Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi

 

Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin tavoite on vahvistaa Euroopan kunta- ja alueviranomaisten poliittista, hallinnollista ja taloudellista itsehallintoa. Neuvosto rohkaisee jäsenmaiden viranomaisia kehittämään paikallisen itsehallinnon toimivuutta ja noudattamaan läheisyys- eli subsidiariteettiperiaatetta.

Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressissa on 318 varsinaista ja yhtä monta varajäsentä. He edustavat yli 200 000 eurooppalaista paikallis- ja aluetason viranomaista 47 maasta. Jäsenmaalla on kongressissa sama määrä edustajia kuin parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Kongressi kokoontuu kerran vuodessa Strasbourgissa.

Kongressi työskentelee kunta- ja aluekamareissa (Chamber of Local Authorities / Chamber of Regions) sekä näiden asettamissa työryhmissä. Lisäksi jokaisella jäsenmaalla on edustajat pysyvässä komiteassa (Standing Committee).

Nykymuotoisena kongressi on toiminut Euroopan neuvoston yhteydessä vuodesta 1994, mutta toiminta on alkanut jo vuonna 1957. Suomi on ollut Euroopan neuvoston jäsen ja edustettuna kongressissa vuodesta 1989. Euroopan neuvosto on perustettu vuonna 1949. Sen tehtävä on turvata ja edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltion periaatteita ja moniarvoista demokratiaa.

 

Suomella on kongressissa viisi varsinaista ja viisi varaedustajaa, jotka seuraavat demokratian tilaa jäsenvaltioissa sekä toimivat vaalitarkkailijoina.

Suomi on nykyään ensimmäistä kertaa kongressin puheenjohtajistossa. Keski-Suomen maakuntavaltuuston jäsen, kunnallisneuvos Helena Pihlajasaari on kongressin varapuheenjohtaja (Vice President).

Kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskunnan toimintaa ohjaa ja järjestää Suomen Kuntaliitto.