Turvallisuuden tulevaisuus herätti paljon keskustelua

12.05.2017,


Turvallisuuden tulevaisuus herätti paljon keskustelua

Turvallisuushan tarkoittaa paitsi konkreettisten uhkien ja vaarojen poissaoloa, myös sen psykologista kokemista. Monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa turvallisuus saa uusia piirteitä, ja vaikka asiaan liittyykin ennen kaikkea uhkien tunnistaminen ja varautuminen, niin myös mahdollisuuksia.

Tämä kävi hyvin ilmi myös teemaan liittyvissä asiantuntija-alustuksissa, joissa aihetta käsiteltiin niin viranomaisen, yrityselämän kuin lastenkin näkökulmasta.

Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen korosti kokonaisturvallisuuden näkökulmaa ja merkitystä. Päivittäisenä haasteena on turvallisuus olotilana/tunteena sekä toimintana. Ennakointi on oleellinen osa yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. Valtonen peräänkuulutti myös medianlukutaitoja- ja kriittisyyttä tämän päivän uutisten seurannassa. Valtonen myös kiitti ja arvosti korkealle vapaaehtoisjärjestöjen toimintaa. Tällä hetkellä keskustellaan myös mm. siitä pitäisikö esim. yleisen asevelvollisuuden tilalle kehittää kaikille kuuluvaa yleistä turvallisuusvelvollisuutta, joka olisi samalla myös oikeus.
Yleisö pohti tässä yhteydessä sitä kenelle esim. kouluissa kuuluu valistaminen ja turvallisuusosaamisen kehittäminen.

Matti Saarelainen, Hybridiosaamiskeskuksen projektipäällikkö, puhui omassa alustuksessaan mm. hitaasti ja nopeasti kehittyvistä uhkista. Parin vuoden takainen äkillinen tuhkapilvi aiheutti nopeasti mittavia ongelmia, kun taas kasvihuoneilmiö tai vaikkapa sisäilmaongelmat ovat hitaammin kehittyviä uhkia. Tämäkin esimerkki osoittaa sen, ettei kaikkien ongelmien kanssa vain voi oppia elämään. Globaalissa ympäristössä on myös entistä vaikeampaa tunnistaa syy- ja seuraussuhteita. Lue myös Saarelaisen ennakkohaastattelu.
Keskustelussa todettiin, että valtioiden välistä ja tutkimusyhteistyötä tarvitaan mm. poliittisen päätöksenteon tueksi.

Osallistujat palautuivat arkielämän perusasioiden ääreen, kun Päivi Fadjukoff ja Raija Harju-Kivinen Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi -hankkeesta avasivat turvallisuuden käsitettä lapsen näkökulmasta. Aikuisten tehtävänä on luoda lapsille turvallisuudentunne ja huolettomuus. Yksinkertaiset asiat kuten kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen ovat tärkeitä, tätä ei saa koskaan unohtaa kenenkään kohdalla. Lapsen oikeusturvan toteuttaminen on oikeus- ja hyvinvointivaltion ydintehtävä. Lapsena koetut turvattomuuden ja merkityksettömyyden tunteet voivat pahimmillaan myöhemmin johtaa moniin ongelmiin ja riskeihin. Jos lapsen omat huoltajat eivät pysty kannattelemaan lapsen etuja, niin yhteiskunnan suojaava merkitys kasvaa. Fadjukoff ja Harju-Kivinen toivoivat, että tähän työhön lisättäisiin voimavaroja ja panostettaisiin esim. kouluturvallisuuteen enemmän. Yleisö jakoi puhujien huolen yksinäisten lasten kasvavasta määrästä ja kiitti puhujia silmien avaamisesta tärkeässä asiassa.

Tämän jälkeen seminaarin n. 70 osallistujaa jakautuivat työpajoihin, joissa teemaa käsiteltiin eri näkökulmista: kriiseihin varautuminen ja niitä hallitseminen; turvallisuudesta liiketoimintaa ja kilpailuetua; lasten ja nuorten turvallisuuden merkitys yhteiskunnalle sekä päätös- ja data-analytiikan tuoma apu uhkien ennustamisessa.

