Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Olli Ristaniemi

Suunnittelujohtaja, FT, opiskellut Turun yliopistossa, jossa on ympäristögeologian dosenttina, työskennellyt Turun yliopistossa, Geologian tutkimuskeskuksessa, Vaasan läänin seutukaavaliitossa ja Etelä-Pohjanmaan liitossa. Tuli Keski-Suomen liiton suunnittelupäälliköksi 1.4.2003, suunnittelujohtaja vuoden 2011 alusta alkaen. Vapaa-ajalla Ollin tapaa useimmiten pyörän selässä, lenkkitossut tai sukset jalassa ja vapaaehtoisessa urheiluseuratoiminnassa.

Maakuntakaavoitusrevolutsioonia

Torstaina 30. marraskuuta 2017 | Olli Ristaniemi

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksessa on koittanut maaliviiva. Kaava on maakuntavaltuuston hyväksyttävänä joulukuun alussa. Kaavan lähtökohta, Keski-Suomen Strategian aluerakenne 2040 painotukset, on pitänyt edellisen ja nykyisen maakuntahallituksen aikana. Kaavan valmistelussa on ollut keskiössä sen vieminen strategisempaan suuntaan kuin aikaisemmat kaavat. Keskiössä ovat olleet myös elinkeinoelämä ja eri maankäyttömuotojen yhteensovituksen korostaminen.

 

Strategisuuden lisäksi toinen merkittävä juttu on ollut kaavaprosessi. Ennen varsinaista kaavan laatimispäätöstä pidettiin vajaan vuoden verran eri tahojen kanssa epävirallisia palavereita, joissa ideoitiin kaavan lähtökohtia, tavoitteita, sisältö ja niin edelleen. Myös tutkittiin ulkomaisia esimerkkejä, pääasiassa Saksasta ja Hollannista. Prosessin aikana pidettiin toista sataa palaveria, ja näissä oli aina pöydällä viimeisin kaavaversio. Kalvosarjojen kanssa ei pönötetty. Ohjausryhmiä tai muita vastaavia ei perustettu, vaan maakuntahallitus ohjasi asiaa.

 

Kolmas merkittävä juttu on ollut tiedottaminen ja siinä erityisesti sosiaalisen median käyttö. Minäkin nöyrryin talvella 2016 liiton silloisen viestintäpäällikön, Mellan, vaikutuksesta ja hurahdin Twitterin käyttäjäksi. Lisäksi innostuimme julkaisemaan ex tempore YouTube -videoita kaavan vaiheista ja teemoista. Voitte vain arvata kuinka hauskaa kaavoituskin voi olla. Nämä ovatkin olleet pääasialliset tiedotuskanavat liiton nettisivujen ohella.

 

Merkittävin juttu on kuitenkin ollut, että kaavaprosessiin kuluessa alueiden käyttö ja samalla maakuntakaavoitus liitettiin kiinteäksi osaksi strategista aluekehittämistä. Nyt jo maakuntakaavan tarkistus ja maakuntaohjelma linkittyvät toisiinsa aluerakenteen, biotalouden ja matkailun osalta. Tämä tulee lisäämään huomattavasti kaavan vaikuttavuutta.

 

Mitäs sitten jatkossa? Tässä ajatuksia. Maakuntakaavoitusta kehitetään rullaavaan suuntaan, tarkistuksia tehdään tarpeen mukaan. Vaihe- tai hankekaavoja ei tehdä. Kaavojen informaatioluonteisista sisällöistä luovutaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tehdään "ikuinen", jatkuvasti voimassa oleva ja tarkistusaiheesta tai -aiheista tehdään siihen erillinen liite. Mielipiteitä voi esittää koko ajan. Tähän myös kannustetaan aktiivisella viestinnällä, erityisesti somen käytöllä. Ollaan jalkeilla

jatkuvasti. Erillisiä nähtävillepanovaiheita ei tarvita.

 

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus on ollut prosessiltaan ja sisällöltään evoluutioloikka. Yksi kunnanjohtaja totesi, että eikös tämä ole revolutsioonia.

5 kommenttia

Tarkoituksenmukaisuusharkintaa

Keskiviikkona 7. joulukuuta 2016 | Olli Ristaniemi

Maakuntakaavan tarkistukseen liittyvä maakuntahallituksen päätös 14.11.2016 luonnonsuojelun osalta on herättänyt maakunnassa vilkkaan keskustelun. Myös kollegani muista maakuntaliitosta ovat osoittaneet kiinnostusta liiton linjauksia kohtaan ja olenkin saanut niitä avata ja perustella useita kertoja.

Maankäyttö- ja rakennuslain tärkein asia on jäänyt maakunnan vilkkaassa keskustelussa huomiotta. Keski-Suomen liitto on maakuntakaavan laatijana käyttänyt sille kuuluvaa maankäyttö- ja rakennuslakiin kirjattua tarkoituksenmukaisuusharkintaa.

Valtuutuksensa tarkoituksenmukaisuus-
harkinnalle maakuntaliitto saa maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:stä. Sen mukaan "maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita". Lisäksi pykälässä todetaan, että "aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen". Maakuntakaavassa ei siten tarvitse esittää kaikkea, vaan liiton harkinnan mukaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia asioita. Liitolla on harkintavaltaa kaavan sisällön lisäksi myös teknisessä esittämistavassa, esitettävien merkintöjen yleispiirteisyydessä tai yksityiskohtaisuudessa kaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset (28 §) eivät ota kantaa, täytyykö olla kokonaismaakuntakaava vai vaihemaakuntakaava. Maankäyttö- ja rakennuslain 27 §:n mukaan maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain. Ja tätä liitto on käyttänyt menneinä vuosina useasti, onhan meillä neljä lainvoimaista vaihemaakuntakaavaa. Näiden osalta on vaikutukset arvioitu, yhteensovitus tehty ja lain mukaiset sisältövaatimukset täytetty, koska kaavat on hyväksytty. Tämäkin osoittaa sen, että maakuntakaavassa ei tarvitse esittää kaikkea mahdollista.

Tehdään sitten kokonaismaakuntakaavaa, vaihemaakuntakaavaa tai - niin kuin nyt - maakuntakaavan tarkistusta, maakuntakaavan sisältövaatimukset on täytettävä. Ne on täytettävä, osoitetaan alueita kartalla tai ei. Jos jokin teema jää pois ja sillä on todettu esimerkiksi valtakunnallisia arvoja, lainvastaisuus tulee siitä, että jotain näitä arvoja tuhoavaa, esitetään sen päälle. Pelko siitä, että jos jotain asiaa ei esitetä maakuntakaavakartalla niin se menetetään, on aiheeton.

Pakkoa maakuntakaavan sisällön suhteen ei siis ole, maakuntaliitolla on harkintavalta ja tätä maakuntahallitus on käyttänyt.

 

 

Yksi kommentti

Maakuntahallitukselta merkittäviä linjauksia maakuntakaavan tarkistukseen

Torstaina 27. lokakuuta 2016 | Olli Ristaniemi

Käypä katsomassa Ollin viimeisin vlogi koskien maakuntakaavan tarkistuksen jatkovalmistelua:  
https://www.youtube.com/watch?v=zcxgxKrLMNI

Ei kommentteja

Lainsäädäntö turhauttaa maakuntakaavoittajia – tarttis tehdä jotain!

Keskiviikkona 24. elokuuta 2016 | Olli Ristaniemi


Suomi elää suurten muutosten aikaa. On kuin tulivuoret purkautuisivat jälleen 1,8 miljardin vuoden jälkeen. Purkaus koskee myös maakuntakaavoitusta. Sen 15 vuotta vanhat lähtökohdat ovat joutuneet jo metamorfoosiin ja kohta ne ovat laavan peitossa, jos jotain ei tehdä.

Korkeimman hallinto-oikeuden viimeaikaiset ratkaisut arvokkaiden geologisten muodostumien osalta osoittavat, että maakuntakaavan ohjausvaikutus on heikko. Lainvoimaisen maakuntakaavan maisemaltaan ja luontoarvoiltaan maakunnallisesti arvokkaalta harjualueelta voi ottaa soraa ja hiekkaa (KHO:2015:129). Samoin valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella voi louhia kalliokiviaineksia (KHO:2016:93). Edellä mainitut geologiset arvot pitäisi mielestäni olla määriteltynä luonnonsuojelulaissa, koska ne perustuvat valtion inventointeihin, samoin kuin esimerkiksi rantojensuojeluohjelman kohteet.

 

Menikö turha työ hukkaan?

Analyysimme mukaan lainvoimaisissa Keski-Suomen maakuntakaavassa ja 2. vaihemaakuntakaavassa osoitetuille maa-ainesten ottoalueille on hakeutunut vain 20 prosenttia ottoluvista. Tuskaa lieventää hieman se, että massamääristä 40 prosenttia on ottoalueilla.

Ja edelleen, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu osoittaa, että lainvoimaisen maakuntakaavan varauksesta huolimatta turvetuotanto ei ole mahdollista varauksen alueella (KHO:2016:612). Lisäksi turvetuotanto on mahdollista myös maakuntakaavan tähän tarkoitukseen perusteellisten tutkimusten jälkeen osoitettujen alueiden ulkopuolellakin ja kaikista lupahakemuksista valitetaan. Kun lisäksi otetaan huomioon selvitys asukkaiden arvioista Saarijärven reitin tilasta ja muutoksista, herää kysymys, miten maakuntakaavassa turvetuotantoon pitäisi suhtautua?

Toki tekemämme erinomaiset taustaselvitykset ovat vahva perusta sekä maa-ainesten että turvetuotannon luvituksille, mutta oikeuslaitoksen päätökset puhuvat toista. Päätökset koskevat yksittäisiä kohteita, mutta samalla ne linjaavat tulevia ratkaisuja. Ja edelleen - ns. luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue on samantyyppinen kuin edellä kuvatut geologiset arvot sekä maa-aines- ja turvealueet. Tuulivoimakin näyttää hakeutuvan aivan muualle kuin maakuntakaavassa varatuille laajoille alueille.

Maakuntakaavoituksen ydintehtävä on yhteensovitus eri maankäyttömuotojen kanssa sekä kuntakaavoituksen yleispiirteinen ohjaus. Mutta jos esimerkiksi maa-ainesten ottoon, turvetuotantoon ja geologisiin arvoihin liittyvät ratkaisut ovat yllä kuvatun kaltaisia, yhteensovitustavoite katoaa. Onko näitä enää korkeimmahallinto-oikeuden päätösten jälkeen syytä tuoda maakuntakaavaan niiden olemattomien ohjausvaikutusten vuoksi?

Meillä on käsissämme merkittävä lainsäädännöllinen epäkohta. Kaavamerkintöjen kuuluisi ohjata maankäyttöä. Jos merkinnöillä ei kuitenkaan ole juuri mitään vaikutusta, tuntuu turhauttavalta tehdä erittäin mittavia tutkimuksia. Maakuntakaavoittajana näen, että " tarttis tehdä jotain": tehdään lakimuutoksia tai ei sitten esitetä edellä kuvattuja alueita ollenkaan maakuntakaavassa.

 

 

Yksi kommentti

Maakuntakaavoitusmeteoriitilla vauhtia evoluutioon

Tiistaina 28. kesäkuuta 2016 | Olli Ristaniemi

 

Olen moneen otteeseen puhunut maakuntakaavoituksen evoluutiosta. Ja sitä me todella olemme tehneet ja tekemässä.

