Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Hannu Koponen

Hannu Koponen, FT, opiskeli, tutki ja opetti Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitoksella, tuli 2009 Keski-Suomen liittoon projektipäälliköksi hillitsemään ilmastonmuutosta ja on nyt biotalouden kehittämispäällikkö. Vapaa-aikanaan hän kuoputtaa mökkipuutarhaa ja hoitaa jänistä nimeltä Kosmos.

Biotalous + digitalous = parempi tulevaisuus

Perjantaina 9. kesäkuuta 2017 | Hannu Koponen

 

Vaikka en ole teknokraatti, tajuan, että digitalisaatio tarjoaa meille ratkaisuja myös globaaleihin ongelmiin. Sitran järjestämä World Circular Economy Forum (WCEF) Helsingissä vahvisti tätä käsitystä. Digitalisaatiosta on tullut tärkeä osa bio- ja kiertotaloutta. Keski-Suomessa biotalous ja digitalous on nostettu maakunnan kehittämisen kärjiksi, lisäksi CIRCWASTE-hankkeen ansiosta kiertotalouden tarkempi tutkiskelu on meillä työlistalla. Ja osaamisestahan ei asiat jää Keski-Suomessa kiinni.

 

Uusiutuvan energian käytön lisäämisessä ja digitalisaatiossa on paljon yhteistä. Digitalisaation uudet innovaatiot mahdollistavat jo nyt älykkäät led-valot, jolloin esim. ulkovalaistuksen älyllistäminen säästää energiaa. Älykäs verkko voi vastaanottaa energian pientuotantoa omakotitalon aurinkopaneeleista. Älykäs verkko mahdollistaa myös vaikkapa sähköautojen käytön energiavarastoina. Energiatarpeen ollessa suuri voisivat autot luovuttaa varastoimaansa sähköä verkkoon.

 

Digitalisaatiolla on yhtymäkohtansa myös kiertotalouteen. Digitalisaation mahdollistama älykäs kulutus mahdollistaa myös älykkään materiaalien kierrätyksen. Ja onhan kaiken maailman digitaalisten vimputtimien kierrätys jatkossa yhä isompi bisnes, esimerkiksi harvinaiset maametallit kerätään jatkossa yhä tarkemmin vanhasta kännykästä uusiokäyttöön.

 

Kiitos erilaisten softaratkaisujen, tulevaisuudessa kenenkään ei tarvitse vaivata päätään matkustamisen käytännön valinnoilla - liikkumisoperaattori kertoo tarkan suunnitelman ja yhdistelee sujuvasti yhteiskäyttöauton, julkisen liikenteen, jaetun taksin ja kaupunkipyörän. Rakennukset ovat jatkossa yhä enemmän käyttäjiensä näköisiä, kiitos erilaisten ICT-sovellutusten. Niillä kerätään käyttäjäkokemuksia, joiden pohjalta muokataan tilaa ja palvelua yhä käyttäjäystävällisemmäksi.

 

Tässä kehityksessä olemme vasta alussa. ICT helpottaa monia ilmastomyönteisiä valintojamme. ICT tulee lopulta muuttamaan maailmaa enemmän kuin sähkö teki aikanaan. Myös tässä tapauksessa vaikutukset osuvat kaikille elämänaloillemme.

 

Lisää Circwaste-hankkeesta: https://www.keskisuomi.fi/aluekehitys_ja_hankerahoitus/biotalous/circwaste_-_kohti_kiertotaloutta

Ei kommentteja

Vaalit muuttavat maakuntahallituksen ja -valtuuston kokoonpanoa

Tiistaina 11. huhtikuuta 2017 | Hannu Koponen

Vaalivalvojaiset on vietetty, ja niiden jälkeinen toipuminen on kaikilla jo hyvässä käynnissä. Vaalituloksia on ehditty ruotia mediassa, voittajat ja menettäjät eri kunnista ja kansallisesti on tunnistettu ja syiden spekulointi on kovimmillaan.

 

Sunnuntai oli myös yhden aikakauden loppu. Kuntavaalien tuloksesta lasketaan näillä näkymin viimeistä kertaa Keski-Suomen liiton poliittiset paikkajaot. Seuraavan kerran uurnilla äänestämme suorissa maakuntavaaleissa. Nyt on kuitenkin aika spekuloida maakuntatason kuntavaalitulosta Keski-Suomen näkökulmasta. Nämä laskelmat perustuvat alustaviin tuloksiin, ja yksittäisiä muutoksia saattaa vielä tulla, kun keskiviikkona saamme vahvistetut tulokset.