Työpajoissa saavutetut tulokset esiteltiin paneelissa koko yleisölle. Kriisien ja konfliktien nähtiin olevan hyvin monimuotoisia ja moniulotteisia. Siksi myös aihepiirin tutkimusta ja koulutusta on kehitettävä. Turvallisuudesta liiketoimintaa pajan tuotoksena taas maalailtiin hyvin monipuolinen ja laaja kirjo erilaisia turvallisuuden liiketoiminnan mahdollisuuksia aina katastrofihallinnan osaamiskeskuksen perustamisesta vesiosaamiseen. Päätösanalytiikka nähtiin erinomaisena mahdollisuutena kerätä ja jalostaa tietoa ja tulkita siitä saatavaa informaatiota. Analytiikka antaa mahdollisuuden tehostaa ja nopeuttaa päätöksentekoa erilaisissa uhkakuvissa jopa ennen niiden konkretisoitumista. Paneelin vetäjän Jyväskylän yliopiston suunnittelupäällikkö Jarkko Pirkkalaisen kuvaus kokemuksistaan kriisialueella kuvasi aihepiiriä oivallisesti. Keskellä kriisi- ja sota-aluetta yhteisöllä on keskeinen merkitys turvallisuuden tunteen luomisessa ja luottamuksen ylläpitämisessä.

Paneelin keskustelun yhteenvedossa esille nousivat informaation ja disinformaation merkitys niin globaaleissa kuin paikallisissakin turvallisuuskysymyksissä. Informaatiolla voidaan luoda erilaisia todellisuuskuvia, joiden avulla vastakkainasettelua voidaan sekä lisätä että vähentää. Turvallisuuden keskiössä on edelleen ihminen ja erityisesti yhteisö. Informaatioyhteiskunnassa tiedonhallinnan ja tulkinnan merkitys korostuu, koska yhteisöllisyys tulevaisuudessa luodaan yhä enemmän digitaalisen informaation ja sen tulkinnan kautta. Keski-Suomessa on runsaasti erilaista turvallisuusalan osaamista. Erilaista osaamista yhdistämällä voidaan luoda jopa merkittäviä liiketoiminnan mahdollisuuksia turvallisuuden toimialalla.

Paneelin lopussa painavan puheenvuoron käytti myös Puolustusvoimien apulaistiedustelupäällikkö everstiluutnantti Martti J. Kari. Kari on ollut keskeisesti valmistelemassa piakkoin eduskunnassa käsiteltävänä olevaa uutta tiedustelulakia. Hän painotti Suomen olleen jo yli kymmenen vuotta keskellä toimintaympäristöä, jossa valtiovallalla tai tiedustelulla ei ole laillisia edellytyksiä toimia ja uhkakuvat ovat vahvat. Hän painotti uuden tiedustelulain merkitystä tulevaisuuden uhkakuvien torjunnassa ja hallinnassa.

Foorumin esitykset tulevat nettiin: http://keskisuomi.info/alueellinen-ennakointiprosessi/seminaarinaineistot/tulevaisuusfoorumi/

Ennakkotietoa syksyn Tulevaisuusfoorumista
Tulevan järjestyksessään neljästoista Tulevaisuusfoorumi pidetään syksyllä 7. marraskuuta 2017. Informaatiota ja dataa käytetään yhä enemmän päätöksenteon tukena. Data-analyysit kehittyvät ja informaatiovirrasta on saatavilla yhä enemmän irti. Toisaalta päätöksenteossa korostuvat yhä enemmän informaation tulkinta ja ihmisen rooli. Jopa aivotutkimusta hyödynnetään yhä enemmän johtamisen apuvälineenä. Ihmisten käyttäytymisestä ja oppimisesta on saatavilla yhä enemmän tutkittua tietoa. Asiantuntijoiden työ vaatii yhä enemmän uuden oppimista, luovuutta ja osaamisen yhdistämistä uutta luoviksi prosesseiksi.

Tulevaisuusfoorumi haastaakin johtajat ja johtamisesta kiinnostuneet pohtimaan tulevaisuutta ja tiedolla johtamisen mahdollisuuksia. Kuinka johtaa yhä kasvavan informaation tulvassa yhä moninaisempaa tietoainesta yhdistävässä maailmassa? Foorumin aiheena on "Tiedolla Johtaminen".