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistusta on viety voimakkaasti strategiseksi ja samalla merkintöjen helmaa on nostettu. Tämä merkitsee sitä, että esitetään isompia kokonaisuuksia, kehittämismahdollisuuksia ja että merkintöjen maakunnallista tasoa on nostettu.

Maakuntakaavan strategisuus johtaa siihen, että kunnat omalla suunnittelullaan tarkentavat strategisen maakuntakaavan tavoitteita, esimerkiksi koko kuntaa koskevalla strategisella yleiskaavalla. Maakuntakaava on vieras kuntalaiselle, kun taas kunnan oma suunnittelu on kuntalaisen iholla. Maakuntakaavaan ei kuulu kuntatason yksityiskohtaisia asioita. Strateginen maakuntakaava tarkoittaa myös sitä, että yksilöön kohdistuvat oikeusvaikutukset pienenevät merkittävästi. 

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksessa strategisuus näkyy mm. matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueiden osoittamisena. Samaa on mietitty myös luontoarvojen osalta. Luontoarvot ovat melkoista tilkkutäkkiä. On Naturaa, luonnonsuojeluohjelmien alueita, arvokkaita metsäkuvioita, yksityisten ja valtion maiden suojelualueita, arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä soita jne. Jyväskylän yliopistossa on valmistumassa pro gradu-tutkielma jossa edellä mainituista luontoarvoista on muodostettu luontoarvojen keskittymiä. 

Luontoarvoja sisältävien kokonaisuuksien osoittaminen olisi maakuntakaavan tarkistuksen strategian mukainen ratkaisu ja linjassa muiden kaavan teemojen kanssa.  Edellä kuvattu luontoarvojen tilkkutäkki voitaisiin hyvin siirtää kaavan taustamateriaaliksi, koska valtaosalla niistä on jo lainvoima. Näin on jo menetelty muinaismuistolain mukaisten kohteiden osalta. Lisäksi yliopistojen viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että luontoarvojen turvaaminen olisi tehokkaampaa kokonaisuuksien kautta kuin tilkkutäkkimäisesti.

Luontoarvojen tilkkutäkkimäinen esittäminen maakuntakaavassa alkaa olla aikansa elänyt. Luontoarvojen kokonaisuudet tarjoavat paremmat yhteensovitusmahdollisuudet muihin maankäyttömuotoihin nähden ja hyvän mahdollisuuden myös kompensaatiomekanismin kehittämiseen. Tämä luontoarvoihin iskevä meteoriitti aiheuttaa maakuntakaavoituksessa huiman evolutiivisen harppauksen.

 

 

Ei kommentteja

Maakuntakaavoitus valinkauhassa

Maanantaina 29. helmikuuta 2016 | Olli Ristaniemi

Uudet itsehallinnolliset maakunnat tulevat. Toivottavasti uudistus onnistuu sataprosenttisesti. Ainakin oman työni tulevaisuuden suunnittelussa lähden tuosta lähtökohdasta. Ja näin pitää mielestäni asennoitua muidenkin, joita muutos tulee koskemaan. Ei kannata keksiä karikoita ja heitellä hiekkaa rattaisiin.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Itsarimaakuntien maankäyttö

Maanantaina 30. marraskuuta 2015 | Olli Ristaniemi

Maakunnat saivat vihdoinkin olemassa olonsa oikeutuksen itsehallintoalueiden, "itsareiden", muodossa. Tämän olisi pitänyt tapahtua jo 20 vuotta sitten, kun liityimme Euroopan Unioniin. Tuolloin unelmoitiin mm. Ranskan kaltaisesta provinssien itsehallinnosta.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Maakuntakaavan tarkistus käyntiin

Maanantaina 18. toukokuuta 2015 | Olli Ristaniemi


Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus käynnistyi maaliskuussa. Maakuntahallitus päätti kaikkien kuuden voimassa olevan kaavan tarkistuksesta. Nämä ovat Keski-Suomen maakuntakaava, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaava sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaava Jämsän Länkipohjan osalta.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Vihreän kullan kirous