 

Maakuntatasolla suurin voittaja oli Vihreät. Kuntavaaleista 2012 6,8 % kannatus parani sunnuntaiseen 12,6 % lukemaan. Keskusta säilytti selkeästi Keski-Suomessa suurimman puolueen asemansa (24,3 %), SDP 21,2 % kannatuksellaan on kakkosena ja kokoomus (14,4 %) kolmossijalla. Kaikki nämä kolme puoluetta kuitenkin menettivät kannatustaan 1-2 prosenttiyksikköä edellisistä kuntavaaleista. Perussuomalaisten kannatus noudatteli valtakunnallista trendiä, kannatus oli maakuntatasolla 8,9 %, kun vuonna 2012 vaalitulos oli 12,9 %. Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit molemmat paransivat hieman edellisestä kierroksesta.

 

Keski-Suomen maakuntavaltuusto on alkavalla kaudella 79-paikkainen. Alustavien suhteellisuus-perustaisten laskelmien pohjalta kolme suurta menettävät hieman jokainen: Keskustalla on tulevassa maakuntavaltuustossa 20 paikkaa (2012: 21 paikkaa), SDP:llä 18 (20) ja Kokoomuksella 12 (13). Vihreät nousevat neljänneksi suurimmaksi puolueeksi kymmenellä paikallaan (5) ja Vasemmistoliitto sekä Perussuomalaiset ovat molemmat valtuustossamme seitsemällä paikalla (VAS 6, PS 11). Kristillisdemokraatit edustavat viiden voimalla valtuustossamme (4). Maakuntahallitus (13 henkeä) jatkaa keskustavetoisena (4 paikkaa), SDP:llä on 3 paikkaa, Kokoomuksella ja Vihreillä molemmilla 2 paikkaa ja Perussuomalaisilla yksi paikka. Vaalien tarkastuslaskenta saattaa toki vielä tuoda muutoksia, varmuutta pitää jännätä vielä keskiviikkoiltaan asti.

 

Aikataulullisesti puolueilla on nyt tiukka rutistus: kuntien uudet puheenjohtajuudet, lautakunnat ja muut poliittista huolenpitoa vaativat toimielimet kootaan seuraavien viikkojen aikana. Kesäkuun alussa kokoontuvat uudet kunnan- ja kaupunginvaltuustot. Tuo kesäkuun alku on myös määräpäivä Keski-Suomen maakuntavaltuuston, -hallituksen ja muiden ylikunnallisten toimielinten paikkajakojen neuvotteluille. Nämä neuvottelut käydään puolueiden piirijärjestöjen välillä. Joten, jaksamista kaikille osallisille tähän vaalien jälkeiseen rutistukseen!

 

Maakuntavaltuutson ja -hallituksen paikkajako 2012 ja 2017

Ei kommentteja

Kiertotalous on kultamuna

Perjantaina 14. lokakuuta 2016 | Hannu Koponen

Rooman klubin mukaan kiertotalouden vahva hyödyntäminen tarkoittaisi Suomeen jopa 75 000 uutta työpaikkaa. Kiertotalous voisi tarjota miljardien eurojen arvonlisän, Sitran varovaisen arvion mukaan tämä olisi Suomessa yli 2½ miljardia euroa. Kiertotalous on ala, joka skaalautuu ja tarjoaa näin loputtomasti vientimahdollisuuksia. Tämä kerrottiin 21.9. Sitran tilaisuudessa, jossa julkaistiin "Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016 - 2025".

Hyvä esimerkki kiertotaloudesta on Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän Energian idea elektroniikkajätteiden kierrätyslaitoksesta. Elektroniikkaromusta löytyy paitsi kultaa, myös paljon muita harvinaisia metalleja. Laboratoriomittakaavasta on vielä matkaa taitettavana, mutta tämä on yksi esimerkki Sitran tunnistamista kiertotalouden
uusista mahdollisuuksista. Tästä vielä kuullaan,
homma on etenemässä vauhdilla kohti ensimmäisen laitoksen rakentamista.

