Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Arkisto

9 kirjoitusta

Kirjoitukset vuodelta 2019

Vetovoimatekoja keskisuomalaisissa kulttuuriympäristöissä

Perjantaina 20. joulukuuta 2019 | Lotta Heikkinen

Tänä vuonna jaettiin historian yhdeksäs Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinto. Palkitut ovat maakunnan parhaita esimerkkejä kulttuuriympäristön onnistujista.

Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinto nostaa esiin kulttuuriympäristön hoidon hyviä esimerkkejä, puurtajia, osaajia ja onnistujia. Joka toinen vuosi jaettavan palkinnon myöntää Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmä MAKU. Ryhmä toteuttaa vuonna 2017 tehtyä kansallista kulttuuriympäristösitoumusta.

Palkinnolla halutaan myös kuulla ihmisiä ja tuoda heitä yhteen. Palkintoa oli aikanaan ideoimassa myös MAKU-ryhmän nykyinen varapuheenjohtaja, maakunta-arkkitehti Liisa Bergius. Hänen mukaansa paras tieto yksittäisestä toimijasta tai toiminnan merkityksestä on paikallisilla itsellään:

- Kuka vain voi ehdottaa mielestään sopivaa palkinnon saajaa. Avoimella haulla halutaan korostaa sitä, että kulttuuriympäristömme kuuluu kaikille ja on iso osa keskisuomalaisuutta. Toivomme, että palkinto tuottaa saajalleen lisäarvoa. Parhaassa tapauksessa se voi synnyttää uudenlaista yhteistyötä ja toimintaa.

Palkinnon saaja voi olla yksityishenkilö, yhdistys, yhteisö, yritys, hanke tai kunta. Itse palkittavat teot voivat liittyä rakennettuun ympäristöön, kulttuurimaisemiin, perinnemaisemiin tai muinaisjäännöksiin - eli toimintaan maakunnan kulttuuriympäristöissä.

- Palkittuja ja kunniakirjan saaneita kohteita on tasaisesti ympäri maakuntaa. Joukosta löytyy kulttuuriympäristöjen vetovoimasta lisäarvoa saavaa laadukasta yrittäjyyttä, perinnemaisemien ja kulttuuriperinnön vaalijoita sekä sinnikästä vapaaehtoistoimintaa. Kaikki palkitut on koottu Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnot -tarinakarttaan, Bergius kertoo.

Palkinnon arvoista voi olla esimerkiksi konkreettinen hoito- tai korjaustyö, uusi käyttötarkoitus tai pitkäaikainen toiminta kulttuuriympäristön hyväksi. Sitä voi myös olla esimerkiksi uusi hyvä toimintamalli, kulttuuriympäristökasvatustyö tai ansiokas selvitystyö. Bergiuksen mukaan palkittavien valinnassa huomioidaan monia tekijöitä:

- Arvioimme muun muassa ehdokkaan innovatiivisuutta, osaamista sekä osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämistä. Myös yhdessä tekeminen, kohteen arvokkuus sekä perinteiden ja kohteen arvojen kunnioittaminen ovat merkityksellisiä tekijöitä. Vaikka hyvistä ehdotuksista on vaikea valita, on yhteisessä arvioinnissa noussut aina selkeitä voittajia.

Vuoden 2019 palkinnon saaja on poikkeuksellisen innovatiivinen uudistaja

Tänä vuonna palkinnon saajaksi ansioitui säynätsalolainen Tavolo Bianco Oy. Harri Taskisen ja Heli Leinonkosken yritys palkittiin Alvar Aallon suunnitteleman ja rakennussuojelulailla suojellun Säynätsalon kunnantalon toiminnan elvyttämisestä ja brändäämisestä. Harri Taskinen pitää kulttuuriympäristöpalkintoa tärkeänä tunnustuksena kulttuurialalla:

- Tätä työtä tehdään pitkälti intohimolla, vapaaehtoisesti ja pienellä tuloksella, joten tunnustukset ovat aina positiivisia. Kulttuuriympäristöpalkinnossa on myös hienoa se, että avoimen haun vuoksi se ei ole vain sisäpiirin juttu. Lämmittää aina mieltä, että joku on huomannut.

