työ, jonka valmisteluun jokainen keskisuomalainen ihminen, yritys, yhdistys ja muu toimija voi osallistua.

Laajalla osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudella pyritään kohti kahta hyvän strategian tavoitetta: strategian tulee olla laajasti eri toimijoiden saavutettavissa ja kiinni elämässä. Huhtikuussa ilmastostrategiaa pääsevät pohtimaan Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijat. Toukokuussa vuoron saavat ainakin Keski-Suomen kuntien ympäristö- ja kaavoitusasiantuntijat. Kesäkuussa strategialuonnos julkaistaan Keski-Suomen liiton nettisivuilla, joiden kautta jokaisen halukkaan on mahdollista antaa palautetta luonnoksesta. Kaikkien palautteiden pohjalta muokatun strategian on tarkoitus valmistua syksyllä 2018.

Konkreettisen strategian luomiseksi, osana strategian valmistelutyötä kerätään käytännön esimerkkejä hyvistä ilmastoteoista. Esimerkkejä toivotaan erilaisilta toimijoilta yksityisistä ihmisistä koululuokkiin, kyläyhdistyksiin, kuntiin ja yrityksiin. Mitä arkisemmasta, pienemmästä ja helpommasta keinosta on kyse, sen parempi. Ilmastonmuutos tuntuu monesti olevan ilmiönä suuri, kaukainen ja epämääräinen. Kuitenkin muuttuva ilmasto koskettaa meitä jokaista, omassa lähiympäristössämme. Onneksi monet pienemmät ja suuremmat ilmastonmuutosta hillitsevät keinot vaikuttavat myös konkreettisesti omaan elinympäristöömme. Päästöjen vähenemisen ohella ilmastonmuutosta hillitsevillä teoilla usein on positiivisia vaikutuksia myös esimerkiksi työllisyyteen ja aluetalouteen; Turhien sähkölaitteiden sammuttaminen säästää paitsi energiaa, myös rahaa ja biokaasun tuotanto jätteistä tuottaa paikallisen liikennepolttoaineen lisäksi myös työpaikkoja ja omavaraisuutta. 

Hyvän strategian piirteitä on, että se on tavoitteiltaan kunnianhimoinen ja mahdollinen toteuttaa siinä kerrotuilla toimenpiteillä. Sen sijaan hyvässä strategiassa ei välttämättä tarvitse keksiä pelkästään kaikkea uutta - tärkeää voi olla myös vanhojen, hyväksi havaittujen elementtien esittely, yhdistely ja soveltaminen. Tehdään yhdessä Keski-Suomen ilmastostrategiasta 2030 hyvä strategia. 

Ilmastostrategia 2030 valmistuu osana Interreg Itämeren alueen ohjelma -rahoitteista Baltic Energy Areas - A Planning Perspective (BEA-APP) -hanketta (https://www.balticenergyareas.eu/). Ilmastostrategian 2030 luonnosta pääsee kommentoimaan ja esimerkkejä jakamaan Keski-Suomen liiton nettisivujen kautta kesäkuussa.

Keski-Suomen ilmastostrategia 2020 löytyy osoitteesta https://www.keskisuomi.fi/filebank/22513-Keski-Suomen_ilmastostrategia_1912_sahkoinen.pdf ja Carita Schwartzin pro-gradu tutkielmaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/56754/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201801161212.pdf?sequence=1).

Ei kommentteja

Tule tekemään tulevaisuutta

Perjantaina 6. huhtikuuta 2018 | Tapani Mattila

Keski-Suomen päivänä, keskiviikkona 18.4., järjestetään Jyväskylän Paviljongissa Keski-Suomen torikokous. Tapahtuma on uusi, mutta jatkaa vanhaa hyvää perinnettä tehdä maakunnan tulevaisuutta yhteisvoimin. Keski-Suomesta on lähdetty kerran kuntavaalikaudessa risteilylle, jonka tavoitteena on ollut yhteisen tulevaisuusnäkymän vahvistaminen ja maakunnan toimijoiden verkostoituminen. Samalla asialla ollaan Keski-Suomen torikokouksessa.