Keskiviikkona 5. marraskuuta 2014 | Olli Ristaniemi

Kun tieto Äänekosken biotuotetehtaasta tuli, sain melko pian sen jälkeen lahjaksi veljeltäni kirjan "Vihreän kullan kirous". Se on filosofian tohtorin, Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian dosentin Teemu Keskisarjan kirjoittama kirja suomalaisen puunjalostusteolli-suuden isästä, G. A. Serlachiuksesta, hänen elämästään ja afääreistään.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Olen nähnyt kauniin kaupunkini

Maanantaina 8. syyskuuta 2014 | Olli Ristaniemi


Sain elokuussa käsiini Jyväskylän arkkitehtuurikartan. En ole arkkitehti eivätkä Jyväskylän yksittäiset talot, rakennuskokonaisuudet tai asuinalueet ole herättäneet mitään ihmeenpää intohimoa. Vaikka olen jyväskyläläinen, tunnustan että en ole aikaisemmin kunnolla nähnyt metsää puilta - eli yksittäisiä arkkitehtonisesti hienoja taloja, rakennuksia ja asuinalueita. Kunnon metsä avautui minulle arkkitehtuurikartan kautta.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Keski-Suomen strategian toteuttamisesta

Keskiviikkona 6. elokuuta 2014 | Olli Ristaniemi

Hyvät työkaverit ja yhteistyökumppanit,

Keski-Suomen strategian vaatimusten toteuttaminen velvoittaa meitä analysoimaan nykyisiä taloudellisia ja hallinnollisia oloja. Samoin töidemme määrän ja alan jatkuva kasvu vaatii täsmällisyyttä ja päättäväisyyttä sekä osallistumistason kohottamista.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Tuleekohan ähky?

Keskiviikkona 5. helmikuuta 2014 | Olli Ristaniemi

Nyt se sitten on alkanut. Nimittäin entisen urheilijan, nykyisen kunto- ja penkkiurheilijan supervuosi. Nyt ei riitä, että kuntoilee, vaan täytyy istua Ylen urheilulähetysten ääressä, seurata Eurosporttia ja kuunnella Ylen puhetta oikein urakalla yötä päivää. Ilma on täynnä todellista urheilujuhlaa.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun

Tiistaina 10. joulukuuta 2013 | Olli Ristaniemi

Yllä olevat Peppi Pitkätossun laulun sanat tulevat useasti mieleeni, kun pyöräilen työmatkojani ja muutenkin ympäri Keski-Suomea. Nimittäin liikennemerkit ovat monin paikoin vinksin vonksin.

Arvioni on, että 10-20 prosenttia merkeistä on kallellaan johonkin suuntaan, joillakin tieosuuksilla jopa puolet. Myös pientareen muoviset varoitustolpat ovat usein miten sattuu tai osa puuttuu.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Sähköpostihelvetti

Torstaina 15. elokuuta 2013 | Olli Ristaniemi

Kaikki tietävät, että sähköpostia tulee paljon. Siitä on tullut "korvaamaton" tiedonvälittäjä. Kun muistelee aikaa ennen sähköpostia, kirjeitä ja puheluja tuli luonnollisesti enemmän kuin tänä päivänä. Silloin harkitsi mitä kirjeitä lähettää ja soittaako vai ei.

Olen ilmoittanut monelle s-postia lähettävälle taholle, että en halua niitä enää. Tästä huolimatta postia tulee päivittäin melkoinen määrä. Asia nousi esille sisäisessä koulutuksessamme viime keväänä: lähes kaikilla päivä alkaa sähköpostin selailulla ja sitä seurataan pitkin päivää. Olemme sähköpostin "orjia". Koulutuksessa tuli esille, että ensin tulee tehdä päivän tärkeimmät työt ja vasta sitten katsoa saatua sähköpostia.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Hienoa VR!

