Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Muut vie, Keski-Suomi vikisee

26.3.2014 14.22 | Veli-Pekka Päivänen
Siipeensä saanut?

Siipeensä saanut?

Suomessa on ollut meneillään jo usean vuoden ajan aluehallinnon ja -palveluiden uusjako sekä samalla uusien aluerajojen veto. Näin on tapahtunut sekä julkisella että yksityisellä puolella.

Julkisen hallinnon ja palveluiden osalta Keski-Suomi ja Jyväskylä ovat olleet menettäjinä. Esimerkkeinä voisi mainita hätäkeskuksen siirron Jyväskylästä Vaasaan, poliisihallinnon siirron Jyväskylästä Tampereelle, Finnveran aluetoimiston siirron Jyväskylästä Tampereelle sekä viimeisempänä SOTE-asiat Keski-Suomesta Kuopioon. Myös EU-rahoituspäätöksiä keskitetään: Keski-Suomen liiton EU-rahoituspäätökset ja hallinto hoidetaan jatkossa Pirkanmaan liitossa ja kaikki Länsi-Suomen ELY-keskusten EU-päätökset ja hallinnot Keski-Suomen ELY-keskuksessa.


Yrityksetkin ovat tehneet uusia aluetason rajauksia. Nordea-pankilla on oma Järvi-Suomen alueensa, Keskolla on ollut jo pitkään alueena Järvi-Suomi, tosin eri rajauksella kuin Nordealla. Myös Keskisuomalainen-konserni  on laajentanut toimintojaan Savon puolelle jo kauan sitten. Lehden edesmennyt päätoimittaja Erkki Laatikainen hahmotteli aikanaan ajatusta Väli-Suomesta, jonka veturina olisi Jyväskylä. Matkailussa Keski-Suomi on MEKin kartoissa osa Järvi-Suomea. Restelin aluemyynti hoitaa Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun hotellit.  Kansainväliset toimijat ovat jakaneet Suomen omalla tavallaan. Hyvänä esimerkkinä on Ikea, jonka yhden toimipisteen vaikutusalue on n 150 km. Siksi Ikeat ovat Tampereella ja Kuopiossa, ei Jyväskylässä.

Korkeakoulut ovat tehneet yhteistyötä yli maakuntarajojen ja jopa yhdistyneet, esimerkkinä Itä-Suomen yliopisto, jonka Kuopion ja Joensuun yliopistot muodostivat. Vuoden 2017 alusta yhdistyvät Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut. Etelä-Karjalan uusi maakuntajohtaja Matti Viialainen on jo usean vuoden ajan visioinut Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yhdistävää Saimaan maakuntaa.


Maakuntien rajat ovat siis ylittyneet monella toimijalla ja tilanne on jo arkipäivää. Nyt ei kannata murehtia menneitä päätöksiä, vaan täytyy miettiä tulevaisuutta. Maakunnan päättäjien olisikin syytä pohtia ainakin seuraavia kysymyksiä Keski-Suomen menestymisen kannalta.

Linjaako SOTE -uudistus myös muita tulevia julkisen hallinnon aluejakoja?
Pystyykö Keski-Suomi olemaan yhtenäinen esimerkiksi SOTE -asioissa?
Miten Keski-Suomi voi vaikuttaa päätöksiin, jotka tehdään alueen ulkopuolella?
Miten yhteinen edunvalvonta järjestetään, kun kullakin hallinnolla on omat keskuskaupunkinsa?
Mikä on maakuntien tulevaisuus?
Mihin ja minkä nimiseen suuralueeseen Keski-Suomen kannattaisi liittyä: Itä-Suomeen, Järvi-Suomeen, Väli-Suomeen vai Länsi-Suomeen? Vai annetaanko muiden päättää mihin Keski-Suomi kuuluu?

Vastauksia kannattaa miettiä viimeistään Keski-Suomen strategiassa 2040, joka hyväksytään maakuntavaltuustossa kesäkuun alussa.

 

Ei kommentteja "Muut vie, Keski-Suomi vikisee"

Kommentoi "Muut vie, Keski-Suomi vikisee"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

Tällä toimenpiteellä pyritään estämään lomakkeen käyttö roskapostitukseen.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.