Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Kirsi Mukkala

Kirsi Mukkala, KTT, on opiskellut ja työskennellyt Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa aluetaloustieteen parissa. Tiedon penkominen ja numeroiden pyörittely kiinnostavat nykyistä Keski-Suomen liiton aluekehitysasiantuntijaa. Vapaa-ajalla Kirsiä koukuttaa liikunta.

Väestöennuste kannustaa toimimaan: tavoitteeksi hyvän aluekehityksen kierre

Maanantaina 30. syyskuuta 2019 | Kirsi Mukkala

 

Ennuste povaa vähenevää väestöä ja eriytyviä alueita

Tuore Tilastokeskuksen väestöennuste ei yllättänyt, mutta sen piirtämä tulevaisuuskuva pakottaa toimimaan. Ennusteen mukaan Keski-Suomen väestömäärä laskee 4,6 % eli lähes 13 000 asukkaalla vuoteen 2040. Railo keskusalueen ja muun maakunnan välillä syvenee. Jyväskylän vedossa keskusseutu kasvaa 4,9 % (noin 9 000 asukkaalla) vuoteen 2040, muun Keski-Suomen menettäessä neljänneksen (lähes 22 000) väestöstään. Maakuntien välisessä vertailussa emme kuitenkaan ole lähimainkaan hiipuvimpien maakuntien joukossa. Manner-Suomessa vain kolmessa maakunnassa ennustetaan vuonna 2040 olevan enemmän asukkaita kuin nyt. Tilastokeskuksen väestöennuste nojaa oletukseen kehityksen jatkumisesta edellisvuosien kaltaisena.

Väestökehityksen monta tekijää

Viime aikoina suurta huolta ja ihmetystä on aiheuttanut syntyvyyden vajoaminen koko maassa. Keski-Suomi ei tee poikkeusta, vaan syntyvyys on laskenut meilläkin koko 2010-luvun ja laskun ennustetaan jatkuvan. Kun 2010-luvun alussa Keski-Suomeen syntyi vuosittain 3 100 lasta, niin 2030-luvulla syntyneitä olisi enää 2 000. Väestön ikääntyessä voimakkaasti samaan aikaan alhaisen syntyvyyden kanssa, ei huoli tulevaisuuden työntekijöistä, palvelujen ja eläkkeiden maksajista sekä alueiden elinvoimasta ole turha.

Maan sisäinen muuttoliike suuntautuu suuriin keskuksiin. Työelämän ja opiskelun monipuoliset mahdollisuudet, sosiaaliset verkostot, palvelutarjonta ja palvelujen läheisyys muiden muassa houkuttelevat muuttamaan suuriin kaupunkeihin. Luonnonrauha ja vehreys ovat kärkisijoilla suomalaisten asumismieltymyksiä kuvaavissa kyselyissä. Tämä ei ole kuitenkaan realisoitunut muuttoliikkeenä maaseudulle, vaan vehreyttä odotetaan löytyvän myös kaupunkiympäristöistä. Teknologia mahdollistaa yhä paremmin etätyön ja verkostojen ylläpidon, mutta toistaiseksi myöskään tämä ei ole hillinnyt kaupungistumista. Viestintäteknologian sovellukset ovat enemmänkin täydentäneet ihmisten välistä kanssakäymistä, kuin korvanneet läheisyyttä.

Maahanmuuton lisäämisestä puhutaan paljon ja se onkin ainoa tekijä, joka on pitänyt yllä koko maan väestönkasvua ja näyttäytyy positiivisena myös Keski-Suomessa. Työikäisten määrän vähentyessä työperäisen maahanmuuton kasvattaminen nähdään kohtalonkysymyksenä työmarkkinoille. Väestökehityksen näkökulmasta maahanmuutto kasvattaa suurten kaupunkien väestömäärää, mutta tuskin pelastaa pieniä maaseutualueita.

Väestökehityksen vaikutukset ovat laaja-alaiset - lähes jokaista yhteiskunnan sektoria tavalla tai toisella koskevia. Alueet kohtaavat väestökehityksen haasteet eri tavoin.

Hyvinvoiva keskisuomalainen - ja muita valttikortteja?

Väestökehitykseen vaikuttamisessa helppoja ratkaisuja ei ole, kun taustalla jylläävät isot voimat, kuten globaali kaupungistumiskehitys ja syntyvyyteen vaikuttavat arvokysymykset. Keski-Suomen kehityksen näkökulmasta olennaista kuitenkin on, miten suhtaudumme ennustettuun kehitykseen. Siirrämmekö sen sivuun, selitämme parhain päin ja jatkamme kuin ennenkin? Vai tunnustammeko haasteen ja löydämmekö yhdessä uudenlaisia ratkaisuja ja menestyksen eväitä - myös kasvun vaihtoehdoksi?

Tinkiä emme voi jatkossakaan siitä, että maakuntamme tulevaisuuden kannalta hyvinvoiva ja osaava keskisuomalainen on väestökehityksen ja elinvoiman valttikortti. Mitä paremmin jo maakunnassamme asuva väestö voi ja mitä valoisampana näkee tulevaisuutensa maakunnan asukkaana ja aktiivisena toimijana, sitä vahvempaa on maakuntaan kiinnittyminen. Se toisaalta kannustaa myös palaamaan, vaikka kerran olisi lähtenytkin. Samalla kun rakennamme pitovoimaa viestimme myös vetovoimaisuudestamme. Hyvinvoiva ja osaava väestö vetää puoleensa taloudellista toimeliaisuutta, ja luo parhaimmillaan aluekehitystä vahvistavan kierteen.

