Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Biotalousoppia tulppaanien maasta

27.4.2015 10.45 | Hannu Koponen


Farmasia, polymeerit, levät ja bioaromaattiset yhdisteet - lista biotalouden asioista, joiden hallitsemisesta ja tuotteistamisesta olisi nyt hyötyä Keski-Suomelle, on pitkä.

Oppia ja muutosta biotalouden kentälle olivat hakemassa Hollannista Sari Åkerlund, Ääneseudun kehitys Oy:stä, Anneli Yli-Martimo, Laura Vertainen ja Mari Hakkarainen Jyväskylän ammatti-korkeakoulusta sekä Hannu Koponen ja Hilkka Laine Keski-Suomen liitosta.


Hollannissa BioBased Delta -alueella on jo vanhastaan totuttu siihen, että raaka-aineen saa kuljetettua kaukaakin paikan päälle jalostettavaksi. Alue on nimittäin yksi kemianteollisuuden maailmanluokan keskittymistä eikä kemianteollisuuden perinteistä raaka-ainetta, öljyä, löydy vierestä. Ovatko hollantilaisen biotalouden menestyksen lähtökohdat öljynjalostamisen kulta-ajan myötä opittuja?

Raaka-ainevarat ovat meillä Keski-Suomessa kaiken lähtökohta, mutta Hollannissa raaka-aine tulee kaukaa maailmalta ja korkean asteen jalostaminen sekä siihen liittyvä osaaminen on se juttu. Molemmille alueille on kuitenkin yhteistä se, että jalostuksesta syntyy lisäarvo ja lisäarvosta vientitulot. Ja siitä se meillekin kipeästi kaivattu hyvinvointi syntyy yritysten ja työpaikkojen kautta.

 

Yli rajojen

Uusien tuotteiden tekeminen ei kuitenkaan synny pelkästään omin voimin. Tästäkin löytyy hyvä esimerkki Hollannista: sokeriteollisuus ja kemianteollisuus ovat löytäneet toisensa. Sokerijuurikkaan hyödyntämättömistä osista syntyy biokaasua ja sokerista jalostetaan tulevaisuudessa kemikaaleja, joita voidaan hyödyntää kemianteollisuudessa. No, ei Hollannissakaan kaikkea osata, öljyn väheneminen on yksi ajava voima biopohjaisten kemikaalien kehittämisessä. Aiemmin öljystä kemikaaleja valmistaneet yritykset haistavat nyt öljyn vähenemisen ja fossiilisista luopuvan maailman. Onko vastaus silloin toinen tuontitavara, puu? Siinä on meidän voimamme: kestävä metsätalous ja sitä kautta tulevaisuuteen riittävä puuraaka-aine. Oli mukava kuulla, että suomalaista osaamista arvostetaan Euroopassa ja kanssamme halutaan tehdä yhteistyötä.

Koulutuslaitoksemme ja tutkimusorganisaatiomme osaavat ja jakavat hanakasti osaamistaan.  Nyt tarvitaan lisäksi yhteistyötä yli perinteisten rajojen, kansainvälistymistä ja kontakteja. Siinä meillä on vielä oppimista. Meidän tulee hyödyntää kansallinen ja kansainvälinen osaaminen, joka liittyy biotalouden erilaisten jalosteiden kehittämiseen. Innovoida, kasvaa ja olla rohkeita ja nopeita. Aika tälle on nyt eikä kymmenen vuoden päästä. Meidän pitää löytää niitä kavereita, jotka ovat tätä jo tehneet ja joiden kokemuksista voisi olla meille hyötyä. Samalla meidän tulee viedä ylpeinä maailmanmarkkinoille omia menestystarinoitamme. Kaikki mahdollisuudet tulee avata potentiaalisille yrityksille.

Uusille toimijoille tuli hyvä houkutin 21.4, kiitos Metsä Fibren.  Työ on vasta alkamassa, varsinkin Äänekoskella. Mutta meidän muidenkin tulee kääriä hihamme. Charles Darwin oli oikeassa: kilpailusta selviää parhaiten se, joka pystyy vastaamaan ympäristön muutokseen ja muuttumaan mukana.

 

Biotaloutta edistää BERST-hanke, asiasta lisää täällä: 
https://www.keskisuomi.fi/edunvalvonta_ja_yhteistyo/kansainvaliset_yhteydet/kv_-hankkeet/berst
http://www.berst.eu/

 

Ei kommentteja "Biotalousoppia tulppaanien maasta"

Kommentoi "Biotalousoppia tulppaanien maasta"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

Tällä toimenpiteellä pyritään estämään lomakkeen käyttö roskapostitukseen.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.