Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Saisiko olla: biokaasulla kymmenesosa maakuntaan tuodusta öljystä pois ja 500 uutta työpaikkaa

3.5.2016 13.16 | Outi Pakarinen
Outi tankkaa autoaan Kalmarin biokaasutankilla.

Outi tankkaa autoaan Kalmarin biokaasutankilla.

 

Keski-Suomeen tuodaan öljyä noin 400 miljoonaa litraa eli 4 000 GWh vuodessa. Rahassa mitattuna tämän arvo on noin 450 miljoonaa euroa, selviää Keski-Suomen energiataseesta. Keski-Suomen teknisesti hyödynnettävällä biokaasupotentiaalilla (keskimäärin 460 GWh) voitaisiin korvata runsaat 10 % maakuntaamme tulevasta fossiilisesta öljystä. Varovaisten arvioiden mukaan biokaasupotentiaalin käyttöönoton ja siihen oleellisesti liittyvän ravinne-kierrätyksen ympärille voisi syntyä jopa 500 työpaikkaa.


 

Keski-Suomen biokaasupotentiaalista on nykyisin käytössä korkeintaan joitain prosentteja. Vuonna 2017 Keski-Suomeen valmistuu kaksi uutta biokaasulaitosta, toinen Jyväskylän Mustankorkealle yhdyskuntien biohajoavien jätteiden käsittelyyn ja toinen Äänekoskelle Metsä Fibren sellutehtaan lietteiden käsittelyyn. Näiden laitosten jälkeenkin käytössä on enimmillään 16 % teknisestä biokaasupotentiaalista. 

 

Käyttäjiä tarvitaan

Missä se iso raaka-ainepotentiaali lymyää? Isoin ja toistaiseksi täysin hyödyntämätön raaka-ainepotentiaali lymyää maataloudessa. Suojavyöhykenurmet ja muut nurmet joita ei tarvita eläinten rehuksi, olki ja eläinten lanta - siinäpä raaka-aineet biokaasureseptiin. Miksei sitä oteta käyttöön? Syitä on ollut monia. Yksi keskeisimmistä lienee se, että biokaasun tuotanto maatiloilla vaatisi suhteellisen suuria investointeja. Investointiin olisi mahdollista saada investointitukea, mutta silloin tila ei saisi myydä energiaa tilan ulkopuolelle. Kuitenkin sitä muuta tiloilla tuotettavaa saa, tai oikeastaan pitääkin myydä tilan ulkopuolelle. Haastava tilanne, mutta ymmärtääkseni tähän ovat lainsäätäjät puuttumassa.

Toinen oleellinen tekijä biokaasun tuotannon yleistymisessä on löytää kaasun käyttäjät. Kaasuverkon varrella tilanne on helpompi, kun jalostetun kaasun voi siirtää verkon kuljetettavaksi sopiviin käyttökohteisiin. Mutta onnistuu se ilman verkkoakin, se on nähty maailmalla ja Suomessakin. Biokaasua voidaan käyttää niin sähkön kuin lämmön tuotantoon, sillä voidaan korvata öljyä ja maa- tai nestekaasua teollisuudessa ja siitä voidaan jalostaa liikennepolttoainetta. Mikä olisi ensimmäinen keskisuomalaisella biokaasulla tuotettu elintarvike tai joku muu tuote? Biokaasun voimalla tehdään jo kuljetuksia Keski-Suomessakin, mutta mukaan mahtuu vielä monta päästöttömästä liikenteestä kiinnostunutta kuljetusyrittäjää ja muuta toimijaa.

 

Eiköhän pelata samaan maaliin? 

Liiketoimintaekosysteemillä tarkoitetaan verkostoa, jossa erityyppiset toimijat, esimerkiksi suuryritykset, pk- ja mikroyritykset, TKI-toimijat ja julkisen tahon toimijat, tekevät yhteistyötä yli toimialarajojen, luodakseen toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluja tai kehittääkseen uutta osaamista ja tuotantoresursseja.

Keski-Suomessa on valtavan hyvät mahdollisuudet kehittää biokaasuekosysteemiä, sillä täältä löytyvät kaikki tarvittavat toimijat, raaka-ainetta ja kaasun potentiaalisia käyttäjiä. Selvästi myös tahtotila alkaa olla suotuisa ja yhteinen. Onnistuminen edellyttää kaikkien keskisuomalaisten toimijoiden pelaamista samaan maaliin. Ei ole väliä sillä, kuka maalin lopulta tekee. Varastin muuten nuo kaksi edellistä lausetta uudelta maakuntajohtajalta. Ne sopivat mielestäni aika moneen, biokaasuunkin.

Edellä lueteltujen ekosysteemitoimijoiden lisäksi nostaisin keskiöön vielä yhden, kaikkein tärkeimmän toimijan: me kuluttajat tai sanoisinko ihmiset. Me voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa paljon myös biokaasun tuotannon ja käytön yleistymiseen. Sinä päätät.

Tule mukaan "Biokaasusta joukkovoimaa" -tapahtumaan 13.5.2016: http://www.sitra.fi/tapahtumat/hiilineutraali-teollisuus/biokaasusta-joukkovoimaa ja näkemään ja kokemaan biokaasuautot "BiokaasuKS - Autoillaan puhtaasti tulevaisuuteen" -tapahtumaan 14.5.2016: https://www.facebook.com/biokaasuks.

 

https://www.keskisuomi.fi/aluekehitys/biotalous/biokaasu

 

 

3 kommenttia "Saisiko olla: biokaasulla kymmenesosa maakuntaan tuodusta öljystä pois ja 500 uutta työpaikkaa"

Marita Salenius 3.5.2016 21.56

Tuo maatalouden osuus ei ole aivan noin yksinkertainen. Jo nyt on monella pellon puutetta eläinten rehuntuotantoon. Vieläkö sitä puutetta pitäisi lisätä! Toiset vuokraa peltoja vain EU-tukien maksimoimiseksi.Samalla naapuri kärvistelee pienellä peltomäärällä ja joutuu ostamaan rehua, kun ei ole saanut lisäpeltoa vuokratuksi/ostetuksi - joko on hävinnyt euroissa tai muuten ei ole vuoranantajalle/myyjälle "sopiva". Mutta kaipa se sitten on se rehuomavaraisuuden saavuttamattomuuden viimeinen niitti, että pellot valjastetaan energiakäyttöön.

Ajatus on hyvä, mutta toteutus voi aiheuttaa tuskaa. Pitäisiköhän muutta tuolla kohdassa ... nurmet, joita ei tarvita eläinten rehuksi... niin, että nurmet, joita ei käytetä eläinten rehuksi. Tarvetta kuitenkin todella olisi!

Sitten se lanta, jota tulee, käytetään tarkkaan pellolle, että ostolannoitteiden määrän saa minimoitua. Toki silloin, jos lantaa on enemmän, kuin direktiivien ehdot sallivat pellolle levittää, on mahdollista miettiä sen ylimääräisen myyntiä. Mutta ei niillä ylijäämillä taloja lämmitetä.

Mutta mikäpäs siinä, jos energian tuotannossa saan paremman tulon pellosta, kuin että kierrätän eläimen pötsin kautta, niin ei muuta kuin "enrgiamiljonääriksi" vaan.

Ruokohelpihän oli varsinainen hyvä-huono esimerkki. Pieleen meni. Missä vika? Vähän kun tuli "jökkiä", niin luovutettiin. Ei edes pyritty ratkaisemaan loppupään teknisiä ongelmia. Kaikki oli valmiina: sopimukset, tukijärjestelmät, korjuutekniikka, mutta siellä loppupäässä koettiin homma liian monimutkaiseksi. En ihan tästä nyt usko, että "tarpeettomat" heinäpellot sen paremmin pärjäisivät.

Erna Elo 4.5.2016 8.12

Lanta voidaan käyttää biokaasutuksen jälkeen lannoitteena. Tässä ei puhuttu lannan poltosta vaan kaasun talteenotosta. On sopimuskysymys, myydäänkö kanta pois ja ostetaan lannoitteita tilalle vai käytetäänkö kaasutettu lanta kaasulaitoksen osakkaiden omille pelloille. Eikä peltoja kannata poistaa ruuantuotannosta, koska kaasut saadaan talteen paitsi mätänevästä kasvijätteestä myös lannasta ja ulosteista.

Outi Pakarinen 4.5.2016 10.09

Kiitos arvokkaasta viljelijänäkökulmasta. On totta että asia ei ole yksinkertainen ja on toki ongelmallista, jos paikallisesti on puutetta pelloista rehuntuotantoon. Biokaasun tuotannolla maatalouden biomassoista ei missään nimessä ole tarkoitus kilpailla peltopinta-alasta ruuan- ja rehuntuotannon kanssa. Peltojen energiakäyttöpotentiaali perustuu Maa- ja metsätalousministeriön arvioon, jonka mukaan Suomessa jopa 500 000 hehtaaria peltopinta-alaa voidaan ottaa käyttöön ruuan- ja rehuntuotannon vaarantumatta. Biokaasuprosessiin kelpaa myös huonompilaatuinen rehu, olki ja erilaiset kasvintuotannon sivutuotteet.
Polttoprosessiin verrattuna biokaasuprosessissa ravinteet eivät häviä, vaan ne voidaan biokaasun tuotantoprosessin jälkeen kierrättää takaisin peltoon. Eikä pelkästään voida, vaan niin todella tulisi tehdä. Eli myöskään lannan sisältämät ravinteet eivät biokaasuprosessissa häviä, vaan ovat itse asiassa sen jälkeen jopa kasveille käyttökelpoisemmassa muodossa, sen lisäksi hajuhaitat vähenevät biokaasukäsittelyn aikana.
Ja saadulla biokaasulla voidaan lämmittää taloja, tuottaa sähköä tai jopa liikennepolttoainetta. Jepualla biokaasulaitos tuottaa biokaasua lannasta ja elintarviketeollisuuden sivutuotteista. Biokaasua käyttää mm. Snellman, joka on pystynyt korvaamaan paikallisella biokaasulla aiemmin ostamansa fossiilisen öljyn. Ravinteet kiertävät takaisin viljelykiertoon. Keskisuomalainen ”malliesimerkki” on Kalmarin tila Laukaassa, joka tuottaa lannasta, muista maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista biokaasua. Biokaasulla lämpenee oma tila, muutama lähialueen talo, siitä tuotetaan sähköä ja jopa liikennepolttoainetta noin 150 000 diesellitraa vastaava määrä.
Polttoprosessiin ruokohelpi ei sitten sopinutkaan, ja se oli pettymys monille. Biokaasuprosessiin sekin itse asiassa sopisi, siihen se vaan pitäisi korjata aikaisemmassa kasvun vaiheessa. Tarpeettomien heinäpeltojen hyödyntämisessä biokaasun tuotantoon on omat haasteensa ja koko ketjun toimivuus on taattava, mutta haasteethan on tehty yhdessä ratkaistavaksi.

Kommentoi "Saisiko olla: biokaasulla kymmenesosa maakuntaan tuodusta öljystä pois ja 500 uutta työpaikkaa"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

Tällä toimenpiteellä pyritään estämään lomakkeen käyttö roskapostitukseen.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.