Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Pekka Hokkanen

Pekka on aluekehitysjohtaja, YTT, joka on opiskellut ja työskennellyt Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksella. Keskisuomalaista aluekehittämistä ja strategiatyötä Pekka on hoitanut niin Keski-Suomen ELY-keskuksessa kuin Keski-Suomen ympäristökeskuksessa. Ennen liittoon tuloa Pekka työskenteli työ- ja elinkeinoministeriön yritys- ja alueosastolla. Vapaa-aikana Pekka tykkää liikkua monipuolisesti, kuunnella musiikkia ja jännätä penkkiurheilijana!

Resepti aluekehittämisestä

Tiistaina 28. maaliskuuta 2017 | Pekka Hokkanen

Sana aluekehittäminen maistuu monen suussa harmaalta ja hallinnolliselta möntiltä, jonka pureksimiseen ei houkuta sen koommin maku kuin tekstuurikaan. Monen korvissa soivat vanhat kaiut raskaista julkishallinnon mekanismeista maan eri kolkkien kehittämiseksi. Moderni, tähän aikaan päivitetty aluekehittäminen on kuitenkin jotain kovin muuta. Näen aluekehittämisen menestysreseptin perustuvan seuraavien neljän peruselementin varaan.

 

Ensinnäkin aluekehittäminen on laaja-alaista, asioita kokonaisvaltaisesti tarkastelevaa. Satunnaisten irto-osumien metsästys ei ole menestyksellistä. Alueen elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia rakennetaan monin eri tavoin ja prosessein sekä monilla eri sektoreilla. Aluekehittämisen tulee katsoa yli hallinnonrajojen ja olla etunenässä purkamassa erilaisia siiloja. Mainiona esimerkkinä aluekehittämisen kokonaisvaltaisesta ajattelusta käy Keski-Suomen liiton ratkaisu yhdistää alueiden käyttö kiinteäksi osaksi strategista aluekehittämistä.

 

Toiseksi haluan korostaa alueen omia vahvuuksia. Aluekehittämisen tulee perustua sisäisiin vahvuuksiin, osaamiseen, erikoistumiseen ja eritoten alueen omaan identiteettiin. Ulkoa kannettu vesi ei alueen kaivossa pysy. 1970-lukulainen ajattelu ulkoapäin tuotavasta "aluekehittämisestä" ei ole tätä päivää. Aluekehittäminen ei kaiken kaikkiaan voi olla vain julkisten toimijoiden varassa.

 

Kolmanneksi onnistuneen ja tuloksellisen aluekehittämisen tulee olla ennakoivaa ja luonteeltaan strategista. Ympäröivä muutos on pysyvää, siksi aluekehittämisen tulee olla rohkeasti uudistavaa ja kokeilevaa. Jämähtäminen vanhoihin oppeihin, rakenteisiin tai vahvuuksiin ei ole proaktiivista aluekehittämistä - muutosjoustavat, uudistumiskykyiset ja oppivat alueet menestyvät.

 

Neljäs, ja ehkä tärkein, reseptin ainesosa on yhteistyö. Aluekehittäminen ei ole harvojen etuoikeus tai velvollisuus, mystisessä perähuoneessa foliohatut päässä harjoitettavaa strategiatyötä, vaan verkostomaista yhteistyötä ja kumppanuutta. Osaavat ja yhteiseen tavoitteistoon sitoutuneet toimijat ovat vaikuttavan aluekehittämisen perusta. Ja taas katse osuu siiloihin: yhdessä tekeminen edellyttää poteroista ulostuloa. Tätä tukee myös yhteinen tieto ja tiedonhallinta.

 

Tällaisesta aluekehittämisen keitoksesta syntyy makumaailmaltaan rikas ja sopivan tuhti. Keski-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet edustaa modernin aluekehittämisen valtakunnallista kärkeä myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Yhdessä tekemisen perinne on meillä vahva, tunnistamme omat vahvuutemme ja teemme aluekehittämistä omannäköisellä, keskisuomalaista identiteettiä vahvistavalla tavalla.

3 kommenttia