Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Arkisto

5 kirjoitusta

Kirjoitukset vuodelta 2019

Lisää säpinää verkostoista

Maanantaina 24. kesäkuuta 2019 | Koponen Bayr

Kansainväliset yhteydet ja eurooppalainen kollegaverkosto ovat mitä parhain lisä kehittäjän työhön. Omat silmät avautuvat, kun saa keskustella eurooppalaisten kollegojen kanssa. Samalla näkee miten asioita hoidetaan muualla. Joskus tästä saa kimmokkeen parantamiseen - toisinaan huomaa, että meillähän tehdään hyvää työtä.

Keski-Suomen liitto osallistuu tällä hetkellä viiteen eri EU:n ohjelmien rahoittamaan hankkeeseen. Monessa hankkeessa yhtenä toimintamuotona ovat opintomatkat - niin kutsutut benchmarking-matkat. Matkoilla tutustutaan paikallisiin toimijoihin ja kuullaan erilaisista toimintamalleista. Ajanhukkaako? Ei, jos matkalle lähtee avoimella mielellä oppimaan uutta. Saman aiheen kanssa painivat ulkomaalaiset kollegat ovat erinomainen uusien ideoiden ja ajattelukulmien lähde. Toki kaikkea ei voi suoraan kopioida Keski-Suomeen, mutta aina mukaan tarttuu jotain hyödynnettävää.

 

Opintomatka havahdutti: keskisuomalaisia ratkaisuja voi mainostaa ylpeydellä 

Biotalouteen ja innovaatiosysteemiin liittyvässä RDI2CluB hankkeessa tehtiin kesäkuun alussa hankekokouksen yhteydessä benchmarking-matka Puolaan. Matkalle osallistui hankkeessa mukana olevien tahojen lisäksi myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Oheisella videolla RDI2CluB-hankkeen projektipäällikkö Anna Aalto, sekä Puolan matkalle ulkopuolisina asiantuntijoina osallistuneet Kirsi Niskanen ja Lasse Lyijynen, kertovat mitä heille jäi matkalta päällimmäiseksi mieleen. Katso video tästä linkistä.

Aina oppia ei haeta, joskus sitä tarjotaankin. Keskisuomalaisia ratkaisuja voi mainostaa ylpeydellä, oli kyseessä sitten biotaloutemme aktiviteetit, kansallispuistomme tai puhdas ruoka. Yksi tärkeä osa opintomatkoja on tutustuminen uusiin ihmisiin. Verkostoituminen yli rajojen on sekä hyödyllistä, että antoisaa. Matkailu todellakin avartaa.

Vähintään yhtä tärkeää on verkostoituminen oman alueen ihmisten kanssa.  Matkustaessa on hieman avoimempi asenne myös uusiin ihmisiin, ja tuolloin on enemmän aikaa tutustua muihin. Voihan sen ajatella niinkin että on pakotettu tutustumaan muihin. Olemmeko arjessa liian kuplautuneita? Ehdimmekö milloinkaan tutustua samalla tavalla oman maakuntamme uusiin toimijoihin? Paikallisten kuplien puhkominen voisi tuoda uutta säpinää tekemiseemme. Pitäisikö tähän tarttua yhdessä?

 

RDI2CluB-hanke (Rural RDI milieus in transition towards smart bioeconomy clusters and innovation ecosystems) on Interreg Itämeren alueen ohjelma -rahoitteinen hanke (2017-2020), johon Keski-Suomesta osallistuvat JAMK, Keski-Suomen liitto ja SSYP Kehitys.

 

Ei kommentteja

Oppiminen, aivot, action ja aluekehittäminen

Tiistaina 26. maaliskuuta 2019 | Kari Pirinen

Oppiminen, aivot, action ja aluekehittäminen

Mitä tapahtuu, kun laitetaan valtakunnan perinteikkäimmän opettajakoulutuslaitoksen huippututkijat, aivotutkimuksen osaajat, maailmanlaajuisen suosion saaneet Firstbeatin mittarit ja ilmavoimien koulutettavat pilotit samaan koppiin - tai tässä tapauksessa saman lentosimulaattorin äärelle?

Lennonopettaja antaa tehtävän, tutkijat virittävät laitteensa. Herkät mittarit on saatava stabiloitua. Laitetaan lentäjille anturit päähän, mitataan sykettä, aivosähkökäyrää, haastatellaan, simuloidaan, innostutaan ja tehdään jotain maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. Välillä annetaan aineistoa IBM Watsonin tekoälyn jauhettavaksi. Taustalla Patrian lentosimulaattorien kehittäjät pohtivat hiljaa uusia innovaatioiden mahdollisuuksia. Kaasu pohjaan ja ilmaan. Simulaattori vingahtaa matkaan.

Monitieteinen ja monilainen tutkimusryhmä analysoi autonomisen hermoston osallisuutta merkityksellisissä oppimiskokemuksissa.  Nyt keskitytään erityisesti dokumentoimaan oppimisen ilmenemistä eli säröytymistä oppija-ohjaaja -vuorovaikutustilanteissa. Tutkimus hyödyntää esimerkiksi aivotutkimuksen ja hyvinvointiteknologian soveltavia mittausmenetelmiä. Samalla kehitetään luonnollisen kielen analytiikan sekä koneoppimisen teknologiaa. Ilmasotakoulu antaa boostia hankkeelle ja mahdollistaa ainutlaatuisen tutkimusympäristön. Keskisuomalaista osaamista!

Oppimisen aikaisen aivotoiminnan tutkimusta hävittäjäsimulaattorissa

Kuva: Samalla aaltopituudella -hankkeesssa tutkitaan aivojen toimintaa oppimisen aikana. Kuvaaja Antti Siukola.

 

Osaamisen Keski-Suomi

Keski-Suomi on tunnettu korkeatasoisesta osaamisesta, tutkimuksesta ja koulutuksesta. Maakunnassa toimii neljä korkeakoulutasoista oppilaitosta.

Samalla aaltopituudella -hankkeessa yhdistyvät hienosti sellaiset elementit, joista tulevaisuuden Keski-Suomi saa voimansa ja kasvunsa. Keski-Suomen liiton myöntämän, ketteriä kokeiluja tukevan Aiko-rahoituksen kautta on mahdollistettu uudenlaisten näkökulmien ja erilaisten kumppanien yhteistyö. Hankkeessa yhdistyvät alojensa huippuosaajat ja huippututkimus. Siinä hyödynnetään jo kaupallistettua hyvinvointiosaamista. Mukaan on tulossa myös puolustusteollisuus. Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kammioissa tehdään runsaasti tutkimusta ja koulutuksen kehitystyötä, joka jää usein julkisuudelta piiloon. Maakunnan menestyksen kannalta tämä on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.

Tulevaisuuden kilpailua käydään osaamis- ja innovaatiokeskittymien välillä. Elinkeinoelämän ja korkean osaamisen liittoumat tuottavat uutta yritystoimintaa, päivittävät vanhaa ja tuottavat elinvoimaa ja uusia avauksia.

Keski-Suomen osaamistalouden painopisteitä ovat yrittäjyyden ja elinkeinoelämän kehittäminen, osaamisen kehittäminen sekä osaavan työvoiman saatavuus. Kasvua ei synny ilman määrätietoista osaamisen kehittämistä ja innovaatiotoimintaa. Ennen kaikkea tarvitsemme vahvempaa ja tiiviimpää elinkeinoelämän ja TKI-toiminnan yhteistyötä. Näyttää siltä, että tulevaisuuden voittajia syntyy, kun erilaiset osaajat lyövät hynttyyt yhteen, etsivät ennakkoluulottomasti uutta ja päätyvät samalle aallonpituudelle.

Kari Pirinen ja lentosimulaattori

Kuva: Kirjoittaja pääsi myös itse testaamaan hävittäjäsimulaattoria. Kuvaaja Tuulia Nieminen

Yksi kommentti

Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma päivittyy

Torstaina 21. helmikuuta 2019 | Minna Immonen ja Hanna Kunttu

Keski-Suomen liitto on yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa käynnistänyt maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämisen. Aiempi liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu vuonna 2012.

Päivityksen tarkoituksena on kirkastaa maakunnan yhteinen näkemys siitä, millaista liikennejärjestelmää tulevaisuudessa tavoitellaan ja millä keinoin. Liikennejärjestelmää tarkastellaan kaikkien liikennemuotojen näkökulmasta.

 

Miksi liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitetään?

Liikennesektori on parhaillaan suuressa murroksessa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyöllä pyritään vastaamaan muutoksiin kuten liikennesektoria koskevien ilmastotavoitteiden saavuttamiseen sekä toimintaympäristön muuttumiseen, esimerkiksi liikenteen palveluistumisen, digitalisaation ja kaupungistumisen myötä.

Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi keskeisimmistä haasteista nyt ja lähitulevaisuudessa. Keski-Suomen tuoreessa ilmasto-ohjelmassa visiona on, että keskisuomalaiset liikkuvat kestävästi vuonna 2030. Tavoitteena on kävelyn ja pyöräilyn yleistyminen etenkin taajamissa sekä liikenteen palveluiden monipuolistuminen. Vuoden 2018 aikana liitto toteutti yhdessä Jämsän, Keuruun, Viitasaaren, Saarijärven ja Äänekosken kanssa kestävän liikkumisen aktivointihankkeen. Maakunnallisen pyöräilyohjelman jalkauttaminen on myös parhaillaan menossa. Muun muassa nämä toimivat pohjana liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyössä.

Parasta aikaa laaditaan ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jonka valmistelusta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö. Maakunnallista ja valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tehdään rinnakkain ja molemmat antavat syötettä toisiinsa.

 

Liikennejärjestelmän kuvausta vuodelta 2006

Kuvassa kurkistus historiaan: tällä lailla liikennevirasto kuvasi liikennejärjestelmäsuunnitelmaa vuonna 2006.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen suunnitelman päivitykseen

Työ on aloitettu liikennejärjestelmän ja toimintaympäristön nykytilan kuvauksella sekä tunnistamalla mitä muutoksia liikennejärjestelmässä ja toimintaympäristössä on tapahtunut. Tärkeää on myös tunnistaa, miten vuonna 2012 laaditussa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa asetettuja tavoitteita on saavutettu.

Prosessin aikana panostamme erityisen paljon vuorovaikutukseen, ja työn alussa käymme keskusteluja keskeisten sidosryhmien ja kuntien kanssa siitä, millaiset tavoitteet maakunnassa halutaan liikennejärjestelmän kehittämiselle asettaa. Tavoitekeskustelua käymme kevään 2019 aikana ja syksyllä 2019 pohdimme yhdessä kehittämistarpeita sekä toimenpiteitä millä asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Suunnitelma valmistuu keväällä 2020. Koko prosessin ajan huomioimme myös vaikutusten arvioinnin. Käymme jatkuvaa ja laajaa keskustelua Väyläviraston, Traficomin, alueen kuntien sekä sidosryhmien kanssa.

Lopputuloksena tavoitellaan helposti ja jatkuvasti päivitettävää suunnitelmaa, jonka avulla pystymme reagoimaan nopeasti liikenteen alalla tapahtuviin muutoksiin.

Voit seurata työn etenemistä ja antaa palautetta nettisivuillamme.

Saatua palautetta hyödynnetään työssä ja saatu palaute esitetään yhteenvetona.

 

 

Yksi kommentti