MAKU-ryhmän arvion mukaan Tavolo Bianco onnistui kehittämään kunnantalolle sen arvon mukaista, monipuolista uusiokäyttöä. Talo tarjoaakin nykyisin mieltä ylentävät puitteet monenlaiselle toiminnalle aina majoituksesta kahvilatoimintaan ja seminaareista kansainvälisiin vierailuihin.

- Toimintaa aloittaessamme päätimme tehdä sitä, mikä rakennukselta luontevasti onnistuu. Tällä hetkellä meillä on kaupungin kanssa vuosi jäljellä sopimusta ja alamme keskustella tulevaisuuden visioista, Taskinen kertoo.

Vuoden 2019 Kulttuuriympäristön hoidon kunniakirjat myönnettiin Suomen metallinetsijät ry:n Keski-Suomen alajaostolle ja The Local Culture Hostelille, yhteisesti sekä The Local Culture Hostelin yrittäjille että rakennuksen omistajalle ja kunnostajalle, Keski-Suomen Suojeltavat Museokiinteistöt Oy:lle. Kunniakirjojen saajat edustavat MAKU-ryhmän mukaan harrastustoimintaa kulttuuriympäristötietoisuuden lisäämiseksi sekä kulttuuriympäristön vetovoimaa hyödyntävää elinkeinotoimintaa

Ei kommentteja

Joko olisi aika turvata luontomme monimuotoisuus?

Torstaina 7. marraskuuta 2019 | Reima Välivaara

Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2020 on osoitettu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen lisärahaa 100 miljoonaa euroa. Yhtenä merkittävänä kohteena on soidensuojelu.

Keski-Suomen kannalta tilannetta voi syystä luonnehtia mielenkiintoiseksi ja otolliseksi. Maakuntakaavassamme on 55 varausta luonnonsuojelualueiksi, jotka eivät sisälly valtakunnallisiin suojeluohjelmiin ja joiden suojelun toteuttamiseen valtiolla ei ole toistaiseksi ollut riittävästi rahaa. Nämä luontoarvoiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaiksi todetut alueet ovat erinomaisia kohteita, kun mietitään lisärahoituksen käyttöä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi. Suurin osa kohteista on soita.

Maakuntakaavakohteiden suojelua ei voida toteuttaa ilman maanomistajien tahtoa, jonka vuoksi kaavoitustyön yhteydessä kohteiden maanomistajille lähetettiin asiasta tiedotuskirje. Tiedotteen saaneista yli 500 maanomistajasta vain toistakymmentä vastasi vastustavansa kaavoitusvaiheessa alueensa suojelua. Tämä kertonee siitä, että valtaosa maanomistajista arvostaa luontokohteita ja olisi valmis säilyttämään ne tuleville sukupolville.

 

Yhteistyöllä monimuotoisuuttta ja kestävyyttä

Nyt olisi aika panostaa keskisuomalaisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Hyvällä yhteistyöllä se on mahdollista. Avainasemassa ovat tietenkin maanomistajat, jotka päättävät maidensa käytöstä ja suojelusta.

Suojeluresurssien lisäys avaa viranomaisille mahdollisuuden käynnistää neuvottelut maanomistajien kanssa kaavakohteiden suojeluehdoista ja valtion maksettavaksi tulevista maanomistajakohtaisista suojelukorvauksista. Hyvään lopputulokseen pääseminen vaatii resurssien oikeaa kohdentamista sekä oikeaa tietoa luontoarvoista, suojelun toteuttamistavoista ja maksettavista korvauksista. Poliittisten päätösten lisäksi tarvitaan viranomaisten ja maa- ja metsätalouden toimijoiden yhteistahtoa.

Luonnonsuojelurahoituksen hyödyntämisessä ja kaavakohteiden suojelun toteuttamisessa onnistuminen olisi varsinkin keskisuomalaisen suoluonnon, uhanalaistuneiden luontotyyppien ja lajien voitto. Unohtaa ei toki pidä ilmastonmuutoksen hillintääkään - luonnontilaisena säilyvän suojelusuon turvekerros on pysyvä hiilivarasto.


