Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Arkisto

5 kirjoitusta

Kirjoitukset vuodelta 2020

Ruoka: polttoainetta, kulttuuria ja kaikkea siltä väliltä

Perjantaina 26. kesäkuuta 2020 | Suvi Bayr

Ruoka läheltä, rahat ja työpaikat jäävät alueelle. Tue paikallista ruoantuottajaa!

 

Keski-Suomen maakuntaohjelmassa on viisi maakunnan kehittämisen kärkeä: biotalous, digitalous, hyvinvointitalous, osaamistalous ja matkailu. Biotalouden kärjen alla yksi painopistealue on paikallinen ruoka. Ruoka on olennainen osa biotaloutta - mutta on se paljon muutakin.

Lähdetään perusasioista

Ruoka on jotakin, mitä ilman ei ihminen pärjää. Äärimmilleen pelkistettynä ruoka on polttoainetta, jolla kehomme kulkee päivästä toiseen läpi elämän.

Vähän laajemmin ajatellen ruoalla on olennainen merkitys terveydellemme. Terveellinen ja ravitseva ruoka sopivina määrinä tukee terveyttämme - niin fyysistä kuin psyykkistäkin. Meille Suomessa on itsestään selvää, että ruokaa riittää, vaikka maailmalla aliravitsemus on edelleen yleistä.

Aluenäkökulmia

Alueen näkökulmasta ruoka on suuri työllistäjä ja olennainen osa matkailua. Se työllistää maanviljelijästä jalostajaan, pakkausmateriaaleista logistiikkaan ja kokista tarjoilijaan. Ruoka kertoo paljon alueesta ja sen ihmisistä. Työllisyysvaikutukseen vaikutamme jokainen kuluttaja omilla päätöksillämme; tuemmeko paikallista vai kulkevatko euromme jonnekin muualle.

Aluekehittämisessä iso mahdollisuus on etsiä ja löytää yhteistyötahoja, joilta oppia uudenlaisia katsontakulmia tuttuihinkin asioihin. Erinomainen esimerkki ruoan kokonaisvaltaisen merkityksen ymmärtämisestä löytyy Baskimaasta.

CREADIS3 - Älykkäät luovat alueet -hankkeessa keskisuomalaisilla toimijoilla on ollut ilo päästä tutustumaan Baskimaan Gastronomy -käsitteeseen ja Culinary Centerin toimintaan. Baskimaalla gastronomian käsite tiivistää ruoan koko elinkaaren korostaen sen merkitystä henkilökohtaisissa elämisssämme sekä yhteiskunnassamme:

 

"Following the definition of Basque Culinary Center, gastronomy is a reasoned knowledge of what we eat and how we eat. It is an interdisciplinary knowledge that encompasses the entire value chain from how food is grown, processed and distributed through to its consumers. It addresses how food influences people's physical and mental wellbeing. The concept also covers the socio-economic impact of gastronomy and its cultural influence in a given geographical area." - CREADIS3 - Cooking tomorrow

 

Euroopan unionin komission tuore Pellolta pöytään -strategialuonnos tunnistaa myös elintarvikeketjujen kokonaisuuden merkityksen. Tulevaisuuden kestävä ruoka muodostuu ketjussa, joka on kestävä alkutuotannosta logistiikkaan. Se on kestävä niin ympäristön, sosiaalisten tekijöiden kuin taloudenkin näkökulmasta.

Pitkäaikaista kestävyyttä ei ole ilman näitä kaikkia puolia - eikä kokonaiskestävyyttä ole ilman jokaista ketjun osaa. Viimeisenä ketjun osana meillä jokaisella kuluttajilla on lopputuloksen kannalta iso merkitys.

 

Iso kokonaisuus muodostuu yksittäisistä valinnoista.

Yhteistä tahtoa ja suuntaa

Baskien johdattamina pääsimme myös Keski-Suomessa miettimään ruokaa laajalla porukalla ja yli kaikenlaisten siilojen. Yhteistä keskisuomalaisen ruoka-alan kehittämisen tahtoa kirjattiin kehittämispäällikkö Raija Partasen johdolla CREADIS3-hankkeen toimintasuunnitelmaan "Cooking tomorrow" .

