Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Raija Partanen

Raija Partanen, taidehistorian maisteri, on tehnyt pitkän työuran Alvar Aalto -museossa ja Jyväskylän taidemuseossa. Luovien alojen kehittämiseen hän sotkeutui vuonna 2004, jolloin hän aloitti projektipäällikkönä Keski-Suomen liitossa. Tällä hetkellä hän toimii projektipäällikkönä eurooppalaisessa luovan talouden Creative Regions -kehittämishankkeessa. Partanen kuuluu pahamaineisiin karppaajiin, joka ei kuitenkaan suhtaudu asiaansa ”ortodoksisesti”, vaan syö hyvällä omatunnolla myös kermakakkua aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Vastapainoksi onkin sitten siirryttävä sauvakävelylenkille tai kuntosalille kahvakuulaamaan!

Suomi100 päättyi – miten meillä meni?

Torstaina 4. tammikuuta 2018 | Raija Partanen

 

Suomi100-juhlavuodesta tuli ennennäkemätön yhteinen juhla. Virallisen Suomi100-juhlavuoden kunniaksi järjestettiin noin 5000 tapahtumaa eri puolilla Suomea ja myös ulkomailla. Keski-Suomessa viralliseen Suomi100-ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita oli lähes 300, ja näiden lisäksi ympäri maakuntaa valtava määrä sellaisia suuria ja pieniä tapahtumia, jotka eivät virallista tunnusta valtioneuvoston kanslian Suomi100-sihteeristöltä hakeneet.

 

Juhlavuoden kokivat erityisen tärkeäksi ne noin 600 000 suomalaista, jotka itse osallistuivat juhlavuoden ohjelman tekemiseen. Ja niistäkin, jotka itse eivät ohjelmaa tuottaneet, neljä viidestä piti juhlavuoteen osallistumista tärkeänä.

 Juhlavuoden teemana oli Yhdessä. Ajatuksena oli synnyttää valtakunnallinen ja koko vuoden 2017 elävä juhlavuosi. Vuosi oli avoin kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville - Suomessa ja maailmalla.

Juhlavuoden teemaa lähestyttiin historian, tämän päivän ja tulevaisuuden näkökulmista. Tämän lisäksi juhlavuoden hankkeille ei Keski-Suomessa nimetty mitään erityistä maakunnallista teemaa kuten vaikkapa Etelä-Karjalassa, jossa maakunnallinen Suomi 100 -teema on karjalaisuus.

 

Keski-Suomen juhlavuoden ohjelma oli värikäs ja monipuolinen. Ohjelmassa oli musiikkia katusoiton MM-kisoista kauneimpien suomalaisten kuorolaulujen maratonkonserttiin, hienoja uusien näytelmien kantaesityksiä ja myös tuttujen näytelmien uudelleen tulkintoja, kiinnostavia näyttelyitä Saarijärven Paavosta suomalaiseen nykyvalokuvaan ja kuvataiteen klassikoihin, ansiokkaita kirjanjulkistuksia henkilökohtaisista sukutarinoista suomalaisten yritysten esittelyyn. Suomalaista kansallispukua juhlittiin niin näyttelyin kuin muotinäytöksin, liikuntatapahtumien kirjoon mahtuivat SM-hiihdot ja kyläyhteisöjen yhteiset sauvakävelytapahtumat, luonto ja ruoka saivat myös omia tapahtumiaan. Veteraaneja muistettiin eri tavoin useissa tapahtumissa ja Suomen sotien yksi sankari, 110-vuotias suomenhevonen, sai myös omat kunnianosoituksensa.

 

Valtioneuvoston kanslia oli varannut rahoitusta juhlavuoden hankkeisiin - jokainen maakunnan liitto sai valtion rahaa 90.000 euroa myönnettäväksi niille hankkeille ja tapahtumille, jotka Suomi100-sihteeristö oli hyväksynyt viralliseen ohjelmaan.  Keski-Suomessa valtion rahapottia kasvatettiin vielä 30.000 euron lisärahoituksella Keski-Suomen kehittämisrahastosta. Viralliseen ohjelmaan hyväksytyt keskisuomalaiset hankkeet hakivat rahoitusta lähes 1,1 miljoonan euron edestä, ja kun jaettavana oli 120.000 euroa, on selvää, että moni hyväkin hanke jäi ilman rahoitusta. Loppujen lopuksi 64 keskisuomalaista hanketta sai Suomi100-rahoituksen. Jokaisella hankkeella tuli olla myös omaa rahoitusta, ja kun otetaan huomioon rahoitettujen hankkeiden omarahoitus, keskisuomalaisten rahallinen satsaus juhlavuoteen on liki 700.000 euroa.

 

Osa hankkeista ja tapahtumista oli kertaluonteisia, juuri Suomen 100-vuotisjuhlaan räätälöityjä. Osa oli vuotuisia tapahtumia, joissa juhlavuonna oli joku erityinen Suomi100-näkökulma. Osa uusista, juhlavuoteen tuotetuista tapahtumista saattaa jäädä elämään ja synnyttää uusia traditioita ja perinteitä. Juhlavuosi tuotti myös paljon aineistoa, joka dokumentoi Suomen mikro- ja lähihistoriaa - kirjoja, valokuvia, dokumenttielokuvia, haastatteluaineistoja, karttasovelluksia. Näistä jää pysyvä muistijälki myös seuraaville sadalle vuodelle.

 

Aluekoordinaattorin näkökulmasta juhlavuosi herätti monenlaisia tuntemuksia. Iloa ja ylpeyttä kaikista upeista keskisuomalaisista hankkeista ja niiden tekijöistä. Riittämättömyyden tunnetta siitä, että kaikkia hienoja hankkeita ei pystytty taloudellisesti tukemaan. Aika ajoin hampaidenkiristelyä turhasta (valtion) byrokratiasta.  Loppujen lopuksi kuitenkin jää kiitollisuus siitä, että sain yhtenä pienenä osana olla mukana tekemässä kaikkien aikojen juhlavuotta!

 

Keski-Suomen liitto kiittää kaikkia keskisuomalaisia juhlavuoden tekijöitä ja toivottaa menestystä vuodelle 2018!

 

https://www.youtube.com/watch?v=FhX3f-CV8zM

Ei kommentteja

Kotiseudun momentum maakuntauudistuksessa

Tiistaina 9. elokuuta 2016 | Raija Partanen


Kajaanissa vietettiin viime viikolla valtakunnallisia kotiseutupäiviä. Päivien teeman, Tienviitta tulevaisuuteen, keskeisenä aiheena oli maakuntauudistus.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Ei käänny ilman ihmistä

Maanantaina 10. helmikuuta 2014 | Raija Partanen

Verkkokauppa Amazon myy Googlen käännösohjelmalla käännettyä kirjallisuutta. Moni maailmakirjallisuuden klassikko kääntyy mm. suomeksi helposti, nopeasti ja halvalla, kun teknologialla korvataan ihmistyövoima eli kääntäjät. Kuten tunnettua - ihmisillehän ainakin toistaiseksi pitää maksaa palkkaa.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Uudenlaisia tiloja uudenlaiselle työlle

Torstaina 10. marraskuuta 2011 | Raija Partanen

Tiistaisessa Open Days -seminaarissa puhuttiin luovista ympäristöistä. Saksalaisen aluemaantieteen professori Bastian Langen alustus herätti monia askarruttavia ajatuksia siitä, mihin kaikkeen siirtyminen kohti luovaa taloutta itse asiassa vaikuttaakaan. 

Työn luonne on muuttumassa. Korkean jalostus- tai lisäarvon töitä ei enää tehdä perinteisissä toimistoissa kahdeksasta neljään. Niitä tehdään eri paikoissa, eri puolilla maailmaa, vaihtuvissa, erilaisista asiantuntijoista koostuvissa luovissa verkostoissa. Eikä niitä tehdä useinkaan edes pysyvissä työsuhteissa - tekijät voivat olla osan aikaa palkkasuhteessa, osan aikaa vaikkapa tutkimusapurahalla ja osan aikaa yksityisyrittäjinä.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus