Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Veli-Pekka Päivänen

Kehittämispäällikkö, FM, Joensuun yliopisto. Takana on pitkähkö työura itäisessä Suomessa erilaisissa elinkeinojen kehittämistehtävissä ja yli kymmenen vuoden työrupeama Keski-Suomen liitossa. Edessä keskisuomalaisen elinkeinojen kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittämishaasteet. Tapaat Veli-Pekan talvilauantaisin Pohjois-Päijänteen jäältä verkkokalastuksen parista, heinäkuussa kalastushommissa Puruvedeltä ja joskus Sippulanniemen golfkentältä.

Vienti vetää ja myyntimiehet lentää

Tiistaina 9. toukokuuta 2017 | Veli-Pekka Päivänen

 

Keski-Suomi on päässyt hyvään kasvuvauhtiin. Liikevaihdot kasvavat kaikilla seuduilla ja kaikilla toimialoilla. Työttömyys on ollut laskussa jo viime vuoden alusta saakka. Myös pitkäaikaistyöttömyys kääntyi jyrkkään laskuun maaliskuussa.

 

Talouden kasvun kärjessä oli viime vuonna Keski-Suomessa rakentaminen ja kotimarkkinakysyntä. VM:n ylijohtaja Mikko Spolander on todennut osuvasti 14.4.2017, että "jos kasvu on hyvin työvoimapainotteista ja kulutusvetoista, se parantaa julkista taloutta enemmän kuin vientivetoinen ja tuottavuuteen perustuva kasvu." Näin on käynyt, ja kulutusvetoinen kasvu näkyy mm. kuntien hyvissä tilinpäätöksissä. Toisaalta ekonomistit ovat todenneet, että kasvu on vakaalla pohjalla vasta silloin kun teollisuuden vienti elpyy.

 

Useiden ennustuslaitosten tuoreet talousennusteet ovat povanneet vajaan kahden prosentin kasvua tälle ja ensi vuodelle. EK:n tuore suhdannebarometri kertoo, että teollisuuskin on elpymässä kovaa vauhtia. Keski-Suomen teknologiateollisuuden näkymät ovat parhaat koko Suomessa. Teollisuuden elpyminen tuo kasvulle laajuutta ja varmistaa kasvun jatkuvuutta. Keski-Suomi on elänyt ja elää jatkossakin viennistä. Vuoden 2008 finanssikriisin myötä Keski-Suomi menetti miljardin vientitulot ja 7500 henkilötyövuotta ja kunnat menettivät verotuloja 32 miljoonaa/vuosi. Kehitys näyttää nyt hyvältä ja suunta on oikea.

 

Viennin kasvu tarvitsee hyvät yhteydet maailmalle. Keski-Suomessa on moitittu monesti huonoja liikenneyhteyksiä. Kävimme Finnairin edustajien kanssa keskusteluja nykyisistä lentovuoroista ja niiden käyttäjistä. Vuorot on suunniteltu siten, että niiltä pääsee kolmesti päivässä hyvin jatkolennoille. Aamukoneelta on erinomaiset yhteydet Eurooppaan, iltapäiväyhteys avaa reitit Aasiaan ja illansuun koneesta pääsee kaukoreiteille. Myös paluuyhteydet Jyväskylään on rakennettu kv-matkustajia ajatellen. Finnairin osakkuusyhtiö Norra aloitti operoimaan Jyväskylän lentoja noin vuosi sitten. Matkustajamäärien kasvu alkoi samanaikaisesti. Viime vuonna matkustajia oli liki 52 000. Matkustajat ovat kiittäneet Jyväskylä-Helsinki välin aikatauluja ja matkustajista yli 85 % jatkaa maailmalle. Luku on Suomen suurimpia. Lentoliikennettä pitääkin katsoa kv-näkökulmasta, ei maan sisäisenä liikenneyhteytenä. Nykyinen lentoliikenne ei siis kilpaile lainkaan Jyväskylän ja Helsingin välillä junan tai linja-autoliikenteen kanssa.

 

Lentoyhteydet palvelevat myös keskisuomalaisia lomamatkailijoita. Halvimmillaan Jyväskylästä pääsee kesällä pitkäksi viikonlopuksi esimerkiksi Berliiniin ja takaisin n. 200 eurolla. Lähtö aamulla torstaina tai perjantaina klo 5.50, Berliinissä klo 8.45 ja paluu myöhään sunnuntai-iltana. Kolme tai neljä kokonaista päivää perillä.

 

Maakunnan ja Jyväskylän näkökulmasta on toivottavaa, että lentovuorot säilyvät vähintään nykyisellään. Kysynnän kasvaessa vuoroja tarvitaan tietenkin lisää. Mitä enemmän vienti vetää ja myyntimiehet lentävät, sitä varmemmalla pohjalla lentoyhteydet ovat. Lisäksi on hyvä, että lentoyhteydet hoituvat kaupalliselta pohjalta eivätkä ole paikallisen julkisen tuen varassa. Haikailut suorista reittiliikenneyhteyksistä Jyväskylästä Eurooppaan on myös syytä unohtaa. Uusi yhteys vaatii aina paikallista rahallista panostusta ja syö myös olemassa olevan liikenteen kannattavuutta ja näin vaarantaa nykyisten yhteyksien säilymisen. Käyttäkäämme siis nykyisiä yhteyksiä hyväksemme mahdollisimman paljon.

 

Lennokasta kesää

Ei kommentteja

Rakennemuutosten hoidosta elinvoiman kehittämiseen

Perjantaina 7. huhtikuuta 2017 | Veli-Pekka Päivänen

 

Oli ilo katsoa tuoreen Keski-Suomen Aikajanan tilastoja: vienti vetää, liikevaihdot kasvavat kaikilla seuduilla ja toimialoilla sekä työttömien määrä laskee. Käyrät ovat oikeaan suuntaan. Kunnia kasvusta kuuluu kaikille yrityksille ja seuduille. Samaan aikaan julkiset kehittämisrahat ovat vähentyneet. Vähemmällä hankerahalla on saatu enemmän aikaiseksi. Hyvä niin.

 

Loistavana esimerkkinä kasvusta on Keuruun seutu, joka on kärsinyt 2000-luvulla kaksi isoa äkillistä rakennemuutosta. Teollisuuden rakennemuutos iski seudulle 2007, jolloin Keuruu menetti 170 teollista työpaikkaa. Toinen iso rakennemuutos iski Keuruulle 2012, jolloin tehtiin päätös varuskunnan lakkauttamisesta ja Keuruu menetti 300 työpaikkaa. Valtioneuvosto nimesi Keuruun 13.9.2012 äkillisen rakennemuutoksen tukialueeksi vuoden 2015 loppuun saakka. Moni pohti, että tämä on kaupungin kuolinisku. Nyt Keuruu keikkuu kasvutilastojen kärjessä, liikevaihdot hyvässä kasvussa ja työttömyys laskussa. Keuruulla on tehty asioita aivan varmasti oikein.

 

Muistan hyvin Keuruun varuskunnan lakkautuspäätöksen alkushokin. Keuruu oli vaatimassa valtiolta 100 %:n kompensaatiota varuskunnan lakkauttamisesta. Valtiolta tuli tyly viesti: ei tule rahasäkkiä. Valtio ohjeisti, että Keuruun tulevaisuus on keruulaisten omissa käsissä. Pienen hämmennyksen jälkeen Keuruu otti ohjat omiin käsiinsä ja aloitti määrätietoiset rakennemuutos- ja kehittämistoimenpiteet. Tavoitteena oli mm. varuskunta-alueen saaminen uuteen käyttöön, alueen pk-yritysten kehittäminen, Hotelli Keurusselän toiminnan kehittäminen, uusien yritysten saaminen Keuruulle sekä kaupungin strategian päivittäminen. Suurin osa kehittämistoimenpiteistä on tehty ilman ulkopuolista rahaa. Varuskunta-alue on vaihtanut omistajaa, pk-yritykset kasvavat Keuruulla, Hotelli Keurusselkä on toiminnassa, Lapwall perustaa uuden tehtaan Haapamäelle ja työllistää pian 80 työntekijää, kaupunki on tehnyt rohkeita päätöksiä mm. koulukeskuksen rakentamisessa. Keulink Oy ja sen toimitusjohtaja Nea Kontoniemi ovat oiva ilmentymä rakennemuutoksen hyvästä hoitajasta. Nean positiivinen, määrätietoinen ja avarakatseinen toimintatapa on edesauttanut rakennemuutoksen tuloksellisessa hoidossa.

 

Hyviä tuloksia rakennemuutoksen hoidosta on myös Viitasaarella, jossa Kaskipuu laajentaa toimintaa. Jämsän seudulla Hallin varuskunta-alueelle suunnitellaan maailmanluokan datakeskusta.  Karstulastakin kuuluu hyviä uutisia: Honkarakenne saa uusia tilauksia. Tässä on vain muutama hyvä esimerkki
Keski-Suomen seuduilta.

 

Rakennemuutoksia on tapahtunut Suomessa jatkuvasti, ja monet niistä ovat olleet äkillisiä ja ennalta arvaamattomia. Rakennemuutoksen hoidossa on tapahtunut suuri muutos. Aiemmin valtio toi paikkakunnalle määrämuotoisen kehittämismallin sekä rahaa. Näiden uskottiin auttavan. Ehkä se vähän lohdutti, mutta ei tuonut välttämättä pysyvää muutosta. Tulevaisuudessa pärjäävät ne kunnat, jotka pystyvät ennakoimaan tulevia rakennemuutoksia ja varautumaan niihin. Näin estetään tulevat äkilliset rakennemuutokset. Maakuntauudistuksen myötä kunnille tulee suurempi vastuu elinvoiman kehittämisestä. Elinvoiman kehittäminen on varautumista tuleviin rakennemuutoksiin. Elinvoiman kehittämisellä varmistetaan, että Keski-Suomi pysyy jatkossa kasvu-uralla.

 

Ovatkohan tulevaisuuden rakennemuutokset positiivisia yllätyksiä, kuten biotuotetehtaan rakentaminen Äänekoskelle tai Uudenkaupungin autotehtaan 1000 uutta työpaikkaa?

 

Ei kommentteja

Kasvu Openista mallia maakuntauudistuksen kasvupalveluihin

Tiistaina 8. marraskuuta 2016 | Veli-Pekka Päivänen


Suomi on ollut suurten taloudellisten haasteiden kourissa vuodesta 2008 alkaen. Saamme miltei päivittäin lukea, että Suomi tarvitsee lisää kasvuhaluisia yrityksiä, elämme jatkuvassa rakennemuutoksessa, julkiset yritystuet ovat turhia, kehittämisyhtiöiden rooli on muuttumassa, kuntien tehtävänä on huolehtia elinvoimasta, maakuntauudistus tehostaa julkisia yrityspalveluja, perinteisen teollisuuden on uusiuduttava ja yritysten on kansainvälistyttävä. Ilmassa on ollut enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Nykyiset rakenteet ja julkiset yrityspalvelut ovat muutoksen keskellä ja tilalle on syntymässä jotain aivan uutta. Tästä esimerkkinä on se, että monet kunnat ovat purkamassa noin parikymmentä vuotta vanhoja seudullisia kehittämisyhtiöitä ja siirtämässä elinkeinojen kehittämisen takaisin kunnan omaksi toiminnaksi. Tämä ilmiö leviää kulovalkean tavoin ympäri Suomea. Toivottavasti uusi organisointi tuo myös lisää tehoa apparaattiin ja muuttaa myös toimintatapoja. 

Toisaalta yritykset ovat ottamassa yhä suurempaa vastuuta kehittämisestä, esimerkiksi Keski-Suomen kauppakamarin kehittämästä Kasvu Openista on tullut Suomen suurin kasvuyritysten kehittämistapahtuma. Kasvu Openissa yritykset neuvovat toisiaan kasvamaan ja kehittymään ja vieläpä ilmaiseksi. Tänä vuonna sparrausta sai 349 yritystä ympäri Suomen ja Kasvu Openin huipentumaan Jyväskylässä lokakuun lopussa osallistui liki 2 000 henkilöä. Kasvu Openista on tullut muutamassa vuodessa todellinen kasvuyritysten kansanliike tai paremminkin yksityinen yritysten kehittämisliike. Vastaavanlaisia yksityisiä yritysten uusia kehittämisyhteisöjä ovat SLUSH ja jyväskyläläislähtöinen Nordic Business Forum. 

Olen pohtinut elinkeinojen kehittämisen muutosta mukaillen M. Porteria vuodelta 1995. Muutoksen vanhasta uuteen malliin voisi tiivistää Kasvu Openin tapauksessa seuraavasti: 

  • Kasvu Openissa taitavat ja kokeneet yksilöt osallistuvat liiketoiminnan kehittämiseen, ennen julkisilla kehittäjillä oli suurempi merkitys. 
  • Kasvu Openin toteuttamisesta vastaavat yksityisen sektorin toimintaorganisaatiot, vanhassa mallissa yhteiskunnan ylläpitämät organisaatiot. 
  • Kasvu Open korostaa kannattavaa kasvavaa liiketoimintaa, aiemmin korostettiin tuettua liiketoimintaa. 
  • Kasvu Openissa yritykset ovat vientiin orientoituneita, ennen yritykset palvelivat paikallisia yhteisöjä ja liiketoimintoja. 
  • Kasvu Openin perusta on yksityinen sektori, aiemmin valtion ja kuntien omistamilla organisaatioilla oli iso rooli. 
  • Kasvu Open korostaa hyvinvoinnin luomista, ennen korostettiin sen jakamista.

Maakuntauudistuksen yhtenä tehtävänä on luoda malli ja toimintatapa kasvupalveluiden organisointiin maakunnassa. Kasvu Openista ja muista uusista yrityslähtöisistä kehittämismalleista saamme oivat erimerkit siitä, miten yritysten kehittämispalveluja voidaan tehdä täysin uudella tavalla. Otetaanpa oppia!

Ei kommentteja

Keski-Suomi -laiva pelastui merihädästä

Keskiviikkona 24. helmikuuta 2016 | Veli-Pekka Päivänen

Keski-Suomi -laiva joutui rajuun myrskyyn kansainvälisillä merillä syksyllä 2008, menetimme viennin laskun myötä 7 500 työpaikkaa ja kunnat menettivät vuositasolla verotuloja yli 30 miljoonaa euroa. Keski-Suomi -laivan vientivetoiset moottorit yskivät pahemman kerran, mutta eivät sentään pysähtyneet kokonaan. Olimme lähes haaksirikon partaalla. Tunnelma laivassa oli hämmentävä, entiselle kurssille ei ollut paluuta.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Noin viikon positiiviset uutiset Keski-Suomesta

Torstaina 29. lokakuuta 2015 | Veli-Pekka Päivänen


Syksyn pimeydestä huolimatta valoa on näkyvissä ainakin Keski-Suomen yhteistyössä, taloudessa, imagossa sekä liikenteessä. Tässä muutama viikon sisällä julkaistu positiivinen uutinen.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Vielä on kesää jäljellä

Tiistaina 23. kesäkuuta 2015 | Veli-Pekka Päivänen

Keski-Suomen yritysvetoinen matkailustrategia näyttää toteutuvan. Yritykset investoivat matkailukeskuksiin ja kehittävät monipuolisesti palveluja eri kohderyhmille lamasta huolimatta. Meillä palvellaan festarikansaa, kulttuuriväkeä, golfareita sekä perhematkailijoita. Hyvä niin.

Keski-Suomen talvimatkailun lippulaiva Himos on kehittynyt myös kesämatkailun kärkikohteeksi. Uusien investointien myötä Himoslomien järjestämät kesäfestarit keräävät tänä suvena arviolta 150 000 maksavaa asiakasta Himokselle. Himos Parkin uusi 8 000 henkilön teltta sai tuli- tai paremminkin vesikasteen juhannuksena. Hyvin näytti teltta palvelleen. Kauan suunniteltu Himoksen kylpyläkin on taas hyvin lähellä lopullisia investointipäätöksiä ja siinä on mukana myös kansainvälistä väriä Intiasta saakka. Jospa kolmas kerta toden sanoo.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Sanomalehtikatsaus

Torstaina 4. kesäkuuta 2015 | Veli-Pekka Päivänen


Hallitus on vaihtunut ja lehdistössä käydään vilkasta keskustelua Keski-Suomen tilanteesta. Tässä muutama asiaan liittyvä lehtiuutinen Keskisuomalaisesta:

6 kommenttia Lue koko kirjoitus

Maahanmuuttajat pelastavat Keski-Suomen väestönkasvun?

Keskiviikkona 28. tammikuuta 2015 | Veli-Pekka Päivänen

Tilastokeskus julkaisi juuri tiedot maakuntien ja kuntien väestömuutoksista. Keski-Suomen väestönkasvu on ollut 2000 luvulla yleensä keskimäärin 700 - 800 henkilöä/vuosi. Toissavuonna kasvua tuli kuitenkin vain 163 henkilöä ja viime vuonna enää 67 henkilöä.

Oltiin sentään plussalla, hyvä niin. Jäin pohtimaan syitä, miksi näin on käynyt. Tarkemmat analyysit paljastivat yllättäviä seikkoja: syntyvyys suhteessa kuolleisuuteen vähenee ja muuttotappio kasvaa. Väestön kasvu on siis maahanmuuttajien varassa.

3 kommenttia Lue koko kirjoitus

SLUSHia keskisuomalaisittain

Keskiviikkona 19. marraskuuta 2014 | Veli-Pekka Päivänen


Helsingin messukeskuksessa järjestettävästä SLUSH -tapahtumasta on kasvanut Euroopan tai, joidenkin puheiden mukaan, koko maailman suurin ja paras yrittäjyyden edistämistapahtuma. Siellä kohtaavat yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat, start up yritykset, kansainväliset enkelisijoittajat, kansainväliset pääomasijoittajat,
yksityiset yritysten kehittäjät sekä julkisen sektorin toimijat.

7 kommenttia Lue koko kirjoitus

Maaherran hommissa

Perjantaina 22. elokuuta 2014 | Veli-Pekka Päivänen

Mitä teit kesällä? kysyivät työkaverit elokuussa. Vastasin pilke silmäkulmassa, että tein maaherran hommia.

Heinäkuun alussa avasin Suomen suurimman vessan ja seuraavalla viikoilla riipuin köysissä. Puheessa oli totta ainakin toinen puoli. Leikkasin tosiaan Himoksella Terassi Riemun avajaisnauhan. Riemun alakerrassa on rakentajien mukaan Suomen suurin vessa.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Odotettavissa pitkä kuuma kesä

Tiistaina 24. kesäkuuta 2014 | Veli-Pekka Päivänen


Konepaja käy tulikuumana, otsikoi Talouselämä 24.6.2014 ja jatkaa: taas uusi tilaus, Valmetin viimeaikainen tilausvyöry saa jatkoa.

Kuuma kesä on tulossa siis ainakin Valmetille ja toivottavasti myös pitkä sellainen. Näitä uutisia on kaivattu ja onneksi niitä on tullut jatkuvasti lisää. Valmet on saanut useita isoja tilauksia pitkin kevättä ja kesää. Myös muilla konepajoilla tilauskirjat ovat täyttymään päin. Näyttää vahvasti siltä, että Keski-Suomen teknologiateollisuuden suhdannenäkymät ovat kääntyneet hyvään nousuun usean laihan vuoden jälkeen.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Biopesua

Torstaina 15. toukokuuta 2014 | Veli-Pekka Päivänen

Maailma muuttuu ja mielipiteet sen mukana. Näin voisi todeta kun olen seurannut Äänekosken uuden biotuotetehtaan investointisuunnitelman saamaa laajaa huomiota. Kaikki ovat hankkeen takana ja ylistävät sitä isänmaallisena tekona. Miten on mahdollista, että uuden sukupolven sellutehtaan investointisuunnitelma herätti kaikkien mielenkiinnon ja että kaikki haluavat olla mukana?

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Muut vie, Keski-Suomi vikisee

Keskiviikkona 26. maaliskuuta 2014 | Veli-Pekka Päivänen

Suomessa on ollut meneillään jo usean vuoden ajan aluehallinnon ja -palveluiden uusjako sekä samalla uusien aluerajojen veto. Näin on tapahtunut sekä julkisella että yksityisellä puolella.

Julkisen hallinnon ja palveluiden osalta Keski-Suomi ja Jyväskylä ovat olleet menettäjinä. Esimerkkeinä voisi mainita hätäkeskuksen siirron Jyväskylästä Vaasaan, poliisihallinnon siirron Jyväskylästä Tampereelle, Finnveran aluetoimiston siirron Jyväskylästä Tampereelle sekä viimeisempänä SOTE-asiat Keski-Suomesta Kuopioon. Myös EU-rahoituspäätöksiä keskitetään: Keski-Suomen liiton EU-rahoituspäätökset ja hallinto hoidetaan jatkossa Pirkanmaan liitossa ja kaikki Länsi-Suomen ELY-keskusten EU-päätökset ja hallinnot Keski-Suomen ELY-keskuksessa.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Yrittäjä, katso itään!

Perjantaina 1. marraskuuta 2013 | Veli-Pekka Päivänen

Melkein kymmenen prosenttia keskisuomalaisista on vailla oikeita töitä. Syyskuussa työttömänä oli 18 000 ja työllistämistoimenpiteissä liki 8 000, yhteensä 26 000 ihmistä. Työttömien määrä tulee kasvamaan vielä kasvamaan, sillä kaupungit ja isot yhtiöt käyvät parhaillaan YT-neuvotteluita, joiden kohteena on tuhansia työntekijöitä.

3 kommenttia Lue koko kirjoitus

Riskillä rajoille

Keskiviikkona 18. syyskuuta 2013 | Veli-Pekka Päivänen

Pesäpallo on hieno ja strateginen laji. Entisenä pesäpalloihmisenä otan mielellään oppia kyseisestä lajista myös aluekehitykseen.

Ollessani Imatralla 1990-luvulla pohdimme IPV:n uutta slogania ja yhdeksi vahvaksi ehdokkaaksi nousi slogan "Rajat kiinni".
Haimme yhteistyökumppaniksi rajavartiolaitosta ja tullia. Silloisissa epävarmoissa ajoissa kyseinen teema toimi erinomaisesti.
IPV voitti mestaruuden vuonna 1991 ja saavutti hopeaa vuonna 1993.
Ja Suomen rajat kestivät Neuvostoliiton hajoamisen tuoman uhkan.

3 kommenttia Lue koko kirjoitus

Vanhasta uuteen

Tiistaina 16. huhtikuuta 2013 | Veli-Pekka Päivänen

Suomen talouden tulevaisuus on sankan sumun peitossa. Kukaan ei tunnu tietävän milloin ja missä kaivattu kasvu alkaa. Jatkuva rakennemuutos on haastanut suomalaisen hyvinvointimallin.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Hankehelvetistä tuloksiin

Keskiviikkona 6. maaliskuuta 2013 | Veli-Pekka Päivänen

Suomi ja koko Eurooppa valmistautuu uuteen EU ohjelmakauteen 2014-2020 mielenkiintoisissa tunnelmissa. Euroopan talous yskii eikä kasvua ei ole näkyvissä muutamaan vuoteen. Kasvua on haettava uudella tavalla. Nykyinen hankevetoinen kehittämismalli ei toimi.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Venäjältä lisää loistoristeilijätilauksia

Maanantaina 7. tammikuuta 2013 | Veli-Pekka Päivänen

Vuodenvaihteen suurimpia talousuutisia oli se, että miljardin euron loistoristeilijätilaus menikin Ranskaan. Laivan rakentaminen olisi kestänyt muutaman vuoden. Valtio olisi antanut innovaatiotukea kymmeniä miljoonia, mutta silti tilausta ei saatu. Kaikki johtuu rakennemuutoksesta, sanotaan. Kerrotaan myös, että viennin rakenne tulee muuttumaan. Palvelujen osuus tulee kasvamaan.

Ei kommentteja Lue koko kirjoitus

Matkailuesitteet joutavat historiaan

Perjantaina 16. marraskuuta 2012 | Veli-Pekka Päivänen

Nykyisin jokainen kunta, seutu ja maakunta tekevät näyttäviä kiiltävälle paperille painettuja matkailuesitteitä, joita jaetaan erilaisilla messuilla. Lisäksi seudut järjestävät matkatoimistoille tutustumismatkoja alueilleen.  Uusimpien tutkimusten mukaan tämän tapa on aivan turha. Rahat menevät hukkaan, koska asiakkaat eivät enää lue painettuja esitteitä. He eivät hae messuilta matkakohteita ja he eivät varaa matkoja enää matkatoimistoista.

3 kommenttia Lue koko kirjoitus

Kalaa, viinaa ja Fairya!

Torstaina 23. elokuuta 2012 | Veli-Pekka Päivänen

Venäläiset matkailijat ovat tänä kesänä vallanneet Kaakkois-Suomen ja aivan kirjaimellisesti. Venäläisten rajanylitysten, majoitusvuorokausien ja tax free -myynnin määrät ovat kasvaneet viime vuodesta 50-60 prosenttia.

Viime vuosi oli huippuvuosi. Tänä vuonna Imatran ja Lappeenrannan tax free -myynti nousee yhteensä 120 miljoonaan euroon.  Vertailun vuoksi voisi todeta, että Jyväskylän vuosittainen tax free -myynti on alle miljoona euroa vuodessa.

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Matkailusta kuuluu kummia

Keskiviikkona 21. maaliskuuta 2012 | Veli-Pekka Päivänen

Keski-Suomen matkailun kehittämisessä tapahtui iso muutos vuonna 2005. Yritykset olivat kyllästyneet matkailun kehittämishankkeisiin, jotka eivät johtaneet todellisuudessa mihinkään kehitykseen. Palaute yrityksiltä oli niin voimakasta, että asialle oli tehtävä jotain.

Keski-Suomen matkailuparlamentissa päätettiin muuttaa kehittämisen tapaa. Uuden strategian pohjaksi valittiin yrityslähtöisyys sekä vetovoimaisten matkailukeskusten kehittäminen. Matkailuparlamentissa pidettiin kädennostoäänestys asiasta. Yritykset olivat uuden strategian kannalla ja hankevetäjät kannattivat julkisvetoista mallia.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Venäjä, Venäjä, Venäjä ja laatu

Torstaina 10. marraskuuta 2011 | Veli-Pekka Päivänen

Suomesta on tullut venäläisten suosituin matkailukohde.  Tämä tuli selväksi Himoksella 9.11.2011 pidetyssä Keski-Suomen matkailuparlamentissa. Suomi on ohittanut Kiinan ja Suomen takana ovat Egypti, Turkki, Saksa ja Thaimaa. Venäläiset tekevät tänä vuonna liki 4 miljoonaa matkaa Suomeen. Keski-Suomen markkinaosuus näistä matkoista on alle kaksi prosenttia. Aika vähän, kun verrataan Keski-Suomen matkailun markkinaosuutta koko Suomen matkailusta, joka on 6,5 prosenttia. Tänä vuonna venäläisiä majoitusvuorokausia kertyy Keski-Suomessa 40 000. Tämä määrä pitäisi kolminkertaistaa, jotta saisimme meille kuuluvan osan venäläisistä matkailijoista. Lisäys oli 120 000 majoitusvuorokautta ja rahaa tulisi useita miljoonia euroja vuodessa. Eiköhän oteta oma osuutemme!

Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Hallitus selvittää - Keski-Suomessa toimitaan

Keskiviikkona 22. kesäkuuta 2011 | Veli-Pekka Päivänen

Tämän viikon luetuin julkaisu on ehdottomasti Jyrki Kataisen hallitusohjelma. Sitä on luettu, selitetty, tulkittu ja myös arvosteltu. Sen kanssa meidän on elettävä seuraavat neljä vuotta. Mitä ohjelma merkitsee Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisen kannalta? Asiaa pitää tarkastella meidän omasta näkökulmasta eikä vain siitä mitä ohjelmaan on kirjattu.

2 kommenttia Lue koko kirjoitus