Yhteisiä kehittämiskokonaisuuksia määriteltiin kolme:

  1. Alueen gastronomisen tietotaidon edistäminen koulutuksessa, tutkimuksessa ja tuotannossa
  2. Alueen sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen gastronomian keinoin
  3. Gastronomian roolin nostaminen osana alueen identiteettityötä

Näitä yhdessä tärkeiksi nähtyjä kehittämissuuntia kehitetään yhdessä ja erikseen eri puolilla Keski-Suomea. Joukossa on paitsi varsinaisia ruoka-alan toimijoita ja tekoja myös esimerkiksi matkailun sekä digi-, hyvinvointi- ja osaamistalouden edustajia.

Cooking tomorrow -dokumenttiin voit tutustua täällä. Toivottavasti se inspiroi myös sinua miettimään ruokaa hiukan laajemmin ja hankkeen hengessä luovasti ja älykkäästi.


**************


Aluekehittämisen ruokateeman lisäresurssina Keski-Suomen liitossa on monia hienoja hankkeita, kuten CREADIS3 ja RDI2CluB.

CREADIS3 (Smart Specialisation Creative Districts) on Interreg Europe -ohjelmasta rahoitettu hanke, jossa jalostetaan alueellisia toimintaohjelmia ja -suunnitelmia siten, että ne paremmin ja tehokkaammin tunnistaisivat kulttuurin ja luovien alojen mahdollisuudet innovaatioiden ja taloudellisen hyvinvoinnin luomiseksi.

RDI2CluB (Rural RDI milieus in transition towards smart bioeconomy clusters and innovation ecosystems) on Interregs Baltic Sea Region -ohjelmasta rahoitettu hanke, joka tähtää tähtää alueellisen biotalouden koko potentiaalin käyttöönottamiseen ja erityisesti harvaanasuttujen alueiden biotalousyrittäjyyden aktivoimiseen.

 

Kuvat on tehty RDI2CluB-hankkeessa ja ne on tuottanut Family Creatives Oy.

Ei kommentteja

Vahva vienti voi auttaa Länsi-Suomea uuteen kasvuun

Torstaina 18. kesäkuuta 2020 | Pekka Hokkanen

Koronapandemian taltuttamiseksi asetetuilla tiukoilla eristäytymistoimenpiteillä on ollut rajuja negatiivisia vaikutuksia talouteen ympäri maailmaa. Näin myös Suomessa. Onneksi taudin leviäminen on saatu hyvin hallintaan.

Euroopan komissio toteaa 6.5. julkaisemassaan kevään 2020 talousennusteessa, että Eurooppa kärsii tänä vuonna "ennennäkemättömästä taantumasta". Ennusteen mukaan EU:n talous supistuisi tänä vuonna noin 7,5 % ja työttömyysaste nousisi viime vuoden 6,7 %:sta 9 %.

Koronapandemian aiheuttaman taloudellisen shokin vaikutukset näkyvät kaikkialla EU:ssa. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole samanlaisia kaikkialla. Ne vaihtelevat maittain esimerkiksi sen mukaan, millainen on maan talouden rakenne tai sen riippuvuus ulkopuolisista talouksista.

Tämän huomion myös Euroopan komissio on tehnyt koronakriisiä ja sen talousvaikutuksia tarkastellessaan. Vientivetoiset korkean jalostusarvon alueet näyttävät kärsivän talouden sulkeutumisesta erityisen rajusti. Suomessa tämä näkyy erityisesti vientiteollisuudesta elävässä Länsi-Suomessa.

Kuten komission tilannekuva näyttää, Länsi-Suomi, jonka EU-viennin suhde BKT:een on 140 ja EU:n ulkopuolelle 70 %, on potentiaalisesti yksi merkittävimpiä negatiivisen vaikutuksen saavia alueita koko EU:ssa.

Lyhyesti, jos talous sakkaa EU:ssa tai muualla maailmassa, vaikutukset näkyvät heti ja erityisesti vientivetoisessa Länsi-Suomessa. Ja kun Länsi-Suomen vienti ei vedä, näkyy tämä negatiivisesti koko Suomen taloudessa. Suomelta tarvitaan siis fiksuja ja fiksusti vientikykyymme kohdennettuja toimenpiteitä tätä shokkia lieventämään.

Saman ongelmallisen ominaisuuden kääntöpuoli on, että Länsi-Suomesta löytyvät tulevaisuuden kasvun eväät. Vahva vienti voi nostaa Suomen uuteen kasvuun ja näin helpottaa myös julkisen talouden ahdinkoa. Kehittämispanostuksia kannattaakin suunnata sinne, missä kasvupotentiaali ja kansantalouden saama hyöty ovat mahdollisimman suuria.

