1/2012
Arkisto
Takaisin lehden etusivulle

INNOVAATIOKESKITTYMÄ JA KEIHÄÄNKÄRJET

Keski-Suomen tulevaisuutta kaulitaan ja käännetään. Uutta reseptiä – innovaatiokeskittymää – kokoaa Jyväskylän yliopiston Agora Center.

Mitä innovaatiokeskittymä tarkoittaa, professori Antti Hautamäki?

"Innovaatiokeskittymä tarkoittaa aluetta, jossa on korkealuokkaista osaamista ja siihen perustuvaa kansainvälisesti menestyvää uutta liiketoimintaa. Tällaisen keskittymän menestys perustuu sen kykyyn innovoida eli luoda uusia tuotteita ja palveluja. Niiden avulla kyetään synnyttämään uusia työpaikkoja. Innovaatiokeskittymän tulee tarjota yrityksille erinomaiset olosuhteet uusiutumiselle ja kasvulle. Puhumme tässä innovaatiotoiminnan ekosysteemistä. Jokainen innovaatiokeskittymä on erilainen joten kokemuksia ei voida siirtää mekaanisesti. Kukin alue joutuu tekemään omia valintojaan ja erikoistumaan omien vahvuuksiensa tuella."

Viime syksy käytettiin innovaatiotoiminnassa menestyneiden alueiden analysointiin. Parhaita esimerkkejä löytyy muun muassa Yhdysvalloista. Talven ajan on suunniteltu suomalaisiin oloihin sopivaa innovaatiokeskittymän toimintamallia. Koekenttänä toimii Keski-Suomi, jossa yleispätevän mallin rakentamisen rinnalla työstetään omaa rakennusprosessia. Innovaatiokeskittymän resepti on valmiina ensi syksynä.

Mitkä ovat Keski-Suomen vahvuuksia, entä heikkouksia?

"Keski-Suomen vahvuuksia on ilman muuta sen teollisuus, etenkin koneenrakennus ja metsäteollisuus. Tämän teollisuuden investoinnit suuntautuvat kuitenkin kasvaville markkinoille. Siksi teollisuus tarvitsee uutta palveluliiketoimintaa, jossa osaamista kyetään jalostamaan ja tuotteistamaan. Jyväskylän yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat maan parhaita korkeakouluja, joiden osaamista on kyettävä hyödyntämään paljon nykyistä enemmän. Korkeakoulujen ansiosta myös Jyväskylän seudun väestö on nuorekasta ja dynaamista. Nuorta voimaa on kannustettava yrittäjyyteen. Keski-Suomen suuria haasteita on muutoksen aikaansaaminen. Edessä oleviin mahdollisuuksiin on todella tartuttava ja panostettava rohkeasti lupaavimpiin ideoihin. Näitä ideoita on etsitty yhdessä tulevaisuusverstaissa."

Maailman trendit, suomalaisen yhteiskunnan kehittämistarpeet ja innovaatiotutkimuksen uusimmat tulokset ovat melko nopeasti omaksuttavia innovaatiokeskittymän osatekijöitä. Sen sijaan yritysten henkilöstön alati muuttuvien osaamistarpeiden ymmärtäminen tai yritysten tutkimuksen ja tuotekehityksen kiinnostuksen kohteiden ennakoiminen vuosikymmenen päähän vaativat jo melkein kristallipalloa.

Miten innovaatiokeskittymää käytännössä rakennetaan yhdessä yritysten kanssa?

"Innovaatiokeskittymän rakentamisen hankkeissa on luotu laajat verkostot yrityskenttään. Tässä vaiheessa painopiste on ollut vielä yhteisen näkemyksen ja luottamuksellisten suhteiden rakentamisessa. Nyt keväällä ja alkusyksystä muodostetaan työryhmiä työstämään lupaavista ideoista liiketoimintaa. Tässä prosessissa yritykset ovat aivan keskeisessä asemassa. Haluamme, että yritykset ottavat kopin ja tarttuvat uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Niiden realisoiminen edellyttää alueen kaiken relevantin osaamisen hyödyntämistä. Tarvitaan myös rahoitusta ja tämän takia lupaavimmat ideat esitetään jo hyvin alkuvaiheessa alueen rahoittajille, nähdäksemme onko niihin kiinnostusta."

Resepti maksaa kaikkiaan liki miljoona euroa: Swing-hankkeen kustannusarvio on 500 000 euroa, josta 95 prosenttia tulee Tekesin myöntämänä EAKR-ohjelmasta. Innovaatiokeskittymää tukeva kolmen keihäänkärkihankkeen kokonaisuus, Agora-X, on hiukan alle 500 000 euron hanke, jonka tuki ESR-ohjelmasta on 80 prosenttia. Keihäänkärjet ovat (1) palvelujen kehittäminen palvelumuotoilun avulla, (2) luovuusintensiiviset alat ja luovuutta edistävät ympäristöt sekä (3) tutkimus- ja koulutuskeskittymät.


Lisää innovaatiokeskittymän rakentamisesta: www.ks-x.fi

Kysymykset innovaatioprofessorille laati Pirjo Peräaho.
Kuva Jyväskylän yliopiston Viestintä

 

Keski-Suomen liitto | Sepänkatu 4 | 40100 Jyväskylä | P. 0207 560 200 | F. 014 217733 | www.keskisuomi.fi