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi tarttuu tärkeään aiheeseen 19.11.2019: Keskisuomalaisilla vai ilman? Väestökehityksen haasteista mahdollisuuksiin: http://keskisuomi.info/alueellinen-ennakointiprosessi/seminaarinaineistot/tulevaisuusfoorumi/

Ei kommentteja

Aluekehittämisen tietopohja: tietämystä nykytilasta ja ymmärrystä tulevaisuudesta

Keskiviikkona 22. elokuuta 2018 | Kirsi Mukkala

Tieto on aluekehittämisen työkalu

Aluekehittämisen perimmäisenä tavoitteena on alueen elinvoiman ja sen asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Vaikuttava aluekehittäminen tarvitsee vahvan tietopohjan, joka mahdollistaa perusteltujen valintojen tekemisen ja ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan.

Aluekehittämisen laajuuden huomioiden tärkeää tietoa syntyy paljon. Tietoa ammennetaan tutkimuksista ja selvityksistä, asiantuntijalähteistä, sidosryhmäyhteistyöstä ja verkostoista, laeista ja asetuksista, strategioista sekä erilaista tietopalveluista, tilastoista ja rekistereistä. Tiedon hyödyntäminen on parhaimmillaan silloin, kun kulloisenkin tarpeen mukainen tieto tunnistetaan ja sitä kyetään yhdistämään eri lähteistä.

 

Nykytila saa uusia merkityksiä tulevaisuuteen katsomalla

Aluekehittäjiltä edellytetään alueen nykytilanteen kuvan systemaattista muodostamista ja päivittämistä. Nykytilaa ja siihen johtanutta kehityspolkua tarkastellaan ja seurataan sekä historiatiedon että mahdollisimman reaaliaikaisen - usein numeerisen - tiedon ja niiden visualisointien pohjalta. Tulkinnassa hyödynnetään mm. tutkimustietoa ja verkostojen asiantuntemusta. Tilannekuva tarjoaa tietoa alueen kilpailukyvystä, vahvuuksista ja heikkouksista. Se voi luoda yleiskuvaa esimerkiksi elinkeinoelämästä tai väestökehityksestä, tai keskittyä tarkemmin jonkun alueella askarruttavan ilmiön seurantaan ja analysointiin. Tarkastelua voidaan tehdä alueen omaa kehitystä seuraten sekä suhteessa muihin alueisiin.

Menestyvät alueet kykenevät arvioimaan toteutunutta kehitystä, mutta myös hahmottamaan tulevia kehitysnäkymiä ja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, varautumaan ja reagoimaan niihin sekä toteuttamaan tavoitteitaan muuttuvissa tulevaisuuden tilanteissa.

Ennakointitieto lisää ymmärrystä toimintaympäristön tulevaisuuden muutostekijöistä, trendeistä sekä nousevista ilmiöistä ja niiden mahdollisista kehitysvaihtoehdoista. Ennakointityö synnyttää kuitenkaan harvoin eksaktia numerotietoa, vaan konkreettiset tuotokset ovat esimerkiksi kuvauksia ilmiöistä, poimintoja heikoista signaaleista, trendianalyysejä, skenaarioita ja varautumissuunnitelmia. Ennusteita voidaan käyttää ennakoinnin tietopohjana, mutta ennakoinnin tarkoituksena ei ole ennustaa. Laaja-alaisen toimintaympäristön skannauksen lisäksi ennakointi voi kohdentua aluekehittämistyön kannalta sellaisiin teemoihin ja ilmiöihin, joita halutaan seurata ja joihin halutaan vaikuttaa.

Kuva nykytilanteesta profiloituu usein indikaattoreiden seurantana ja numeerisen ns. faktatiedon tulkintana, kun taas tulevaisuuskuva perustuu enemmänkin laadulliseen tietopohjaan sisältäen epävarmuuksia, epäjatkuvuuksia ja vaihtoehtoisuutta. Haasteena on vahvistaa vuoropuhelua ja yhteistä tarinaa näiden välillä. Tulevaisuuskuva tarvitsee tietoa ja ymmärrystä myös nykytilasta ja menneestä. Nykytila puolestaan saa uusia merkityksiä tulevaisuuteen katsomalla. Näistä yhdessä tulee rakentaa tietoperusta, joka tukee oikea-aikaista tarttumista alueen mahdollisuuksiin, haasteisiin ja uudistumistarpeisiin.

 

Tiedolla kohti viisaita toimia

Ihannetilanteessa aluekehittäminen perustuu tarpeen mukaiseen dataan ja analysoituun informaatioon, näistä johdettuun tietämykseen nykytilasta ja yhteiseen ymmärrykseen tulevaisuudesta sekä lopulta viisauteen toimintaa ohjaavista johtopäätöksistä. Tämä edellyttää tiedon avoimuutta, ymmärrettävyyttä ja sujuvaa kulkua, osaamista, yhteistyötä ja ennen kaikkea tiedon hyödyntämistä arvostavaa asennetta ja kulttuuria.

Keski-Suomen tilasto- ja ennakointitietoa on koottu: www.keskisuomi.info -sivustolle, jonka blogissa tämä teksti on myös julkaistu.

Ei kommentteja