Koska jäsenmaiden taloudet ovat keskinäisesti riippuvaisia, vaikuttavat yksittäisten maiden toimenpiteet myös muualla EU:ssa. Toisin sanoen, me Suomessa olemme riippuvaisia muiden EU-maiden talouksien elpymisestä ja kasvusta. Kuten Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn blogissaan pankin Euro ja Talous -nettijulkaisussa 29.5. toteaa, "Suomen vientivetoinen talous ei voi kunnolla elpyä, jos suuri osa kotimarkkinoitamme Euroopassa vajoaa syvään ja pitkään lamaan". Siksi onkin äärimmäisen oleellista, että ratkaisuja EU:ssa etsitään yhdessä. Euroopan komission julkaisema elpymisrahastoehdotus onkin mielestämme iso ja oleellinen askel oikeaan suuntaan.

Nopeat toimet oikein kohdistettuna ja keskittyen kestävän ja digitaalisen talouden rakentamiseen ovat hyvä asia koko Suomelle ja Euroopan unionille. Odotamme siis rakentavaa otetta ja nopeita päätöksiä Eurooppa-neuvostolta.

 

Länsi-Suomen maakuntajohtajat

Pekka Hokkanen, Keski-Suomen liitto
Esa Halme, Pirkanmaan liitto
Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto
Kaj Suomela, Pohjanmaan liitto
Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto

Ei kommentteja

Yritysten ympäristövastuuta edistetään Keski-Suomessa yhteistyöllä

Torstaina 4. kesäkuuta 2020 | Enni Huotari

Keski-Suomen yritysten ympäristövastuullisuusverkosto jakaa tietoa ja hyviä käytänteitä yritysten ympäristövastuusta. Ympäristövastuu tukee kestävällä tavalla yrityksen liiketoimintaa. Verkosto on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille yrityksille.

Vastuulliseen yritystoimintaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota sekä yritysten, sijoittajien että kuluttajien keskuudessa. Yrityksillä, yhdessä muiden yhteiskunnan sektoreiden kanssa, onkin merkittävä vastuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisessa.

Yritysten ympäristövastuu on yksi yritysvastuun osa, joka viittaa yrityksen ympäristövaikutusten tiedostamiseen ja haitallisten ympäristövaikutusten hillitsemiseen. Ympäristövastuuseen kuuluu esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, vesien, ilman ja maaperän suojelu, jätteiden määrän vähentäminen ja kierrätys, ilmastonmuutoksen hillintä sekä luonnonvarojen tehokas käyttö. 

Keski-Suomen liitto on mukana pyörittämässä alkuvuodesta käynnistynyttä YMPYRÄKS - Keski-Suomen yritysten ympäristövastuullisuusverkostoa, jonka tavoitteena on yhdessä ratkoa vastuullisuustyöhön liittyviä haasteita ja luoda niihin toimivia ratkaisuja.

Verkoston perustajia ovat Keski-Suomen liiton lisäksi Business Jyväskylä, Keski-Suomen kauppakamari ja Keski-Suomen Yrittäjät. Verkosto on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille yrityksille ja sen toiminta kehittyy koko ajan. 

 

Ympäristövastuu edistää kestävää kehitystä ja luo yritykselle lisäarvoa

Ympäristölainsäädäntö ohjaa yritysten toiminnan vaikutuksia ympäristöön, mutta yritysten ympäristövastuu perustuu vahvasti omaehtoiseen haluun toimia ympäristöä kunnioittaen. Ympäristövastuu usein myös tukee yrityksen taloudellisia tavoitteita. Resurssien säästeliäämpi käyttö ja menetelmien tehostaminen nostavat kannattavuutta, jolloin samanaikaisesti säästyy rahaa ja ympäristö kiittää. Kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia, joten vastuullinen toiminta tuo yrityksille myös mainearvoa.

Yritysten ympäristövastuu, tai yritysvastuu laajemmin, ei rajoitu pelkästään yritysten omaan toimintaan vaan yrityksen tuotteiden tai palveluiden koko elinkaareen. Ympäristövastuussa yhdistyy monia erilaisia teemoja ja teemojen kokonaisuus voikin tuntua monimutkaiselta. Verkostotyöskentelyllä saa apua ja tukea ympäristövastuutyön aloittamiseen ja kehittämiseen. Verkosto haluaa lisätä tietoa yritysten ympäristövastuusta, jakaa kokemuksia ja oppia hyviä käytänteitä toisilta.