Maanantaina 25. maaliskuuta 2013 | Olli Ristaniemi

Kyllä Suomen Valtion Rautatiet on hyvä. VR:tä tunnutaan  moitittavan epäsäännöllisen säännöllisesti. Itselläni on VR:stä viimeaikaisten kokemusten perusteella vain hyvää sanottavaa.

Matkustin viime viikolla yöjunalla Kolariin, revontulien ja kevätauringon maahan Lapin Äkäslompoloon. Iltajuna Jyväskylästä Tamperelle  myöhästyi lähdöstä vajaan tunnin. Syy tiedotettiin heti: opastinlaitevika Tampereen ja Jyväskylän välillä. Sekä konduktööri että junan kuljettaja tiedottivat jatkuvasti mikä on tilanne ja missä mennään. Myös meille Kolariin menijöille tiedotettiin, että Lapin juna odottaa. Tampereella puolenyön aikaan olivat Lapin junan konduktöörit vastassa ja ohjasivat minut ja muut Lappiin menijät henkilökohtaisesti ja ripeästi oikeisiin vaunuihin.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Kunnioita toisen mielipidettä

Tiistaina 22. tammikuuta 2013 | Olli Ristaniemi

Olen törmännyt viime vuosina useasti seminaareissa, yleisötilaisuuksissa ym. tilanteisiin, missä yksi tai useampi kuulija hymähtää alustajan esitykselle tai mielipiteiden esittäjille. Olen saanut vaikutelman, että niihin ei uskota, niitä väheksytään. Olen ihmetellyt tätä jo pitkään. Miksi on näin?

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Sairaslomallakin oppii

Torstaina 18. lokakuuta 2012 | Olli Ristaniemi

Kirjoitin viime keväänä blogissani "Malttia ja tarkkaavaisuutta" polkupyörällä kaatumisestani. Vasen olkapääni loukkaantui tuossa onnettomuudessa. Sitä yritettiin hoitaa mm. kortisonipiikeillä. Hoidot eivät auttaneet ja leikkaus oli edessä.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

... ei mitään uutta

Torstaina 13. syyskuuta 2012 | Olli Ristaniemi


Osa lukijoista varmaan tietää ja on lukenutkin Eric Maria Remarquen ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuvan kirjan Länsirintamalta ei mitään uutta (Im Westen nichts Neues).

"Ei mitään uutta", voidaan sanoa myös turvetta ja tuulivoimaa koskevan kolmannen vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen lausunnoista ja muistutuksista.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Ikävä ABBAa!

Keskiviikkona 30. toukokuuta 2012 | Olli Ristaniemi

Kyllä tuli ikävä Abba-yhtyettä ja heidän musiikkiaan, kun kuuntelin Euroviisuja. Niin oli keinotekoista, konemaista ja vetämätöntä. Tämä Abba-ihannointini liittyy tietysti siihen, että olen Abba-ajan nuori. Jollakin voi olla ihanteena Beatles ja George Harrison, Eppu Normaali, Durade tai jopa Dallapee.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Sielulliset taidot

Keskiviikkona 18. huhtikuuta 2012 | Olli Ristaniemi

Olin hiljakkoin opinahjossani Turun yliopistossa. Kyseessä oli meidän geologian laitokselta aikanaan valmistuneiden ja nykyisten opiskelijoiden seminaari. Seminaarissa ja sen jälkeisessä banketissa kertoilimme opiskelijoille töistämme, miten niihin olemme päätyneet, mitä taitoja olemme tarvinneet, mitkä taidot ovat tärkeitä jne. Yhdessä alustuksessa nousi esille ainakin minulle uusi termi sielulliset taidot. Alustuksen kuluessa selvisi, että alustaja tarkoitti tällä mm. vuorovaikutusta, verkostoitumista, kollegojen vapaamuotoisia tapaamisia ja kielitaitoa.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Malttia ja tarkkaavaisuutta!

Torstaina 15. maaliskuuta 2012 | Olli Ristaniemi

Näin talvella pitää olla liikenteessä tarkkana. Tuli nimittäin vedettyä hiljakkoin kunnon lipat liikenteessä. Olin menossa polkupyörällä JYP-Pelicans jääkiekko-otteluun. Otin yhden risteyksen liian huolimattomasti. Pyörä lähti alta kuin ohjus. En ehtinyt edes kisaa sanoa kun makasin maassa selälläni.  Kun nousin, heilutin kättäni autoilijoille ja muille tiellä kulkijoille, että kaikki kunnossa. Vaan eipä ollut, nyt parantelen olkapäätä, polvea ja kättä ja toivon, että pääsen nauttimaan parin viikon päästä täysin siemauksin Äkäslompolon laduista. Olin hämmentynyt kuinka hetkessä normaali elämä voi vaikeutua.

Malttia ja tarkkaavaisuutta osoittivat maakuntavaltuutetut ja kunnallisjohto 3. vaihemaakuntakaavan seminaarissa perjantaina 2.3.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Taivaallinen tanssi

Tiistaina 28. helmikuuta 2012 | Olli Ristaniemi

Illalla 27.2.2012 noin puoli kymmenen aikoihin näin Keljossa taivaallisen tanssin. Läntiselle taivaalle puhkesivat hetkeksi kauniit revontulet. Ne tanssivat komeammin kuin kukaan koskaan viihdeohjelmassa "Tanssii tähtien kanssa". Tätä ilotulitusta kesti hetken. Puolihulluna Lapin ystävänä olen toki nähnyt näitä tansseja ennenkin. Juhliessani 50-vuotista elämäntaivaltani päivä huipentui yöllä Äkäshotellin pihassa, jolloin taivaan tulet valaisivat koko maiseman ja rätisivät kuuluvasti - taisivat onnitella minua ;-)

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Paluu kivihiilikaudelle?

Perjantaina 17. helmikuuta 2012 | Olli Ristaniemi

Geologisessa aikajanassa kivihiilikausi oli 340-280 miljoonaa vuotta sitten. Kivihiili syntyi tuon ajan metsistä sedimenttikerrosten alla suuressa paineessa ja kuumuudessa. Me kolmannen vaihemaakuntakaavan valmistelijatkin olemme tunteneet välillä painetta ja kuumuutta.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Maakuntaviestistä Keski-Suomen hiihtoviikko

Maanantaina 23. tammikuuta 2012 | Olli Ristaniemi

Keski-Suomen 65. maakuntaviestin järjestelyt onnistuivat loppiaisena Saarijärvellä hienosti. Viestin sääntöjä hieman muutettiin pari vuotta sitten, niin että viestistä saatiin tiiviimpi urheilutapahtuma. Lähes aina, kun tapaan viestikatsomossa Pihtiputaan Alpon, alkaa pohdinta maakuntaviestin olemuksesta.

Maakuntaviesti vaatii radikaalin muutoksen. Esimerkiksi siinä ei ole mieltä, että joukkueet voivat joillakin osuuksilla hiihdättää joko nuoria tai jopa kuusikymppisiä viestinviejiä. Toiseksi, kuntien välistä kilpailua eriarvoistavat kuntarakenteen muutokset. Ja kolmanneksi, viestin nykyinen ajankohta on perinteinen, mutta silloin on usein lumiongelmia tai kovaa pakkasta.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Pilaako vai parantaako 3. vaihemaakuntakaava vesistöjä?

Perjantaina 4. marraskuuta 2011 | Olli Ristaniemi

Turvetuotantoa, suoluontoa ja tuulivoimaa käsittelevä 3. vaihemaakuntakaava herättää jo ennen luonnosvaiheen nähtäville panoa voimakkaita mielipiteitä sekä tuulivoimasta että turvetuotannosta. Turvetuotantoa syytetään vesistöjen pilaajaksi ja kaavaluonnoksen turvetuotantoaluevarausten on väitetty lisäävän entisestään vesistöjen pilaantumista.  

