Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Tapani Mattila

Keski-Suomen maakuntajohtaja ja muutosjohtaja

Tule tekemään tulevaisuutta

Perjantaina 6. huhtikuuta 2018 | Tapani Mattila

Keski-Suomen päivänä, keskiviikkona 18.4., järjestetään Jyväskylän Paviljongissa Keski-Suomen torikokous. Tapahtuma on uusi, mutta jatkaa vanhaa hyvää perinnettä tehdä maakunnan tulevaisuutta yhteisvoimin. Keski-Suomesta on lähdetty kerran kuntavaalikaudessa risteilylle, jonka tavoitteena on ollut yhteisen tulevaisuusnäkymän vahvistaminen ja maakunnan toimijoiden verkostoituminen. Samalla asialla ollaan Keski-Suomen torikokouksessa.

 

Torikokouksen teemana on tulevaisuuden tekeminen. Tapahtumassa tehdään yhdessä Keski-Suomelle tulevaisuuskuvia eli arvioidaan, millainen Keski-Suomi on vuonna 2050. Tätä yhteistä arvioita hyödynnetään maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa ja muussa maakunnan kehittämistyössä.

 

Päivän puhujina on keskisuomalaisia, joille tulevaisuuden ratkaisut ovat arkipäivää Keski-Suomessa jo nyt. Näitä näkemyksiä kannattaa kuunnella! Puhujalistaan on odotettavissa vielä muutama uusi nimikin.

 

Torielämään kuuluvat tietysti torikojut, joilla voi käydä kiertelemässä ohjelman lomassa. Päivän päätteeksi on luvassa inhotuimmista ja ihailluimmista keskisuomalaisista kappaleista potpuri, joka on tätä tilaisuutta varten sovitettu ainutkertainen elämys.

 

Tulevaisuus on nuorten, joten heidän osallistumisensa tulevaisuuskuvien tekemiseen ja muuhun päivän antiin on erityisen tärkeä. Olemmekin jakaneet aktiivisille opiskelijoille vapaalippuja somekisojen ja opiskelijajärjestöjen kanavien kautta. Myös Rekry ja työelämä -tapahtumassa Jyväskylän Paviljongissa 11.4. on lippuja jaossa nuorille. Maakunnan jokaisesta nuorisovaltuustosta ja maakunnallisesta nuorisovaltuustosta on kutsuttu edustajat mukaan.

 

Toritapahtuman valmisteluun on osallistunut kymmeniä keskisuomalaisia: yritysten edustajia,  ruohonjuuritason kulttuuritoimijoita ja kaikkia siltä väliltä. On ollut ilahduttava huomata, että uudentyyppisen tapahtuman suunnittelu on kiinnostanut ja innostanut monia. Keski-Suomessa on vahvaa tapahtumaosaamista, jota suunnitteluryhmän jäsenet ovat tuoneet Torikokouksen valmisteluun.

 

Liput myynnissä 12.4. klo 12 asti

Haluamme kuunnella herkällä korvalla tapahtuman osallistujia. Tällä ensimmäisellä kerralla opittavaa on ollut erityisesti lipunmyyntiprosessissa. Pyysimme alun alkaen ilmoittautumisia 3.4. mennessä. Pääsiäisen lähiviikot ovat kuitenkin parasta loma-aikaa ja saimme etenkin ryhmäilmoittautumisten tekijöiltä pyyntöjä siitä, että ilmoittautumisaikaa jatkettaisiin. Ilmoittautumisaikaa onkin nyt jatkettu torstaihin 12.4. kello 12 asti. Tapahtuman ruuan raaka-aineet tulevat suurelta osin keskisuomalaisilta tuottajilta, joista osa on pienempiä toimijoita. Jotta heidän tehtävänsä ei muodostu mahdottomaksi, toivomme isompia ryhmäilmoittautumisia mielellään jo maanantain aikana.

 

Olemme kuulleet aktiivisten keskisuomalaisten toiveita myös toisessa lippuihin liittyvässä asiassa. Vaikka Torikokouksen lippujen hinta on murto-osa Keski-Suomen risteilyjen hinnasta, se on silti merkittävä summa etenkin työelämän ulkopuolella oleville. Nyt lippuhinnastoon onkin lisätty eläkeläisille ja työttömille alennuslippu puoleen hintaan. Käy lunastamassa omasi osoitteessa: https://e.eventos.fi/events/keskisuomi/torikokous

 

Tavataan torilla Jyväskylän Paviljongissa keskiviikkona 18.4.2018. Tervetuloa!

Tapani Mattila

Ei kommentteja

Keski-Suomessa osataan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Maanantaina 11. joulukuuta 2017 | Tapani Mattila

Keski-Suomessa on valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin tärkeä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskittymä. Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta tunnetaan hyvin, samoin maakunnan merkittävä kuntoutusosaaminen.

 

Toimijoita on paljon, ja moni on omalla erikoisalallaan vahvassa myötätuulessa. Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KeHO koordinoi yritysten, järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyötä, johon osallistuu jo miltei 20 alan keskeistä organisaatiota. KeHO:n jäseniä ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän Hippoksen kehitys Oy, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän Urheiluakatemia, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen Liikunta ry, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry, Keski-Suomen Yrittäjät ry, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja Metsähallitus. Hyvinvointialan eturintamassa toimii myös moni muu maakunnan järjestö ja yritys.

 

Jyväskylän yliopiston strategian yhdeksi painoalaksi on nostettu liikunta, terveys ja hyvinvointi. Nousevista aloista erityisesti monitieteinen aivotutkimus ja päätöksentekoa tukeva data-analytiikka tuottavat hyvinvointia ja terveyttä edistävää tietoa. Yhteistyö IBM:n tekoälyhanke Watsonin kanssa avaa huikeita mahdollisuuksia. Tutkimustyössä yhdistetään esimerkiksi terveys-, biopankki- ja liikunta-alojen tietomassoja. Lisäksi Jyväskylän yliopistossa tehdään laaja-alaista tutkimustyötä mm. perhetutkimuksen, gerontologian ja aivotutkimuksen alalla. Jyväskylän ammattikorkeakoulun vahvuutena on hyvinvointiala ja erityisesti valtakunnallinen kuntoutuksen osaamiskeskittymästatus.

 

Jyväskylään rakentuu Suomen ensimmäinen digisairaala. Projektissa ei ole kyse vain seinistä ja teknologiasta, vaan koko organisaation toimintatavoista. Jyväskylässä on jo nyt monitieteinen tutkimus- ja opetussairaalaekosysteemi, jota uudet ratkaisut vahvistavat.

 

Keskisuomalainen yhteistyö on poikinut ympärilleen hyvinvointi- ja terveysalan liiketoimintaa ja lisää on tulossa. Keskussairaalan ja yliopistokampuksen välimaastoon rakentuu nyt terveys- ja hyvinvointialojen toimijoita varten Kukkula ja Hippos, mutta terveyden ja hyvinvoinnin innovaatioaluetta on myös koko muu maakunta.

 

Yksi ylitse muiden: ihminen itse

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä yksi toimija on ylitse muiden: ihminen itse. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet ovat pohjimmiltaan ihmisen omia valintoja. Ihmiselle voidaan antaa hyvinvointiin tukityökaluja, mutta hänestä ei saa tehdä passiivista terveystoimien kohdetta. Tilaa ja tilausta onkin aivan uusille tuen muodoille, jotka voivat olla esimerkiksi digitaalisia palveluita. Tästä esimerkkinä on Firstbeat Technologies Oy. Myös esimerkiksi kulttuuri voi tuottaa merkittävän hyvinvointilisän ihmisen arkeen. Sekä kulttuurin kokeminen että yhteisöllinen kulttuurin harrastaminen edistävät terveyttä ja tuovat lisää elinvuosia. Uusi keskisuomalainen avaus, Meijän polku, puolestaan korostaa yhteisöllisyyden, levon, luonnon ja liikunnan yhteisvaikutusta.

 

On ilo tukea Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän KeHO:n toimintaa, Meijän Polku -hanketta ja muita keskisuomalaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen äärelle syntyneitä ja syntyviä toimintoja.

 

Olemme parhaillaan selvittämässä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, miten Keski-Suomi voisi toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtakunnallisena osaamiskeskuksena samaan tapaan kuin yliopistolliset sairaalat toimivat erikoissairaanhoidon puolella. Keskisuomalaisten hyvinvointiin on yhdessä toimien onnistuttu tekemään monenlaista parannusta. Osaamisesta hyötyisi moni ihminen maakunnan ja valtakunnan rajojen ulkopuolellakin.

 

Ei kommentteja

Keski-Suomen liiton johtaminen ja organisaatio uudistuu

Torstaina 23. helmikuuta 2017 | Tapani Mattila

Asiantuntija on oman tehtävänsä paras osaaja. Hän tuntee työn imua, eikä johdon yleensä juurikaan tarvitse patistella hommien hoitamiseen. Silti asiantuntijaorganisaatioissakin saatetaan päätyä tilanteisiin, joissa työyhteisön olisi pitänyt toimia paremmin joukkueena. Työssä saatetaan kokea turhautumista, vaikka työ sinänsä vastaisikin omaa osaamista ja kiinnostuksen kohteita. Johdon on syytä kääntää huomio ihmisistä näiden välisiin suhteisiin. Asiantuntijaorganisaatiossa ihmisten välisen vuorovaikutuksen johtaminen on tärkeämpää kuin yksilöiden johtaminen.

Tällaiset ajatukset mielessäni lähdin uudistamaan Keski-Suomen liiton johtamisjärjestelmää. Uudelleenorganisoitumisen tavoitteena on luoda jokaiselle Keski-Suomen liiton työntekijälle hyvät edellytykset onnistua ja innostua työssään. Kun työn tavoitteet ja vastuusuhteet ovat selkeät ja työkuorma jakautuu tasaisemmin, tämä tavoite on mahdollista toteuttaa.

Organisaatiomuutokselle on harvinaisen osuva ajankohta tänä keväänä myös siksi, että miehitämme avainrooleja uusilla henkilöillä. Hannu Korhosen siirryttyä eläkkeelle saamme riveihimme Pekka Hokkasen. Tuulia Nieminen on jo aloittanut viestintäpäällikkönä niin ikään eläköityneen Merja Lahden tilalla.  

 

Pois laatikoista

Monia tämän päivän huippuyrityksiä ja -organisaatioita yhdistää staattisista hierarkioista luopuminen. Hierarkiat korvataan prosessiorganisaatiolla, jossa johtamis- ja asiantuntijaroolit vaihtelevat kokouksen, projektin tai työryhmän mukaan. Osaaminen kohdentuu paremmin, työkuorman jakaminen sujuu joustavammin. Ehkäpä keskinäinen ymmärryskin lisääntyy, kun kollegat kohtaavat erilaisista rooleista käsin.

Perinteinen laatikkokaavio sopii asiantuntijaorganisaatioon huonosti. Itse asiassa mikään staattinen kuva ei voi tehdä täyttä oikeutta prosessimaisesti toimivalle organisaatiolle. Jollain tavalla organisaatio on kuitenkin kuvattava. Me olemme päätyneet matriisimalliin. Siinä asiantuntijaprosesseja johtaa Pekka Hokkanen ja henkilöstöasioita, ml. henkilöesimiestehtävät, Kari Luostarinen ja viestinnän päävalmentajana toimii Tuulia Nieminen.

organisaatio

Samalla kun staattisia rakenteita puretaan, vahvistetaan yhteistä käsitystä siitä, mitä itse kunkin vahvuudet ja osaaminen ovat. Karin tämän vuoden tärkeimpiä projekteja on jokaisen työntekijän tehtävänimikkeen ajantasaistaminen ja tehtäväkuvausten arviointi. Kaikille laaditaan koulutussuunnitelma. Kaikki tämä tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Näin varmistamme osaamisen ajantasaisuuden sekä liiton tarpeet että työntekijän urakehityksen huomioivalla tavalla. Jotta tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus toteutuu, on hyvä, että näiden prosessien johtaminen on yhden johtajan hallussa. Samalla kartutamme varmasti jokaiselle hyödyllistä kokemusta prosessiorganisaatiosta tulevaa maakuntauudistustakin ajatellen.

Osana johtamisjärjestelmän uudistusta muutamme kehityskeskustelut onnistumiskeskusteluiksi. Puutteiden ruotimisen sijaan asetamme tavoitteita ja keskustelemme niissä onnistumisesta. Lisäksi mietimme missä ja miten jokainen voi onnistua vielä entistä paremmin. Jokaisen perusoikeus on voida onnistua työssään ja saada palautetta onnistumisistaan.

 

Olli Ristaniemi tekee tilaa maakuntauudistusta varten luopumalla esimiestehtävistä omasta aloitteestaan. Tämä mahdollistaa aluesuunnittelun ja aluekehityksen prosessien yhdistämisen yhden asiantuntijajohtajan, Pekan, johdettavaksi. Tässä olemme edelläkävijöitä koko maassa. Maakuntakaavasta rakennetaan samalla vahvasti strategisen otteen maakuntakaava.

Ollille tehtävänkuvan muutos antaa mahdollisuuden paneutua Keski-Suomen saavutettavuuden edunvalvontaan. Kun tiedämme, millainen uuden kokeilija ja innostaja Olli on tehtävissään, on perusteltua odottaa, että tässäkin asiassa toimintamme nousee aivan uudelle tasolle. 

 

Täällä liiton toimistolla on ollut ilmassa jo jonkin aikaa käsinkosketeltava muutoksen odotus. Monet asiat loksahtavat paikoilleen tällä muutoksella, joka otetaan käyttöön 1.3.2017. Itse uskon, että tämä malli mahdollistaa entistä paremmin asiantuntijoiden välisen vuorovaikutuksen ja näillä eväillä voimme turvallisin mielin kohdata ne muutokset, joita kohtaamme maakuntauudistuksen myötä.

 

Tapani Mattila

maakuntajohtaja

 

 

 

2 kommenttia