 

Torikokouksen teemana on tulevaisuuden tekeminen. Tapahtumassa tehdään yhdessä Keski-Suomelle tulevaisuuskuvia eli arvioidaan, millainen Keski-Suomi on vuonna 2050. Tätä yhteistä arvioita hyödynnetään maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa ja muussa maakunnan kehittämistyössä.

 

Päivän puhujina on keskisuomalaisia, joille tulevaisuuden ratkaisut ovat arkipäivää Keski-Suomessa jo nyt. Näitä näkemyksiä kannattaa kuunnella! Puhujalistaan on odotettavissa vielä muutama uusi nimikin.

 

Torielämään kuuluvat tietysti torikojut, joilla voi käydä kiertelemässä ohjelman lomassa. Päivän päätteeksi on luvassa inhotuimmista ja ihailluimmista keskisuomalaisista kappaleista potpuri, joka on tätä tilaisuutta varten sovitettu ainutkertainen elämys.

 

Tulevaisuus on nuorten, joten heidän osallistumisensa tulevaisuuskuvien tekemiseen ja muuhun päivän antiin on erityisen tärkeä. Olemmekin jakaneet aktiivisille opiskelijoille vapaalippuja somekisojen ja opiskelijajärjestöjen kanavien kautta. Myös Rekry ja työelämä -tapahtumassa Jyväskylän Paviljongissa 11.4. on lippuja jaossa nuorille. Maakunnan jokaisesta nuorisovaltuustosta ja maakunnallisesta nuorisovaltuustosta on kutsuttu edustajat mukaan.

 

Toritapahtuman valmisteluun on osallistunut kymmeniä keskisuomalaisia: yritysten edustajia,  ruohonjuuritason kulttuuritoimijoita ja kaikkia siltä väliltä. On ollut ilahduttava huomata, että uudentyyppisen tapahtuman suunnittelu on kiinnostanut ja innostanut monia. Keski-Suomessa on vahvaa tapahtumaosaamista, jota suunnitteluryhmän jäsenet ovat tuoneet Torikokouksen valmisteluun.

 

Liput myynnissä 12.4. klo 12 asti

Haluamme kuunnella herkällä korvalla tapahtuman osallistujia. Tällä ensimmäisellä kerralla opittavaa on ollut erityisesti lipunmyyntiprosessissa. Pyysimme alun alkaen ilmoittautumisia 3.4. mennessä. Pääsiäisen lähiviikot ovat kuitenkin parasta loma-aikaa ja saimme etenkin ryhmäilmoittautumisten tekijöiltä pyyntöjä siitä, että ilmoittautumisaikaa jatkettaisiin. Ilmoittautumisaikaa onkin nyt jatkettu torstaihin 12.4. kello 12 asti. Tapahtuman ruuan raaka-aineet tulevat suurelta osin keskisuomalaisilta tuottajilta, joista osa on pienempiä toimijoita. Jotta heidän tehtävänsä ei muodostu mahdottomaksi, toivomme isompia ryhmäilmoittautumisia mielellään jo maanantain aikana.

 

Olemme kuulleet aktiivisten keskisuomalaisten toiveita myös toisessa lippuihin liittyvässä asiassa. Vaikka Torikokouksen lippujen hinta on murto-osa Keski-Suomen risteilyjen hinnasta, se on silti merkittävä summa etenkin työelämän ulkopuolella oleville. Nyt lippuhinnastoon onkin lisätty eläkeläisille ja työttömille alennuslippu puoleen hintaan. Käy lunastamassa omasi osoitteessa: https://e.eventos.fi/events/keskisuomi/torikokous

 

Tavataan torilla Jyväskylän Paviljongissa keskiviikkona 18.4.2018. Tervetuloa!