Luonnontilaan palauttamalla aluetaloudellisia vaikutuksia

Talousarvioesityksessä puhutaan myös elinympäristöjen kunnostamisesta. Nyt olisi aika käynnistää myös soiden vesitalouden laajamittainen ennallistaminen eli palauttaminen niiden luonnontilaan tai mahdollisimman lähelle sitä. Tärkeimpiä kohteita olisivat suojelusuot. Suojelualueella tai sen ympärillä oleva ojitus on kuivattanut monia soita, mikä köyhdyttää niiden monimuotoisuutta. Kuivuudesta kärsivän suokasvillisuuden toipuminen vaatii ennallistamistoimia.

Suojelualuetta kuivattavien ojien tukkiminen ja muualta tulevien vesien johtaminen suojelusoille parantavat suoluonnon monimuotoisuutta ja lisäävät samalla hiilensidontaa. Kunnostusta tarvitsevia kohteita riittää, joten ennallistamistoimien aluetaloudellinen vaikutuskaan ei olisi keskisuomalaisittain pieni.

Suot ovat tärkeitä sekä luonnon monimuotoisuuden että ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta. Kuva: Reima Välivaara, Keski-Suomen liitto

 

Ei kommentteja

Väestöennuste kannustaa toimimaan: tavoitteeksi hyvän aluekehityksen kierre

Maanantaina 30. syyskuuta 2019 | Kirsi Mukkala

 

Ennuste povaa vähenevää väestöä ja eriytyviä alueita

Tuore Tilastokeskuksen väestöennuste ei yllättänyt, mutta sen piirtämä tulevaisuuskuva pakottaa toimimaan. Ennusteen mukaan Keski-Suomen väestömäärä laskee 4,6 % eli lähes 13 000 asukkaalla vuoteen 2040. Railo keskusalueen ja muun maakunnan välillä syvenee. Jyväskylän vedossa keskusseutu kasvaa 4,9 % (noin 9 000 asukkaalla) vuoteen 2040, muun Keski-Suomen menettäessä neljänneksen (lähes 22 000) väestöstään. Maakuntien välisessä vertailussa emme kuitenkaan ole lähimainkaan hiipuvimpien maakuntien joukossa. Manner-Suomessa vain kolmessa maakunnassa ennustetaan vuonna 2040 olevan enemmän asukkaita kuin nyt. Tilastokeskuksen väestöennuste nojaa oletukseen kehityksen jatkumisesta edellisvuosien kaltaisena.

Väestökehityksen monta tekijää

Viime aikoina suurta huolta ja ihmetystä on aiheuttanut syntyvyyden vajoaminen koko maassa. Keski-Suomi ei tee poikkeusta, vaan syntyvyys on laskenut meilläkin koko 2010-luvun ja laskun ennustetaan jatkuvan. Kun 2010-luvun alussa Keski-Suomeen syntyi vuosittain 3 100 lasta, niin 2030-luvulla syntyneitä olisi enää 2 000. Väestön ikääntyessä voimakkaasti samaan aikaan alhaisen syntyvyyden kanssa, ei huoli tulevaisuuden työntekijöistä, palvelujen ja eläkkeiden maksajista sekä alueiden elinvoimasta ole turha.

Maan sisäinen muuttoliike suuntautuu suuriin keskuksiin. Työelämän ja opiskelun monipuoliset mahdollisuudet, sosiaaliset verkostot, palvelutarjonta ja palvelujen läheisyys muiden muassa houkuttelevat muuttamaan suuriin kaupunkeihin. Luonnonrauha ja vehreys ovat kärkisijoilla suomalaisten asumismieltymyksiä kuvaavissa kyselyissä. Tämä ei ole kuitenkaan realisoitunut muuttoliikkeenä maaseudulle, vaan vehreyttä odotetaan löytyvän myös kaupunkiympäristöistä. Teknologia mahdollistaa yhä paremmin etätyön ja verkostojen ylläpidon, mutta toistaiseksi myöskään tämä ei ole hillinnyt kaupungistumista. Viestintäteknologian sovellukset ovat enemmänkin täydentäneet ihmisten välistä kanssakäymistä, kuin korvanneet läheisyyttä.

