Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Raija Partanen

Raija Partanen, taidehistorian maisteri, on tehnyt pitkän työuran Alvar Aalto -museossa ja Jyväskylän taidemuseossa. Luovien alojen kehittämiseen hän sotkeutui vuonna 2004, jolloin hän aloitti projektipäällikkönä Keski-Suomen liitossa. Tällä hetkellä hän toimii projektipäällikkönä eurooppalaisessa luovan talouden Creative Regions -kehittämishankkeessa. Partanen kuuluu pahamaineisiin karppaajiin, joka ei kuitenkaan suhtaudu asiaansa ”ortodoksisesti”, vaan syö hyvällä omatunnolla myös kermakakkua aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Vastapainoksi onkin sitten siirryttävä sauvakävelylenkille tai kuntosalille kahvakuulaamaan!

Halpa ja hyvä hoitokeino

Torstaina 1. helmikuuta 2018 | Raija Partanen

Sen on todettu mm. parantavan hoitotuloksia, vähentävän fyysisiä ja psykologisia oireita sekä rauhoittavien lääkkeiden ja kipu- ja unilääkkeiden tarvetta ja käyttöä, lyhentävän sairaalassa vietettyä aikaa sekä yli 65-vuotiailla lisäävän fyysistä ja psyykkistä terveyttä, vähentävän lääkärikäyntejä ja lääkkeiden käyttöä sekä yksinäisyyttä. Edelleen, se näyttäisi lisäävän yhteisöllisyyttä ja verkostoja, joiden avulla yksilö voi paremmin hallita omaa elämäänsä ja auttavan löytämään omia henkilökohtaisia vahvuuksia - eräs tätä nauttinut henkilö toteaa, että "...en mä olekaan ihan huono. Useasti mulla on ollut sellainen olo, ettei elämällä ole suuntaa, enkä ole uskonut kykyihini, mutta tässä työpajassa usko on tullut takaisin."

Lisäksi on todettu, että sen vaikutuksesta dementoitunut henkilö on saattanut havahtua täyteen tietoisuuteen ja hän on pystynyt tuottamaan pitkiä lauseita, vaikka ei ole puhunut vuosiin. Tähän liittyvä toiminta voi myös tukea asuinalueiden monimuotoisuutta, lisätä asuinalueen viihtyisyyttä, edistää asuinalueen turvallisuutta sekä vähentää rikollisuuden pelkoa.

Kyse ei ole ihmeparantamisesta eikä käärmesalvasta - kyse on kulttuurista ja taiteesta. Kaikki edellä esitetyt väittämät perustuvat tutkimustietoon, jota on viime vuosina tuotettu paljon sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomalainen uranuurtaja lienee neurologi ja kirjailija Markku T. Hyyppä, joka on mm. osoittanut, että kulttuuria harrastavat ihmiset elävät vähintään kolme vuotta pitempään kuin ihmiset, jotka eivät harrasta kulttuuria. Viime aikoina erityisesti Turun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat ansiokkaasti tuottaneet taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia koskevia selvityksiä ja tutkimusta.

Jyväskylän yliopiston monitieteinen musiikintutkimuksen huippuyksikkö on eri näkökulmista tutkinut erityisesti musiikin vaikutusta ihmiseen. Esimerkiksi aivohalvauksen saaneen henkilön toipuminen nopeutuu lempimusiikkia kuuntelemalla. Myös masennuksen hoidossa hoitovaste kaksinkertaistuu, kun perushoitoon yhdistetään musiikkiterapiaa.  

Ei siis ihme, että monet kunnat ja hoitolaitokset ovat ottaneet käyttöön näitä tehokkaita ja edullisia menetelmiä. Esimerkiksi Jyväskylässä on jo vuosia toiminut Taideapteekki, joka tuottaa kulttuuritarjontaa ikääntyneille eri puolilla Jyväskylää sijaitseviin päiväkeskuksiin. Jyväskylän kaupungin eräissä sote-yksiköissä kulttuuriset hyvinvointipalvelut ovat jo vakiintuneet osaksi hoiva- ja kuntoutusyksiköiden toimintaa. Vastaavia hyviä esimerkkejä löytyy eri puolilta Keski-Suomea. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakunnan järjestettäväksi, ja tässä saranakohdassa on syytä huolehtia siitä, että hyväksi havaitut ja toimivat mallit voivat jatkua myös uudistuksen jälkeen, vaikka palveluiden järjestäjä vaihtuu.

Myös valtion tasolla toiminta on havaittu tukemisen arvoiseksi. Taiteen edistämiskeskus (Taike) toteuttaa vuosina 2015-2019 Taiteen käytön ja hyvinvoinnin kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on luoda taiteen hyvinvointia tukevalle toiminnalle laaja ja vakiintunut rahoituspohja sekä muuttaa nykyisiä toiminnan rakenteita ja asenteita. Viimeisin rahoitushaku oli suunnattu erityisesti maakuntien liitoille, kuntayhtymille ja sairaanhoitopiireille hankkeeseen, jossa mallinnetaan, miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut otetaan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen tulevaisuudessa.

Taike myönsi rahoitusta neljälle toimijalle, joista yksi on Keski-Suomen liitto. Meidän hankkeemme tavoitteena on varmistaa, että uuden maakunnan suunnittelussa ja toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa mahdollistetaan kulttuuristen hyvinvointitoimenpiteiden toteuttaminen jatkossakin ja laajennetaan toimintaa myös niille alueille, joissa sitä ei vielä ole. Hankkeen tavoitteisiin pyritään tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen sote-valmistelijoiden kanssa. Projektikoordinaattorina aloittaa 1.2.2018 FM Tiina Kivioja. Hankkeen toteutusaikaa on tämä vuosi.

2 kommenttia

Suomi100 päättyi – miten meillä meni?

Torstaina 4. tammikuuta 2018 | Raija Partanen

 

Suomi100-juhlavuodesta tuli ennennäkemätön yhteinen juhla. Virallisen Suomi100-juhlavuoden kunniaksi järjestettiin noin 5000 tapahtumaa eri puolilla Suomea ja myös ulkomailla. Keski-Suomessa viralliseen Suomi100-ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita oli lähes 300, ja näiden lisäksi ympäri maakuntaa valtava määrä sellaisia suuria ja pieniä tapahtumia, jotka eivät virallista tunnusta valtioneuvoston kanslian Suomi100-sihteeristöltä hakeneet.

 

Juhlavuoden kokivat erityisen tärkeäksi ne noin 600 000 suomalaista, jotka itse osallistuivat juhlavuoden ohjelman tekemiseen. Ja niistäkin, jotka itse eivät ohjelmaa tuottaneet, neljä viidestä piti juhlavuoteen osallistumista tärkeänä.

 Juhlavuoden teemana oli Yhdessä. Ajatuksena oli synnyttää valtakunnallinen ja koko vuoden 2017 elävä juhlavuosi. Vuosi oli avoin kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville - Suomessa ja maailmalla.

Juhlavuoden teemaa lähestyttiin historian, tämän päivän ja tulevaisuuden näkökulmista. Tämän lisäksi juhlavuoden hankkeille ei Keski-Suomessa nimetty mitään erityistä maakunnallista teemaa kuten vaikkapa Etelä-Karjalassa, jossa maakunnallinen Suomi 100 -teema on karjalaisuus.

 

Keski-Suomen juhlavuoden ohjelma oli värikäs ja monipuolinen. Ohjelmassa oli musiikkia katusoiton MM-kisoista kauneimpien suomalaisten kuorolaulujen maratonkonserttiin, hienoja uusien näytelmien kantaesityksiä ja myös tuttujen näytelmien uudelleen tulkintoja, kiinnostavia näyttelyitä Saarijärven Paavosta suomalaiseen nykyvalokuvaan ja kuvataiteen klassikoihin, ansiokkaita kirjanjulkistuksia henkilökohtaisista sukutarinoista suomalaisten yritysten esittelyyn. Suomalaista kansallispukua juhlittiin niin näyttelyin kuin muotinäytöksin, liikuntatapahtumien kirjoon mahtuivat SM-hiihdot ja kyläyhteisöjen yhteiset sauvakävelytapahtumat, luonto ja ruoka saivat myös omia tapahtumiaan. Veteraaneja muistettiin eri tavoin useissa tapahtumissa ja Suomen sotien yksi sankari, 110-vuotias suomenhevonen, sai myös omat kunnianosoituksensa.

 

Valtioneuvoston kanslia oli varannut rahoitusta juhlavuoden hankkeisiin - jokainen maakunnan liitto sai valtion rahaa 90.000 euroa myönnettäväksi niille hankkeille ja tapahtumille, jotka Suomi100-sihteeristö oli hyväksynyt viralliseen ohjelmaan.  Keski-Suomessa valtion rahapottia kasvatettiin vielä 30.000 euron lisärahoituksella Keski-Suomen kehittämisrahastosta. Viralliseen ohjelmaan hyväksytyt keskisuomalaiset hankkeet hakivat rahoitusta lähes 1,1 miljoonan euron edestä, ja kun jaettavana oli 120.000 euroa, on selvää, että moni hyväkin hanke jäi ilman rahoitusta. Loppujen lopuksi 64 keskisuomalaista hanketta sai Suomi100-rahoituksen. Jokaisella hankkeella tuli olla myös omaa rahoitusta, ja kun otetaan huomioon rahoitettujen hankkeiden omarahoitus, keskisuomalaisten rahallinen satsaus juhlavuoteen on liki 700.000 euroa.

 

Osa hankkeista ja tapahtumista oli kertaluonteisia, juuri Suomen 100-vuotisjuhlaan räätälöityjä. Osa oli vuotuisia tapahtumia, joissa juhlavuonna oli joku erityinen Suomi100-näkökulma. Osa uusista, juhlavuoteen tuotetuista tapahtumista saattaa jäädä elämään ja synnyttää uusia traditioita ja perinteitä. Juhlavuosi tuotti myös paljon aineistoa, joka dokumentoi Suomen mikro- ja lähihistoriaa - kirjoja, valokuvia, dokumenttielokuvia, haastatteluaineistoja, karttasovelluksia. Näistä jää pysyvä muistijälki myös seuraaville sadalle vuodelle.

 

Aluekoordinaattorin näkökulmasta juhlavuosi herätti monenlaisia tuntemuksia. Iloa ja ylpeyttä kaikista upeista keskisuomalaisista hankkeista ja niiden tekijöistä. Riittämättömyyden tunnetta siitä, että kaikkia hienoja hankkeita ei pystytty taloudellisesti tukemaan. Aika ajoin hampaidenkiristelyä turhasta (valtion) byrokratiasta.  Loppujen lopuksi kuitenkin jää kiitollisuus siitä, että sain yhtenä pienenä osana olla mukana tekemässä kaikkien aikojen juhlavuotta!

 

Keski-Suomen liitto kiittää kaikkia keskisuomalaisia juhlavuoden tekijöitä ja toivottaa menestystä vuodelle 2018!

 

https://www.youtube.com/watch?v=FhX3f-CV8zM

Ei kommentteja

Kotiseudun momentum maakuntauudistuksessa

Tiistaina 9. elokuuta 2016 | Raija Partanen


Kajaanissa vietettiin viime viikolla valtakunnallisia kotiseutupäiviä. Päivien teeman, Tienviitta tulevaisuuteen, keskeisenä aiheena oli maakuntauudistus.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Ei käänny ilman ihmistä

Maanantaina 10. helmikuuta 2014 | Raija Partanen

Verkkokauppa Amazon myy Googlen käännösohjelmalla käännettyä kirjallisuutta. Moni maailmakirjallisuuden klassikko kääntyy mm. suomeksi helposti, nopeasti ja halvalla, kun teknologialla korvataan ihmistyövoima eli kääntäjät. Kuten tunnettua - ihmisillehän ainakin toistaiseksi pitää maksaa palkkaa.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Uudenlaisia tiloja uudenlaiselle työlle

Torstaina 10. marraskuuta 2011 | Raija Partanen

Tiistaisessa Open Days -seminaarissa puhuttiin luovista ympäristöistä. Saksalaisen aluemaantieteen professori Bastian Langen alustus herätti monia askarruttavia ajatuksia siitä, mihin kaikkeen siirtyminen kohti luovaa taloutta itse asiassa vaikuttaakaan. 

Työn luonne on muuttumassa. Korkean jalostus- tai lisäarvon töitä ei enää tehdä perinteisissä toimistoissa kahdeksasta neljään. Niitä tehdään eri paikoissa, eri puolilla maailmaa, vaihtuvissa, erilaisista asiantuntijoista koostuvissa luovissa verkostoissa. Eikä niitä tehdä useinkaan edes pysyvissä työsuhteissa - tekijät voivat olla osan aikaa palkkasuhteessa, osan aikaa vaikkapa tutkimusapurahalla ja osan aikaa yksityisyrittäjinä.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus