Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Kasvuun 17 miljoonaa

25.4.2016 12.28 | Mikko Tiirola

 

Työttömyys on riivannut Keski-Suomea muuta maata kovemmin, mutta nyt yritysten liikevaihdot ovat kääntyneet kasvuun ympäri maakuntaa. Kasvua pitäisi ruokkia kaikin mahdollisin tavoin. Vipuvoimaa kasvun vauhdittamiseen on tarjolla myös Euroopan unionin rakennerahastoista. Kyse ei ole nappikaupasta. Unionin alueella jaetaan rahastojen kautta noin 60 miljardia euroa aluekehittämisrahaa vuosittain. Suurin osa siitä menee köyhille Itä-Euroopan maille.


 

Meillekin rahoja suunnataan, vaikka Suomi onkin nettomaksaja. Ohjelmakaudella 2014-2020 Keski-Suomen kehittämiseen on käytettävissä noin 120 miljoonaa euroa. Kestävää kasvua ja työtä -ohjelman (Euroopan Aluekehitysrahasto EAKR ja Euroopan sosiaalirahasto ESR) rahoitus on 80 miljoonaan euroa. Maaseudun kehittämiseen on varattu 40 miljoonaa euroa. Vuositasolla rahaa on siis käytössä 17 miljoonaa euroa Keski-Suomen kasvun, työllisyyden ja maaseudun kehittämiseen.

 

Mihin miljoonat menevät?

Rahastojen käyttöä ohjaavat EU:n ja valtion linjaukset. Tällä kaudella neljännes rahastojen kautta jaettavista varoista suunnataan ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin. Siksi erityisesti biotalouden ympärille rakennettavat kehittämishankkeet ovat rahoittajien suosiossa.

Rahoitettavien hankkeiden täytyy läpäistä ohjelma-asiakirjojen seula. Niillä rajataan rahojen käyttöä, ja sieltä tulee se kuuluisa hankkeisiin liittyvä byrokratia. Yrittäjyyden edellytyksiä halutaan kohentaa, mutta säädökset hankaloittavat monesti rationaalista ja maalaisjärkistä kehittämistä.

Keski-Suomen maakuntavaltuusto on linjannut, että täällä rahoitusta suunnataan biotalouteen, digitalouteen, osaamiseen, matkailuun sekä hyvinvointipalveluihin. Tavoitteena on luoda maakuntaan rakennerahastorahoituksen avulla 2 000 uutta yritystä, 10 000 uutta työpaikkaa ja lisätä vientituloja miljardilla eurolla.

120 miljoonan jakamisesta tehdään päätökset maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR), sen sihteeristössä, maakuntahallituksessa ja ELY-keskuksessa.

MYR on lakisääteinen, maakunnallinen toimielin, jonka tehtävänä on linjata maakunnan kehittämistä ja EU-tukien kohdentamista. Maakuntahallituksen asettamassa MYRrissä ovat edustettuina kunnat, valtionhallinto sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. MYR päättää ohjelmien painotuksesta toimeenpanosuunnitelmassaan. Keski-Suomen erikoisuutena ovat MYRrin alaisuudessa toimivat työryhmät metsäbiotalouden ja ruokasektorin kehittämiseksi. Työryhmien jäsenet ovat pääosin yrittäjiä, jotka tuovat asiantuntemustaan maaseudun kehittämisohjelman toteutukseen.

 

Hankebyrokratia haittaa

Pääosan hankevalinnasta hoitaa rahoittajien (maakuntaliitto, ely-keskus) yhteinen sihteeristö. Hanketta arvioidaan sihteeristössä kahteen otteeseen: sopiiko hanke ohjelman valintakriteereihin, maakuntastrategian painotuksiin ja kaikkien kehittämistoimenpiteiden kokonaisuuteen.

MYRrin puheenjohtajana olen puheoikeudella sihteeristön kokouksissa mukana. Hankkeiden valinta ja arviointi sujuu rutiinilla. Valitettavasti hakemusten määrää ovat karsineet hankemaailmaan liittyvä byrokratia, alentuneet tukitasot ja vaatimus suuremmasta omarahoituksesta.

Minusta tuntuu, että hankebyrokratian takia aitoja kehittämishankkeita jää rahoituksen ulkopuolelle, kun hankemaailma ja yrittäminen eivät kohtaa. Jääköhän liian suuri osa kehittämisrahoituksesta edelleen pönkittämään hankeammattilaisia, kuten koulutusorganisaatioita ja julkisen sektorin organisaatioita? Kehittämisraha on tehotonta silloin, jos suurimmaksi saavutukseksi jää hanketyöntekijän työllistyminen.

Yritysten, kuntien elinkeinotoimen ja kehittämisyhtiöiden nykyistä aktiivisempi mukaan saaminen olisi tärkeää. Hankeammattilaisten ja elinkeinoelämän törmäyttämiseen pitäisi tehdä lisää töitä, jotta saamme kehittämisrahoista paremmin vipuvoimaa Keski-Suomen kasvun tukemiseksi.

 

Mikko Tiirola 
maakunnan yhteistyöryhmän pj.
Petäjävesi

 

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 23.4.2016.

4 kommenttia "Kasvuun 17 miljoonaa"

Kaija Taipale 25.4.2016 14.14

Erittäin hyvä kirjoitus MYR:in puheenjohtajalta, jolla on näkemystä ja kokemusta ja asiantuntemusta tästäkin aiheesta. Eli komppaan puheenjohtajaa: hankeammattilaisten ja elinkeinoelämän törmäyttämiseen on tehtävä enemmän töitä. Kauppakamarilla oli taannoin palkattuna hankeammattilaisia yritysten tueksi. Moni hyvä hanke saatiin tuolloin käyntiin ja maaliin. Kuka ideoisi jotain vastaavaa, jotta rahaa kohdennettaisiin K-S:n kasvun tukemiseksi.

Lauri Oinonen 25.4.2016 17.04

Kiitän MYR:n puheenjohtaja Mikko Tiirolaa maakuntaamme realistisesti kehittävistä näköaloista.Nyt jos koskaan tällaisia ajatuksia tarvitaan. Emme saa antaa sijaa antautumismieliallle. Mahdollisuudet ovat monet, onneksi.
On hyvä, että Mikko tuo tervettä optimismia esille. Kiitos Mikko!

Pasi Patrikainen 26.4.2016 9.23

Mikolta hyvä kirjoitus ja informaatiota EU-rahoituksesta. Ns. hallintobyrokratia pitää hoitaa, mutta ei anneta sen haitata toimintaa.

Olen samaa mieltä Mikon kanssa siitä, että eri toimijoiden "törmäyttäminen" vaati aktiivisuutta, tiedon vaihtoa ja välitystä eri tahojen kesken.

Yhteisellä toiminnalla ja keskustelulla voidaan myös vähentää hallinnollisten toimien tuskaa ja helpottaa uusien ideoiden toteuttamista.

Hankeammattilainen 4.5.2016 10.45

Mukavan asiallisia ja positiivisia huomioita MYR:stä. Oman käsitykseni mukaan suuri osa ko. näkökulmista kohdentuu juuri MYR:n itsensä toimintaan ja MYR on avainroolissa halutun muutoksen tekemisessä? Alla siis muutamia ajatuksia hankeammattilaisen näkökulmasta.

HANKERAHAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS
Toki hankkeiden työllistämisvaikutus pienissäkin hankkeissa usein hanketyöntekijää laajempi: ostopalveluiden kautta ostetaan moninaisia palveluita, joiden kautta rahaa kilahtaa muuallakin. Usein myös sinne tärkeään pienyrittäjien kassaan. Toki se hankekohtaisena summana usein pieni, mutta kun tarkastellaan maakunnallisella ja edelleen kansallisella tasolla, niin puhutaan sadoista ja jopa tuhansista hankkeista - ja edelleen moninkertaisesti kertautuvista summista.

HANKERAHOITUKSEN HAALIJAT
Totta, että iso osa hankerahoituksesta kilahtaa julkisen sektorin organisaatioille. Siinä hyvää ja huonoa. Mutta jos - ja selvästi kun - hankerahoitusta halutaan törmäyttää yli-sektoreiden, niin eikös vain, että juuri tässä kohtaa MYR:n rooli on ratkaiseva? Liekö olen ymmärtänyt oikein, että MYR:n ydintehtävä on varmistaa hankerahoituksen ja kehittämisen suunnan oikeellisuus ja tarvittaessa tehdä siihen muutosta hankevalinnoisssa ja niiden lausunnoissa kuin myös asian lobbaamisessa ylemmille organisaatioille ja sitä kautta aina sinne komissioon asti.

Toivottavasti kehittämistahot, ml. maakunnalliset yhteistyöryhmät, sisäistävät tämän roolin ja vastuun ja sitä kautta mahdollisuutensa juuri itse tehdä tuota muutosta. Samoin kuin toivottavasti jokainen meistä hankkeiden kanssa työskentelevistä muistaa, että olemme kehittämistyössä. Kehittämistyössä tarvitaan tahtoa ajatella laajasti, kykyä käsitellä joka suunnalta tulevaa kritiikkiä ja kypsyyttä kuunnella asiantuntijoita. Mutta myös rohkeutta tehdä muutosta itse eikä vain toivoa sitä.

Kommentoi "Kasvuun 17 miljoonaa"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

Tällä toimenpiteellä pyritään estämään lomakkeen käyttö roskapostitukseen.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.