Maahanmuuton lisäämisestä puhutaan paljon ja se onkin ainoa tekijä, joka on pitänyt yllä koko maan väestönkasvua ja näyttäytyy positiivisena myös Keski-Suomessa. Työikäisten määrän vähentyessä työperäisen maahanmuuton kasvattaminen nähdään kohtalonkysymyksenä työmarkkinoille. Väestökehityksen näkökulmasta maahanmuutto kasvattaa suurten kaupunkien väestömäärää, mutta tuskin pelastaa pieniä maaseutualueita.

Väestökehityksen vaikutukset ovat laaja-alaiset - lähes jokaista yhteiskunnan sektoria tavalla tai toisella koskevia. Alueet kohtaavat väestökehityksen haasteet eri tavoin.

Hyvinvoiva keskisuomalainen - ja muita valttikortteja?

Väestökehitykseen vaikuttamisessa helppoja ratkaisuja ei ole, kun taustalla jylläävät isot voimat, kuten globaali kaupungistumiskehitys ja syntyvyyteen vaikuttavat arvokysymykset. Keski-Suomen kehityksen näkökulmasta olennaista kuitenkin on, miten suhtaudumme ennustettuun kehitykseen. Siirrämmekö sen sivuun, selitämme parhain päin ja jatkamme kuin ennenkin? Vai tunnustammeko haasteen ja löydämmekö yhdessä uudenlaisia ratkaisuja ja menestyksen eväitä - myös kasvun vaihtoehdoksi?

Tinkiä emme voi jatkossakaan siitä, että maakuntamme tulevaisuuden kannalta hyvinvoiva ja osaava keskisuomalainen on väestökehityksen ja elinvoiman valttikortti. Mitä paremmin jo maakunnassamme asuva väestö voi ja mitä valoisampana näkee tulevaisuutensa maakunnan asukkaana ja aktiivisena toimijana, sitä vahvempaa on maakuntaan kiinnittyminen. Se toisaalta kannustaa myös palaamaan, vaikka kerran olisi lähtenytkin. Samalla kun rakennamme pitovoimaa viestimme myös vetovoimaisuudestamme. Hyvinvoiva ja osaava väestö vetää puoleensa taloudellista toimeliaisuutta, ja luo parhaimmillaan aluekehitystä vahvistavan kierteen.

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi tarttuu tärkeään aiheeseen 19.11.2019: Keskisuomalaisilla vai ilman? Väestökehityksen haasteista mahdollisuuksiin: http://keskisuomi.info/alueellinen-ennakointiprosessi/seminaarinaineistot/tulevaisuusfoorumi/

Ei kommentteja

Biotaloudesta ja verkostoista

Lauantaina 28. syyskuuta 2019 | Koponen Bayr

 

Kesällä kirjoitimme verkostoitumisen tärkeydestä (https://www.keskisuomi.fi/blogi/posts/161/lisaa_sapinaa_verkostoista).

Ilman verkostoja ei ole kehittämistyötä. Verkosto ei ole koskaan valmis, se muuttuu tarpeiden mukaan ja laajenee koko ajan. Parhaimmillaan verkostoon voi huutaa tarvetta ja se vastaa, usein jopa yllättävästä suunnasta. Verkostojen jakaminen avaa käyttöön aivan uusia kontakteja ja uusista kontakteista tulee osa omia verkostoja. Niitä tyyppejä, joiden kanssa ratkotaan jatkossakin omia tai yhteisiä ongelmia.

Verkostojen ylläpitämiseen ja luomiseen keskitymme myös RDI2CluB hankkeessa.  Ideana on verkottaa aluksi hankkeessa mukana olevien alueiden toimijoita keskenään, sekä alueiden sisäisesti että kansainvälisesti. Perinteisen verkottumisen (tutustumismatkat, kasvokkaiset tapaamiset) eivät kuitenkaan riitä, ei ajankäytöllisesti, taloudellisesti eikä ihan jo ilmastosyistäkään. Moderni verkostoituminen ei voi perustua pelkästään matkustamiseen. Siksi haemme verkostoitumiseen vauhtia nettipohjaisesta sovelluksesta, jota pilotoimme hankkeessamme.

Verkostokehittäminen haiskahtaa pahasti hallinnolle. Verkostojen luominen ei tietenkään saa olla itseisarvo vaan lisäapu työhön. RDI2CluB-hankkeessa kehitämme alueellista biotaloutta yhteistyössä muiden alueiden kanssa. Hankkeessa tehty toimintasuunnitelma kokoaa ja suunnittelee biotaloutemme kehittämistä. Fokuksena tässä hankkeessa on erityisesti biotalouskampuksen kehittäminen. Toimia toteuttavat niin hanketoimijat (Keski-Suomen liitto, JAMK ja SSYP kehitys), kuin kaikenlaiset muut maakunnan toimijat. Jo nyt hienoja alkuja on löytynyt: verkoston avulla viitasaarelaiset löysivät yhteyden Norjan puurakentajiin ja Latvialainen panimoyhtiö kävi katsastamassa jyväskyläläisiä pienpanimoita. Ja tämä on vasta alku!

Biobord platform: sustainable bioeconomy innovations in the fields of policy, business, academy, society, nature

 

Biotalouden toimintasuunnitelma

RDI2CluB on tavoitteelinen verkosto

Ei kommentteja

Lisää säpinää verkostoista

Maanantaina 24. kesäkuuta 2019 | Koponen Bayr

Kansainväliset yhteydet ja eurooppalainen kollegaverkosto ovat mitä parhain lisä kehittäjän työhön. Omat silmät avautuvat, kun saa keskustella eurooppalaisten kollegojen kanssa. Samalla näkee miten asioita hoidetaan muualla. Joskus tästä saa kimmokkeen parantamiseen - toisinaan huomaa, että meillähän tehdään hyvää työtä.

Keski-Suomen liitto osallistuu tällä hetkellä viiteen eri EU:n ohjelmien rahoittamaan hankkeeseen. Monessa hankkeessa yhtenä toimintamuotona ovat opintomatkat - niin kutsutut benchmarking-matkat. Matkoilla tutustutaan paikallisiin toimijoihin ja kuullaan erilaisista toimintamalleista. Ajanhukkaako? Ei, jos matkalle lähtee avoimella mielellä oppimaan uutta. Saman aiheen kanssa painivat ulkomaalaiset kollegat ovat erinomainen uusien ideoiden ja ajattelukulmien lähde. Toki kaikkea ei voi suoraan kopioida Keski-Suomeen, mutta aina mukaan tarttuu jotain hyödynnettävää.

 

Opintomatka havahdutti: keskisuomalaisia ratkaisuja voi mainostaa ylpeydellä 

Biotalouteen ja innovaatiosysteemiin liittyvässä RDI2CluB hankkeessa tehtiin kesäkuun alussa hankekokouksen yhteydessä benchmarking-matka Puolaan. Matkalle osallistui hankkeessa mukana olevien tahojen lisäksi myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Oheisella videolla RDI2CluB-hankkeen projektipäällikkö Anna Aalto, sekä Puolan matkalle ulkopuolisina asiantuntijoina osallistuneet Kirsi Niskanen ja Lasse Lyijynen, kertovat mitä heille jäi matkalta päällimmäiseksi mieleen. Katso video tästä linkistä.

Aina oppia ei haeta, joskus sitä tarjotaankin. Keskisuomalaisia ratkaisuja voi mainostaa ylpeydellä, oli kyseessä sitten biotaloutemme aktiviteetit, kansallispuistomme tai puhdas ruoka. Yksi tärkeä osa opintomatkoja on tutustuminen uusiin ihmisiin. Verkostoituminen yli rajojen on sekä hyödyllistä, että antoisaa. Matkailu todellakin avartaa.

Vähintään yhtä tärkeää on verkostoituminen oman alueen ihmisten kanssa.  Matkustaessa on hieman avoimempi asenne myös uusiin ihmisiin, ja tuolloin on enemmän aikaa tutustua muihin. Voihan sen ajatella niinkin että on pakotettu tutustumaan muihin. Olemmeko arjessa liian kuplautuneita? Ehdimmekö milloinkaan tutustua samalla tavalla oman maakuntamme uusiin toimijoihin? Paikallisten kuplien puhkominen voisi tuoda uutta säpinää tekemiseemme. Pitäisikö tähän tarttua yhdessä?

 

RDI2CluB-hanke (Rural RDI milieus in transition towards smart bioeconomy clusters and innovation ecosystems) on Interreg Itämeren alueen ohjelma -rahoitteinen hanke (2017-2020), johon Keski-Suomesta osallistuvat JAMK, Keski-Suomen liitto ja SSYP Kehitys.

 

Ei kommentteja

Oppiminen, aivot, action ja aluekehittäminen

Tiistaina 26. maaliskuuta 2019 | Kari Pirinen

Oppiminen, aivot, action ja aluekehittäminen

Mitä tapahtuu, kun laitetaan valtakunnan perinteikkäimmän opettajakoulutuslaitoksen huippututkijat, aivotutkimuksen osaajat, maailmanlaajuisen suosion saaneet Firstbeatin mittarit ja ilmavoimien koulutettavat pilotit samaan koppiin - tai tässä tapauksessa saman lentosimulaattorin äärelle?

Lennonopettaja antaa tehtävän, tutkijat virittävät laitteensa. Herkät mittarit on saatava stabiloitua. Laitetaan lentäjille anturit päähän, mitataan sykettä, aivosähkökäyrää, haastatellaan, simuloidaan, innostutaan ja tehdään jotain maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. Välillä annetaan aineistoa IBM Watsonin tekoälyn jauhettavaksi. Taustalla Patrian lentosimulaattorien kehittäjät pohtivat hiljaa uusia innovaatioiden mahdollisuuksia. Kaasu pohjaan ja ilmaan. Simulaattori vingahtaa matkaan.

Monitieteinen ja monilainen tutkimusryhmä analysoi autonomisen hermoston osallisuutta merkityksellisissä oppimiskokemuksissa.  Nyt keskitytään erityisesti dokumentoimaan oppimisen ilmenemistä eli säröytymistä oppija-ohjaaja -vuorovaikutustilanteissa. Tutkimus hyödyntää esimerkiksi aivotutkimuksen ja hyvinvointiteknologian soveltavia mittausmenetelmiä. Samalla kehitetään luonnollisen kielen analytiikan sekä koneoppimisen teknologiaa. Ilmasotakoulu antaa boostia hankkeelle ja mahdollistaa ainutlaatuisen tutkimusympäristön. Keskisuomalaista osaamista!

Oppimisen aikaisen aivotoiminnan tutkimusta hävittäjäsimulaattorissa

Kuva: Samalla aaltopituudella -hankkeesssa tutkitaan aivojen toimintaa oppimisen aikana. Kuvaaja Antti Siukola.

 

Osaamisen Keski-Suomi

Keski-Suomi on tunnettu korkeatasoisesta osaamisesta, tutkimuksesta ja koulutuksesta. Maakunnassa toimii neljä korkeakoulutasoista oppilaitosta.

Samalla aaltopituudella -hankkeessa yhdistyvät hienosti sellaiset elementit, joista tulevaisuuden Keski-Suomi saa voimansa ja kasvunsa. Keski-Suomen liiton myöntämän, ketteriä kokeiluja tukevan Aiko-rahoituksen kautta on mahdollistettu uudenlaisten näkökulmien ja erilaisten kumppanien yhteistyö. Hankkeessa yhdistyvät alojensa huippuosaajat ja huippututkimus. Siinä hyödynnetään jo kaupallistettua hyvinvointiosaamista. Mukaan on tulossa myös puolustusteollisuus. Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kammioissa tehdään runsaasti tutkimusta ja koulutuksen kehitystyötä, joka jää usein julkisuudelta piiloon. Maakunnan menestyksen kannalta tämä on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.

Tulevaisuuden kilpailua käydään osaamis- ja innovaatiokeskittymien välillä. Elinkeinoelämän ja korkean osaamisen liittoumat tuottavat uutta yritystoimintaa, päivittävät vanhaa ja tuottavat elinvoimaa ja uusia avauksia.

Keski-Suomen osaamistalouden painopisteitä ovat yrittäjyyden ja elinkeinoelämän kehittäminen, osaamisen kehittäminen sekä osaavan työvoiman saatavuus. Kasvua ei synny ilman määrätietoista osaamisen kehittämistä ja innovaatiotoimintaa. Ennen kaikkea tarvitsemme vahvempaa ja tiiviimpää elinkeinoelämän ja TKI-toiminnan yhteistyötä. Näyttää siltä, että tulevaisuuden voittajia syntyy, kun erilaiset osaajat lyövät hynttyyt yhteen, etsivät ennakkoluulottomasti uutta ja päätyvät samalle aallonpituudelle.

Kari Pirinen ja lentosimulaattori

Kuva: Kirjoittaja pääsi myös itse testaamaan hävittäjäsimulaattoria. Kuvaaja Tuulia Nieminen

Yksi kommentti

Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma päivittyy

Torstaina 21. helmikuuta 2019 | Minna Immonen ja Hanna Kunttu

Keski-Suomen liitto on yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa käynnistänyt maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämisen. Aiempi liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu vuonna 2012.

Päivityksen tarkoituksena on kirkastaa maakunnan yhteinen näkemys siitä, millaista liikennejärjestelmää tulevaisuudessa tavoitellaan ja millä keinoin. Liikennejärjestelmää tarkastellaan kaikkien liikennemuotojen näkökulmasta.

 

Miksi liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitetään?

Liikennesektori on parhaillaan suuressa murroksessa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyöllä pyritään vastaamaan muutoksiin kuten liikennesektoria koskevien ilmastotavoitteiden saavuttamiseen sekä toimintaympäristön muuttumiseen, esimerkiksi liikenteen palveluistumisen, digitalisaation ja kaupungistumisen myötä.

Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi keskeisimmistä haasteista nyt ja lähitulevaisuudessa. Keski-Suomen tuoreessa ilmasto-ohjelmassa visiona on, että keskisuomalaiset liikkuvat kestävästi vuonna 2030. Tavoitteena on kävelyn ja pyöräilyn yleistyminen etenkin taajamissa sekä liikenteen palveluiden monipuolistuminen. Vuoden 2018 aikana liitto toteutti yhdessä Jämsän, Keuruun, Viitasaaren, Saarijärven ja Äänekosken kanssa kestävän liikkumisen aktivointihankkeen. Maakunnallisen pyöräilyohjelman jalkauttaminen on myös parhaillaan menossa. Muun muassa nämä toimivat pohjana liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyössä.

Parasta aikaa laaditaan ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jonka valmistelusta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö. Maakunnallista ja valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tehdään rinnakkain ja molemmat antavat syötettä toisiinsa.

 

Liikennejärjestelmän kuvausta vuodelta 2006

Kuvassa kurkistus historiaan: tällä lailla liikennevirasto kuvasi liikennejärjestelmäsuunnitelmaa vuonna 2006.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen suunnitelman päivitykseen

Työ on aloitettu liikennejärjestelmän ja toimintaympäristön nykytilan kuvauksella sekä tunnistamalla mitä muutoksia liikennejärjestelmässä ja toimintaympäristössä on tapahtunut. Tärkeää on myös tunnistaa, miten vuonna 2012 laaditussa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa asetettuja tavoitteita on saavutettu.

Prosessin aikana panostamme erityisen paljon vuorovaikutukseen, ja työn alussa käymme keskusteluja keskeisten sidosryhmien ja kuntien kanssa siitä, millaiset tavoitteet maakunnassa halutaan liikennejärjestelmän kehittämiselle asettaa. Tavoitekeskustelua käymme kevään 2019 aikana ja syksyllä 2019 pohdimme yhdessä kehittämistarpeita sekä toimenpiteitä millä asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Suunnitelma valmistuu keväällä 2020. Koko prosessin ajan huomioimme myös vaikutusten arvioinnin. Käymme jatkuvaa ja laajaa keskustelua Väyläviraston, Traficomin, alueen kuntien sekä sidosryhmien kanssa.

Lopputuloksena tavoitellaan helposti ja jatkuvasti päivitettävää suunnitelmaa, jonka avulla pystymme reagoimaan nopeasti liikenteen alalla tapahtuviin muutoksiin.

Voit seurata työn etenemistä ja antaa palautetta nettisivuillamme.

Saatua palautetta hyödynnetään työssä ja saatu palaute esitetään yhteenvetona.

 

 

Yksi kommentti