Ennen kaavaluonnoksen julkistamista olen saanut viestejä, että kaavasta tullaan valittamaan mm. vesistövaikutusten osalta. Kaavaselostus kannattaa lukea tarkkaan ennen valittamisia, sillä se antaa asiasta toisenlaisen kuvan.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Maakunnallinen virkistysalueyhdistys?

Tiistaina 18. lokakuuta 2011 | Olli Ristaniemi

Virkistysmahdollisuudet kohentavat ihmisten hyvinvointia ja lisäävät alueiden vetovoimaa. Liikunnan edistämisen tulee olla yksi kuntien peruspalveluista ja virkistysalueet ja -reitit liittyvät siihen kiinteästi. Muistan edelliseltä työalueeltani Etelä-Pohjanmaalta, että Vimpelin kunta piti erittäin tärkeänä kunnan hyviä virkistyspaikkoja, jotta Rannilan koulutettu väki viihtyisi ja pysyisi paikkakunnalla.

3 kommenttia Lue koko kirjoitus

Turvetta ja tuulivoimaa

Torstaina 15. syyskuuta 2011 | Olli Ristaniemi

Televisiossa esitettiin muutama vuosi sitten maalaiskomediaa nimeltä Turvetta ja timantteja. Sarjassa löytyi suolta timantteja. Keski-Suomesta ei timantteja löydy, mutta soita on runsaasti - ja tuulivoimaa. Tuulivoima ja suot sisältyvät valmisteilla olevaan Keski-Suomen kolmanteen vaihemaakuntakaavaan.  

Kolmas vaihemaakuntakaava tulee luonnoksena nähtäville loppusyksystä, mutta on jo ennen ensimmäistäkään versiota herättänyt kovasti kiinnostusta. Näyttää siltä, että turvetuotannosta ja suoluonnosta on vaikea päästä yhteisymmärrykseen. Näin voi käydä myös tuulivoiman suhteen. Turvetuotannon osalta polttopisteessä ovat vesistö- ja ilmastovaikutukset, suoluonnon osalta ojittamattomat suot ja luontoarvot ja tuulivoiman osalta kansalaismielipiteet. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että kolmas maakuntakaava ei muuta Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa, se ainoastaan selvittää turvetuotannon ja suoluonnon sekä tuulivoiman alueidenkäytöllisiä edellytyksiä.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Kesäpyöräilyä

Tiistaina 2. elokuuta 2011 | Olli Ristaniemi

Kesäloma meni melko tiiviisti pyörän selässä. Ajettua tuli vajaa tuhat kilometriä ympäri Keski-Suomea. Kirjoitan nyt pyöräilystä, en polkupyöräilystä. Eroa näillä on kuin yöllä ja päivällä. Polkupyöräily on mm. kaupassa käyntiä, kodista töihin ja takaisin ajelua, jäätelökioskilla käyntiä ym. vastaavaa.

3 kommenttia Lue koko kirjoitus

Terveisiä Lapin kaivosmailta

Tiistaina 12. huhtikuuta 2011 | Olli Ristaniemi

Puolihulluna lapinkävijänä tuli jälleen vietettyä lomaa Ylläksen Äkäslompolossa. Vakituisen majapaikan läheisyydessä sijaitsee Rautuvaaran toistaiseksi käytöstä poistettu rautakaivos. Olen vuosikymmenten kuluessa nähnyt kaivoksen kukoistuksen ja alasajon ja sen merkityksen alueen kehitykselle. Suomesta on kuitenkin tulossa yksi Euroopan johtavia kaivosvaltioita ja majapaikkani ympäristössä on useita laajoja kaivoshankkeita. Ylläksen Kuukkeli-lehdessä oli juttu rautakaivoksen avaamisesta vanhan avolouhoksen alueelle ja sen käynnistäneestä YVA-prosessista. Mielenkiintoni heräsi todella, kun huomasin lehtijutusta, että ulkomaisen kaivosyhtiön Suomen maajohtajana ovat opiskelukaverini.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus