Keski-Suomen liiton blogi

Kirjoittajina Keski-Suomen liiton johto ja muut talon asiantuntijat sekä vierailijat. Juttuaiheet ovat kirjoittajien omia valintoja ja näkemyksiä. Lue ja kommentoi! Kommentit päivitetään työaikana.

Päin pyörän satulaa

13.8.2015 14.10 | Merja Lahti


Olemme palanneet suurin joukoin takaisin arkeen. Tukka pitää aamuisin kammata ja kengät laittaa jalkaan. Kalenterit on päivitetty ja uudet salasanat hankittu unohtuneiden tilalle. Herätyskellot, salkut, läppärit ja työmatkaa taittavat kulkupelit on valjastettu käyttöön.

Rutiinit asettuvat kohdilleen ja päivät rytmittyvät viikonloppujen katkomiin pötköihin.
Kyllä se siitä. Mutta nyt tulee kuitenkin motkotusta.


Pyörällä vai ei?

Polkupyöräilijää kohdellaan Jyväskylän keskustassa kaltoin. Keväällä tuli tämä uusi keksintö, punaisella maalatut pyöräkaistat. Niiden tarkoitus on kai raivata pyöräilijöille turvallista ajotilaa kaupunkiliikenteessä.

Kaunis ajatus, mutta ymmälle menee fillaristin pää esimerkiksi Harjun kulmalla, kun pitäisi päästä Harjukadun suunnasta Sepänkadulle. Punainen pyöräkaista vie kyllä sujuvasti oikealle alas Väinönkatua, mutta vasemmalle Viitaniemen suuntaan joutuu sompailemaan henkensä kaupalla. Ainoa keino on sukeltaa kolmion takaa risteykseen ja toivoa että selviää hengissä kahdesta suunnasta vyöryvien autoletkojen lomitse.  

Ja sama tuska töistä lähtiessä. Jos ylität Sepänkadun suojatietä pitkin kohti Harjukatua, joudut jalkakäytävälle, jossa ei saa pyöräillä. Ajoradan punainen turvaväylä alkaa vasta tuonnempana.

Vielä hankalampaa on suunnata pyörän kanssa Keski-Suomen Talolta Väinönkadun kautta keskikaupungille. Pikkupätkän saa tulla pitkin kevyen liikenteen väylää, jossa pyöräilijöitä tosin mulkoillaan kuin pahantekijöitä. Mutta sitten pitäisi päästä Väinönkadun oikealle puolelle pyöräkaistalle. Kadun yläpäässä on suojatien merkki, mutta rotvallin reunat ovat korkeat eikä suojatietä ole maalattu katuun - että onko siinä suojatie vai ei?

Vasenta kapeaa jalkakäytävää joutuu kulkemaan pyörineen melkein torin kulmalle, ennenkö pääsee ylittämään leveän Väinönkadun suojatietä pitkin. Ellei sitten hurauta väylän poikki jostain vaan, kuolemaa halveksien.

Jos kaikesta tästä on selviytynyt hengissä torin kupeeseen, voi taas surrata punaista pyöräilykaistaa pitkin alaspäin - jos uskaltaa. Pyöräkaista kulkee nimittäin ajoradan ja bussipysäkin välissä eivätkä isot vihreät bussit tietenkään mahdu omalle tontilleen. Vain huimapäisin soluttautuu neljän ruuhkassa siihen solaan.

 

Pihakatu vai ei?

No sitten tästä Kauppakadun yläpään pihakadusta. Idea lienee ollut, että autot pois, paitsi pihoihin ajajat ja muut ihan välttämättömät, ja heillä nopeus korkeintaan 20 kilometriä tunnissa. Ja muut kaduntallaajat sinne viihtymään, kiireettöminä, kukkaistutusten ja terassien katveeseen.

Puolitiehen näyttää jääneen tämäkin toteutus. Autoliikenne pihakadulla on vilkasta ja enimmäkseen ajetaan normaalia kaupunkivauhtia. Joku kukkapönttö on uskaliaasti asetettu nippanappa ajoradan puolelle, samoin hauskat pyörätelineet, jätskikioski ja muutama ahtaan oloinen terassi. Mutta kun ajoväylä on jätetty leveäksi, eivät autoilijat noteeraa koko pihakatua.

Auttaisikohan jos kadulle tulisi lisää "kalustusta": kukkia, penkkejä, kojuja ja leikkitelineitä, niin että autojen olisi pakko hidastaa niitä kierrellessään? Myös tehostettu nopeusvalvonta rapsakoine sakkoineen voisi olla opettavaista, näin alkuvaiheessa.

No niin, siinä teille, liikennesuunnittelijat, polkupyöräilevän tädin vuodatus.

6 kommenttia "Päin pyörän satulaa"

Aimo Asikainen 14.8.2015 8.33

Pihakatu vai ei.
Kauppatu yläosastaan muutettiin Pihakaduksi. Samat ovat meikäläisen huomiot, kuin Merjankin.
Autoilijat eivät tiedä tai eivät halua tiedostaa, että pihakadulla liikennöidään jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ehdoilla. Autoliikennenne sallitaan pihakadullasiksi, jotta liikkeissä autolla asioivillakin olisi mahdollisuus saapua ydinkeskustaan. Olen pyöräillyt pihakadulla ja ajaessani pikkuhiljaa, sain tööttäyksiä osakseni, joten ompa vielä joppimisen paikkaa, varsinkin autoilijoilla.

Kaija Taipale 14.8.2015 14.01

Hei kaikki autoilijat ja pyöräilijät ja jalankulkijat pihakaduilla. Kannattaa pitää silmät auki eikä suinkaan uskoa kaupunkisuunnittelijöiden lausumaa siitä, että jalankulkijoiden ei tarvitse katsella lainkaan ympärilleen, koska se on autoilijan ja pyöräilijän velvollisuus. Aina kun on liikennettä ympärillä, pitää huolehtia itse itsestään eikä luottaa liikaa 'kavereihin'. Jos tulee pyörän tai auton runtelemaksi, niin jalankulkija on aina se häviävä osapuoli. Ja pyöräilijätkin voisivat opiskella liikennelainsäädäntöä eikä kuvitella sitä, että pyöräilijällä on etuoikeus liikenteessä. Jopa väistämisvelvollisuus koskee samoin säännöin pyörää kuin autoa. Itsesuojeluvaisto on se tärkein vaisto liikenteessä.

Teemu Tenhunen 20.8.2015 20.06

Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun pyöräkaistoista muutama kommentti...

Lähtökohtaisesti koko remonttihan on alueella on vielä kesken, joten liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä on turha vetää. Järjestelyt muuttuvat varsinkin Harjukadulla ja Sepänkadulla. Harjukadulla kaistojen linjauksia muutetaan hieman pyöräilyn kannalta paremmiksi, pyöräkaistat tulevat Sepänkadulle, Tapionkadun suuntaan yhdistetylle jalkakäytävälle ja pyörätielle tulee loiva luiska, opastuksia ja maalauksia kehitetään jne. Pyöräilyseuran puolelta kommentoimme muutama viikko sitten uusimpia suunnitelmia.

Pyöräkaistoja käytetään maailmalla yleisesti parantamaan pyöräilyolosuhteita. Kaistoja on erityisesti keskustatyyppisillä alueilla mutta myös maanteiden varsilla, asuntoalueilla vilkkaimmilla pyöräreiteillä jne. Olen ajanut pyöräkaistoilla ehkäpä 30 maassa. Kaistoja on myös kaikissa muissa Pohjoismaissa, Reykjavikiinkin oli tullut kaistoja, kun tässä kesällä siellä kuukausi fillaroitiin. Esimerkiksi New Yorkissa kaistat ovat parantaneet kaikkea liikenneturvallisuutta, autojen ylinopeudet ovat vähentyneet murto-osaan ja ylipäätään liikenneonnettomuuksien määrä on vähentynyt.

Pyöräilyn sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta 1-suuntaiset pyörätiet ovat sinällään paras ratkaisu, mutta (aina 1-suuntaiset) pyöräkaistat ovat yleisesti heti seuraavana. Pyöräkaistat ovat myös 1-suuntaisia pyöräteitä merkittävästi helpompia ja halvempia toteuttaa - usein pyöräkaistat edeltävätkin 1-suuntaisia pyöräteitä. Kun pyöräily yleistyy ja suunnitteluosaamista tulee lisää, niin vilkkaimmille ja ongelmaväylille rakennetaan 1-suuntaisia pyöräteitä kaistojen tilalle. Pyöräkaistat ovat kuitenkin parempi ratkaisu kuin huonot 1-suuntaiset pyörätiet.

Pyöräkaistojen ja muiden 1-suuntaisten ratkaisujen etuna on se, että niistä sekä pihakaduista ja ajoradoista saadaan johdonmukainen, turvallinen, sujuva ja kattava pyöräväyläverkko. Nämä väylät linkittyvät toisiinsa juohevasti, toisin kuin nykyiset 2-suuntaiset yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet sekä 2-suuntaiset pyörätiet. Varsinkin yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet on lähes mahdotonta linkittää turvallisesti ja liikennesääntöjen mukaisesti muihin nykyisiin väylätyyppeihin.

Tilastojen valossa ajoradoilla ja pyöräkaistoilla on Suomessakin turvallisinta pyöräillä, jalkakäytävillä pyöräileminen on sen sijaan kaikkein vaarallisinta. Yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet eivät ole kovin paljon jalkakäytäviä turvallisempia. Tämä johtuu siitä, että yhdistettyjen jalkakäytävien ja pyöräteiden sekä ajoratojen risteyksiä on lähes mahdoton suunnitella turvallisina.

Suomessa kaistat ovat vielä varsin uusi ratkaisu, joten luonnollisesti sekä niiden suunnittelu että käyttö vaatii opettelua. Kaistoja tulee ja pitää tulla lisää, jotta niillä pyöräilemiseen opitaan. Ei ole kuitenkaan epäilystä siitä, etteivätkö kaistat sinällään olisi oiva pyöräily lisäävä ja helpottava ratkaisu.

Kirjoituksesta käy hyvin ilmi se, ettei kirjoittaja tunne liikennesääntöjä ja fiksuja pyöräilytapoja kovin hyvin.

Esimerkiksi jos pyöräkaista päättyy ja erillistä pyörätietä ei ole, niin siirrytään normaaliin tapaan ajamaan ajoradalla. Vasemmalle käännyttäessä ryhmittäydytään vasempaan reunaan, suoraan ajaessa ajoradan keskelle ja oikealle käännyttäessä oikeaan reunaan. Aina käännyttäessä näytetään käsimerkkiä. Kaupunkiliikenteessä suoralla linjaosuudella pyöräillään ajoradan keskellä, jos ajokaista on niin kapea, etteivät autot voi turvallisesti ohittaa pyöräilijää samaa kaistaa käyttäen. Pyörällä ajetaan ajoradalla samoin kuin muillakin ajoneuvoilla eli mopolla, moottoripyörällä tai autolla. Suuri(n) osa suomalaisista ei valitettavasti osaa kansainvälisiä tapoja ajoradalla pyöräilemisestä.

Suojatiellä ei sinällään saa pyöräillä, ainoastaan pyöräteiden jatkeilla saa toistaiseksi fillaroida. Siirtymäaika pyöräteiden jatkeiden merkitsemisestä päättyy 2017, tosin voi olla, että LVM muuttaa lainsäädäntöä ennen sitä.

Jos pyöräkaista ei ole turvallinen ajaa, jos esimerkiksi bussi on sen päällä tai kaista muuten tuntuu liian kapealta, niin tällöin pyöräillään viereisen ajokaistan keskellä. Auton edessä tai takana ollessa ajaminen on turvallisempaa kuin aivan auton vieressä.

Säännöllisiin katuajoihimme voi ja kannattaa tulla opettelemaan fiksun kaupunkipyöräilyn saloja.

www.jyps.fi/katuajot

Lopuksi voi vielä todeta, että pyöräily on sitä turvallisempaa mitä enemmän pyöräillään. Tehokkain tapa parantaa pyöräilyturvallisuutta on edistää pyöräilyä.

Teemu Tenhunen 20.8.2015 20.06

Ja tarvittaessa voimme järjestää oman katuajokoulutuksen vaikkapa Keski-Suomen liiton henkilökunnalle. :)

www.jyps.fi/katuajot

Merja 21.8.2015 8.18

Still alive!

Kiitos Teemulle valistuksesta. Katutyöt tosiaan näyttävät jatkuvan Sepänkadun kulmilla.

Katuajo-opetus ei varmaan olisi pahitteeksi meille kenellekään, mukaan lukien ne pihakatuautoilijat. Tosin näillä Sepänkadun nurkilla meidän väki ei enää kauaa pöllöile koska toimistomme muuttaa reilun kuukauden päästä Cygnaeustaloon.

Teemu Tenhunen 21.8.2015 17.55

Siinä Cygnaeuksenkadulla on muuten oikeasti yksi Jyväskylän epäselvimpiä risteyksiä pyöräilyn kannalta. Kauppakadulta ei pääse Cygnaeuksenkatua Hannikaisenkadulle mitenkään liikennesääntöjä rikkomatta - tai sitten pyörää pitää taluttaa. Sama juttu on kyllä Kauppakadulta Cygnaeuksenkadulle Hannikaisenkatua kohti käännyttäessä.

Sepänkatu, Väinönkatu ja Harjukatu alkavat olla aivan kohtuullisen hyviä pyöräiltäviä. Liikennemäärät toki tekevät paikasta haasteellisen, mutta fiksusti ja oikeilla ajolinjoilla pyöräilemällä esim. itselläni ei ole noilla kaduilla koskaan ollut ongelmia - olen aina fillaroinut noilla kaduilla ajoradoilla suurin piirtein pyöräkaistojen linjoilla.

Kommentoi "Päin pyörän satulaa"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

Tällä toimenpiteellä pyritään estämään lomakkeen käyttö roskapostitukseen.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.