Sitra on nostanut myös liikenteen osaksi kiertotalouden tulevaisuuden painopisteitä. Keskisuomalaisten toimijoiden yhteinen ponnistelu biokaasun käytön edistämiseksi löytyy tuosta osiosta Sitran raporttia. Maakuntamme on siis hyvin ajan hermolla kiertotalouden eri osa-alueilla.

Uudet työpaikat syntyvät koko tuotantoketjuun: raaka-aineiden hankintaan, isojen jalostuslaitosten kupeeseen ja t&k&i -sektorille. Vanhojen töiden kadotessa kiertotalous tarjoaa uutta, kunhan vain keksimme yhdessä ne työpaikat. Uusi ei aina synny vanhan tilalle, vaan se voi syntyä myös vanhan rinnalle. Hyvä kiertotalouden esimerkki tästä on Äänekoskella, biotuotetehtaan konseptissa.

Lähes kaikki mitä nyt tehdään fossiilisista raaka-aineista, on korvattavassa biopohjaisilla tuotteilla. Suomalaisen kiertotalouden erikoispiirre onkin biopohjainen kiertotalous, me rakennamme uutta taloutta vahvasti biotalouteen nojaten. Eikä kiertotaloudessa ole kyse pelkästään tuottavuuden parantamisesta, vaan myös uudesta liiketoiminnassa. Kiertotaloudesta on tulossa teollisuutemme uusi kivijalka. Vai pitäisikö puhua kierrätysmateriaalista valmistetusta jalasta?

 Sitran raportti: https://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksia117.pdf

Ei kommentteja

Kansainvälisyyttä, kiitos!

Perjantaina 16. syyskuuta 2016 | Hannu Koponen

Yhteistyö, dialogi ja toisten näkökulmien kuuntelu ovat kliseisiä, mutta niin tarpeellisia taitoja tässä ajassa.

Kuka olisi uskonut, että konfliktien maailma on meidän käsissämme vuonna 2016? En ainakaan minä, silloin kun Keski-Suomen strategian visioita rakennettiin vuonna 2013. Kun seuraa mediaa, joutuu päivittäin pohtimaan sitä, mihin maailma on menossa? Viilentynyt dialogi-ilmasto Itämeren alueella on tosiasia ja sen seurauksena me käperrymme rajojemme sisäpuolelle ja rakennamme muureja sinne, missä niitä ei pitäisi olla.

Me emme ole yksin, vaan tekemisemme ja tekemättömyytemme vaikuttaa etäälle meistä. Oma piirimme ei ole enää kylä, ei kaupunki eikä edes valtio, vaan lähes kaikilla vähintään Euroopan alue. Tämä ei ole pelkkää juhlapuheissa toistettua mantraa, vaan täyttä totta.

Juhlapuheiden takana, siellä missä me liitossa teemme töitämme, kansainvälisyys on jokapäiväistä ja yksi työvälineemme edistää asioitamme. EU-edunvalvonta on hiipinyt työhön vaivihkaa, EU-politiikan seuraamisessa meillä keskisuomalaisilla on apuna Länsi-Suomen liittojen yhteinen Eurooppa-toimisto. Keski-Suomen liitto järjestää kansainvälisen rahoituksen infoja, viimeisimpänä oli CIMO:n rahoitusmahdollisuudet erityisesti hyvinvointipuolelle. Ja "kansainvälistä rahaa on!" - kuten tuon seminaarin yläotsikko kuuluu. Hankkeita voivat tehdä julkiset organisaatiot ja kolmannen sektorin toimijat, ja nuorille on olemassa omia rahoituslähteitä. Sinne vain sukeltamaan mahdollisuuksien maailmaan.

Kansainvälinen hanke ei ole EU-rahan kahmimista omaan perustekemiseen, vaan se on avautumista ja altistumista. Se on resurssi uusien näkökulmien oppimista, hyvien käytänteiden jakamista ja omien luutuneiden toimintamallien kyseenalaistamista. Ja toki hankeraha on myös resurssi uusien ideoiden testaamiseen. Kun nostaa katseensa vaikkapa Itämeren alueelle, huomaa   miten paljon yhteisen tekemisen ja oppimisen mahdollisuuksia meillä onkaan. Itämeren alueen ohjelman siemenraha on yksi mahdollisuus kehittää hankeideaa eteenpäin. Siemenrahan haku avataan 21.9., siitä löytyy tietoja https://www.interreg-baltic.eu/home.html