Tapani Mattila

Ei kommentteja

Oppiva organisaatio menestyy muutostilanteissa

Tiistaina 3. huhtikuuta 2018 | Iiris Asunmaa

 

Työ asiantuntijayhteisössä voi parhaimmillaan olla yhteisöllistä, opettavaista sekä luovaa. Liian usein kuitenkin eri alojen asiantuntijat keskittyvät vain omaan erityisalaansa ja sen kehittämiseen. Osaamisen eriytyminen ja oman työtehtävän irrottaminen organisaation kontekstista voi pahimmillaan hidastaa organisaation tavoitteiden saavuttamista. Maakuntauudistus tuo mukanaan muutoksia, jotka haastavat myös Keski-Suomen liittoa kehittymään organisaationa.

 

Oppivalla organisaatiolla tarkoitetaan yhteisöä, joka pyrkii nimensä mukaisesti oppimaan ja mukautumaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisen tavoitteen ja organisaation perustehtävän tulee olla kirkkaana jokaisen organisaation jäsenen mielessä, jotta tiedetään, mitä kohti työskennellään. Oppiva organisaatio kykenee mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin ja selviämään niistä voittajana.

 

Olennaisena tekijänä oppimisen kannalta näyttäytyy jatkuvaan oppimiseen ja kehittämiseen kannustava ilmapiiri. Oppiminen on kokeilemista, joten virheiden tekeminen on jopa suotavaa. Avoin ilmapiiri mahdollistaa myös uudenlaisten näkökulmien esiin nostamisen, mikä puolestaan on omiaan kehittämään toimintaa entisestään.

 

Oppimisen edellytyksenä on oman osaamisen tunnistaminen. Asiantuntijayhteisössä osaaminen on moniulotteista, ja joiltain osin työtehtävät voivat olla hyvinkin eriytyneitä. Jotta yhteisön jäsenten osaamista kyettäisiin mahdollisimman hyvin hyödyntämään organisaatiossa, olisi oppimista tarkasteltava laajemmin. Työtehtäviin suoraan liittyvän asiantuntijuuden lisäksi yhteisöstä todennäköisesti löytyy laajasti muutakin osaamista. Esimerkiksi viestintä-, kieli- ja tiedonhankintataidot ovat esimerkkejä osaamisesta, joka ei välttämättä liity suoraan työtehtäviin, mutta josta koko yhteisö voisi hyötyä. Lisäksi luovuus ja tunnetaidot ovat oppivan organisaation ydintä. Yhteisössä olevan osaamisen hyödyntäminen vaatii monipuolista osaamisen tunnistamista ja jakamista.

 

Asiantuntijatyö on usein joustavaa ja itsenäistä. Oman toiminnan kehittäminen ja oman työn johtaminen kuvaavat tyypillistä arkipäivän oppimista. Valmiita malleja, jotka yleispätevästi sopisivat edes saman alan toimijoihin, ei ole. Yksilöt puhaltavat hengen yhteisöön omalla panoksellaan. Tiedon jakaminen, omien hyväksi havaittujen mallien hyödyntäminen ja oman osaamisen tarjoaminen muille yhteisön jäsenille ovat organisaatio-oppimisen edellytyksiä. Yhtä tärkeää kuin uuden oppiminen on poisoppiminen kehittymistä estävistä käytänteistä. Poisoppiminen mahdollistaa uusien toimintatapojen omaksumisen ja lisää osaltaan organisaation joustavuutta.

 

Lopulta oppivan organisaation ajatus ei ole lainkaan rakettitiedettä; keskustelu, kokeileminen ja avun pyytäminen ovat ydintoimintoja. Oppimisen ja osaamisen tiedostamisella sekä motivaatiolla yhteisen tavoitteen saavuttamista kohtaan ollaan jo oikealla tiellä kohti oppivaa, joustavaa ja menestyvää organisaatiota.

 

Ei kommentteja