Keski-Suomen Aikajana 2/2017: #kasvunmaakunta löi pöytään kovat kasvuluvut vuodelta 2016

04.04.2017


Keski-Suomen talouskasvu käynnistyi syksyllä 2015 ja kasvun vauhti on kiihtynyt vuoden 2016 aikana. Keski-Suomessa kasvu on ollut koko maata parempaa. Vuonna 2016 liikevaihto kasvoi Jyväskylän seudulla 5,7 % ja koko Keski-Suomessa 4,7 %. Koko maassa päästiin 2,4 % kasvuun. Liikevaihdon ja työllisyyden kasvua on ollut jokaisella toimialalla ja jokaisella seuduilla vuoden 2016 alusta alkaen.

Kasvun kärjessä on vihdoin ja viimein vientiteollisuus. Viennin määrä kasvoi 8,2 % ja teollisuuden liikevaihdot kasvoivat Keski-Suomessa 6,1 % ja koko maassa 0,7 %. Ekonomistit ovat todenneet, että talouskasvu on vakaalla pohjalla vasta kun teollisuuden vienti elpyy. Tilanne näyttää nyt Keski-Suomen osalta hyvältä myös tältä osin.

Uudet talousennusteet povaavat koko Suomeen parempaa, yli prosentin kasvua tälle vuodelle ja pientä lisäystä ensi vuodelle, eli nousun ennustetaan jatkuvan.

Työllisyystilanne on parantunut selvästi, työttömien määrä aleni helmikuussa yli 10 %:ia ja pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi hienoiseen laskuun. Työttömyyden lasku on suoraan verrannollinen yritysten kasvuun.

Kuntatalouden tilanne on parantunut ja kunnat tekivät odotettua parempaa tulosta vuonna 2016. 

Jyväskylän seudun yritysten liikevaihdon kasvu on ollut selvästi koko maata parempaa. Viime vuonna kasvua on ollut Jyväskylän seudulla 5,7 %. Keuruun seudulla kasvu jatkuu ja kasvun syynä on vastaanottokeskuksen tuoma lisäkysyntä sekä seuduilla tehnyt rakennemuutostoimenpiteet. Jämsän seudulla on työllisyyden ja liikevaihtojen kehityksessä tapahtunut erittäin myönteinen käänne parempaan. Syynä tähän on ollut perus- ja pk-teollisuuden sekä rakennusalan hyvä kehitys. Kasvua selittää myös terveyspalvelujen yksityistäminen. Terveyspalvelut näkyvät yritysten liikevaihtojen kehityksessä eli Aikajanassa. Saarijärven-Viitasaaren seudulla on ollut pientä kasvua jo pari vuotta. Biotuotetehtaan rakennusaikaiset vaikutukset eivät ole näkyneet Äänekosken seudun liikevaihtojen kasvuna. Tämä johtuu siitä, että Aikajanassa yritysten liikevaihdot ja maksetut palkat kirjautuvat yrityksen kotipaikkaan. Sen sijaan työttömyyden lasku on ollut Äänekoskella Keski-Suomen suurinta.   

 

Rakennusala on toiminut yllättäen kasvun veturina tähän saakka. Talouskasvu on yleensä lähtenyt liikkeelle teollisuudesta ja rakennusalan kasvu on lähtenyt liikkeelle muiden toimialojen jälkeen. Rakennusalan kasvu oli viime vuonna Keski-Suomessa 8,6 % ja koko maassa 6,6 %. Tilanne näyttää erittäin valoisalta myös lähivuosina isojen rakennuskohteiden ansiosta: Uuden sairaalan rakentaminen alkoi syksyllä 2016, Kankaan alueen rakentaminen on käynnistynyt, kaupparakentaminen jatkuu eri puolilla ainakin vielä tämän vuoden, asuntorakentaminen on piristynyt maakunnassa ja erityisesti Jyväskylässä ja liikenneinfran rakentaminen biotuotetehtaan tarpeisiin on käynnissä.

Teknologiateollisuuden vienti kääntyi nousuun v. 2016 alussa ja on jatkunut edelleen. Keski-Suomen teknologiateollisuus on käynyt viime vuosina läpi rankan rakennemuutoksen, kapasiteettia on vähennetty ja alihankinaverkostossa on tapahtunut isoja muutoksia. Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä on noin 9 000 ja viennin arvo 1,1 miljardia euroa.

Metsäteollisuudessa liikevaihto kääntyi hienoiseen nousuun vuoden 2014 lopussa ja pieni kasvu jatkui vuoden 2015 puoliväliin saakka. Metsäteollisuudessa työskentelee noin 3 200 henkilöä eikä alan henkilöstömäärä enää juuri vähene. Viennin arvo on noin miljardi euroa. Biotuotetehtaan valmistuminen tulee lisäämään vientituloja n 0,5 miljardia euroa.

Kaupan alan liikevaihto kääntyi kasvuun vuoden 2015 lopussa ja samoin henkilöstömäärä, tosin pienellä viiveellä. Kasvua selittävät kaupan isot investoinnit, työttömyyden vähentymisestä seurannut ostovoiman kasvu sekä aukioloaikojen vapauttaminen. Kaupan isot investoinnit valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä ja kaupan alan rakennemuutos jatkuu. Henkilöstömäärä kaupan alalla on noin 9000.

Palvelualoilla liikevaihdon kasvu on jatkunut vahvana. Henkilöstömäärä on viime vuosina pysytellyt noin 23 500:ssa, mikä on n. 25 % Keski-Suomen työpaikoista.

KIBS-aloilla kasvua on tullut viime vuosina noin 6 % vuodessa, viime vuonna 8,1 %. Alan henkilöstömäärä on kasvanut vuosittain noin 4 % ja on nyt 6 500. Työvoimasta alkaa olla pula varsinkin ICT-aloilla. Milloin KIBS-alojen kasvu näkyy Jyväskylän seudun toimistorakentamisessa? KIBS-aloihin kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, mainos- ja markkinointipalvelut, laki- ja talouspalvelut, tekniset palvelut (mm. suunnittelutoimistot) sekä yksityinen konsultointi ja koulutus.

Matkailun liikevaihto on kääntynyt hyvään n. 6 %:n kasvuun erityisesti investointien sekä isojen tapahtumien ansiosta. Henkilöstömäärän laskua selittää voimakkaasti lisääntynyt vuokratyövoiman käyttö, joka näkyy KIBS-alojen kasvuna. Himoksen kylpylähanke etenee ja muitakin uusia matkailuhankkeita on vireillä maakunnassa. Matkailu työllistää n 2 400 henkilöä ja tuo kuntaveroja n 9 miljoonaa euroa/vuosi.

 


Keski-Suomen Aikajana
kuvaa ja analysoi Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla. Aikajana 2/2017 kuvaa talouden kehitystä vuodesta 2010 vuoden 2016 loppuun. Aikajana ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen tuottavat Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen kauppakamari ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy.

Tutustu Aikajanaan kokonaisuudessaan.

 


Lisätiedot:

kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto, 040 595 0005

toimitusjohtaja Ari Hiltunen, Jykes Oy, 0400 583 210

toimitusjohtaja Uljas Valkeinen, Keski-Suomen kauppakamari, 050 588 555