Tässä muutama muu mahdollisuus:

https://www.keskisuomi.fi/hankerahoitus_2/eu-rahoitus_2014-2020/kv-hanketilaisuus_8.9.2016

http://www.interreg-npa.eu

 

 

Ei kommentteja

Turpiin ottamisesta

Tiistaina 15. maaliskuuta 2016 | Hannu Koponen

Kehittämisessä on esteitä. Usein ne liittyvät rahaan: aina hyvää ideaa ei voi rahoittaa, koska julkinen raha luo melkoisen viidakon sääntöjä. Ja sääntöjä pitää noudattaa.

Aika usein esteet liittyvät myös aikaan: kukaan ei vaan ehdi. Kuukauden perästä, kun olisi aikaa, homma onkin jo joko unohtunut tai ei-enää-niin-ajankohtainen. Hyvässä tapauksessa joku muistuttaa tekemättömästä työstä ja homma lähtee uuteen lentoon. (Kiitos vaan tasapuolisesti kaikille teille, jotka olette muistutelleet minua vuosien varrella.)

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Mitä on lautasillamme vuonna 2030?

Keskiviikkona 27. tammikuuta 2016 | Hannu Koponen

Mitä me syömme tulevaisuudessa? Mitä ruoka voisi olla? Millaisia tulevat olemaan ruoantuotannon ja -viennin menestystarinamme? Tätä pohtii ruokapoliittinen selonteko, jota päivitetään nyt.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Biotalousoppia tulppaanien maasta

Maanantaina 27. huhtikuuta 2015 | Hannu Koponen


Farmasia, polymeerit, levät ja bioaromaattiset yhdisteet - lista biotalouden asioista, joiden hallitsemisesta ja tuotteistamisesta olisi nyt hyötyä Keski-Suomelle, on pitkä.

Oppia ja muutosta biotalouden kentälle olivat hakemassa Hollannista Sari Åkerlund, Ääneseudun kehitys Oy:stä, Anneli Yli-Martimo, Laura Vertainen ja Mari Hakkarainen Jyväskylän ammatti-korkeakoulusta sekä Hannu Koponen ja Hilkka Laine Keski-Suomen liitosta.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Kärkihankkeita jo 140 vuotta

Maanantaina 20. lokakuuta 2014 | Hannu Koponen

Mauno Jokipiin toimittamasta Keski-Suomen historiasta osui silmiini kohta, jossa oli hahmoteltu pääkohtia 1870-luvun alueelliseen edunvalvontaan, tuon ajan kärkihankkeita siis.

Mikä olikaan kolmen kärki? Rautatie, oma lääni ja keskisuomalainen sivistys eli kansakoulujen perustaminen. Rata saatiin nopeasti, 1890-luvun lopulla. Keski-Suomen lääni perustettiin reilun 80 vuoden jälkeen vuonna 1960 - tosin se menetettiin, kun suurläänit muodostuivat 1997. Kansakoulut rakennettiin ja sivistyttiin.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Nuoret mukaan maakunnan päätöksentekoon

Maanantaina 16. kesäkuuta 2014 | Hannu Koponen

Nuoret ovat olleet mukana päätöksenteossa lyhyen ajan. Monet nuoret vaikuttajat ovat mukana useilla politiikan alueilla. Sitä kautta nuorilla on laaja-alainen käsitys päivän politiikasta ja yhteyksiä yhteiskunnan eri alueille.

Nuorten mukaan ottaminen rikastuttaa päätöksentekoa ja auttaa löytämään kaikki mahdollisuudet eri päätöksiin. Tuoreiden ajattelijoiden ja tekijöiden mukaan ottaminen on kannattava investointi tulevaisuuden maakunnan toiminnassa.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Onko se nyt niin vaikeaa?

Maanantaina 24. maaliskuuta 2014 | Hannu Koponen

Odotin viime viikolla illansuussa bussia suurehkon kaupan välittömässä läheisyydessä. Pysäkille kävelee kauppakassiensa kanssa rouva. Hän istahtaa bussipysäkin penkille ja kaivaa kassistaan suklaapatukan. Herkku sujahtaa rouvan suuhun ja käärepaperi tipahtaa maahan, siihen oikean käden viereen. Roska-astia oli heti siinä rouvan vasemman käden vieressä. Olin hämmentynyt, mutta samalla ymmärrän, että vahinkoja nyt sattuu.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Viru-Nigulan kuosia sukissa

Tiistaina 7. tammikuuta 2014 | Hannu Koponen

Minä olen kateellinen. Vietin minilomaa erinomaisessa seurassa Tallinnassa ja totesin taas kerran virolaisten osaavan. Tällä kertaa tarkoitan pukeutumista ja vielä tarkennettuna kansallispukukuoseja.