Verkoston kautta kehitetään myös ympäristövastuuseen linkittyvää oppilaitosyhteistyötä, esimerkiksi etsimällä yrityksiltä sopivia kehittämisprojekteja ja harjoitustöitä opiskelijoille. Kevään aikana verkosto on järjestänyt myös erilaisia tapahtumia. 

Yrityksillä onkin nyt hyvä hetki panostaa yritysvastuuseen. Yritysvastuusta tai yritysten ympäristövastuusta ei ole vielä olemassa tiukkaa määritelmää tai lakipykälää, mutta yritysvastuulait etenevät sekä kansallisesti että EU-tasolla. Yritysvastuun sääntelyn edistämisen tärkeys on muun muassa nostettu esiin Marinin hallitusohjelmassa.

Etupainotteisesti ympäristövastuulliseen suuntaan toimintaansa kehittävät yritykset ovat lakien voimaan tullessa valmiimpia kuin ne yritykset, jotka vasta silloin aloittavat ympäristövastuun huomioimisen.

 

Lue lisää YMPYRÄKS-verkostosta ja liity mukaan!

Biobord-keskustelualusta

 

Lisätietoja:

Suvi Bayr
projektipäällikkö
040 652 3848
suvi.bayr[at]keskisuomi.fi

Tanja Oksa
Business Jyväskylä
tanja.oksa at jyvaskyla.fi   

Ei kommentteja

Myötätuntoa ja taloudellista apua myrskyn silmään

Maanantaina 30. maaliskuuta 2020 | Veli-Pekka Päivänen

Suuria lamoja tulee ja menee. Jokainen niistä on erilainen, jokaisesta niistä on selvitty. Niin selvitään myös tästä koronaviruksen aiheuttamasta äkillisestä ja kovasta iskusta. Maailma on ollut aina laman jälkeen hieman erilainen ja niin se tulee nytkin olemaan. Se on myös uusi mahdollisuus.

Edellinen eli vuonna 2008 käynnistynyt lama lähti liikkeelle pankkikriisistä ja levisi pian maailmanlaajuiseksi. Teollisuuden investoinnit pysähtyivät kuin seinään. Suuret yritykset joutuivat irtisanomaan vientivetoisessa maassamme kymmeniätuhansia työntekijöitä. Massatyöttömyys vaikutti seuraavaksi kotimarkkinakysynnän alenemiseen.

Vallitseva koronataantuma on jo nyt iskenyt rajusti kotimarkkinakysyntään, varsinkin palvelusektorilla. Seuraavassa vaiheessa taantuma tulee iskemään varmasti myös teollisuuden alihankintaverkostoihin. Jokaisen laman syntymekanismi on erilainen ja se kohdistuu aina erilaisiin yrityksiin, siksi myös lievennyskeinot ovat aina erilaisia.

 

Rahoitusta kriisiytyneiden yritysten tukemiseen

Jokaisessa syvässä lamassa valtio on pyrkinyt tekemään kaikkensa iskun lieventämiseksi. Niin nytkin. Kaikkien yhteinen tahto on, ettei yksikään elinkelpoinen yritys kaatuisi tämän kriisin seurauksena. Valtio on ottanut käyttöönsä jopa usean miljardin suuruisen pelastusohjelman. Pelastustoimenpiteitä on tarjolla runsaasti ja niitä kannattaa käyttää.

Myös Keski-Suomen liitto on reagoinut koronakriisiin ja maakuntahallitus on varannut 500 000 euron rahoituksen koronaepidemian vaikutusten hillintään ja siitä toipumiseen. Rahoituksella pyritään minimoimaan vaikutuksia yritystoimintaan ja siten turvaamaan työpaikkoja.

Keski-Suomen liiton rahoitusta voivat hakea kunnat, kehittämisyhtiöt, elinkeino-, toimiala- ja ammattijärjestöt sekä oppilaitokset. Hankkeiden tulee vahvistaa edellä mainittujen toimijoiden kykyä ja resursseja auttaa yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Hankkeiden toimenpiteet voivat kohdistua kaikkiin toimialoihin, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin koronaepidemian takia. Lisätietoja rahoituksesta löydät täältä.

