Keski-Suomen maakuntatunnukset

 

METSO - MAAKUNNAN TUNNUS JA MAAKUNTALINTU

                                                           

Metsotunnusta on käytetty maakunnan tunnuksena 1950-luvulta lähtien. Alkuperäisen metsotunnuksen suunnitteli taiteilija Ahto Numminen v. 1951. Läänintaiteilija Markku Asunta piirsi nykyisin käytettävän metsotunnuksen v. 1975.

Maakunnilla on erikseen nimetyt maakuntalintunsa. Keski-Suomen maakuntalintu on metso.

Painokelpoinen versio Keski-Suomen metsosta (TIF)
Painokelpoinen versio Keski-Suomen metsosta (EPS)

 


KESKI-SUOMEN VAAKUNA

 

                                                   Maakunnan vaakuna


Maakuntavaltuuston v.1995 hyväksymässä, Kansallisarkiston vahvistamassa Keski-Suomen vaakunassa on musta, punavaruksinen soidinmetso hopeisessa kentässä.

 

  

HUOM! Jos tarvitset Keski-Suomen liiton logoa, lataa se täältä

 

 

KESKI-SUOMEN VÄRIT: MUSTA - VALKOINEN - PUNAINEN

Keski-Suomen värit ovat peräisin Keskisuomalaisen osakunnan nauhasta. Värit - musta, valkoinen ja punainen - päätettiin Keskisuomalaisen osakunnan kokouksessa 15.2.1932.

Värikoodit: punainen: PMS 185, hopea: PMS 877 metalli. Hopeaa käytetään valkoisen metallivärisenä vastineena.

 

KESKI-SUOMEN LIPPU


 

                                           Maakuntalippu

  • lippu 200 x 200 cm
  • kantolippu 120 x 120 cm


  

PÖYTÄSTANDAARI

Maakunnan standaari on alhaalta kolmisakarainen valkoinen standaari, jonka kuva-aiheena on sama metso kuin Keski-Suomen vaakunassa ja lipussa.

 

  

ISÄNNÄNVIIRI

                                     Maakunnan isännänviiri


Keski-Suomen isännänviiri on musta-valko-punainen pystysuunnassa alaspäin kapeneva viiri, jonka yläosassa on metsotunnus.

Viirin myynti:
Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto 
Vapaudenkatu 43 A 40100 JYVÄSKYLÄ.
P. 040 505 2659, sähköposti: keski-suomi[at]nuorisoseurat.fi

 

 

MAAKUNTAKUKKA: Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare)

                                               Päivänkakkara


Päivänkakkara on paisteisten ketojen ja niittyjen kukka. Sopivien kasvupaikkojen vähentymisestä huolimatta päivänkakkara on Keski-Suomessa edelleen yleinen, mutta suuria kasvustoja tapaa enää harvoin. Useimmiten päivänkakkara kukoistaakin vähäisellä ketokaistaleella pellon tai tien pientareella, missä se säilyy tehokkaan siementuotantonsa ansiosta.

 

MAAKUNTAKALA: Järvitaimen

                                  Järvitaimen


Järvitaimen on täysikasvuisena 60-80 cm pitkä, mutta voi kasvaa 110 cm:n pituiseksi ja 22-23 kilon painoiseksi. Kasvu eri järvissä vaihtelee suuresti ravinnon saannista riippuen. Suomessa järvitaimenta tavataan kaikissa suurimmissa järvissä aina Inarinjärven pohjoispuolelle saakka.

 

MAAKUNTAKIVI: Dioriitti

 

                                                   


Dioriitti on graniitin kaltainen syväkivi, jossa on 2/3 maasälpää ja 1/3 tummia mineraaleja, eniten sarvivälkettä. Dioriittia on louhittu rakennuskiveksi Jyväskylän lähellä, Viitasaarella ja Korpilahdella. Väriltään se on harmaa, mutta kiillotettuna lähes musta.

 

 

 

MAAKUNTANISÄKÄS: Metsäjänis

                                                        


Kuntaliiton verkkosivujen mukaan metsäjänis kuuluu Keski-Suomen tunnuksiin. Virallista päätöstä asiasta ei ole tiedossa. Jos joku tietää valinnasta enemmän, pyydetään ottamaan yhteyttä: kirjaamo[at]keskisuomi.fi 

 

Katso myös: Keski-Suomen kotiseutulaulu