Virossa on jo pitkään ollut saatavilla eri alueiden kansallispukukuosisia tuotteita. On saapasta ja sukkaa, erilaisia pussukoita kännyköille ja löytyypä pussilakanoitakin kansallispukukuosissa.  Toistaiseksi olen törmännyt Suomessa vain Duudsonien vanavedessä uutta renessanssia elävään Jussi-paita -kuosiin. Koska minusta kansallispukukuviot ovat hauskoja, minut saattaakin tavata jatkossa Viru-Nigulan tai Kihnun kansallispukujen kuoseja mukailevissa kirkkaan värisissä sukissa.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Saksalainen tehokkuustoimisto ei piiperrä

Keskiviikkona 20. marraskuuta 2013 | Hannu Koponen

Ongelmallisia sanoja on monia. Esimerkiksi tehokkuus on parempi sana kuin kestävyys. Pienellä pesulla tehokkuus on kuitenkin kestävää. Tämän opin Ruhrin alueella vieraillessani, kiitos Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteisen hankkeen "Resurssiviisas alue".

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Vaalitulosspekulointia

Tiistaina 30. lokakuuta 2012 | Hannu Koponen

VAROITUS: tämä teksti sisältää vielä vahvistamatonta tietoa kunnallisvaalien tuloksista. Lukijan tulee suhtautua seuraavassa esitettyihin ajatuksiin sillä varauksella, että kunnallisvaalien tulosten tarkastaminen on vielä käynnissä. Toisin kun elokuvissa, teksti ei kuitenkaan sisällä  juurikaan tuotesijoittelua.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Luonto hoitaa hyvinvointiamme

Tiistaina 18. syyskuuta 2012 | Hannu Koponen

Kesälomani mökillämme Keski-Suomessa auttoi irtautumaan työn ja arjen kiireistä. Mökillä saan olla oma itseni, riisuttuna ulkoisista statusmerkeistä. Keho, mieli ja sielu lepäävät. Kiireettömyys ja hidas elämä auttavat näkemään uusia ulottuvuuksia: ympäristöstä, työstä ja elämästä. Luomiskyky herää. Jopa halkojen hakkaaminen on terapeuttista.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Kirpputorihamsteri

Maanantaina 30. heinäkuuta 2012 | Hannu Koponen

Minä olen hamsteri. Ei, en viittaa tällä ruokailutottumuksiini, poskipussini ovat tyypillisesti tyhjät. Hamsteriviittaus tulee himostani kirpputoreihin, joiden suurkuluttaja olen.

Olen vuosia ihmetellyt ihmisten kyltymätöntä tarmoa myydä tyhjiä pulloja, rikkinäisiä astioita ja puolitäysiä voidetuubeja. Kirpputorilla pitää paikkansa vanha sanonta: toisen roska on toisen aarre. Mutta silti - rikkinäinen astia on rikkinäinen, vaikka siellä olisi mikä leima pohjassa! Vaikka ystäväpiirini laajasti harrastaa kirpputoreilla käyntiä, en tunne ketään, jonka mukaan tyhjä vihreä pullo olisi koskaan lähtenyt.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Osallistumisen tuska

Torstaina 26. toukokuuta 2011 | Hannu Koponen

Mikä saa ihmisen osallistumaan? Tarvitaanko todella epämiellyttävä aihe, skandaali tai kertakäyttöjulkkis jotta massat saadaan liikkeelle? Onko ilmainen viina ainoa houkutin kansalaisaktiivisuudelle? Omalla ilmastostrategiakierroksellani Keski-Suomen seuduille väkeä oli, no jaa, aika maltillisesti. Vain noin sadan keskisuomalaisen näkemyksiä kuultiin. Onko kansalaisdemokratia vain kaunis sana? Vai pelottaako "strategia" sanana?

2 kommenttia Lue koko kirjoitus