 

Entistä parempaa kriisinhallintaa keskustelulla ja empatialla

Kriiseistä kannattaa aina pyrkiä oppimaan ja siksi niitä kannattaa analysoida. 1990-luvun alun lamassa yrittäjät jäivät melko yksin valtavien paineiden alle. Lama kesti kauan ja moni yrittäjä jäi täysin vaille taloudellista ja henkistä apua. Tästä opittiin ja vuonna 2008 alkaneessa lamassa yhteiskunta auttoi yrittäjiä myös psyykkisesti. Yrittäjien välinen vertaistuki oli erinomaisen tärkeää monelle.

Maailma on hyvin erilainen kuin kymmen tai kaksikymmentäviisi vuotta sitten. Yrittäjät eivät ole enää yksin ja yritysten tukipalvelut ovat entistä monipuolisempia. Yritykset kertovat avoimemmin omista suunnitelmistaan ja ovat valmiita ottamaan vastaan neuvoja useiltakin asiantuntijoilta.

Yrittäjät ja yritysjohtajat tarvitsevatkin nyt talousneuvonnan lisäksi myös keskusteluapua. Ongelmista puhuminen auttaa ja puhuminen kannattaa kohdistaa suoraan yritysten auttajille. Yritysneuvojilta, rahoittajilta ja vuokranantajilta toivon aikaa, joustavuutta, kuuntelukykyä, myötätuntoa sekä empatiaa yrittäjiä kohtaan. Uskon omasta kokemuksesta, että vertaistuki on kaikkein tärkein asia, mitä yrittäjät kaipaavat näinä haastavina aikoina.

Yksi kommentti

Keski-Suomi 2020 maakuntaliiton silmin

Maanantaina 3. helmikuuta 2020 | Lotta Heikkinen

Uusi vuosikymmen on käynnistynyt vauhdilla niin maakunnan kuin valtakunnan tasolla. Pöydällä on monia Keski-Suomen aluekehittämisen kannalta merkittäviä asioita. Vs. maakuntajohtaja, vs. aluekehitysjohtaja ja suunnittelujohtaja kertovat, millaisten asioiden parissa Keski-Suomen liitto työskentelee vuonna 2020 ja miten työn tavoitteet saavutetaan.

 

Mitä Keski-Suomen aluekehittämisen parissa tapahtuu vuonna 2020?

- Vuonna 2020 yksi tärkeä asia on se, että meille kaikki tärkeät aluekehittämisen asiat ovat myös lainsäädännöllisesti tapetilla. Meillä on sekä kaavoitukseen että aluekehittämiseen liittyvät lainsäädännöt nyt työn alla ja uudistumassa. Ja totta kai tärkeää on myös se, millaisia valtakunnallisia ratkaisuja sosiaali- ja terveysasioiden tiimoilta tehdään, kertoo vs. maakuntajohtaja Pekka Hokkanen.

- Näitä kaikkia asioita itseasiassa nivoo myös se, kuinka yhtenäisenä Keski-Suomi näissä muutoksissa etenee eli kyllä tänä vuonna maakunnan yhtenäisyyttä ja identiteettiä pohditaan. Yksi ihan konkreettinen tähän liittyvä asia on, että meillä on syyskuun 11. ja 12. päivä Keski-Suomen risteily, jatkaa vs. aluekehitysjohtaja Pirjo Peräaho.

- Liikennejärjestelmäsuunnittelun osalta eletään eräänlaista supervuotta. Tällä hetkellä laadinnassa on maakunnan oma liikennejärjestelmäsuunnitelma, Länsi-Suomen maakuntien kanssa tehdään yhteistyössä yhteistä liikennestrategiaa ja sitten valtakunnan tasolla 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Näiden osalta ehkä se keskeisin asia on, että perinteisen intran lisäksi nyt kokonaisvaltaisesti käsitellään myös liikkumisen palveluita ja tukitoimia, kertoo suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

- No sitten vielä EU:n tasolta meille tulee tämä valmistautuminen seuraavaan rakennerahastokauteen. Eli tässä on kiivas keskustelu Suomen sisällä rahoituksen jaosta ja valmistautuminen ohjelman sisältöihin, Peräaho sanoo.

 

Miten Keski-Suomen aluekehittämisen tavoitteet saavutetaan?

- Kyllä Keski-Suomen yhteistä asiaa pitää hoitaa laajassa yhteistyössä, yhdessä tehden ja siten, että tämä aluekehittäminen on hyvin kokonaisvaltaista ja sisältää monia asiasisältöjä. Tällä tavoin olen varma, että Keski-Suomella ja keskisuomalaisilla menee jatkossakin hyvin, Hokkanen päättää.

 

Katso haastattelu videomuodossa täältä!

Ei kommentteja